Lue keskustelun säännöt.
Kaksi ex koulukiusaajaani sanovat, että syy oli minussa
17.08.2022 |
Toinen toimii nyt keski-iässä sairaanhoitajana ja toinen opettaa ammattikorkeakoulussa. Itse olen syrjäytynyt. Sanoivat, että olin liian ujo ja arka koulussa, siksi jouduin kiusatuksi.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ttu mitä nössöjä kuplamuovilapsia täällä puolet kommentoijista kasvattaa. Varmaan se aikuisten maailma ottaa avosylin vastaan tämmöset jotka on opetettu siihen että kaikkien kanssaeläjien on oltava mukavia ja jos ei ole niin mihis instanssiin sitten aikuisena valitetaan kun syrjäytyy eikä pääse mihinkään porukkaan sisään... no huumeporukkaan pääsee aina.
Eiköhän ne syrjäytyjät löydy siitä tyhmemmästä sakista, eli niistä, joilta puuttuvat sosiaaliset taidot ja kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Mukava voi olla ihan kaikille. Lähtökohta sosiaalisessa kanssakäymisessä yleensä on, että luokkakaveria kohdellaan hyvin ja hommat hoidetaan, vaikkei nyt ihan sydänystäviä oltaisikaan. Kukin voi vapaa-aikansa sitten viettää kenen kanssa tahtoo.
Osoitit nyt oikein oivallisesti oman tietämättömyytesi ja sen millaisessa kuplassa olet saanut elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ttu mitä nössöjä kuplamuovilapsia täällä puolet kommentoijista kasvattaa. Varmaan se aikuisten maailma ottaa avosylin vastaan tämmöset jotka on opetettu siihen että kaikkien kanssaeläjien on oltava mukavia ja jos ei ole niin mihis instanssiin sitten aikuisena valitetaan kun syrjäytyy eikä pääse mihinkään porukkaan sisään... no huumeporukkaan pääsee aina.
Kysyn vaan, että miksi kaikkien tavoite EI olisi olla kaikille mukava? Sitä en ole ikinä ymmärtänyt.
Vaikka kuinka olisi ollut kurja lapsuus, niin miksi ihmeessä tavoitteena ei pitäisi silti olla se mukavana oleminen?
Mikä porukka vattupäisiä ääliöitä on sellainen mihin muut haluaisivat liittyä, jos vaihtoehtona olisi porukka jossa ollaan kivoja?
Ongelma maailmassa on se, että vattumaisia ihmisiä ymmärretään liikaa. Aina on jokin syy. Buhuu, huono lapsuus, buhuu, minä nyt vaan olen tälläinen, buhuu minulla on oikeus...
Kaikilla on kyky valita oma käytöksensä, jos valitsee olla kiusaaja, minulla loppuu ymmärrys. Olipa ympäristönä koulu tai työpaikka.
Vierailija kirjoitti:
Rupes pikkasen ahdistamaan tämän ketjun joidenkin viestien lukeminen.
T. Joku jota kiusattiin vuosia ala-asteella.
Tämä on se koulukiusaamisen yksi ongelmista, jälkihoidon puute. Kiusaaminen käsitellään ja heitetään yläfemmat ettei enää kiusata ja kaikki on annettu anteeksi. Ja kumpikin osapuoli jää taas omilleen. Kun pitäisi katsoa mitä tekijälle on tapahtunut ja miten se kiusattu pääsee taas jaloilleen.
Pitäisi lakata puhumasta koulukiusaamisesta. Kiusaaminen on paljon laajempi ongelma.
Juuri kuulin tapauksesta, jossa entinen kiusattu oli pahoinpidellyt oikein kunnolla vanhan kiusaajansa. Hakannut teräsputkella eri puolelle kroppaa, mutta henki kuitenkin säilyi. Saattoi entisen kiusaajan mieleen hälvähtää hetkeksi, että ehkä se kiusaaminen ei kuitenkaan ole kiusatulle ihan pikku juttu ja jos huono tuuri käy niin maksun aika saattaa tulla myöhemmin, kun sitä itse osaa kaikista vähiten odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kiusaajan omakaan huumori kestä, jos vi***uilee takaisin. Kokeiltu on.
Mua kiusattiin lapsena. Asuttiin pikkukaupungissa todella syrjäisellä kylällä, enkä koskaan oikeastaan päässyt koulun jälkeen mihinkään, en tutustunut koulun ulkopuolella keneenkään, vaan olin illat, viikonloput ja lomat yksin. Kylällä ei asunut muita lapsia. Lisäksi vanhemmilla oli taloudellisesti tiukkaa, joten kuljin huonoissa ja epämuodikkaissa vaatteissa. Olin todella oiva kohde kiusaamiselle, kun vielä olin ujo ja hiljainenkin (taustalla seksuaalista väkivaltaa) . Oli muutama kovaääninen kiusaaja, jotka saivat joukkoon muitakin. Kiusaaminen loppui vasta kun muutin lukioon toiselle paikkakunnalle. Ensimmäinen vuosi meni epäuskoisena ihmetelesssä, että miten ihmiset suhtautuvat minuun normaalisti, puhuvat minulle eivätkä kiusaa.
Minulla on 7 vuotta nuorempi veli. Hänen mennessä perheeni oli jo muuttanut kaupunkiin ja taloudellinen tilanne oli jo parempi. Veli pääsi heti mukaan kaveripiireihin, hän pääsi harrastamaan, hänelle ostettiin pelit ja vehkeet. Häntä ei koskaan kiusattu.
Joskus parikymppisenä veli otti usein puheeksi sen, että oli suunnilleen oma syyni että jouduin kiusatuksi. Mitäs olin niin omituinen. Hänellä kun ei koskaan ole ollut mitään ongelmia.
Olemme jo 40-50 ikävuoden välillä ja veljeni ainoalla tyttärellä on ollut todella vaikeaa koko kouluaika ja hän on joutunut rajun kiusaamisen kohteeksi. Pari vuotta sitten veli tuli luokseni itkien ja sanoi "Et voi uskoa kuinka raskasta se on, kun lasta kiusataan koulussa". Vastasin hänelle, että miltä hän tuntee minusta tuntuneen koko niiden yhdeksän vuoden ajan kun kävin peruskoulua kotipaikkakunnalla. Annoin toki myötätuntoa, mutta ilmeisesti hänkään ei ollut enää sitä mieltä, että kiusaaminen oli tyttären oma syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syy on aina kiusaajassa. Kiva-koulun mukaan kiusaaja yrittää nostaa sosiaalista statustaan kiusaamalla jotain. Kiusaaja tarvitsee aina yleisöä, ne hiljaiset hyväksyjätkin ovat yleisöä, jotka mahdollistavat kiusaamisen.
Jos kukaan ei ole katsomassa, ei se silloin järjestelmällisesti kiusaa.
Syy ei siis koskaan ole sen kohteen. Nämä kaksi jo aikuista kiusaajaa saisivat ihan todella miettiä syitä, pelkään että opettavat eteenpäin tuollaista "hyväksyntää".
Vierailija kirjoitti:
Syy on aina kiusaajassa. Kiva-koulun mukaan kiusaaja yrittää nostaa sosiaalista statustaan kiusaamalla jotain. Kiusaaja tarvitsee aina yleisöä, ne hiljaiset hyväksyjätkin ovat yleisöä, jotka mahdollistavat kiusaamisen.
Jos kukaan ei ole katsomassa, ei se silloin järjestelmällisesti kiusaa.
Syy ei siis koskaan ole sen kohteen. Nämä kaksi jo aikuista kiusaajaa saisivat ihan todella miettiä syitä, pelkään että opettavat eteenpäin tuollaista "hyväksyntää".
Olin terapeuttini mukaan tyypillinen kiusaaja. Tulin itse kiusatuksi ja myöhemmin kompensoin omaa epävarmuuttani kiusaamalla, koska olin tullut itsekin lyödyksi samassa tilanteessa. Kiitos kuuluu kaikille niille välittäville aikuisille, jotka katkaisivat tämän kierteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun vika.
Miksi keski-ikäiset sitten kiusaatte, ignooraatte jne? Miksi keski-ikäinen edes kiusaa, eikö olisi jo kehittymisaste sitä luokkaa ettei tarvitsisi enää vanhempana kiusata ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli he eivät ole vieläkään kypsyneet aikuisiksi ja ovat soveltumattomat amnatteihinsa. Ei oke ainuttakaan syytä, mikä oikeuttaa kiusaamisen. Vain kiusaajan kusipäisyys, se on ainoa syy.
Minun entinen pahin kiusaajani ja pah8oinpitelijäni on nykyiseltä ammatiltaan sairaanhoitaja! Nainen!
Todellako? Alemman tason naisesta tuli hoitaja?!
Todellakin alemman tason naisesta! Kuljeskeli kouluikäisenä pitkin kyliä tupakka hampaissa huudellen törkeyksiä ihmisille hovineitojensa kanssa. Kiusaajahan tarvitsee aina sen hovin tuekseen, ei vieläkään osaa hävetä käytöstään, ei ole pyytänyt anteeksi ym.
Oletko sinä itse antanut jo anteeksi sen lapsuutesi?
Ei, en ole antanut anteeksi, eikä minun tarvitsekaan! Yksi ämmä ei onnistunut minun elämääni pilaamaan, vaikka kovasti yritti! Ei ole rikos yrittää käyttäytyä asiallisesti, pitää koulunkäynnistä ja uusien asioiden oppimisesta ym. Itse jatkoin hyvällä menestyksellä yläasteelle ja lukioon. Kiusaajalle tehtiin 14 v.abortti ja paria vuotta myöhemmin hän sai esikoisensa.
Ja tästä tulee sinulle voittaja olo? Mitä sinusta lukien jälkeen tuli ja miten muuten olet menestynyt?
Lukion jälkeen minusta tuli yo-merkonomi, filosofian maisteri ja kahdeksan kielen puhuja! En ole pahoinpitelijääni ainakaan huonommin menestynyt, vaikka hän aikoinaan haukkuikin minua 'kehitysvammaiseksi'.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli he eivät ole vieläkään kypsyneet aikuisiksi ja ovat soveltumattomat amnatteihinsa. Ei oke ainuttakaan syytä, mikä oikeuttaa kiusaamisen. Vain kiusaajan kusipäisyys, se on ainoa syy.
Minun entinen pahin kiusaajani ja pah8oinpitelijäni on nykyiseltä ammatiltaan sairaanhoitaja! Nainen!
Todellako? Alemman tason naisesta tuli hoitaja?!
Todellakin alemman tason naisesta! Kuljeskeli kouluikäisenä pitkin kyliä tupakka hampaissa huudellen törkeyksiä ihmisille hovineitojensa kanssa. Kiusaajahan tarvitsee aina sen hovin tuekseen, ei vieläkään osaa hävetä käytöstään, ei ole pyytänyt anteeksi ym.
Oletko sinä itse antanut jo anteeksi sen lapsuutesi?
Ei, en ole antanut anteeksi, eikä minun tarvitsekaan! Yksi ämmä ei onnistunut minun elämääni pilaamaan, vaikka kovasti yritti! Ei ole rikos yrittää käyttäytyä asiallisesti, pitää koulunkäynnistä ja uusien asioiden oppimisesta ym. Itse jatkoin hyvällä menestyksellä yläasteelle ja lukioon. Kiusaajalle tehtiin 14 v.abortti ja paria vuotta myöhemmin hän sai esikoisensa.
Olisikohan tämänkin nuoren elämä mennyt toisin jos edes yksi aikuinen olisi osoittanut välittämistä?
Remmiä se Akka olisi tarvinnut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua kiusattiin lapsena. Asuttiin pikkukaupungissa todella syrjäisellä kylällä, enkä koskaan oikeastaan päässyt koulun jälkeen mihinkään, en tutustunut koulun ulkopuolella keneenkään, vaan olin illat, viikonloput ja lomat yksin. Kylällä ei asunut muita lapsia. Lisäksi vanhemmilla oli taloudellisesti tiukkaa, joten kuljin huonoissa ja epämuodikkaissa vaatteissa. Olin todella oiva kohde kiusaamiselle, kun vielä olin ujo ja hiljainenkin (taustalla seksuaalista väkivaltaa) . Oli muutama kovaääninen kiusaaja, jotka saivat joukkoon muitakin. Kiusaaminen loppui vasta kun muutin lukioon toiselle paikkakunnalle. Ensimmäinen vuosi meni epäuskoisena ihmetelesssä, että miten ihmiset suhtautuvat minuun normaalisti, puhuvat minulle eivätkä kiusaa.
Minulla on 7 vuotta nuorempi veli. Hänen mennessä perheeni oli jo muuttanut kaupunkiin ja taloudellinen tilanne oli jo parempi. Veli pääsi heti mukaan kaveripiireihin, hän pääsi harrastamaan, hänelle ostettiin pelit ja vehkeet. Häntä ei koskaan kiusattu.
Joskus parikymppisenä veli otti usein puheeksi sen, että oli suunnilleen oma syyni että jouduin kiusatuksi. Mitäs olin niin omituinen. Hänellä kun ei koskaan ole ollut mitään ongelmia.
Olemme jo 40-50 ikävuoden välillä ja veljeni ainoalla tyttärellä on ollut todella vaikeaa koko kouluaika ja hän on joutunut rajun kiusaamisen kohteeksi. Pari vuotta sitten veli tuli luokseni itkien ja sanoi "Et voi uskoa kuinka raskasta se on, kun lasta kiusataan koulussa". Vastasin hänelle, että miltä hän tuntee minusta tuntuneen koko niiden yhdeksän vuoden ajan kun kävin peruskoulua kotipaikkakunnalla. Annoin toki myötätuntoa, mutta ilmeisesti hänkään ei ollut enää sitä mieltä, että kiusaaminen oli tyttären oma syy.
Ei veljesi ikinä ole ollutkaan sitä mieltä, että tyttären kiusatuksi tuleminen on hänen oma syy. Puhe ole sinusta ei hänen tyttärestään.
Tosi on, että koulukiusatuksi joutuneessa on yleensä aina joku ominaisuus, joka johtaa kiusaamiseen. Ujous, eristäytyneisyys, lihavuus, köyhyys, rotu tai muu erilaisuus voivat olla näitä syitä. Ne eivät tietenkään missään tapauksessa anna oikeutta kiusata toista ihmistä. Koululaiset vaan ovat vielä niin kehittymättömiä, että tällaista tapahtuu. Valitettavasti me aikuisetkaan emme aina ole sen fiksumpia, kuten jo näilläkin keskustelupalstoilla voi helposti havaita. Tukekaamme siis kaikki näitä koulukiusattuja ja yrittäkäämme suojella heitä kiusaajiltaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli he eivät ole vieläkään kypsyneet aikuisiksi ja ovat soveltumattomat amnatteihinsa. Ei oke ainuttakaan syytä, mikä oikeuttaa kiusaamisen. Vain kiusaajan kusipäisyys, se on ainoa syy.
Minun entinen pahin kiusaajani ja pah8oinpitelijäni on nykyiseltä ammatiltaan sairaanhoitaja! Nainen!
Todellako? Alemman tason naisesta tuli hoitaja?!
Todellakin alemman tason naisesta! Kuljeskeli kouluikäisenä pitkin kyliä tupakka hampaissa huudellen törkeyksiä ihmisille hovineitojensa kanssa. Kiusaajahan tarvitsee aina sen hovin tuekseen, ei vieläkään osaa hävetä käytöstään, ei ole pyytänyt anteeksi ym.
Oletko sinä itse antanut jo anteeksi sen lapsuutesi?
Ei, en ole antanut anteeksi, eikä minun tarvitsekaan! Yksi ämmä ei onnistunut minun elämääni pilaamaan, vaikka kovasti yritti! Ei ole rikos yrittää käyttäytyä asiallisesti, pitää koulunkäynnistä ja uusien asioiden oppimisesta ym. Itse jatkoin hyvällä menestyksellä yläasteelle ja lukioon. Kiusaajalle tehtiin 14 v.abortti ja paria vuotta myöhemmin hän sai esikoisensa.
Olisikohan tämänkin nuoren elämä mennyt toisin jos edes yksi aikuinen olisi osoittanut välittämistä?
Remmiä se Akka olisi tarvinnut!
Sekin olisi ollut jokin merkki että hänet on huomattu.
Kiusaamisen perimmäinen syy on aina kiusaajien surkeassa luonteessa, ei kiusatuissa itsessään. Olen itse nähnyt monta kiusaamistapausta ja uhreja on ollut vaikka minkälaisia, mutta kiusaajat ovat aina olleet luonteeltaan itsekkäitä, kateellisia ja julmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli he eivät ole vieläkään kypsyneet aikuisiksi ja ovat soveltumattomat amnatteihinsa. Ei oke ainuttakaan syytä, mikä oikeuttaa kiusaamisen. Vain kiusaajan kusipäisyys, se on ainoa syy.
Minun entinen pahin kiusaajani ja pah8oinpitelijäni on nykyiseltä ammatiltaan sairaanhoitaja! Nainen!
Todellako? Alemman tason naisesta tuli hoitaja?!
Todellakin alemman tason naisesta! Kuljeskeli kouluikäisenä pitkin kyliä tupakka hampaissa huudellen törkeyksiä ihmisille hovineitojensa kanssa. Kiusaajahan tarvitsee aina sen hovin tuekseen, ei vieläkään osaa hävetä käytöstään, ei ole pyytänyt anteeksi ym.
Oletko sinä itse antanut jo anteeksi sen lapsuutesi?
Ei, en ole antanut anteeksi, eikä minun tarvitsekaan! Yksi ämmä ei onnistunut minun elämääni pilaamaan, vaikka kovasti yritti! Ei ole rikos yrittää käyttäytyä asiallisesti, pitää koulunkäynnistä ja uusien asioiden oppimisesta ym. Itse jatkoin hyvällä menestyksellä yläasteelle ja lukioon. Kiusaajalle tehtiin 14 v.abortti ja paria vuotta myöhemmin hän sai esikoisensa.
Olisikohan tämänkin nuoren elämä mennyt toisin jos edes yksi aikuinen olisi osoittanut välittämistä?
Remmiä se Akka olisi tarvinnut!
Jotkuthan nauttivat remmin saamisesta...?
Mä vasta aikuisiällä oon hoksannut, että minua lapsena kiusattiin. Opettajakin erotteli minut muista, etten joutuisi kiusatuksi. En minä lapsena tajunnut sitä, että minua kiusattiin. Mä pidin kaikkia ihan hyvinä tyyppeinä ja ihan leikkimielisenä pidin sitä kiusaamista.
Ei kannata antaa sen kiusaamisen musertaa koko elämää. Murehtimisilla tekee vain hallaa itselleen.
Tuohan on jo totta.