Tutkija: lapset eriytyvät sosioekonomisiin ryhmiinsä jo alakoulussa

Vierailija kirjoitti:

Oman lapsen yläkoulusta olen huomannut juuri tuon että tietystä "paremmasta alakoulusta" tulevat pysyvät keskenään, lähiön koulusta tulevat hengaavat lähinnä vain toistensa kanssa.

Lika barn leka bäst.

Naiset pitkälti haluavatkin tätä. Eli halutaan olla vain samisten seurassa. Tämä opetetaan lapsille.

Miehet ja pojat ovat halukkaampia ottamaan porukkaan erilaista porukkaa, kuhan ovat hyviä tyyppejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä puhutaan aina kuin se olisi huono asia. Tämä tasapäistäminen menee jo ihan liian pitkälle. Ihmiset saa olla erilaisia ja viihtyä tietyissä porukoissa omanlaistensa kanssa, siinä ei ole mitään väärää. Ainoastaan se on väärin, että ihmiset eivät enää pidä sivistystä ja kaunista käytöstä tavoiteltavana, ollaan vaan niitä W + T porukkaa ja haukutaan ja pilkataan niitä jotka näkee vaivaa ja pärjää. 

Alkuosasta samaa mieltä, mutta lopusta aivan päinvastaista.

Nimenomaan vaivaa väkeviä ja hyvin pärjääviä ihmisiä, suorastaan menestyjiä arvostetaan, ja jos jotain pilkataan niin duunareita (ja sitä mainitsemaasi weeeeteetä..).

Jos katsoo sitä porukkaa joka sikiää tuilla, niin ne on nimen omaan niitä, jotka halveksii "herroja", vaikka suurin osa "herroista" tekee kovasti töitä sen "korkean" palkkansa eteen. Sivussa jupistaan, että voisivat antaa omistaan köyhille, eivätkä nämä köyhät edes tajua kuinka kovin progressiivinen verotus täällä rokottaa. Varallisuuden pitää saada näkyä, hyvästä työstä pitää saada palkinto. Jos rahat otetaan siltä, joka käy töissä ja annetaan sille joka ei käy töissä, kummankin motivaatio tehdä työtä sammuu. 

Kuitenkin yhteiskuntana sellainen pohjavire pitäisi olla, että oli sitten kuinka köyhä tahansa, sivistymättömyys ja huono käytös eivät johdu rahasta tai sen puutteesta. Jokaisen tulisi käyttäytyä arvokkaasti ja pukeutua siististi, sellainen moraalinen kato on pyyhkäissyt koko maailman. Kirjasto on ilmainen, sieltä voi sivistää itseään vaikka millä mitalla, mutta nämä kitisiät vain syyttää yhteiskuntaa ja rikkaita siitä, että heidän lapsillaan ei ole sitä eikä tätä vs. että menisivät itse tekemään jotain asialle ja kantaisivat vastuunsa elämäntavastaan. 

Koululaisten kohdalla ne herrat ja rouvat sitten näkee paljon vaivaa ja energiaa siihen, että katsotaan kaikki asiat perään, treenataan enkun sanoja ja epäsäännöllisiä verbejä, mietitään ainevalintoja, erityisluokkia, pannaan aikaa ja rahaa isot määrät kehittäviin harrastuksiin, käydään vanhempainillat ja muut menot kiltisti läpi. Siellä toisella puolella ei edes saateta ekaluokkalaista ensimmäisenä päivänä kouluun saati katsota läksyjen päälle. Se näkyy ja se näkyy lapsissa ja siinä mitä yhteistä niillä lapsilla on keskenään. Aika vähän.

Voihan niillä lapsilla olla paljonkin yhteistä keskenään. Et kai sinä määrää, kenen kanssa lapsesi saa leikkiä? Itse ainakin tunnut kehittäneen kunnon kotileikin elämästäsi, jossa kaikki tehdään niin kuin kuuluu, ja kaikki muu on väärää. Sinun mielestäsi.

Olen eri, mutta se on selvä juttu että missään kielessä ei opi niitä sanoja eikä epäsäännöllisiä verbejä, jos niitä ei treenaa. Joskus lapsi tai nuori ei näe riittävän pitkälle elämässään -eikä häneltä voi sitä odottaakaan- että ymmärtäisi niiden sanojen ja verbien taivutuksen merkityksen, ja tällöin on YKSINOMAAN hyvä asia, että se vanhempi sen sijaan että heittäisi olan  yli "luepa nyt ne sanat sanakokeeseen" ei sano mitään vaan ottaa kirjan käteen ja alkaa tentata siltä lapseltaan niitä sanoja. Lapsi/nuori saa samalla sekä vanhempansa aikaa ja huomiota että oppii sen, että niitä sanoja tosiaan kannattaa päntätä (jos kerran vanhempi on itse valmis käyttämään siihen aikaansa) ja että teot ratkaisevat, eivät sanat. Niin, ja se vanhempi saattaa itsekin oppia samalla jonkun sanan, jota ei aiemmin tiennyt. Tai kokonaisen uuden kielen. Ja tuo muuten ei katso vanhempien tilin saldoa, tuon pystyvät tekemään kaikkein köyhimmätkin. Kaikki ei ole rahasta kiinni.

Omassa lapsuudessa vanhemmat tekivät juuri näin. Panostivat koulunkäyntiini ja kuulustelivat ne sanaläksyt ja epäsäännölliset verbit. Treenattiin tosissaan näitä. Minusta tuli luokan parhaita oppilaita ja luonnollisesti leikin toisten luokan parhaimpien seurassa. Oma koti oli köyhä, mutta kaverit kaupungin varakkaita.

Ei ne varakkaiden perheiden lapset leiki köyhän lapsen kanssa, vaikka koulumenestys olisi hyvä. Ihan muut tekijät vaikuttavat etupäässä.

Mistä sinä sen tiedät? Miten edes määrittelet varakkaan ja köyhän? Kun suurin osa on jotain siltä väliltä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ja meillä kannustetaan siihen. Emme halua ongelmia elämäämme.

Kyllä niitä ongelmia voi tulla ihan ilman haluamistakin. Ja niitä voi tulla lapsen kaveripiiristä huolimatta.

Kukaan ei halua enää sähkölämmitteistä taloa. Onneksi Suomessa pitää ottaa koko perintö vastaan tai ei mitään. Eli Helsinkiin töihin muuttaneet joutuvat ottamaan myös muuttotappiokaupungin osakkeen mitä ei saa vuokrattua eikä myytyä, jos haluavat mökin järven rannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole itsekään koskaan notkunut kaupingilla, discoissa, nuokkarilla tms.  Harrastin urheilua ja minulla oli järkevämpiä kavereita. Näin myös omilla lapsillani.

Notkuin kaupungilla, diskoissa ja kävin katsomassa bändejä. Ka. oli noin 9 ja minusta tuli DI.

Kavereiden järkevyydessä ei muistaakseni ollut puutteita.

Juu, minun kotikaupungissani oli myös noin, että kaikki teki kaikkea.

Samat tyypit kävi nuokkarilla discossa, urheili, olivat hyviä koulussa ja järkeviä tyyppejä.

Kaupungilla käyminen oli myös jossain vaiheessa suosittua, etenkin niiden keskuudessa joilla oli rahaa.

En tiedä onko tuo sitten pikkupaikkakunnan etuja, vai onko maailma kerennyt muuttua?

Useidenkin kavereiden kanssa puhuttu tuosta, ettei pikkupaikkakunnalla sillä tavalla näkynyt ne yhteiskuntaluokkaerot.

Niillä pikkupaikkakunnilla ei erot juurikaan näy, koulujakaan ei ole montaa eikä tänä päivänä lapsiakaan. Toista se on esim. täällä Helsingissä. Keskiluokan lapset ovat ip:ssä pikkukoululaisina ja illat harrastuksissa. Köyhemmät lapset hakkaavat pleikkaa iltapäivät ja maleksivat pihoilla illat toisensa kanssa ilman aikuisia. Vähän vanhetessaan alkavat notkua kauppakeskuksissa ja nutalla.

Ei köyhien lapsilla ole varaa pleikkareihin, ne on useiden satojen eurojen laitteita ja siihen päälle pelit 50-60e kappale. Ratsastus on halvempaa.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei halua enää sähkölämmitteistä taloa. Onneksi Suomessa pitää ottaa koko perintö vastaan tai ei mitään. Eli Helsinkiin töihin muuttaneet joutuvat ottamaan myös muuttotappiokaupungin osakkeen mitä ei saa vuokrattua eikä myytyä, jos haluavat mökin järven rannalta.

Tuo on hyvä laki. Jos haluaa vanhempiensa mökin järven rannalta niin pitää ottaa vastaan myös osake. Vastikkeet on 6000 vuodessa ja nousevat, koska tonttivuokrat nousevat ja tulee putkiremonttia ja julkisivuremonttia. Vuokralaisia ja ostajia ei muuttotappiokaupungeissa riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole itsekään koskaan notkunut kaupingilla, discoissa, nuokkarilla tms.  Harrastin urheilua ja minulla oli järkevämpiä kavereita. Näin myös omilla lapsillani.

Notkuin kaupungilla, diskoissa ja kävin katsomassa bändejä. Ka. oli noin 9 ja minusta tuli DI.

Kavereiden järkevyydessä ei muistaakseni ollut puutteita.

Juu, minun kotikaupungissani oli myös noin, että kaikki teki kaikkea.

Samat tyypit kävi nuokkarilla discossa, urheili, olivat hyviä koulussa ja järkeviä tyyppejä.

Kaupungilla käyminen oli myös jossain vaiheessa suosittua, etenkin niiden keskuudessa joilla oli rahaa.

En tiedä onko tuo sitten pikkupaikkakunnan etuja, vai onko maailma kerennyt muuttua?

Useidenkin kavereiden kanssa puhuttu tuosta, ettei pikkupaikkakunnalla sillä tavalla näkynyt ne yhteiskuntaluokkaerot.

Niillä pikkupaikkakunnilla ei erot juurikaan näy, koulujakaan ei ole montaa eikä tänä päivänä lapsiakaan. Toista se on esim. täällä Helsingissä. Keskiluokan lapset ovat ip:ssä pikkukoululaisina ja illat harrastuksissa. Köyhemmät lapset hakkaavat pleikkaa iltapäivät ja maleksivat pihoilla illat toisensa kanssa ilman aikuisia. Vähän vanhetessaan alkavat notkua kauppakeskuksissa ja nutalla.

Ei köyhien lapsilla ole varaa pleikkareihin, ne on useiden satojen eurojen laitteita ja siihen päälle pelit 50-60e kappale. Ratsastus on halvempaa.

Isovanhemmat saattaa ostaa. Me asutaan vuokralla, mutta puoliso ainoa lapsi ja hänen vanhemmilla omakotitalo ja mökki ja rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole itsekään koskaan notkunut kaupingilla, discoissa, nuokkarilla tms.  Harrastin urheilua ja minulla oli järkevämpiä kavereita. Näin myös omilla lapsillani.

Notkuin kaupungilla, diskoissa ja kävin katsomassa bändejä. Ka. oli noin 9 ja minusta tuli DI.

Kavereiden järkevyydessä ei muistaakseni ollut puutteita.

Juu, minun kotikaupungissani oli myös noin, että kaikki teki kaikkea.

Samat tyypit kävi nuokkarilla discossa, urheili, olivat hyviä koulussa ja järkeviä tyyppejä.

Kaupungilla käyminen oli myös jossain vaiheessa suosittua, etenkin niiden keskuudessa joilla oli rahaa.

En tiedä onko tuo sitten pikkupaikkakunnan etuja, vai onko maailma kerennyt muuttua?

Useidenkin kavereiden kanssa puhuttu tuosta, ettei pikkupaikkakunnalla sillä tavalla näkynyt ne yhteiskuntaluokkaerot.

Niillä pikkupaikkakunnilla ei erot juurikaan näy, koulujakaan ei ole montaa eikä tänä päivänä lapsiakaan. Toista se on esim. täällä Helsingissä. Keskiluokan lapset ovat ip:ssä pikkukoululaisina ja illat harrastuksissa. Köyhemmät lapset hakkaavat pleikkaa iltapäivät ja maleksivat pihoilla illat toisensa kanssa ilman aikuisia. Vähän vanhetessaan alkavat notkua kauppakeskuksissa ja nutalla.

Ei köyhien lapsilla ole varaa pleikkareihin, ne on useiden satojen eurojen laitteita ja siihen päälle pelit 50-60e kappale. Ratsastus on halvempaa.

Isovanhemmat saattaa ostaa. Me asutaan vuokralla, mutta puoliso ainoa lapsi ja hänen vanhemmilla omakotitalo ja mökki ja rahaa.

Eläkeläisiä on 1 600 000. Perintöasunnot ja mökit sotkevat Suomen asuntotilanteen 10 vuoden sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole itsekään koskaan notkunut kaupingilla, discoissa, nuokkarilla tms.  Harrastin urheilua ja minulla oli järkevämpiä kavereita. Näin myös omilla lapsillani.

Notkuin kaupungilla, diskoissa ja kävin katsomassa bändejä. Ka. oli noin 9 ja minusta tuli DI.

Kavereiden järkevyydessä ei muistaakseni ollut puutteita.

Juu, minun kotikaupungissani oli myös noin, että kaikki teki kaikkea.

Samat tyypit kävi nuokkarilla discossa, urheili, olivat hyviä koulussa ja järkeviä tyyppejä.

Kaupungilla käyminen oli myös jossain vaiheessa suosittua, etenkin niiden keskuudessa joilla oli rahaa.

En tiedä onko tuo sitten pikkupaikkakunnan etuja, vai onko maailma kerennyt muuttua?

Useidenkin kavereiden kanssa puhuttu tuosta, ettei pikkupaikkakunnalla sillä tavalla näkynyt ne yhteiskuntaluokkaerot.

Niillä pikkupaikkakunnilla ei erot juurikaan näy, koulujakaan ei ole montaa eikä tänä päivänä lapsiakaan. Toista se on esim. täällä Helsingissä. Keskiluokan lapset ovat ip:ssä pikkukoululaisina ja illat harrastuksissa. Köyhemmät lapset hakkaavat pleikkaa iltapäivät ja maleksivat pihoilla illat toisensa kanssa ilman aikuisia. Vähän vanhetessaan alkavat notkua kauppakeskuksissa ja nutalla.

Ei köyhien lapsilla ole varaa pleikkareihin, ne on useiden satojen eurojen laitteita ja siihen päälle pelit 50-60e kappale. Ratsastus on halvempaa.

Isovanhemmat saattaa ostaa. Me asutaan vuokralla, mutta puoliso ainoa lapsi ja hänen vanhemmilla omakotitalo ja mökki ja rahaa.

Eläkeläisiä on 1 600 000. Perintöasunnot ja mökit sotkevat Suomen asuntotilanteen 10 vuoden sisällä.

Jos eläkeläisellä on 2 lasta niin voi tulla sellainen kimppa kerrostalo-osake vapaa-ajanasunnoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole itsekään koskaan notkunut kaupingilla, discoissa, nuokkarilla tms.  Harrastin urheilua ja minulla oli järkevämpiä kavereita. Näin myös omilla lapsillani.

Notkuin kaupungilla, diskoissa ja kävin katsomassa bändejä. Ka. oli noin 9 ja minusta tuli DI.

Kavereiden järkevyydessä ei muistaakseni ollut puutteita.

Juu, minun kotikaupungissani oli myös noin, että kaikki teki kaikkea.

Samat tyypit kävi nuokkarilla discossa, urheili, olivat hyviä koulussa ja järkeviä tyyppejä.

Kaupungilla käyminen oli myös jossain vaiheessa suosittua, etenkin niiden keskuudessa joilla oli rahaa.

En tiedä onko tuo sitten pikkupaikkakunnan etuja, vai onko maailma kerennyt muuttua?

Useidenkin kavereiden kanssa puhuttu tuosta, ettei pikkupaikkakunnalla sillä tavalla näkynyt ne yhteiskuntaluokkaerot.

Niillä pikkupaikkakunnilla ei erot juurikaan näy, koulujakaan ei ole montaa eikä tänä päivänä lapsiakaan. Toista se on esim. täällä Helsingissä. Keskiluokan lapset ovat ip:ssä pikkukoululaisina ja illat harrastuksissa. Köyhemmät lapset hakkaavat pleikkaa iltapäivät ja maleksivat pihoilla illat toisensa kanssa ilman aikuisia. Vähän vanhetessaan alkavat notkua kauppakeskuksissa ja nutalla.

Ei köyhien lapsilla ole varaa pleikkareihin, ne on useiden satojen eurojen laitteita ja siihen päälle pelit 50-60e kappale. Ratsastus on halvempaa.

Parhaat pelit ovat ilmaisia.

Luokkayhteiskunta palaa ja vahvistuu... se on tilanne ja fakta.

Oikeastaan vähän naurattaakin, mm sozialistiset aatteet ovat tasapäistäistävällä politiikallaan pyrkineet tasoittamaan luokkaeroja Suomessa. Ja Ruotsissa.

Nyt sitten tuo massiivinen tasapäistäminenkään ei auta, yhteiskuntaluokat vahvistuvat ja eriytyvät.

Eli palannee ns. luontaiseen balanssiinsa.

Mikä on ihan normaalia ja ok juttu.

Eli ei toimi tasapäistäistäminen kuten ei toimi holhouSSozialismikaan.

Suomi saadaan voimakkaaseen nousuun -lisätään voimakkaasti demokratiaa ja markkinataloutta.

Vasemmalle laidalla tämä menestysresepti vaan ei käy...siksi kurjuus ja holhous jatkunee yhä =(

Vierailija kirjoitti:

Mistä te tiedätte, mitä muut asuinalueellanne tekevät työkseen, tai mikä koulutus heillä on? Tai lastenne koulukavereiden vanhemmat? Tenttaatteko sen ensimmäiseksi kylään tulevalta lapselta?

Onhan näitä tilastoja asuinalueittain toisinaan vaikka Hesarissa. Monet ihmiset ovat myös sen verran näkyvissä ammateissa ja niiden kautta tuttuja että on vaikea olla tietämättä mitä tekevät. Tuttujen kanssa tulee myös keskusteltua niitä näitä, myös työasiat tulevat silloin esille. Lapset myös itse puhuvat vanhemmistaan.

Asuinalueen hintataso rajaa pakostakin asunnonostajia tiettyyn varallisuus- ja tulotasoon. Ja kun on kotoisin samalta asuinalueelta ja tuntee paljon samanlaisia niin kyllä tietää heidän taustansa. Pienestä asti kuskataan kerhoihin joissa tapaa vanhempia jne. Normaalia sosiaalisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä te tiedätte, mitä muut asuinalueellanne tekevät työkseen, tai mikä koulutus heillä on? Tai lastenne koulukavereiden vanhemmat? Tenttaatteko sen ensimmäiseksi kylään tulevalta lapselta?

Onhan näitä tilastoja asuinalueittain toisinaan vaikka Hesarissa. Monet ihmiset ovat myös sen verran näkyvissä ammateissa ja niiden kautta tuttuja että on vaikea olla tietämättä mitä tekevät. Tuttujen kanssa tulee myös keskusteltua niitä näitä, myös työasiat tulevat silloin esille. Lapset myös itse puhuvat vanhemmistaan.

Asuinalueen hintataso rajaa pakostakin asunnonostajia tiettyyn varallisuus- ja tulotasoon. Ja kun on kotoisin samalta asuinalueelta ja tuntee paljon samanlaisia niin kyllä tietää heidän taustansa. Pienestä asti kuskataan kerhoihin joissa tapaa vanhempia jne. Normaalia sosiaalisuutta.

Eihän koulutus, ammatti tai työpaikka automaattisesti edes kerro henkilön varallisuudesta paljoakaan. Tai sivistyksestä. Tai ihan siitä itse ihmisestä.

Tottakai useimmat vanhemmat haluavat lapsilleen kaikkea hyvää ja mielellään parasta. Vanhempi jolla on siihen varaa, ostaa asunnon sieltä missä on hyvät koulut, rauhallista, vähän rikollisuutta ja hyvät harrastusmahdollisuudet.

Hyvämaineisille alueille hakeutuu muitakin samanlaisia perheitä, mikä taas vaikuttaa sekä alueen hintoihin että alueen maineeseen. Näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan. Ei ole mikään uutinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä puhutaan aina kuin se olisi huono asia. Tämä tasapäistäminen menee jo ihan liian pitkälle. Ihmiset saa olla erilaisia ja viihtyä tietyissä porukoissa omanlaistensa kanssa, siinä ei ole mitään väärää. Ainoastaan se on väärin, että ihmiset eivät enää pidä sivistystä ja kaunista käytöstä tavoiteltavana, ollaan vaan niitä W + T porukkaa ja haukutaan ja pilkataan niitä jotka näkee vaivaa ja pärjää. 

Alkuosasta samaa mieltä, mutta lopusta aivan päinvastaista.

Nimenomaan vaivaa väkeviä ja hyvin pärjääviä ihmisiä, suorastaan menestyjiä arvostetaan, ja jos jotain pilkataan niin duunareita (ja sitä mainitsemaasi weeeeteetä..).

Jos katsoo sitä porukkaa joka sikiää tuilla, niin ne on nimen omaan niitä, jotka halveksii "herroja", vaikka suurin osa "herroista" tekee kovasti töitä sen "korkean" palkkansa eteen. Sivussa jupistaan, että voisivat antaa omistaan köyhille, eivätkä nämä köyhät edes tajua kuinka kovin progressiivinen verotus täällä rokottaa. Varallisuuden pitää saada näkyä, hyvästä työstä pitää saada palkinto. Jos rahat otetaan siltä, joka käy töissä ja annetaan sille joka ei käy töissä, kummankin motivaatio tehdä työtä sammuu. 

Kuitenkin yhteiskuntana sellainen pohjavire pitäisi olla, että oli sitten kuinka köyhä tahansa, sivistymättömyys ja huono käytös eivät johdu rahasta tai sen puutteesta. Jokaisen tulisi käyttäytyä arvokkaasti ja pukeutua siististi, sellainen moraalinen kato on pyyhkäissyt koko maailman. Kirjasto on ilmainen, sieltä voi sivistää itseään vaikka millä mitalla, mutta nämä kitisiät vain syyttää yhteiskuntaa ja rikkaita siitä, että heidän lapsillaan ei ole sitä eikä tätä vs. että menisivät itse tekemään jotain asialle ja kantaisivat vastuunsa elämäntavastaan. 

Koululaisten kohdalla ne herrat ja rouvat sitten näkee paljon vaivaa ja energiaa siihen, että katsotaan kaikki asiat perään, treenataan enkun sanoja ja epäsäännöllisiä verbejä, mietitään ainevalintoja, erityisluokkia, pannaan aikaa ja rahaa isot määrät kehittäviin harrastuksiin, käydään vanhempainillat ja muut menot kiltisti läpi. Siellä toisella puolella ei edes saateta ekaluokkalaista ensimmäisenä päivänä kouluun saati katsota läksyjen päälle. Se näkyy ja se näkyy lapsissa ja siinä mitä yhteistä niillä lapsilla on keskenään. Aika vähän.

Voihan niillä lapsilla olla paljonkin yhteistä keskenään. Et kai sinä määrää, kenen kanssa lapsesi saa leikkiä? Itse ainakin tunnut kehittäneen kunnon kotileikin elämästäsi, jossa kaikki tehdään niin kuin kuuluu, ja kaikki muu on väärää. Sinun mielestäsi.

Olen eri, mutta se on selvä juttu että missään kielessä ei opi niitä sanoja eikä epäsäännöllisiä verbejä, jos niitä ei treenaa. Joskus lapsi tai nuori ei näe riittävän pitkälle elämässään -eikä häneltä voi sitä odottaakaan- että ymmärtäisi niiden sanojen ja verbien taivutuksen merkityksen, ja tällöin on YKSINOMAAN hyvä asia, että se vanhempi sen sijaan että heittäisi olan  yli "luepa nyt ne sanat sanakokeeseen" ei sano mitään vaan ottaa kirjan käteen ja alkaa tentata siltä lapseltaan niitä sanoja. Lapsi/nuori saa samalla sekä vanhempansa aikaa ja huomiota että oppii sen, että niitä sanoja tosiaan kannattaa päntätä (jos kerran vanhempi on itse valmis käyttämään siihen aikaansa) ja että teot ratkaisevat, eivät sanat. Niin, ja se vanhempi saattaa itsekin oppia samalla jonkun sanan, jota ei aiemmin tiennyt. Tai kokonaisen uuden kielen. Ja tuo muuten ei katso vanhempien tilin saldoa, tuon pystyvät tekemään kaikkein köyhimmätkin. Kaikki ei ole rahasta kiinni.

Omassa lapsuudessa vanhemmat tekivät juuri näin. Panostivat koulunkäyntiini ja kuulustelivat ne sanaläksyt ja epäsäännölliset verbit. Treenattiin tosissaan näitä. Minusta tuli luokan parhaita oppilaita ja luonnollisesti leikin toisten luokan parhaimpien seurassa. Oma koti oli köyhä, mutta kaverit kaupungin varakkaita.

Mä osasin kyllä tehdä läksyni ihan itse eikä mua tarvinnut kuskata harrastuksiin sen jälkeen kun täytin 11v. Hyvin selvisin lukioon ja yliopistoon. Maisteriksi valmistuin ja muutin pk-seudulle. Hyvästä koulutuksesta huolimatta koulutustani vastaavia töitä on ollut vaikea löytää kun en tunne oikeita ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä te tiedätte, mitä muut asuinalueellanne tekevät työkseen, tai mikä koulutus heillä on? Tai lastenne koulukavereiden vanhemmat? Tenttaatteko sen ensimmäiseksi kylään tulevalta lapselta?

Onhan näitä tilastoja asuinalueittain toisinaan vaikka Hesarissa. Monet ihmiset ovat myös sen verran näkyvissä ammateissa ja niiden kautta tuttuja että on vaikea olla tietämättä mitä tekevät. Tuttujen kanssa tulee myös keskusteltua niitä näitä, myös työasiat tulevat silloin esille. Lapset myös itse puhuvat vanhemmistaan.

Asuinalueen hintataso rajaa pakostakin asunnonostajia tiettyyn varallisuus- ja tulotasoon. Ja kun on kotoisin samalta asuinalueelta ja tuntee paljon samanlaisia niin kyllä tietää heidän taustansa. Pienestä asti kuskataan kerhoihin joissa tapaa vanhempia jne. Normaalia sosiaalisuutta.

Eihän koulutus, ammatti tai työpaikka automaattisesti edes kerro henkilön varallisuudesta paljoakaan. Tai sivistyksestä. Tai ihan siitä itse ihmisestä.

Keskustelun aiheena on eriytyminen sosioekonomisiin ryhmiin. Sosioekonomiseen asemaan vaikuttavat keskeisesti koulutus, ammatti, tulotaso ja varallisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä te tiedätte, mitä muut asuinalueellanne tekevät työkseen, tai mikä koulutus heillä on? Tai lastenne koulukavereiden vanhemmat? Tenttaatteko sen ensimmäiseksi kylään tulevalta lapselta?

Onhan näitä tilastoja asuinalueittain toisinaan vaikka Hesarissa. Monet ihmiset ovat myös sen verran näkyvissä ammateissa ja niiden kautta tuttuja että on vaikea olla tietämättä mitä tekevät. Tuttujen kanssa tulee myös keskusteltua niitä näitä, myös työasiat tulevat silloin esille. Lapset myös itse puhuvat vanhemmistaan.

Asuinalueen hintataso rajaa pakostakin asunnonostajia tiettyyn varallisuus- ja tulotasoon. Ja kun on kotoisin samalta asuinalueelta ja tuntee paljon samanlaisia niin kyllä tietää heidän taustansa. Pienestä asti kuskataan kerhoihin joissa tapaa vanhempia jne. Normaalia sosiaalisuutta.

Eihän koulutus, ammatti tai työpaikka automaattisesti edes kerro henkilön varallisuudesta paljoakaan. Tai sivistyksestä. Tai ihan siitä itse ihmisestä.

Keskustelun aiheena on eriytyminen sosioekonomisiin ryhmiin. Sosioekonomiseen asemaan vaikuttavat keskeisesti koulutus, ammatti, tulotaso ja varallisuus.

Niin. Luettelit tuossa neljä eri asiaa. Eivät ne välttämättä korreloi keskenään.

Mulla on vanhemmat, jotka laittoivat joka päivä harrastamaan ohjatusti. Harrastukset olivat kyllä kiinnostavia, mutta muuten tämä johti lähinnä siihen että kavereita ei ollut.

Ei sellainen ohjattu ympäristö ole otollinen luontevalle ystävyydelle. Lapset tarvitsevat myöa rentoa laiskottelua, leikkiä peliä, lapsena olemista. Nuoret tarvitsevat sitä ostarilla notkumista.

Ei elämä saa olla suoritusta liian nuorena, ei se tiettyyn piiriin pääseminen ole sen arvoista.

Joka ikinen vanhempieni kaverin lapsi, joka oli tarpeeksi hieno leikkimään kanssamme, on jossain vaiheessa saanut pahan burniksen. Myös minä ja sisarukseni.

Oisko sen nyt niin paha jos olisin onnellinen ja ystäviini olisi kuulunut joku normaali lapsi?

Vierailija kirjoitti:

Tottakai useimmat vanhemmat haluavat lapsilleen kaikkea hyvää ja mielellään parasta. Vanhempi jolla on siihen varaa, ostaa asunnon sieltä missä on hyvät koulut, rauhallista, vähän rikollisuutta ja hyvät harrastusmahdollisuudet.

Hyvämaineisille alueille hakeutuu muitakin samanlaisia perheitä, mikä taas vaikuttaa sekä alueen hintoihin että alueen maineeseen. Näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan. Ei ole mikään uutinen.

Tuo on myytti. Ei ole olemassa jotain myyttistä hyvää koulua, jossa on vieläpä rauhallista, kaikille hyviä harrastusmahdollisuuksia ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä te tiedätte, mitä muut asuinalueellanne tekevät työkseen, tai mikä koulutus heillä on? Tai lastenne koulukavereiden vanhemmat? Tenttaatteko sen ensimmäiseksi kylään tulevalta lapselta?

Onhan näitä tilastoja asuinalueittain toisinaan vaikka Hesarissa. Monet ihmiset ovat myös sen verran näkyvissä ammateissa ja niiden kautta tuttuja että on vaikea olla tietämättä mitä tekevät. Tuttujen kanssa tulee myös keskusteltua niitä näitä, myös työasiat tulevat silloin esille. Lapset myös itse puhuvat vanhemmistaan.

Asuinalueen hintataso rajaa pakostakin asunnonostajia tiettyyn varallisuus- ja tulotasoon. Ja kun on kotoisin samalta asuinalueelta ja tuntee paljon samanlaisia niin kyllä tietää heidän taustansa. Pienestä asti kuskataan kerhoihin joissa tapaa vanhempia jne. Normaalia sosiaalisuutta.

Eihän koulutus, ammatti tai työpaikka automaattisesti edes kerro henkilön varallisuudesta paljoakaan. Tai sivistyksestä. Tai ihan siitä itse ihmisestä.

Keskustelun aiheena on eriytyminen sosioekonomisiin ryhmiin. Sosioekonomiseen asemaan vaikuttavat keskeisesti koulutus, ammatti, tulotaso ja varallisuus.

Duunari voi olla varakas, akateeminen voi olla köyhä. Sivistystä voi löytyä tai olla löytymättä, ihan keneltä tahansa.