Jännä että aina noitten ruokasäästäjien salaisuus on punalaputetut ruoat!
Itsekin olen ostanut monta vuotta mutta en kyllä viitsi vetää ihan nollille muuten herkkujen tms suhteen vaan samassa ostoskorissa saattaa olla vaikka punalappuinen lihapala ja sitten jotain pakastemustikkaa tai jäätelöä tms kilohinnaltaan suhteellisen "kallista". Tuli vaan mieleen kun taas oli Me Naisten sivuilla juttu ja pari päivää sitten se toinen säästäjänainen lehdessä.
Ei niitä punalappuja kuitenkaan riitä kaikille niin mikä olisi kokonaisvaltaisempi säästösalaisuus?
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kuluissa ruokalasku on hyvin pieni osuus. Meille jää nettona kuukaudessa noin 6 000 € ja kaikki menee. Siinä on ihan sama, onko ruokalasku 600 vai 800. Isot linjat sanelee kulurakenteen, kuten omakotitalon lainanlyhennys (valitsimme suuren kuukausierän), energiankulutus, vedenkulutus, autojen kulut jne. Esimerkiksi työmatkoihin kuluu meillä bensaan noin 1000 €/kk. Kaksi autoa ja molemmilla työmatkaa 50 km suuntaansa.
Suomennettuna siis, jos pystyn tekemään vaikka kolmasosan työpäivistä etänä, säästän bensakuluissa 170 €/kk. Ja samalla kun en etäpäivinä käy työpaikan lounasravintolassa, säästän 50 €. Eli nuo pelkästään 220 €/kk ja vuodessa (11kk) 2400 €.
1000e bensaan vaikka työmatka 50km yhteen suuntaan?
Näillä polttoaineen hinnoilla ei mikään ihme. Ihmisillä on muitakin ajoja kuin työmatka-ajot ja jos on isoja paljon kuluttavia autoja niin äkkiä siihen 1000e menee.
-eri
Tuossa oli kyse juuri työmatkoista.
Meillä työmatkat ja muut ajot päälle ei todellakaan tee 1000e.
Samoilla linjoilla ap, viimeksi oli kärryssä punalaputettua kanaa ja mm. bufala mozzarellaa ja tuoreita marjoja.
Niin itsestään selvää kuin se onkin, minulle ainoa todellinen säästö tulee siitä, että syödään kaikki mitä ostetaan. Jos rahoista on tarkkaa, tämä on arkea, josta ei ole edes mahdollisuutta poiketa. Eipä sitä itselläkään opiskeluaikoina ja nouruudessa usein ollut margariinin lisäksi juuri muuta jääkaapissa ennen tukien tuloa.
Meillä ruokakulut pysyy hyvin kurissa, vaikkei punalappuja ostetakaan. Käyn leipäjonossa 3 kertaa viikossa ja saan maksusitoumuksen ruokakauppaan kerran kuussa. Lisäksi lapset käy usein isovanhemmilla syömässä. Tällä tavalla omaa rahaa kuluu ruokaostoksiin sellaiset 0-50 €/kk.
Vierailija kirjoitti:
Pienemmät annoskoot ap - siinä yksi salaisuus ihan ilmaiseksi. Ulkonäöstä päätellen suomalaiset syö tuplasti sen mitä pitäisi.
Sillä säästää jo puolet kuluista
Olisitko valmis pudottamaan oman annoskokosi puoleen?
Yksinkertainen ruokavalio, ei lähestulkoon mitään valmistuotteita, paastojen harrastaminen, kolme päivää vesipaastoa kuukaudessa on kolmen päivän ruokamenojen säästö. Sit kaikki ne normaalit, eli alennustuotteet, harvoin kaupassa yms. Emme syö ollenkaan karkkia tai jäätelöä. Olen elämässäni syönyt niitä niin paljon että pärjään hyvin loppuelämäni ilmankin. Ei alkoa eikä tupakkaa eikä mitään ihmeellisiä mausteseoksia tai kastikkeita, ei jugurtteja eikä muita tekomössöjä. Syömme terveellistä puhdasta ja maukasta ruokaa, myös reilusti eläinkunnan tuotteita. Pakkanen on täynnä riistaa ja metsän antimia. Emme ole täydellisiä joten paljon voisi vielä tehdä ja säästää mutta tämä on linjamme joka toimii.
"Tuoretta" kalaa ja kanaa en kyllä osta aleliputettuna, tai edes vähän vanhoilla päiväyksillä, vaan tongin surutta ne tuoreimmat sieltä hyllyn perältä, ja kalat mielummin tiskiltä tai kauppahallista.
On huonoja kokemuksia etenkin raaoista broiskuista, joissa päiväys menossa umpeen.
Joskus haju on ollut jo selvästi pilaantuneen, vaikka päiväystä olisi ollut jäljellä.
Mahdollisuuksien mukaan olen palauttanut kauppaan, mutta joskus on jäänyt omaksi tappioksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ruokakulut pysyy hyvin kurissa, vaikkei punalappuja ostetakaan. Käyn leipäjonossa 3 kertaa viikossa ja saan maksusitoumuksen ruokakauppaan kerran kuussa. Lisäksi lapset käy usein isovanhemmilla syömässä. Tällä tavalla omaa rahaa kuluu ruokaostoksiin sellaiset 0-50 €/kk.
Pummilla pääse halvalla, kun joku toinen maksaa.
Kannattaako tuolla kuitenkaan elvistellä, kun isovanhemmat joutuvat ruokkimaan kakarasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te löydätte mitään järkevää punaliputetuista? Aina joku ihmeellinen mausteseos, jota ei saa liottamallakaan pois tai jotain kasvis paskaa, joka ei maistu millekään.
En löydäkään. Ihmettelen koko tätä neuvoa. Ne on aina just jotain kauhumarinoituja lihoja, joista ei tiedä, mitä niistä voi tehdä tai sitten jotain erikoispikkuleipiä, jotka tulisi kalliimmaksi, kuin tavallisemmat, vaikka niistä otettaisiin 70% pois. En ymmärrä...
Ne kauhut ja veget jäävät viimeisiksi, muut viedään jo aiemmin -30% alella.
Milloinkohan se "aikaisemmin" on? Onko joku julkaisupäivä, jonka tietää vain vannoutuneet hävikkiruuan ostajat? Minusta tuntuu, että hävikkiruokakaupat ratsastavat ihmisten, etenkin nuorten, ilmastoahdistuksella. Aluksi niissä olikin varmaan alhaisemmat hinnat, mutta nyt ovat jo aika samoissa, kuin kaupassa ja sitten pitää vielä ostaa joku kymmenen purnukan pakkaus. En usko, että noilla saa säästöä aikaiseksi tavallinen perheellinen, ellei ole joku supermatemaatikko ja erittäin suunnitelmallinen ihminen, joka pystyy varastoimaan noita suurpakkauksia ja vahtimaan, että kaikki tulee syödyksi määräpäivään mennessä.
Aiemmin samana päivänä. Teen siis punalappuostoksia myös itse, ja vuorotyöläisenä pääsee aamupäivästä kulkemaan laputtajan kannoilla.
Olen minäkin tuon hävikkikauppojen hinnannoston huomannut, se alkoi samalla kun niiden käyttäjäkunta kasvoi, ehkä sitten niihin ahdistuneisiin nuoriin. Ruokaintoilijalle, joka pitää kotivaraa, noiden käyttö ei ole ollut ongelma - FIFO eli first in, first out on keittiön toimintaperiaate, mikään ei vanhene.
Vierailija kirjoitti:
Mun pelastus on noi pari siirtolapuutarhaa ja yks viljelypalsta aivan lähellä, en ota kuin pari tuotetta per palsta, menee lintujen ja supikoirien piikkiin.
Syksyisin autan liikojen omenien kantamisessa "roskiin" vanhempia rouvia ja ovat tosi kiitollisia, pitää vaan käydä välillä eri siirtolapuutarhoissa etteivät ala tuntea. Joskus myös ovat pyytäneet keräämään marjoja heille ja antavat osan poimintapalkkiona. Talvella on sitten joskus pakko ostaa perunaa ja sipulia, mutta marjoja ja hilloja en tarvii ostaa. Olen yrittänyt opettaa äijää kanssa mut ei se suostu.
Pitkäkyntisten takia en viljele palstallani enää muuta kuin kesäkukkia, mutta nekin näyttää kelpaavan.
Kiinnostaisi tietää, miten se yksi sai sen yli 10.000 säästöä vuodessa kasaan. Millaisista tuloista? Omista vai myös miehen tuloista? Kuinka suuret ne miehet tulot olivatkaan? Sitä ei jutussa kerrottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punalaput ovat vähän samanlainen säästövinkki kuin "tarjousten hyödyntäminen".
Kumpikaan ei automaattisesti johda halvempaan kauppalaskuun.Ja jos valitat rahapulaa, neuvoksi tulee, että mene keräämään pulloja tai tölkkejähän ne tänään lähinnä ovat.
Pitäisi lähteä tölkinkeräysreissulle, niin loppuisi köyhyys meidän perheestä.
Tölkinkerääjiä on ainakin meidät alueella jo niin paljon ettei kannata. Eräs kerääjä sanoi että pitää lähteä viikonloppuisinkin jo kahdelta aamulla liikkeelle että ehtii ennen muita.
Vierailija kirjoitti:
Jäätelökään ei ole välttämättömyys. Sillä sitä säästöä tulee ja tosissaan keräämään nyt itse sitä mustikkaa. Sit ei tartte ostaa kun se yks punalaputettu liha. Kas siinä se salaisuus.
Minä säästän ostamalla halpis vaniljakermajäätelöä oikean ruoan sijaan. En saa samaa määrää kaloreita samaan hintaan ruoasta. Olen laiha ja köyhä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En aina ymmärrä tuota punalappuhypetystäkään.Toki -60%on jo hyvä ale ja joskus voi tehdä löytöjä,mutta yleensä tuo lapputavara on sitä brändikamaa joka muutenkin reilusti kalliimpaa kuin kaupan oma merkki,esim Kotimaista tai Pirkka...Edellä yhtenäpäivä vanhus osti leikkeleitä-40% useita paketteja, päiväys seuraava päivä.Samanlaista (itse en huomas eroja) olisi saanut Kotimaista tuotteen normaalihinnalla halvemmalla...
Olen lapsilleni opettanut, että AINA kannattaa katsoa kilohintaa/kappalehintaa ja miettiä, että mikä on järkevä ostos. Vaikka kermajuustoa saa kuudella eurolla kilo kilon kimpaleen, ei yksinäisen opiskelijan ole sitä järkevää ostaa, jos sitä ei saa kuukaudessakaan syötyä (ellei raasta pakkaseen). Silloin kannattaa ostaa vaikka sitten sellainen pikkuoltermanni, vaikka sen kilohinta onkin 8 euroa.
Matematiikka on joskus tosi vaikeaa.
Oletko hölmö. Jos kuuden euron juustoa ei ennätä syödä sen lopun voi heittää roskiin. Siinä voittaa sen 2 euroa.
Kuten sanoin, matematiikka on vaikeaa.
Ostat kuuden euron juusto, heität siitä 30% roskiin homeisena, käytit rahaa 4 euroa.
Ostat kahden euron juusto, syöt sen kaikki, roskiin menee nolla%, käytit rahaa 2 euroa.
Jotenkin en saa tuosta kuuden euron juuston ostosta kahden euron voittoa.
Matematiikka ei tunnu olevan hallussa sinullakaan.
Jos ostaa kilon juuston 6 eurolla ja heittää siitä lopulta roskiin 30%, juustoa on tullut syötyä 700 g.
Jos ostaa pienen Oltermannin 2 eurolla, yhdessä paketissa on vain 250 g juustoa. Saadakseen 700 grammaa juustoa täytyy ostaa 3 pikkupakettia Oltermannia, jolloin 750 grammasta jää jäljelle vielä 50 g juustoa. Säästöä tulee tämän 50 gramman verran eli 0,40 €.
Ei juustoa koskaan roskiin joudu. Laitan pakkaseen ja raastan joskus ja laitan sen pakastimeen. Käytän raasteet vaikka makaronilaatikko tms päällä.
En ole koskaan ostanut punalaputettua ruokaa. Sehän on menossa vanhaksi.
Vierailija kirjoitti:
Olisi edes joskus pätkäpaasto tai ajatus, että jatkuva napostelu ja välipalojen syönti nyt ei vaan välttämättä ole tarpeellista ainakaan aikuiselle ihmiselle. Siisä tämä "syö- 2-3h välein" aivopesu.
Meitä on erilaisia ihmisiä. Urheilijan tai laihduttajan kannattaa todellakin syödä päivän ravinnot tasaisesti ja silloin annoskoot pitää tietenkin olla oikean kokoisia. Minullakin jo pelkästään adhd meinaa sitä, että jos en syö tasaisesti, niin adhd-oireet pahenevat. Eli tuo mitään aivopesua ole kuin niille, jotka eivät osaa tarkastella maailmaa kuin siitä omasta näkökulmastaan.
Mulla olisi fillarilla n 6 minuuttia s markettiin punalaputetuille klo 21 ja kertaakaan en oo käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, miten se yksi sai sen yli 10.000 säästöä vuodessa kasaan. Millaisista tuloista? Omista vai myös miehen tuloista? Kuinka suuret ne miehet tulot olivatkaan? Sitä ei jutussa kerrottu.
Heidän yhteiset tulot on 50 000-60 000e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse katson niissä onko oikeasti halpakilohinta. Pari viikkoa sitten ostin tuoreita muikkuja puoleen hintaan ja kilohinnaksi jäi 2,5€. Hävikkilaatikoista ostin mm. tulisia itusalaatteja 8snt/purkki (oikea hinta jotain lähes 3€), herkkusienirasioita 14snt, thaibasilika 10snt jne. Sienet poimin itse metsästä ja yleensä ostan noita törkyhalpoja herkkusieniä, jos on. Joskus tosin jotain kallista erikoissientä. Kaikki marjat poimin metsästä. Kesäisin kalastan ja nekin tavallaan ilmaisia, jos ei välineitä lasketa. Mun salaisuus ei ole punalaputetut vaan ennemmin hävikkilaatikot ja itse poiminta ja kalastus.
Ja mistähän noita hävikkilaatikoita löytyy?
Täkäläisissä Lidleissä ei ole puoleen vuoteen (tai 8kk) ole ollut lainkaan niitä myytävänä, K-kaupoissa oli KERRAN vihannespusseja. ResQ ei täällä ole kaupoissa lainkaan, vain jotain hotelliaamiaisia. S-kaupoissa ei ole lainkaan hävikkilaatikoita.
Hävikkilaatikot tehdään aamulla eli kauppaan pitäisi päästä aika pian avaamisen jälkeen. Mun vanha äitini kantaa nuo Tampereen keskustan S-marketista ja Lidlistä lähes päivittäin, yleensä aamuseiskan aikaan jo liikkeellä.
Piti juuri vastata, että kyllä Tampereella on. EI nyt aina kun käy kaupassa enkä aina edes osta kun näen, riippuu mitä siinä on. Lidlissä sekä S-marketissa juuri.
Vierailija kirjoitti:
Mun pelastus on noi pari siirtolapuutarhaa ja yks viljelypalsta aivan lähellä, en ota kuin pari tuotetta per palsta, menee lintujen ja supikoirien piikkiin.
Syksyisin autan liikojen omenien kantamisessa "roskiin" vanhempia rouvia ja ovat tosi kiitollisia, pitää vaan käydä välillä eri siirtolapuutarhoissa etteivät ala tuntea. Joskus myös ovat pyytäneet keräämään marjoja heille ja antavat osan poimintapalkkiona. Talvella on sitten joskus pakko ostaa perunaa ja sipulia, mutta marjoja ja hilloja en tarvii ostaa. Olen yrittänyt opettaa äijää kanssa mut ei se suostu.
V itun sikarosvo. Kyllä sut on huomattu.
Mun pelastus on noi pari siirtolapuutarhaa ja yks viljelypalsta aivan lähellä, en ota kuin pari tuotetta per palsta, menee lintujen ja supikoirien piikkiin.
Syksyisin autan liikojen omenien kantamisessa "roskiin" vanhempia rouvia ja ovat tosi kiitollisia, pitää vaan käydä välillä eri siirtolapuutarhoissa etteivät ala tuntea. Joskus myös ovat pyytäneet keräämään marjoja heille ja antavat osan poimintapalkkiona. Talvella on sitten joskus pakko ostaa perunaa ja sipulia, mutta marjoja ja hilloja en tarvii ostaa. Olen yrittänyt opettaa äijää kanssa mut ei se suostu.