Tutkija: lapset eriytyvät sosioekonomisiin ryhmiinsä jo alakoulussa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole itsekään koskaan notkunut kaupingilla, discoissa, nuokkarilla tms.  Harrastin urheilua ja minulla oli järkevämpiä kavereita. Näin myös omilla lapsillani.

Ai luoja tuota "järkevämpiä kavereita" :D. Me notkuttiin vaikka ja missä. En tiedä tuliko meistä järkeviä, mutta jokainen hankki korkean koulutuksen ja sai alansa töitä. Jos jotain jäi, niin elinikäisiä ystäviä, jotka tukevat myös niinä hetkiä kun elämä ei ole ihan herkkua.

Niin ja hyvin sekalainen ryhmä rämä oltiin lähtökohdiltamme. Itse olin varakkaasta perheestä, jossa riitti rakkautta ja tukiverkkoja. Paras ystäväni (edelleen) taasen hyvin toisenlaisesta kodista. Ei me ehditty tuollaisia seikkoja miettimään, kun istuttiin kesäyötä ja parannettiin maailmaa. 

Tässä ois muuten aika olennaista ilmoittaa millä vuosikymmenellä tämä on tapahtunut. Koska tilannehan on oikeasti tässä viimeisten parin vuosikymmenen aikana muuttunut niin, että vanhempien koulutustaustan merkitys lapsen menestykseen on alkanut taas kasvaa. Jos siellä diskoissa ja nuokkareilla notkui joskus kasarilla vielä kaikki, se ei enää ole niin. Paitsi ehkä maaseudulla, jossa ei ole sitä harrastustarjontaa niin paljoa.

Hyvä pointti. Tuo tapahtui suurin piirtein vuosina 93-99. Paljon on vettä virrannut maailman joissa tuon jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Kenelle tämä tuli yllätyksenä? Asia on ollut selvää ja nähtävissä ainakin jo vuosikymmenten ajan. Tosin kehitys on mennyt ja menee yhä enemmän siihen suuntaan, että lapsen kaveriporukat ym. sosiaaliset piirit määritellään jo varhaisessa lapsuudessa ja ne pysyvät koko elämän. Uusien kavereiden saaminen tai muihin porukoihin pääseminen on vaikeaa, kun porukat eivät suvaitse tai ainakin epäsuorasti osoittavat suvaitsemattomuutensa porukan ulkopuolelta tulevia kohtaan.

Mitä äidit edellä, sitä lapset perässä.

Kenellehän täällä tämä on tärkeää?

maailmansota, sisällissota

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa tätä samaa ilmiötä tuhannen vuoden päästä: jotkut suvut on keränneet varallisuutta monen sukupolven ajan ja toiset on edelleen nollilla.

Näinköhän tuhannen vuoden päästä on enää tämälaista yhteiskuntaa, tai koko ihmiskuntaakaan. Jos miettii 1000 vuotta taaksepäin niin kyllä on asiat muuttuneet, ei ole samojen sukujen jälkeläiset vallassa enää ollenkaan.

noup

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien roolia ei pidä aliarvioida. Asenteet, arvot ja muut imetään varhain kotoa. Vanhemmilla on usein sanansa sanottavana, kenen kanssa ja miten lapset viettävät aikaansa. Joskus se on niinkin pienestä kiinni kuin vuokra-asunnossa asumisesta tai kännykän mallista.

Vaikuttaa nykyään siltä että jo päiväkodissa sovitaan leikkitreffejä niiden "samanlaisten" perheiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

Ei ole olemassa mitään koulupiirejä, vaan oppilaaksiottoalueita. Ja niitä yritetään sotkea mahdollisimman paljon. Sitten vanhemmat penteleet koulushoppaa jos ei mikään muu auta.

Minunkin lapseni käyneet yksityiskouluja siihen asti, että pääsivät Ressun lukioon.

Peruskoululaki kieltää maksulliset yksityiskoulut Suomessa. Eli mitä mahdat tarkoittaa? Ne muutamat ideologiset yms. yksityiskoulut on kaikille avoimia, myös köyhimmille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienillä paikkakunnilla kaveripiiri voi olla sekalaisempi. Helsingissä kyllä eriydytään varsin tehokkaasti varsin aikaisin.

Mä luulen kans, että asia on näin. Pienemmällä paikkakunnalla on vain muutamia alakouluja ja kenties vain yksi yläkoulu. Siinä ei samalla tavalla eriydytä eri sosioekonomisiin piireihin.

Samaa on kyllä havaittavissa myös aikuisten osalta. Isossa kaupungissa on tosi helppo kuplautua. Maalla ja pienissä kaupungeissa se on paljon hankalampaa, kun niitä "omia" on paljon vähemmän ja väkisinkin altistuu erilaisille ihmisille. Pienemmissä paikkakunnissa on toki sitten omat ongelmansa.

Eihän maalla edes ole juuri lainkaan keskiluokkaa tai etenkään ylempää keskiluokkaa. Siellä ollaan aika perujutuissa kaikki, on maajussia ja joku kirvesmies ja kylän koulun keittäjä. Ei löydy virkamiehiä, oppineita, liike-elämän johtotehtävissä olevia jne. Sama pikkukaupungeissa. Kunnan eliittiä on jonkun pikkapajan tj sekään ei ole koulutettu ja peruskoulun opettajat.

Puhutaanko tässä 50-luvusta vai nykypäivästä? Meillä on kuule täällä maallakin nykyään autot joilla pääsee töihin sinne kaupunkiin. Yhdestä ikkunasta näkyy lampaita, toisesta ikkunasta naapurissa asuvan DI-toimitusjohtajan bemari, lampurin vaimo on yliopistolla tutkijana.

Riippuu myös hyvin paljon siitä että missä se maaseutu sattuu sijaitsemaan. Suomessa on paljon alueita joista ei ajeta päiväksi töihin yliopistolle, toisaalta paljon myös maaseutua jossa tämä onnistuu helposti. Ja kyllä se näkyy pikkupaikkakunnan väestörakenteessa. Nyt etätyöt tietysti vaikuttaa kun ei ole välttämätöntä pakkoa käydä siellä työpaikalla ikinä ja Internet toimii missä vaan, mutta taitaa ne korkeammin koulutetut silti mieluummin jäädä suht lähelle isompia kaupunkeja asumaan.

Tein akateemisena etätöitä maaseudulla jo vuonna -99.

Onko missään enää tuollaista maajussi-kirvesmies-keittäjä-yhteisöä? Kuulostaa joltain vanhalta Suomi-leffalta. Onhan pikkukunnissakin ollut ne pankit, terveysasemat, kunnan virkamiehet, koulut ym. joihin tarvittu korkeammin koulutettua väkeä.

Miksei saisi valita omia kavereitaan koulussa? Ei voi pakottaa olemaan kenenkään kanssa, varsinkaan josssin hyvesignalointiprojektissa. Kyllä mäkin uudessa työpaikassa katson missä porukassa menen lounaalle ja kahville, ihan turha olisi tunkea minua jonkun ronski-Riitan kanssa tupakkapiiriin. Miksi lapsia pitäisi sekoittaa? En ymmärrä ideaa?

En voi muuta sanoa kuin että onneksi emme asu pk-seudulla. Meininki tällaisessa silti ihan keskikokoisessa kaupungissa on ihan eri. Alakoululuokalla on keskenään hyvin erilaisia ja eri taustoista tulevia lapsia ja esim. ihan luonne vaikuttaa ystävystymiseen paljon enemmän kuin jokin sosioekonominen tausta. Myöhemmin ehkä sosioekonominen tausta näkyy enemmän, kun aletaan joko panostaa koulunkäyntiin tai karsastaa sitä. Tämä johtuen siitä, että koulutustaso tuntuu jossain määrin periytyvän. Ja samanlaiset viihtyvät keskenään. Tosin aina löytyy poikkeuksia joka suuntaan: minä ja mieheni olemme akateemisia ja toinen lapsemme haluaa lukioon ja yliopistoon, toinen kävi amiksen, koska siellä oli kiinnostava linja. Sekään ei täällä ilmeisesti "tuppukylässä" ole ongelma, joku on vähän ihmetellyt, mutta ihmetelköön vapaasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan olen aina tunnistanut tiukat jakolinjat suosittuihin ja muihin. Tähän liittyi enempi tietynlainen sosiaalinen käytös (kova ääni, "servauskulttuuri", vastakkaisen sukupuolen hyväksyntä), ei niinkään perhetausta. No, se olikin aikaa, jolloin MicMac oli cool ja kellään ei ollut tonnin kännykkää.

Tämä kuvaus osui itseeni enemmän kuin nuo muut. Oletko kenties 80-luvun nuori? Omat kaverini kaikki olivat ns. hiljaisia tyttöjä, vaikka varakkuuseroja perheillä varmasti oli. Sitten oli erikseen suositut (ja osittain kovaääniset), ja siinäkin porukassa oli erilaisista perheistä olevia. Ei ollut sellaista, että ylemmän sosiaaliluokan nuoret olisivat olleet yhdessä tai muita parempikäytöksisiä.

Oli 80 -luvullakin erikseen se porukka, joka kävi Lapissa laskettelemassa ja me muut, jotka ei koskaan siellä käyty.

Sinä et ainakaan oppinut koulussa lukemisen ymmärtämistä. 

No siis kerrostalon pihalla leikkivät vuokrataloissa asuvat ja omakotitalolähiöissä niissä asuvat lapset, tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

Ei ole olemassa mitään koulupiirejä, vaan oppilaaksiottoalueita. Ja niitä yritetään sotkea mahdollisimman paljon. Sitten vanhemmat penteleet koulushoppaa jos ei mikään muu auta.

Minunkin lapseni käyneet yksityiskouluja siihen asti, että pääsivät Ressun lukioon.

Peruskoululaki kieltää maksulliset yksityiskoulut Suomessa. Eli mitä mahdat tarkoittaa? Ne muutamat ideologiset yms. yksityiskoulut on kaikille avoimia, myös köyhimmille.

Helsingissä on lukuisia maksullisia yksityiskouluja. Esim. Eurooppalainen koulu, International School jne.

Tämä on sitä nykyaikaa. Jotta olisi hyvä perhe, niin lapsen pitäisi harrastaa.

Omassa lapsuudessa ei ollut tuollaista "harrastuspakkoa" enkä siksi oman lapsen kohdalla ymmärtänyt enkä tiennyt, että hänet olisi pitänyt pakottaa joihinkin harrastuksiin.

No, olen eri aikakauden ihminen. Sääli. Huonompaan suuntaan ollaan menty.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sitä nykyaikaa. Jotta olisi hyvä perhe, niin lapsen pitäisi harrastaa.

Omassa lapsuudessa ei ollut tuollaista "harrastuspakkoa" enkä siksi oman lapsen kohdalla ymmärtänyt enkä tiennyt, että hänet olisi pitänyt pakottaa joihinkin harrastuksiin.

No, olen eri aikakauden ihminen. Sääli. Huonompaan suuntaan ollaan menty.

Eipä me hyväosaiset lapsiamme harrastuksiin pakoteta. Ihan omasta halustaan meilläkin taitoluistellaan. Sehän se tietty on, että jos ei edes koskaan kokeilla mitään harrastuksia, niin eihän se lapsi tiedä mikä olisi siitä kivaa. Mutta rahvaan lapsethan vaan oleilee. Pelaa kännykällään ja vanuu pihoilla ja kauppakeskuksissa kuten tutkimus osoittikin. Eipä siinä sitten jutunjuurta synny lapsilla koulussakaan keskenään, kun on ihan erilainen kokemusmaailma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin? Ghettojen kouluista tulee omat lapset, ja kultapossukouluista omat. Onko mitenkään yllättävää että se kaveri kenen kanssa olet leikkinyt lapsena, leikit myös myöhemmin? 

Tätä on oikein pitänyt tutkia, ja tulla vieläpä täysin väärään loppupäätelmään, että köyhät haluaa olla kaltaistensa kanssa ja rikkaat rikkaiden, vaikka tosiasiassa suomessa kyse on siitä että menet siihen kouluun joka sinulle osoitetaan.

Ihan validi tutkimusaihe. Aiemmin on luultu, että peruskoulussa kaikki ovat samalla viivalla ja ihmiset tutustuvat toisiinsa koko ikäluokassa. Näin ei ole. Yhteiskuntaluokan mukaan mennään koulussakin. Persauksiten lasten kanssa ei haluta viettää aikaa ja jäävät suhaamaan sinne pihoille keskenään samaan aikaan kun keskiluokka kyyditsee omat vesansa maksullisiin harrastuksiin. Vaikka miten istuttaisiin päivät koulussa saman pöydän ääressä, se ei kanna mitenkään vapaa-ajalle. Ei kanna työelämässäkään. Harvemmin se keskiluokkainen lähtee afterworkille siivoojan kanssa vaikka samassa toimistossa työskentelevätkin.

Kyllä koulupiirissä on tietynlaista porukkaa. Kalliilla alueella rikkaiden mukulat samassa koulussa, ja köyhillä alueilla köyhien lapset. Väitätkö nyt ihan tosissasi että herrojen lapset käy samaa alakoulua kuin esim mammut?

Ei ole olemassa mitään koulupiirejä, vaan oppilaaksiottoalueita. Ja niitä yritetään sotkea mahdollisimman paljon. Sitten vanhemmat penteleet koulushoppaa jos ei mikään muu auta.

Minunkin lapseni käyneet yksityiskouluja siihen asti, että pääsivät Ressun lukioon.

Peruskoululaki kieltää maksulliset yksityiskoulut Suomessa. Eli mitä mahdat tarkoittaa? Ne muutamat ideologiset yms. yksityiskoulut on kaikille avoimia, myös köyhimmille.

Helsingissä on lukuisia maksullisia yksityiskouluja. Esim. Eurooppalainen koulu, International School jne.

No niitä on just tasan noi.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien roolia ei pidä aliarvioida. Asenteet, arvot ja muut imetään varhain kotoa. Vanhemmilla on usein sanansa sanottavana, kenen kanssa ja miten lapset viettävät aikaansa. Joskus se on niinkin pienestä kiinni kuin vuokra-asunnossa asumisesta tai kännykän mallista.

Ai hyvätuloiset ovat niin snobeja, ettei lapsella saa olla kaveria, jolla ei ole kalleinta puhelinta?

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on kyse älykkyyseroista. Jos toisen älykkyys eroaa omasta yli 15 pisteellä, muuttuu kommunikaatio haastelliseksi. Saman älykkyyden omaavat ihmiset nyt sattuvat viihtymään keskenään. Ja vanhempien älykkyys heijastuu suoraan lapsiin. On tutkittua tietoa että korkea koulutus ja muut ylempien sosiaaliluokkien piirteet ovat suoraan yhteydessä älykkyyteen. Ja tietenkin osa alempien sosiaaliluokkien lapsista voi pärjätä elämässä ja olla älykkäitä mutta tämä on melko harvinaista

Älä viitsi puhua elitististä paskaa. Vielä 1990-luvulle asti oli mahdollista nousta vaikka tohtoriksi vaatimattomista oloista ja päästä vakiintuneelle uralle mutta sen jälkeen on tietoisesti alettu eriyttää lapsia jo peruskoulussa eri linjoille ja työelämässä korostaa suhteilla ja sukunimellä ratsastamista kun kilpailu hyvistä työpaikoista on kohentunut koko ajan.

Ehkä yleistäen näin ja mielestäni ihan ymmärrettävääkin, mutta minulla matalasta sosioekonomisesta taustastani huolimatta (halpa) harrastus vei aikoinaan kaiken aikani. Lapsemme taas on kasvanut varakkuuden keskellä ja olisi saanut harrastaa mitä tahansa, mutta viihtyi alemman sosioekonomisen taustan omaavien nuorten kanssa, lähinnä niillä nuokkareilla ja ostareilla. Eli mielestään kivan nuoruuden ja hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sitä nykyaikaa. Jotta olisi hyvä perhe, niin lapsen pitäisi harrastaa.

Omassa lapsuudessa ei ollut tuollaista "harrastuspakkoa" enkä siksi oman lapsen kohdalla ymmärtänyt enkä tiennyt, että hänet olisi pitänyt pakottaa joihinkin harrastuksiin.

No, olen eri aikakauden ihminen. Sääli. Huonompaan suuntaan ollaan menty.

Eipä me hyväosaiset lapsiamme harrastuksiin pakoteta. Ihan omasta halustaan meilläkin taitoluistellaan. Sehän se tietty on, että jos ei edes koskaan kokeilla mitään harrastuksia, niin eihän se lapsi tiedä mikä olisi siitä kivaa. Mutta rahvaan lapsethan vaan oleilee. Pelaa kännykällään ja vanuu pihoilla ja kauppakeskuksissa kuten tutkimus osoittikin. Eipä siinä sitten jutunjuurta synny lapsilla koulussakaan keskenään, kun on ihan erilainen kokemusmaailma.

Tarkoitatko, että jos köyhä lapsi harrastaisi jotain ilmaislajia aktiivisesti, esim. koulun järjestämää taidekerhoa tai sählyä, niin baletti-, piano- ja ratsastustunneilla käyvä rikas lapsi hyväksyisi köyhän kaverikseen? Ihan vain sen takia, että köyhällä ny on harrastus, vaikkakin täysin eri kuin rikkaalla.