Palkanlaskijan työ on mennyt ihan hulluksi.

Vierailija kirjoitti:

Pitää palkata palkannostajia.

Oon aina ihmetellyt tuota nimitystä myös🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku vähän avata lisää tätä TES-ongelmaa . Kysyn ihan vain ymmärtääkseni ongelman, henk.koht ei kosketa.

Ovatko yli, lisä jne.määritelmät ja % eri sopimuksesta riippuen?

Miksi tes pitää osata, eikö esimies ole se joka hyväksyy tai hylkää em.?

Pieni vääntö rautalangasta, kiitos !

Ovat, tietenkin. Lomat, lisät, työtunnit, äitiysloman palkallisuus, muuttovapaat jne. vaihtelevat tessistä toiseen.

Tessin sisällön neuvottelee ammattiliitto sekä työnantajan alaa edustava liitto. Sinä ja myös esimiehesi on omalta osaltaan hyväksynyt tessin mukaiset edut omaa työsopimustaan solmiessaan, mutta ethän sinä ole koskaan tessiäsi lukenut, hyvä jos edes tiedät, millä tessillä olet töissä. Työkaverit tai esimies kertoo sulle sitten keväällä jos vaikka vappuaattona sattuu olemaan 5 tunnin työpäivä täyden päivän palkalla, ei se sinulta huomaamatta jää.

No mutta, eikö tässä ole nyt jollekin ohjelmoijalle tehtävä? Suunnitelle joku lisäpalikka ohjelmistoon, jossa on näitä muuttujia. Tesit voisi tulla liitoista päivitettynä tällä lisäpalikalla ohjelmistoon? Vai onko ohjelmistoja liian monta? Nyt ei sitten tarvi haukkua pystyyn, tämän pitäisi olla keskustelupalsta ja tämä on vain kysymys/ ehdotus.

Ja näissä kaikissa tesseissä on ihan omat koukeronsa. Yhdessä maksetaan esim lomarahat ja palkka ennen kun loma alkaa (jos kyse yli kuuden päivän lomasta), toisissa kun tulevat lomalta ja toisissa puolet kun jää lomalle ja puolet kun palaa (ns. lomaltapaluuraha). Jollain lomanmäätäytymiseen käytetään 35 tuntia per kk sääntöä, toisella pitää olla 14 päivää kuukaudessa töissä. Loma % tuntityöläisillä vaihtelee ja myös sen mukaan Oletko ollut yli vuoden vai alle vuoden töissä. Tämä ihan pintaraapaisuna esim lomalaskennasta. Kk-palkkalaisella jakaja on 25 mutta tuntipalkkalaisten tunteja lomanmääräytymisvuonna pitää ynnätä yhteen (ja välissä vaikka sairausloma tai lomautus ja laskea mikä kk kertynyt lomaa) ja sitten katsotaan tessistä kerroin millä lasketaan lomapäivän hinta. Taitaa olla kaikissa tesseissä eri.

Noi lomalaskentasäännöt tulee kyllä laista.

Ja tämä kommatti oli tuohon lomajuttuun. Se joka kommentoi ohjelmointia on täysin oikeassa. Kyllä noi on niin peruskauraa, että tavisohjelmoija osaa tehdä uusia palikoita palkkaohjelmaan. Ja isossa ohjelmistotalossa on kyllä osaamista, Hesa ei vaan halunnut maksaa DGI:lle.

Vierailija kirjoitti:

Tuo viesti 158 lähti ihan oudosti Ensimmäinen kappale on minun ja seuraavat edellisistä viesteistä.

Ohjelmat saadaan tekemään monia asioita. Tuo kuitenkin vaatii tarkan tason määrittelyt, joissa tarvitaan usein myös pykälien tulkintaa. Tämän jälkeen itse koodaustyö ja sitten tuon testaaminen. Tuohon kaikkeen menee työaikaa, johon pitäisi löytää maksaja. Jos esim. kyseistä tesiä käyttää 1000 henkilöä, niin kuinka paljon noiden henkilöiden työnantajat ovat valmiita maksamaan tuosta työstä, varsinkin niistä poikkeuksen poikkeuksista?

Niin. Kukaan ei ole valmis maksamaan, joten poikkeukset jäävät manuaalisesti tehtäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.

Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.

Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.

Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.

Kaikki työ ei vaan ole samanlaista eikä niitä voida hinnoitella yhtenäisellä tavalla.

Ei niin, mutta ehkä 20 tesiä riittäisi. Samoin harmonisoinnilla päästäisiin todennäköisesti palkansaajan näkökulmasta suurinpiirten samankaltaiseen lopputulokseen, vaikkakin eri instrumenteilla.

Palkanlaskenta vaan on täynnä sääntöjä, joista osa tulee laista, osa on tesseistä ja niitä vielä on pilkkomassa yrityksen omat säännöt. Turha tässä on tessejä syytellä palkanlaskennan monimutkaisuudesta. Aika monet asiat on monissa tesseissä identtisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää palkata palkannostajia.

Oon aina ihmetellyt tuota nimitystä myös🙄

Se henkilö laskee palkkoja eli on palkanlaskija eikä mikään palkanalentaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.

Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.

Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.

Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.

Vaikka tessejä on paljon ja ne ovat monisanaisia, niin palkanlaskentaa kiinnostaa vain hyvin pieni osa siitä. Tuntipalkka, säännöllinen työaika, lomapalkan määräytymissäännöt ja ylityökorvausten säännöt. Normaalisti sopimuskierroksen ainut palkanlaskentaa kiinnostava muutos on se että tietystä päivämäärästä lähtien tuntipalkka nousee esimerkiksi 0,13%.

Palkanlaskenta on yksinkertaista perusmatematiikkaa. Työajanseurantajärjestelmään kirjatut tunnit, jotka sisältävät tiedot mahdollisista lisistä, kerrottuna järjestelmän tiedossa olevalla tuntipalkalla. Eikä veron ja muiden vähennysten vähentäminen ole sen mutkikkaampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.

Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.

Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.

Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.

Kaikki työ ei vaan ole samanlaista eikä niitä voida hinnoitella yhtenäisellä tavalla.

Ei niin, mutta ehkä 20 tesiä riittäisi. Samoin harmonisoinnilla päästäisiin todennäköisesti palkansaajan näkökulmasta suurinpiirten samankaltaiseen lopputulokseen, vaikkakin eri instrumenteilla.

Palkanlaskenta vaan on täynnä sääntöjä, joista osa tulee laista, osa on tesseistä ja niitä vielä on pilkkomassa yrityksen omat säännöt. Turha tässä on tessejä syytellä palkanlaskennan monimutkaisuudesta. Aika monet asiat on monissa tesseissä identtisiä.

Tämä olikin uusi näkökulma asiaan. Tesit eivät olekaan vaikeita, vaan hyvin helppoja hallita, ja sisällöltään lähes samoja, mutta silti yli 160 tessiä ylläpidetään.

Toinen vaihtoehto että nyt pääsi ydistysihminen ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.

Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.

Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.

Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.

Vaikka tessejä on paljon ja ne ovat monisanaisia, niin palkanlaskentaa kiinnostaa vain hyvin pieni osa siitä. Tuntipalkka, säännöllinen työaika, lomapalkan määräytymissäännöt ja ylityökorvausten säännöt. Normaalisti sopimuskierroksen ainut palkanlaskentaa kiinnostava muutos on se että tietystä päivämäärästä lähtien tuntipalkka nousee esimerkiksi 0,13%.

Palkanlaskenta on yksinkertaista perusmatematiikkaa. Työajanseurantajärjestelmään kirjatut tunnit, jotka sisältävät tiedot mahdollisista lisistä, kerrottuna järjestelmän tiedossa olevalla tuntipalkalla. Eikä veron ja muiden vähennysten vähentäminen ole sen mutkikkaampaa.

Oletko Helsingin kaupungin IT-järjestelmien koulutuksesta vastaava henkilö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo viesti 158 lähti ihan oudosti Ensimmäinen kappale on minun ja seuraavat edellisistä viesteistä.

Ohjelmat saadaan tekemään monia asioita. Tuo kuitenkin vaatii tarkan tason määrittelyt, joissa tarvitaan usein myös pykälien tulkintaa. Tämän jälkeen itse koodaustyö ja sitten tuon testaaminen. Tuohon kaikkeen menee työaikaa, johon pitäisi löytää maksaja. Jos esim. kyseistä tesiä käyttää 1000 henkilöä, niin kuinka paljon noiden henkilöiden työnantajat ovat valmiita maksamaan tuosta työstä, varsinkin niistä poikkeuksen poikkeuksista?

Niin. Kukaan ei ole valmis maksamaan, joten poikkeukset jäävät manuaalisesti tehtäväksi.

Niin se varmaan on. Pieniäkin liittoja tosiaan on.

Niin no, palkanlaskijaksi ei voi kouluttautua. Erittäin vaikeaa päästä alalle esim. merkonomina tai tradenomina. Olen käynyt kaikki palkanlaskennan kurssit koulussa, mutta en ole saanut töitä siltä alalta. En tiedä millä perusteella uudet työntekijät valitaan ja kuka heidät kouluttaa, jos ovat aivan ummikoita. Koko ala vaikuttaa olevan tuuripeliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.

Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.

Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.

Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.

Vaikka tessejä on paljon ja ne ovat monisanaisia, niin palkanlaskentaa kiinnostaa vain hyvin pieni osa siitä. Tuntipalkka, säännöllinen työaika, lomapalkan määräytymissäännöt ja ylityökorvausten säännöt. Normaalisti sopimuskierroksen ainut palkanlaskentaa kiinnostava muutos on se että tietystä päivämäärästä lähtien tuntipalkka nousee esimerkiksi 0,13%.

Palkanlaskenta on yksinkertaista perusmatematiikkaa. Työajanseurantajärjestelmään kirjatut tunnit, jotka sisältävät tiedot mahdollisista lisistä, kerrottuna järjestelmän tiedossa olevalla tuntipalkalla. Eikä veron ja muiden vähennysten vähentäminen ole sen mutkikkaampaa.

Olet hellyyttävän pihalla tosiasioista.

T. Tilitoimistoyrittäjä

Vierailija kirjoitti:

Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.

Luottamusmiehet alapeukuttaa. Kivahan se on luottamusmiehen isommassa firmassa kun ei tarvii paljon niitä varsinaisia töitä tehdä, sen kun ramppaa kokouksissa ja tulkitsee tessiä.

Ja sitten tuo että duunaria harhautetaan noilla lisillä. Kuulosta paremmalta sanoa että saat 3% korotuksen iltalisään kuin 1% peruspalkkaan vaikka prosentuaalisesti pienempi korotus saattaisi olla loppujen lopuksi enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin palkkakaaos johtuu tasan siitä että joku johtaja sai päähänsä että on tarpeellista hankkia uudet palkanlaskentaohjelmat. Jos entisten ohjelmien käyttöä olisi jatkettu, ei minkäänlaisia ongelmia olisi koskaan tullutkaan.

Toimintona palkan laskeminen on äärimmäisen yksinkertainen ja se hoituu seuraavalla kaavalla: { (tuntipalkka*tehtyjen tuntien määrä)+(mahdolliset lisät)+(lomakorvaukset, ellei kertyä vuosilomaa)=bruttopalkka.

Siitä sitten vähennetään henkilön veroprosentin mukainen ennakonpidätys, työttömyysvakuutusmaksu, eläkemaksu ja sairaanhoitomaksu. Näin saadaan bruttopalkka, ilman kalliita ja hankalia ohjelmia.

Kuulostaa siltä että "boomerien" käsissä mitään palkkakaaosta ei helsinkiin olisi koskaan edes syntynyt, vaan kaikki olisivat saaneet rahansa juuri silloin kuin pitää ja oikeilla summilla.

Uusi palkkaohjelma ja kokemattomat tekijät ovat tappava yhdistelmä. Mutta onneksi voi syyttää niitä ennen kaaosta eläkkeille siirtyneitä, siitä ettei itse osaa.

Mun kaveri työskentelee Hgin kaupungin taloushallinnossa ja hän on kertonut, että osasto on täynnä eläkettä odottavia dementoituneita mummoja. Tekevät työnsä erittäin hitaasti eivätkä opi mitään uutta. He pikemminkin vaikeuttavat nuorempien työtä ja heitä saa olla opastamassa kädestä pitäen.

Huvittavaa kuinka monella on käsitys että palkanlaskenta on vain sitä tunnit koneeseen ja palkka tulee ulos. Palkanlaskijan tulee hallita ja osata soveltaa eri tessien lisäksi työlainsäädäntöä (esim. työaikalaki, työsopimuslaki, vuosilomaki yms), sosiaalivakuutuslainsäädäntöä (sairauspäivärahat, tapaturmapäivärahat yms), lisäksi tulee yritysten paikalliset sopimukset ja käytännöt.  En ole sellaiseen ohjelmistoon ja ohjelmoidaan törmännyt, mikä näitä kaikkia osaisi soveltaa. Palkanlaskijalta vaaditaan nykyään entistä enemmän ohjelmisto-osaamista. Paljon on asioita, joihin ei suoraan löydy ratkaisua, silloin kaivetaan vaikkapa oikeuspäätöksiä ja tarvitaan lakiapua. Kannattaa myös huomioida, että suurella osalla palkkaus on jotain muuta kuin tunti- tai kuukausipalkka. Palkanlaskijan pitää osata laskea myös erilaisia provisioita, urakkapalkkoja yms, ne voivat perustua todella moniin muuttujiin. Eikä työ lopu siihen että palkat on onnistuneesti maksettu, palkkatietoja ilmoitetaan moneen eri paikkaan, lisänä yrityksen oma raportointi. Ja kaikessa mennään tiukoissa aikatauluissa, palkat on maksettava ajallaan. Palkanlaskenta on usein myös sidoksissa yrityksen työhyvinvointiin esim. poissaoloista johtuvat keskustelut. 

Tervetuloa kokeilemaan jos on sellainen käsitys että työ on helppoa, palkanlaskijoista on pulaa varmasti muuallakin kuin Helsingin kaupungilla.  

Esim. koulusihteereiden työ on todella osaamista vaativaa. Monenlaista, eri tavalla koulutettua sijaista tulee taloon päivittäin. Kaikille pitäisi löytyä oma sarake palkkataulukosta. Oli esimerkiksi lääkäri opettajan sijaisena, siis korkeakoulutettu, kyllä, mutta ei opettajataustaa. Mielenkiintoista etsiä oma sarakkeensa hänellekin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.

Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.

Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.

Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.

Vaikka tessejä on paljon ja ne ovat monisanaisia, niin palkanlaskentaa kiinnostaa vain hyvin pieni osa siitä. Tuntipalkka, säännöllinen työaika, lomapalkan määräytymissäännöt ja ylityökorvausten säännöt. Normaalisti sopimuskierroksen ainut palkanlaskentaa kiinnostava muutos on se että tietystä päivämäärästä lähtien tuntipalkka nousee esimerkiksi 0,13%.

Palkanlaskenta on yksinkertaista perusmatematiikkaa. Työajanseurantajärjestelmään kirjatut tunnit, jotka sisältävät tiedot mahdollisista lisistä, kerrottuna järjestelmän tiedossa olevalla tuntipalkalla. Eikä veron ja muiden vähennysten vähentäminen ole sen mutkikkaampaa.

Ei, se ei ole noin yksinkertaista.

Jo pelkistä kaikkiin vaikuttavista perustapauksista sinulta jäi sairauslomat pois. Ne ovat paljon yleisempiä kuin ylityöt.

Ai niin mut sullehan tulee parin päivän saikusta palkkaa ihan normaalisti, eihän kenenkään siis tarvitse tehdä mitään.

(Kyllä tarvitsee.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.

Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.

Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.

Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.

Kaikki työ ei vaan ole samanlaista eikä niitä voida hinnoitella yhtenäisellä tavalla.

Ei niin, mutta ehkä 20 tesiä riittäisi. Samoin harmonisoinnilla päästäisiin todennäköisesti palkansaajan näkökulmasta suurinpiirten samankaltaiseen lopputulokseen, vaikkakin eri instrumenteilla.

Palkanlaskenta vaan on täynnä sääntöjä, joista osa tulee laista, osa on tesseistä ja niitä vielä on pilkkomassa yrityksen omat säännöt. Turha tässä on tessejä syytellä palkanlaskennan monimutkaisuudesta. Aika monet asiat on monissa tesseissä identtisiä.

Tämä olikin uusi näkökulma asiaan. Tesit eivät olekaan vaikeita, vaan hyvin helppoja hallita, ja sisällöltään lähes samoja, mutta silti yli 160 tessiä ylläpidetään.

Toinen vaihtoehto että nyt pääsi ydistysihminen ääneen.

Tulkitsis siis taas omias. Lisätään tuohon "ei johdu YKSISTÄÄN tesseistä". Jos sun Valtosen manipuloimat aivot sitten käsittäis asian.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin palkkakaaos johtuu tasan siitä että joku johtaja sai päähänsä että on tarpeellista hankkia uudet palkanlaskentaohjelmat. Jos entisten ohjelmien käyttöä olisi jatkettu, ei minkäänlaisia ongelmia olisi koskaan tullutkaan.

Toimintona palkan laskeminen on äärimmäisen yksinkertainen ja se hoituu seuraavalla kaavalla: { (tuntipalkka*tehtyjen tuntien määrä)+(mahdolliset lisät)+(lomakorvaukset, ellei kertyä vuosilomaa)=bruttopalkka.

Siitä sitten vähennetään henkilön veroprosentin mukainen ennakonpidätys, työttömyysvakuutusmaksu, eläkemaksu ja sairaanhoitomaksu. Näin saadaan bruttopalkka, ilman kalliita ja hankalia ohjelmia.

Kuulostaa siltä että "boomerien" käsissä mitään palkkakaaosta ei helsinkiin olisi koskaan edes syntynyt, vaan kaikki olisivat saaneet rahansa juuri silloin kuin pitää ja oikeilla summilla.

Uusi palkkaohjelma ja kokemattomat tekijät ovat tappava yhdistelmä. Mutta onneksi voi syyttää niitä ennen kaaosta eläkkeille siirtyneitä, siitä ettei itse osaa.

Mun kaveri työskentelee Hgin kaupungin taloushallinnossa ja hän on kertonut, että osasto on täynnä eläkettä odottavia dementoituneita mummoja. Tekevät työnsä erittäin hitaasti eivätkä opi mitään uutta. He pikemminkin vaikeuttavat nuorempien työtä ja heitä saa olla opastamassa kädestä pitäen.

Tää on se 50-60 -luvulla syntynyt porukka joka on kuitenkin alkanut käyttämään ATK-laitteita työntekoon jo 30 vuotta sitten, mutta silti rutistaan kun ennen ATK:ta kaikki oli paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku vähän avata lisää tätä TES-ongelmaa . Kysyn ihan vain ymmärtääkseni ongelman, henk.koht ei kosketa.

Ovatko yli, lisä jne.määritelmät ja % eri sopimuksesta riippuen?

Miksi tes pitää osata, eikö esimies ole se joka hyväksyy tai hylkää em.?

Pieni vääntö rautalangasta, kiitos !

Ovat, tietenkin. Lomat, lisät, työtunnit, äitiysloman palkallisuus, muuttovapaat jne. vaihtelevat tessistä toiseen.

Tessin sisällön neuvottelee ammattiliitto sekä työnantajan alaa edustava liitto. Sinä ja myös esimiehesi on omalta osaltaan hyväksynyt tessin mukaiset edut omaa työsopimustaan solmiessaan, mutta ethän sinä ole koskaan tessiäsi lukenut, hyvä jos edes tiedät, millä tessillä olet töissä. Työkaverit tai esimies kertoo sulle sitten keväällä jos vaikka vappuaattona sattuu olemaan 5 tunnin työpäivä täyden päivän palkalla, ei se sinulta huomaamatta jää.

No mutta, eikö tässä ole nyt jollekin ohjelmoijalle tehtävä? Suunnitelle joku lisäpalikka ohjelmistoon, jossa on näitä muuttujia. Tesit voisi tulla liitoista päivitettynä tällä lisäpalikalla ohjelmistoon? Vai onko ohjelmistoja liian monta? Nyt ei sitten tarvi haukkua pystyyn, tämän pitäisi olla keskustelupalsta ja tämä on vain kysymys/ ehdotus.

Ja näissä kaikissa tesseissä on ihan omat koukeronsa. Yhdessä maksetaan esim lomarahat ja palkka ennen kun loma alkaa (jos kyse yli kuuden päivän lomasta), toisissa kun tulevat lomalta ja toisissa puolet kun jää lomalle ja puolet kun palaa (ns. lomaltapaluuraha). Jollain lomanmäätäytymiseen käytetään 35 tuntia per kk sääntöä, toisella pitää olla 14 päivää kuukaudessa töissä. Loma % tuntityöläisillä vaihtelee ja myös sen mukaan Oletko ollut yli vuoden vai alle vuoden töissä. Tämä ihan pintaraapaisuna esim lomalaskennasta. Kk-palkkalaisella jakaja on 25 mutta tuntipalkkalaisten tunteja lomanmääräytymisvuonna pitää ynnätä yhteen (ja välissä vaikka sairausloma tai lomautus ja laskea mikä kk kertynyt lomaa) ja sitten katsotaan tessistä kerroin millä lasketaan lomapäivän hinta. Taitaa olla kaikissa tesseissä eri.

Noi lomalaskentasäännöt tulee kyllä laista.

Tesseissä saattaa olla näihinkin omat mausteensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.

Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.

Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.

Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.

Vaikka tessejä on paljon ja ne ovat monisanaisia, niin palkanlaskentaa kiinnostaa vain hyvin pieni osa siitä. Tuntipalkka, säännöllinen työaika, lomapalkan määräytymissäännöt ja ylityökorvausten säännöt. Normaalisti sopimuskierroksen ainut palkanlaskentaa kiinnostava muutos on se että tietystä päivämäärästä lähtien tuntipalkka nousee esimerkiksi 0,13%.

Palkanlaskenta on yksinkertaista perusmatematiikkaa. Työajanseurantajärjestelmään kirjatut tunnit, jotka sisältävät tiedot mahdollisista lisistä, kerrottuna järjestelmän tiedossa olevalla tuntipalkalla. Eikä veron ja muiden vähennysten vähentäminen ole sen mutkikkaampaa.

Awww. Hän luulee, että se konkreettinen laskenta on joku haaste. Sehä on pelkkää kertomista, jakamista, vähentämistä ja perus prosenttilaskuja ja nekin ohjelma tekee palkanlaskijan puolesta. Siinä vaiheessa, kun päästään syöttämään numeroita ohjelmaan, suurin työ on jo tehty.