Tutkija: lapset eriytyvät sosioekonomisiin ryhmiinsä jo alakoulussa

Vierailija kirjoitti:

Osittain kyse on siitä, että on muodostunut tiiviitä ystävyyssuhteita jo lapsena. Osittain siitä, että ihminen nyt luontaisesti viettää aikaa niiden kanssa, joiden kanssa on eniten yhteistä. Me asumme hyvin keskiluokkaisella alueella ja täälläkin näkee eron ylemmän ja alemman keskiluokan välillä. Ylemmän keskiluokan lapset harrastavat mm. balettia, taitoluistelua, jääkiekkoa, ratsastusta ja tennistä sekä soittavat jotain soitinta. Yleensä harrastaminen on tavoitteellista ja treenejä ja kisoja/pelejä/näytöksiä on paljon. Vapaa-ajalla käydään museioissa, teatterissa ja luetaan kirjoja. Mäkkärin sijasta käydään oikeissa ravintoloissa syömässä.

Ymmärrettävää, että tällaisesta perheestä tuleva ei ehkä löydä paljoa yhteistä toisen teinin kanssa, jonka elämä on täysin erilaista.

Niin sanotaan, että se ylemmän keskiluokan lapsi käy vaikka kahtena iltana viikossa siellä taitoluistelutreeneissä. Hänellä on siellä ystäviä, jotka harrastavat samaa lajia. Ystävyyttä syventävät yhteiset leirimatkat ja kisamatkat. Ne toiset lapset maleksivat siellä pihalla tai kauppakeskuksessa joka ilta. Vaikka se taitoluistelija joskus osallistuisikin siihen hengailuun, hän on siitä pois säännöllisesti. Hänen poissaollessaan sattuu ja tapahtuu ja hän ei ole paikalla niitä selvittelemässä. Hän tippuu siitä porukasta luonnollisesti pois ja hakeutuu todennäköisesti koulussa ennemmin sen toisen tytön kaveriksi, joka myös harrastaa vaikkapa jalkapalloa ja ei siksi ole siellä pihojen ja ostareiden maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

pienissä ja keskikokoisissa kaupungeissa käy

Kyllä ja meillä kannustetaan siihen. Emme halua ongelmia elämäämme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

pienissä ja keskikokoisissa kaupungeissa käy

Mutta se köyhän perheen lapsi jaa sinne pikkukylän omakotimörskänsä pihalle yksin kun kunnanjohtajan lasta kyyditään illat harrastuksiin.

Lasten vanhemmat johdattelevat lapsiaan hakeutumaan tietyn taustan omaavien lasten seuraan. Tätä johdattelua tapahtuu vielä murrosikäistenkin lasten kohdalla. Kaikissa sosiaaliluokissa on näitä johdattelevia vanhempia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ja meillä kannustetaan siihen. Emme halua ongelmia elämäämme.

Hyvien perheiden lapset ajautuvat ongelmiin ihan samalla lailla ja huostaanottojakin tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenelle tämä tuli yllätyksenä? Asia on ollut selvää ja nähtävissä ainakin jo vuosikymmenten ajan. Tosin kehitys on mennyt ja menee yhä enemmän siihen suuntaan, että lapsen kaveriporukat ym. sosiaaliset piirit määritellään jo varhaisessa lapsuudessa ja ne pysyvät koko elämän. Uusien kavereiden saaminen tai muihin porukoihin pääseminen on vaikeaa, kun porukat eivät suvaitse tai ainakin epäsuorasti osoittavat suvaitsemattomuutensa porukan ulkopuolelta tulevia kohtaan.

Niin se on se yhteiskuntaluokka joka määrittää ne kaveripiirit ja harrastukset. 

On kumminkin jännä juttu, kun on jo pitkään tiedetty että _lukeminen_ on ratkaisevan tärkeä asia lapsen tulevaisuudennäkymien kannalta. Tärkeämpi kuin sosiaaliluokka.

Niin miksi riskiryhmien lukemiseen ei sitten panosteta massiivisesti? Aivan erityisesti pojille lukemiseen ja lukemisen kannustamiseen sekä mahdollistamiseen. Pommitus aiheesta pitäisi aloittaa jo äitiysneuvolassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ja meillä kannustetaan siihen. Emme halua ongelmia elämäämme.

Hyvien perheiden lapset ajautuvat ongelmiin ihan samalla lailla ja huostaanottojakin tapahtuu.

Tilastot kyllä kertovat aivan muuta.

Vierailija kirjoitti:

Lasten vanhemmat johdattelevat lapsiaan hakeutumaan tietyn taustan omaavien lasten seuraan. Tätä johdattelua tapahtuu vielä murrosikäistenkin lasten kohdalla. Kaikissa sosiaaliluokissa on näitä johdattelevia vanhempia.

Ja?

Vastenmielistä tämä ihmisten lajittelu.

Muotovaliot ja muut?

Meidän alueella on tasan yksi peruskoulu. Alueellamme on lähekkäin sekä kerrostaloja että pientaloja, osa kerrostaloista on omistustaloja myös. Koulun lähellä on yksi nuorisotalo, jossa käyvät ne, jotka asuvat lähellä ja ovat kiinnostuneita sen toiminnasta. Köyhempiä kiinnostaa pelikonsolit, kun kotona ei ole, toisaalta myös he, ja keskiluokkaiset, tykkäävät leipoa ja askarrella ohjaajan kanssa. 🤔 Varakkaita ei tuolla käy, se on totta, mutta eivät myöskään asu ihan vieressä.

Tämän ketjun yläpeukutukista päätellen mammat ovat aivan onnessaan, kun heidät ja samalla ihan tavalliset lapsensa luokitellaan parempaan luokkaan kuuluvaksi. Lapsensa eivät hengaile kaupungilla ja istu Mäkkärissa vaan käyvät ohjatuissa harrastuksissa. WTF?? Kaikella sitä pitääkin päteä. Uskomatonta.

Tietenkin, koska itseään parempina pitävät vanhemmat kieltävät lapsiaan leikkimästä huonompia pitämiensä kanssa.

Vierailija kirjoitti:

No siis kerrostalon pihalla leikkivät vuokrataloissa asuvat ja omakotitalolähiöissä niissä asuvat lapset, tietysti.

On olemassa myös omistuskerrostaloja ja vuokraomakotitaloja. Pösilö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sitä nykyaikaa. Jotta olisi hyvä perhe, niin lapsen pitäisi harrastaa.

Omassa lapsuudessa ei ollut tuollaista "harrastuspakkoa" enkä siksi oman lapsen kohdalla ymmärtänyt enkä tiennyt, että hänet olisi pitänyt pakottaa joihinkin harrastuksiin.

No, olen eri aikakauden ihminen. Sääli. Huonompaan suuntaan ollaan menty.

Eipä me hyväosaiset lapsiamme harrastuksiin pakoteta. Ihan omasta halustaan meilläkin taitoluistellaan. Sehän se tietty on, että jos ei edes koskaan kokeilla mitään harrastuksia, niin eihän se lapsi tiedä mikä olisi siitä kivaa. Mutta rahvaan lapsethan vaan oleilee. Pelaa kännykällään ja vanuu pihoilla ja kauppakeskuksissa kuten tutkimus osoittikin. Eipä siinä sitten jutunjuurta synny lapsilla koulussakaan keskenään, kun on ihan erilainen kokemusmaailma.

Kuulostat todella rajoitteiselta ihmiseltä. Ei se hyväosaisuus näköjään älyä tuo.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan käynyt nuorisotalolla, koska olen koulussa oppinut, että se on alimpien sosiaaliluokkien lapsille. Me keskiluokkaisten lapset kävimme ohjatuissa harrastuksissa.

Jep. Vm. 78 ja ison kaupungin lähiössä kasvanut. Vanhemmat kielsi kategorisesti menemästä koskaan nuorisotalolle. En muista perusteluita. Hädin tuskin pari kertaa kävin koko elämäni aikana, yläasteaikana joku uusi kaveri halusi käydä siellä, ja niin siellä oli ne meidänkin koulun pahimmat häiriköt jotka mulkoilivat.

Omat harrastukset olivat pianotunnit ja jonkun aikaa partio. Luin myös paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä puhutaan aina kuin se olisi huono asia. Tämä tasapäistäminen menee jo ihan liian pitkälle. Ihmiset saa olla erilaisia ja viihtyä tietyissä porukoissa omanlaistensa kanssa, siinä ei ole mitään väärää. Ainoastaan se on väärin, että ihmiset eivät enää pidä sivistystä ja kaunista käytöstä tavoiteltavana, ollaan vaan niitä W + T porukkaa ja haukutaan ja pilkataan niitä jotka näkee vaivaa ja pärjää. 

Alkuosasta samaa mieltä, mutta lopusta aivan päinvastaista.

Nimenomaan vaivaa väkeviä ja hyvin pärjääviä ihmisiä, suorastaan menestyjiä arvostetaan, ja jos jotain pilkataan niin duunareita (ja sitä mainitsemaasi weeeeteetä..).

Jos katsoo sitä porukkaa joka sikiää tuilla, niin ne on nimen omaan niitä, jotka halveksii "herroja", vaikka suurin osa "herroista" tekee kovasti töitä sen "korkean" palkkansa eteen. Sivussa jupistaan, että voisivat antaa omistaan köyhille, eivätkä nämä köyhät edes tajua kuinka kovin progressiivinen verotus täällä rokottaa. Varallisuuden pitää saada näkyä, hyvästä työstä pitää saada palkinto. Jos rahat otetaan siltä, joka käy töissä ja annetaan sille joka ei käy töissä, kummankin motivaatio tehdä työtä sammuu. 

Kuitenkin yhteiskuntana sellainen pohjavire pitäisi olla, että oli sitten kuinka köyhä tahansa, sivistymättömyys ja huono käytös eivät johdu rahasta tai sen puutteesta. Jokaisen tulisi käyttäytyä arvokkaasti ja pukeutua siististi, sellainen moraalinen kato on pyyhkäissyt koko maailman. Kirjasto on ilmainen, sieltä voi sivistää itseään vaikka millä mitalla, mutta nämä kitisiät vain syyttää yhteiskuntaa ja rikkaita siitä, että heidän lapsillaan ei ole sitä eikä tätä vs. että menisivät itse tekemään jotain asialle ja kantaisivat vastuunsa elämäntavastaan. 

Koululaisten kohdalla ne herrat ja rouvat sitten näkee paljon vaivaa ja energiaa siihen, että katsotaan kaikki asiat perään, treenataan enkun sanoja ja epäsäännöllisiä verbejä, mietitään ainevalintoja, erityisluokkia, pannaan aikaa ja rahaa isot määrät kehittäviin harrastuksiin, käydään vanhempainillat ja muut menot kiltisti läpi. Siellä toisella puolella ei edes saateta ekaluokkalaista ensimmäisenä päivänä kouluun saati katsota läksyjen päälle. Se näkyy ja se näkyy lapsissa ja siinä mitä yhteistä niillä lapsilla on keskenään. Aika vähän.

Voihan niillä lapsilla olla paljonkin yhteistä keskenään. Et kai sinä määrää, kenen kanssa lapsesi saa leikkiä? Itse ainakin tunnut kehittäneen kunnon kotileikin elämästäsi, jossa kaikki tehdään niin kuin kuuluu, ja kaikki muu on väärää. Sinun mielestäsi.

Samat intressit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

Elätkö 1800-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän koulussa yläasteella näkyi selvästi tämä ilmiö. Osa tuli lähikouluun ilman pyrkimistä ja osa tuli kielilinjalle pääsykokeen kautta. Kielilinjalle tulijat olivat lähinnä keskiluokkaisista perheistä, lähikoululaiset olivat osa alempaa keskiluokkaa mutta suurin osa vähävaraisista perheistä. Jakolinjat olivat aika selvät. Luokat myös kilpailivat keskenään kokeiden keskiarvoilla - jostain syystä osa opettajista ilmoitti nämä yleiseen tietoon, ainakin biologian ja matikan opettaja. Kieliluokan ja lähikoululuokan välillä oli keskiarvoissa n. 1,5 numeron ero.

Jokainen keskiluokkainen perhe pyrkii saamaan lapsen jollekin erityisluokalle, musiikkiluokat, kielilinjat jne. Se rajaa kivasti sitä ongelmasakkia, joiden vanhemmat eivät piittaa lastensa koulunkäynnistä edes näitä valitakseen. On parempi oppimisrauha.

Ei ole. Ne keskiluokkaiset lapsetkin osaa olla vaikka millaisia meluavia kusipäitä.