Tutkija: lapset eriytyvät sosioekonomisiin ryhmiinsä jo alakoulussa

Meillä on yksi musiikkisoitin ja sen soittotunnit harrastuksena teinillä ja pelaa pleikalla loppuvapaa-aikansa. Onko hän syrjäytynyt kun pelaa kavereiden kanssa ja yksinään paljon? Lukio sujuu hyvin ja enkku on 10. Mulla ottaa aivoon tämä jyrkkä kahtiajako muka luokkiin nykyään. Suomi oli vasta muutama vuosikymmen sitten agraarimaa ja suurella osalla ihmisiä tausta maalla. Pintakiiltoa kun raaputtaa tulee aivan tavis vastaan. On järjen ja sivistyksen puutetta luokitella ihmisiä koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

En voi muuta sanoa kuin että onneksi emme asu pk-seudulla. Meininki tällaisessa silti ihan keskikokoisessa kaupungissa on ihan eri. Alakoululuokalla on keskenään hyvin erilaisia ja eri taustoista tulevia lapsia ja esim. ihan luonne vaikuttaa ystävystymiseen paljon enemmän kuin jokin sosioekonominen tausta. Myöhemmin ehkä sosioekonominen tausta näkyy enemmän, kun aletaan joko panostaa koulunkäyntiin tai karsastaa sitä. Tämä johtuen siitä, että koulutustaso tuntuu jossain määrin periytyvän. Ja samanlaiset viihtyvät keskenään. Tosin aina löytyy poikkeuksia joka suuntaan: minä ja mieheni olemme akateemisia ja toinen lapsemme haluaa lukioon ja yliopistoon, toinen kävi amiksen, koska siellä oli kiinnostava linja. Sekään ei täällä ilmeisesti "tuppukylässä" ole ongelma, joku on vähän ihmetellyt, mutta ihmetelköön vapaasti. 

Juuri näin! Samoja kokemuksia.

Rikkaitten kermaperseitten jälkeläiset eivät todellakaan ole viisaampia kuin tavikset. Voi olla jopa päinvastoin kun ei ole tarvinnut käytännön taitoja ja tervettä järkeä käyttää elämässä selviämiseen. Tervetuloa todellisuuteen sieltä pääkaupunkiseudun kuplasta muualle Suomeen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sitä nykyaikaa. Jotta olisi hyvä perhe, niin lapsen pitäisi harrastaa.

Omassa lapsuudessa ei ollut tuollaista "harrastuspakkoa" enkä siksi oman lapsen kohdalla ymmärtänyt enkä tiennyt, että hänet olisi pitänyt pakottaa joihinkin harrastuksiin.

No, olen eri aikakauden ihminen. Sääli. Huonompaan suuntaan ollaan menty.

Eipä me hyväosaiset lapsiamme harrastuksiin pakoteta. Ihan omasta halustaan meilläkin taitoluistellaan. Sehän se tietty on, että jos ei edes koskaan kokeilla mitään harrastuksia, niin eihän se lapsi tiedä mikä olisi siitä kivaa. Mutta rahvaan lapsethan vaan oleilee. Pelaa kännykällään ja vanuu pihoilla ja kauppakeskuksissa kuten tutkimus osoittikin. Eipä siinä sitten jutunjuurta synny lapsilla koulussakaan keskenään, kun on ihan erilainen kokemusmaailma.

Tarkoitatko, että jos köyhä lapsi harrastaisi jotain ilmaislajia aktiivisesti, esim. koulun järjestämää taidekerhoa tai sählyä, niin baletti-, piano- ja ratsastustunneilla käyvä rikas lapsi hyväksyisi köyhän kaverikseen? Ihan vain sen takia, että köyhällä ny on harrastus, vaikkakin täysin eri kuin rikkaalla.  

En ole tuo, jolta kysyt, mutta eivät ainakaan omat lapseni valitse kavereita harrastusten perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Tämä alla näkyvä kohta oleellinen ja totta. Meillä lapset harrastaneet tavoitteellisesti ja kun se vie 5-6 kertaa viikossa useita tunteja kerrallaan ja kisat/pelit/leirit yms päälle, niin se on vaikuttanut kaveripiiriinkin.

Tavoitteellisimmat ja paljon raahaa vaativat harrastukset kuuluivat kaikkein parhaiten toimeentulevien perheiden lasten arkeen ja suurin osa heidän vapaa-ajastaan kului harrastusten parissa.

Sen sijaan hyvin matalista sosioekonomisista taustoista tulevat oppilaat viettivät vapaa-aikaansa tavalla, joka eivät vaatinut rahaa. He viettivät aikaa kotona tai naapurustossa kerrostaloyhtiöiden, koulujen tai päiväkotien pihoilla, nuorisotalolla tai kauppakeskuksissa.

Aika mustavalkoinen ajattelutapa. Joko urheilee tavoitteellisesti tai sitten notkuu kauppakeskuksissa. Muita hyviä harrastuksiahan tietysti ei olekaan kuin urheilu, ja silloinkin sen täytyy olla elämän keskipiste.

Oma huomioni kiinnittyy siihen, että näissä keskusteluissa ei ikinä puhuta kirjojen lukemisesta. Ei taida se "hyvien perheiden" vanhempiakaan kiinnostavan yhtä paljon kuin tavoitteellinen urheilu. Nämähän eivät edes sulkisi toisiaan pois, tietenkään.

Minä "rikas kermaperse" en nimittele ketään ja otan ihmiset ihmisinä, myös lapseni ystävät sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Hänen parhaat ystävänsä ovat kaikki pienituloisista perheisestä, osalla on haastaviakin ongelmia ja ihania nuoria ovat. Aina tervetulleita!

Erittäin rankkaa yleistämistä! Ootteko näin yksinkertaista porukkaa?

Suomessa raharikkaita on hyvin vähän. Varakkaita toki, mutta heilläkin on riitaisia avioeroja, mt-ongelmia ja jopa huostaanottoja. Kaikilla ihmisillä on omat ongelmansa.

Suurin osa kuuluu keskiluokkaan. Ja mitä vikaa heissä? Duunari voi tienata palkka lisineen enemmän kun asiantuntija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

Ei ole olemassa mitään koulupiirejä, vaan oppilaaksiottoalueita. Ja niitä yritetään sotkea mahdollisimman paljon. Sitten vanhemmat penteleet koulushoppaa jos ei mikään muu auta.

Minunkin lapseni käyneet yksityiskouluja siihen asti, että pääsivät Ressun lukioon.

Peruskoululaki kieltää maksulliset yksityiskoulut Suomessa. Eli mitä mahdat tarkoittaa? Ne muutamat ideologiset yms. yksityiskoulut on kaikille avoimia, myös köyhimmille.

Helsingissä on lukuisia maksullisia yksityiskouluja. Esim. Eurooppalainen koulu, International School jne.

Vanhemmat lapsineen tulee Suomeen johonkin firmaan ha ovat tietyn ajan ja lapset käy koulua. Näkee Ruoholahdessa kun yleensä äiti tai joku muu vie lapsia kouluun. International school. Eli reissulapsia.

Ansiosidonnaista leikattiin 100 päivää pois eli ei ole lapsilla harrastuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän koulussa yläasteella näkyi selvästi tämä ilmiö. Osa tuli lähikouluun ilman pyrkimistä ja osa tuli kielilinjalle pääsykokeen kautta. Kielilinjalle tulijat olivat lähinnä keskiluokkaisista perheistä, lähikoululaiset olivat osa alempaa keskiluokkaa mutta suurin osa vähävaraisista perheistä. Jakolinjat olivat aika selvät. Luokat myös kilpailivat keskenään kokeiden keskiarvoilla - jostain syystä osa opettajista ilmoitti nämä yleiseen tietoon, ainakin biologian ja matikan opettaja. Kieliluokan ja lähikoululuokan välillä oli keskiarvoissa n. 1,5 numeron ero.

Jokainen keskiluokkainen perhe pyrkii saamaan lapsen jollekin erityisluokalle, musiikkiluokat, kielilinjat jne. Se rajaa kivasti sitä ongelmasakkia, joiden vanhemmat eivät piittaa lastensa koulunkäynnistä edes näitä valitakseen. On parempi oppimisrauha.

Minä en tule laittamaan. Olen itse ollut koulussa se kympin suorittaja tyttö, jota raahattiin eri harrastuksiin. Toki nauttisin harrastamisesta mutta koin välillä, että niitä oli liikaa. Olisin itsekin välillä halunnut vain olla ja chillailla. Moni kaverini uupui paineiden alla ja masentui yliopistossa. Pointtini on se, että liika suorittaminenkaan ei ole hyvästä, elämässä pitää olla muutakin.

Jos lapsesi on yhtään akateemisesti kyvykäs etkä laita häntä painotukseen, tulee koulunkäynti olemaan todella epämotivoivaa. Ainoa tehtävä hänellä on toimia häiriöttömänä massana ja kirjainvilperin parina, kun tunnit ovat päivästä toiseen inkluusioälämölöä.

t. ex-opettaja

levottomilla alueilla ehdottomasti painotettu yläaste.

Kun työtön menee palkkatuella töihin niin muut työntekijät eivät osaa ajatella, että hänen sukulaisensa on poliitikko. Mielenkiintoisia kommentteja kuulee kahvitauoilla.

Vierailija kirjoitti:

Sen huomaa ihan koulujen kevätjuhlissakin, miten eri maailmoihin lapset kasvaa.

Toisessa koulussa on sievästi puetut lapset laulamassa perinteisiä kevätjuhlalauluja, kun parin kilometrin päässä toisessa koulussa lauletaan aikuisten lauluja (eli dramaattiset sanat) ja esitetään näytelmää jossa käydään Mäkkärissä.

Yläasteen päättyessä poika pokkasi todennäköisesti lyokan parhaana stipendin kauhtuneissa farkuissa ja t paidassa joka sentään oli uusi. Vanhaintanssit sujuivat sitten frakissa valkoisine hanskoineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

Ei ole olemassa mitään koulupiirejä, vaan oppilaaksiottoalueita. Ja niitä yritetään sotkea mahdollisimman paljon. Sitten vanhemmat penteleet koulushoppaa jos ei mikään muu auta.

Minunkin lapseni käyneet yksityiskouluja siihen asti, että pääsivät Ressun lukioon.

Ressuun pääsi poikakin ITä-Hgistä, tosin yläaste painotettu mm fysiikka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

Ei ole olemassa mitään koulupiirejä, vaan oppilaaksiottoalueita. Ja niitä yritetään sotkea mahdollisimman paljon. Sitten vanhemmat penteleet koulushoppaa jos ei mikään muu auta.

Minunkin lapseni käyneet yksityiskouluja siihen asti, että pääsivät Ressun lukioon.

Ressuun pääsi poikakin ITä-Hgistä, tosin yläaste painotettu mm fysiikka

Ihan kuin Itä-Helsingistä/Itä-Helsingissä ei voisi käydä yksityiskoulua

Onneksi on SYK ja sen lapseni kävivät. Sisäänpääsy tapahtui testillä, joten opiskelurauha oli hyvä.

Nyt lapset jo yliopistossa, mutta tuo koulu oli kyllä loistava. Kolmannelta luokalta lukion loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien roolia ei pidä aliarvioida. Asenteet, arvot ja muut imetään varhain kotoa. Vanhemmilla on usein sanansa sanottavana, kenen kanssa ja miten lapset viettävät aikaansa. Joskus se on niinkin pienestä kiinni kuin vuokra-asunnossa asumisesta tai kännykän mallista.

Mun lapseni ovat jo aikuisia, mutta olen samaa mieltä vanhempien vaikutuksesta lasten kaverisuhteisiin. Mä en niinkään näe asian liittyvän perheen varallisuuteen tai koulutukseen vaan kyse pikemminkin siitä, mitä lapsi saa tehdä ja ei saa tehdä. Esim onko lapsella millaiset kotiintuloajat ja kuinka kauaksi kotoa saa minkäkin ikäisenä lähteä. Pitääkö tulla koulusta suoraan kotiin tekemään ensin läksyt ja vasta sitten kavereiden kanssa ulos vai saako huidella suoraan kouusta iltaan asti kavereiden kanssa ja illalla ennen nukkumaan menoa tekee läksyt. Samoin pitääkö lapsen mennä päivällisiaikaan kotiin syömään vai saako chillailla iltaan asti kaverin kotona. Myöhemmin esim se, onko vanhemmista ok, jos heidän yläkoululaisensa notkuu viikonloppuisin pussikaljoittelemassa. 

Omien lasteni kaverit olivat suurimmaksi osaksi samasta sosiaaliluokasta, mutta lähinnä siksi, että näiden lasten vanhemmilla oli suunnilleen samanlaiset säännöt ja kasvatustavat omille lapsilleen kuin mullakin omilleni. Ei tullut sellaista ongelmaa, että 12-vuotiaan kaverit olisivat saaneet notkua perjantai-iltana puolille öin tai jopa pidempään ostarilla ja omani piti tulla kotiin klo 21. Kun kavereidenkin piti tulla samoihin aikoihin kotiin, ei asiasta tarvinnut vääntää omankaan lapsen kanssa. Lapset myös menivät syömään päivällisen omaan kotiinsa ja tarvittaessa sen jälkeen tulivat uudelleen kaverilleen leikkimään. Kyläillessä lasteni kaverit eivät kierrelleet tutkimassa asuntoa vaan leikkivät ja myöhemmin isompana viihtyivät ihan hyvin lapseni huoneessa. Kissoja ja koiraa ei härnätty vaan annettiin olla rauhassa. Paljon pieniä asioita, joilla ei niinkään ollut tekemistä sosiaaliluokan kanssa vaan lasten vanhempien kasvatustavan kanssa. Joten lapsillani oli kavereita myös vuokrataloissa asuvista ja työttömien vanhempien lapsista, koska myös vuokratalossa asuva työtön osaa halutessaan kasvattaa lapsensa hyvin ja asettaa lapsilleen rajat.

Kai se sitten on niin. Minä kävin kirjastossa, kävelyllä ja olin kotona. Koulussa välitunnilla seisoin jossain missä näytin muka olevani porukassa. Minusta tuli syrjäytynyt ja työkyvyttömyyyseläkeläinen.

Osittain kyse on siitä, että on muodostunut tiiviitä ystävyyssuhteita jo lapsena. Osittain siitä, että ihminen nyt luontaisesti viettää aikaa niiden kanssa, joiden kanssa on eniten yhteistä. Me asumme hyvin keskiluokkaisella alueella ja täälläkin näkee eron ylemmän ja alemman keskiluokan välillä. Ylemmän keskiluokan lapset harrastavat mm. balettia, taitoluistelua, jääkiekkoa, ratsastusta ja tennistä sekä soittavat jotain soitinta. Yleensä harrastaminen on tavoitteellista ja treenejä ja kisoja/pelejä/näytöksiä on paljon. Vapaa-ajalla käydään museioissa, teatterissa ja luetaan kirjoja. Mäkkärin sijasta käydään oikeissa ravintoloissa syömässä.

Ymmärrettävää, että tällaisesta perheestä tuleva ei ehkä löydä paljoa yhteistä toisen teinin kanssa, jonka elämä on täysin erilaista.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien roolia ei pidä aliarvioida. Asenteet, arvot ja muut imetään varhain kotoa. Vanhemmilla on usein sanansa sanottavana, kenen kanssa ja miten lapset viettävät aikaansa. Joskus se on niinkin pienestä kiinni kuin vuokra-asunnossa asumisesta tai kännykän mallista.

Tämä on totta. Itsekin tyrehdytin lapseni kavereiden lapseen, jonka en katsonut olevan hyvä kaveri lapselleni. Tämän lapsen vanhemmat eivät katsoneet lapsen perään edes ekaluokkalaisena, vaan sai maleksia missä tykkäsi. Lisäksi käytöstavat oli unohtunut opettaa. Nykyisin, kun näen tätä esiteiniksi kasvanutta lasta, olen kyllä todella tyytyväinen, ettei ole enää lapseni kaveri. Meno vaan menee hirveimmäksi koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole itsekään koskaan notkunut kaupingilla, discoissa, nuokkarilla tms.  Harrastin urheilua ja minulla oli järkevämpiä kavereita. Näin myös omilla lapsillani.

Notkuin kaupungilla, diskoissa ja kävin katsomassa bändejä. Ka. oli noin 9 ja minusta tuli DI.

Kavereiden järkevyydessä ei muistaakseni ollut puutteita.

Juu, minun kotikaupungissani oli myös noin, että kaikki teki kaikkea.

Samat tyypit kävi nuokkarilla discossa, urheili, olivat hyviä koulussa ja järkeviä tyyppejä.

Kaupungilla käyminen oli myös jossain vaiheessa suosittua, etenkin niiden keskuudessa joilla oli rahaa.

En tiedä onko tuo sitten pikkupaikkakunnan etuja, vai onko maailma kerennyt muuttua?

Useidenkin kavereiden kanssa puhuttu tuosta, ettei pikkupaikkakunnalla sillä tavalla näkynyt ne yhteiskuntaluokkaerot.

Joo, muutin opintojen jälkeen Helsinkiin. Todella nurkkakuntaista ja kuplautunutta menoa!