Palkanlaskijan työ on mennyt ihan hulluksi.

Yli 30 vuotta työelämässä enkä muista että ikinä olisi ollut ongelmia palkansaannissa, mistä nämä ongelmat yhtäkkiä ilmeni?

Edellisessä työpaikassa merkattiin itse kaikki tunnit jne ohjelmaan jotka esimies tarkasti ja hyväksyi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.

Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.

Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.

Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.

Vaikka tessejä on paljon ja ne ovat monisanaisia, niin palkanlaskentaa kiinnostaa vain hyvin pieni osa siitä. Tuntipalkka, säännöllinen työaika, lomapalkan määräytymissäännöt ja ylityökorvausten säännöt. Normaalisti sopimuskierroksen ainut palkanlaskentaa kiinnostava muutos on se että tietystä päivämäärästä lähtien tuntipalkka nousee esimerkiksi 0,13%.

Palkanlaskenta on yksinkertaista perusmatematiikkaa. Työajanseurantajärjestelmään kirjatut tunnit, jotka sisältävät tiedot mahdollisista lisistä, kerrottuna järjestelmän tiedossa olevalla tuntipalkalla. Eikä veron ja muiden vähennysten vähentäminen ole sen mutkikkaampaa.

Awww. Hän luulee, että se konkreettinen laskenta on joku haaste. Sehä on pelkkää kertomista, jakamista, vähentämistä ja perus prosenttilaskuja ja nekin ohjelma tekee palkanlaskijan puolesta. Siinä vaiheessa, kun päästään syöttämään numeroita ohjelmaan, suurin työ on jo tehty. 

Ja kun hänellä on säännöllinen kuukausipalkka liukumilla, eli ei edes tule ylitöitä, palkanlaskenta on tosi helppoa. :)

Ei riitä, että vain osalla on palkka oikein. Sitten käy niin kuin Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Yli 30 vuotta työelämässä enkä muista että ikinä olisi ollut ongelmia palkansaannissa, mistä nämä ongelmat yhtäkkiä ilmeni?

Edellisessä työpaikassa merkattiin itse kaikki tunnit jne ohjelmaan jotka esimies tarkasti ja hyväksyi.

Siellä oli ammattitaitoiset palkanlaskijat töissä:) Ongelmia aiheuttaa nykyään se, että tuostakaan työstä ei enää haluta maksaa, yritykset ulkoistavat palkkahallinnon ja ostavat minimipalvelun. Tai sitten omaa palkanlaskijajoukkoa vähennetään koko ajan. Useinkaan eläköityvät palkanlaskijan tilalle ei palkata uutta, jäljellä olevat koittavat sitten selviytyä ison työtaakan kanssa. Ja kuten vaikka Helsingin tapauksessa, asiasta tietämättömät hankkivat toimimattoman ohjelman, eikä testaamista ja koulutusta katsota tarpeelliseksi.

Olen vähän ymmälläni seurannut tätä Helsingin kaupungin palkkahässäkkää. Miten on niin vaikea saada asiat kuntoon? Ymmärrän vielä pienet virheet (puuttuvia ylitöitä tms..) ohjelmamuutoksen keskellä, mutta miten voi olla satoja ihmisiä, joilla on useammalta kaudelta jäänyt palkka _kokonaan_ saamatta? 

Teen itse palkanlaskentaa, toki varmasti pienemmässä mittakaavassa, mutta yksin hoidan kaikki palkat yli 100 ihmiselle (3x kuussa sekä lisäksi vuokrahenkilöstön työaikakirjanpidon) sekä kaikki ilmoitukset tulorekisteriin, ulosottoon, kelaan sun muuta.

Ja tämän lisäksi hoidan työssäni paljon muuta (kirjanpito, reskontraa, myynnin asioita, tulli-ilmoituksia yms.). Olen lyhennetyllä työajalla 7h päivässä, eikä koskaan tarvitse ylitöitä tehdä. 

En oikein ymmärrä miten voi olla niin vaikea saada palkanmaksua kuntoon Helsingin kaupungin resursseilla.

Meillä on ihan hyvä palkanmaksuohjelma, mutta muutoksia ja kirjauksia joutuu manuaalisesti tekemään. Työntekijät leimaavat monesti väärin, jolloin ohjelma ei laske automaattisesti aamulisiä tai ylitöitä. Joten käyn aina työaikakirjanpidon kokonaan läpi ja huomaan palkkaohjelman virheet. Ja toki muutenkin käyn kaikki aina tarkasti läpi, kun en luota palkkaohjelmiin täysin enkä halua jälkikäteen korjailla palkkoja. 

Aikaa menee, mutta ei niin paljoa, ettenkö sitä ehtisi tehdä.

Kerran olen joutunut korjaamaan tulorekisterin aineistoa, mutta ei sekään hankala ollut. Tulorekisterissä on ihan hyvät ohjeet eri ongelmatilanteissa. Mielestäni tulorekisteri on vain helpottanut palkanlaskijan elämää, varsinkin vuodenvaihteen asioissa. 

TESsit on nopeasti saatavilla ja ainakin kiperät pohdinnat kysyn suoraan liiton lakimieheltä, ettei tarvitse tulkita itse liikaa tai menee myöskin varmasti oikein. 

Eli oikeasti, mikä siellä Helsingissä on ongelma. Kai ne palkat kuitenkin jonkin aineiston perusteella lasketaan, eli miten voi monilta puuttua palkka kokonaan ja vieläpä monelta kuukaudelta. 

ymmällään kirjoitti:

Olen vähän ymmälläni seurannut tätä Helsingin kaupungin palkkahässäkkää. Miten on niin vaikea saada asiat kuntoon? Ymmärrän vielä pienet virheet (puuttuvia ylitöitä tms..) ohjelmamuutoksen keskellä, mutta miten voi olla satoja ihmisiä, joilla on useammalta kaudelta jäänyt palkka _kokonaan_ saamatta? 

Teen itse palkanlaskentaa, toki varmasti pienemmässä mittakaavassa, mutta yksin hoidan kaikki palkat yli 100 ihmiselle (3x kuussa sekä lisäksi vuokrahenkilöstön työaikakirjanpidon) sekä kaikki ilmoitukset tulorekisteriin, ulosottoon, kelaan sun muuta.

Ja tämän lisäksi hoidan työssäni paljon muuta (kirjanpito, reskontraa, myynnin asioita, tulli-ilmoituksia yms.). Olen lyhennetyllä työajalla 7h päivässä, eikä koskaan tarvitse ylitöitä tehdä. 

En oikein ymmärrä miten voi olla niin vaikea saada palkanmaksua kuntoon Helsingin kaupungin resursseilla.

Meillä on ihan hyvä palkanmaksuohjelma, mutta muutoksia ja kirjauksia joutuu manuaalisesti tekemään. Työntekijät leimaavat monesti väärin, jolloin ohjelma ei laske automaattisesti aamulisiä tai ylitöitä. Joten käyn aina työaikakirjanpidon kokonaan läpi ja huomaan palkkaohjelman virheet. Ja toki muutenkin käyn kaikki aina tarkasti läpi, kun en luota palkkaohjelmiin täysin enkä halua jälkikäteen korjailla palkkoja. 

Aikaa menee, mutta ei niin paljoa, ettenkö sitä ehtisi tehdä.

Kerran olen joutunut korjaamaan tulorekisterin aineistoa, mutta ei sekään hankala ollut. Tulorekisterissä on ihan hyvät ohjeet eri ongelmatilanteissa. Mielestäni tulorekisteri on vain helpottanut palkanlaskijan elämää, varsinkin vuodenvaihteen asioissa. 

TESsit on nopeasti saatavilla ja ainakin kiperät pohdinnat kysyn suoraan liiton lakimieheltä, ettei tarvitse tulkita itse liikaa tai menee myöskin varmasti oikein. 

Eli oikeasti, mikä siellä Helsingissä on ongelma. Kai ne palkat kuitenkin jonkin aineiston perusteella lasketaan, eli miten voi monilta puuttua palkka kokonaan ja vieläpä monelta kuukaudelta. 

Tässä jotain keskeisiä:

Otettiin käyttöön järjestelmä, jota kukaan ei osannut ennalta käyttää. Sen perehdyttämisessä epäonnistuttiin. Käytiin joku tunnin koulutus joskus kuukausia aiemmin, eikä sillä osaamisella käyttö sitten sujunut.

Lähteneitä palkanlaskijoita ei ollut korvattu uusilla (kun työntekijöitä on yli 100, siinä tapahtuu jatkuvia vaihdoksia, jäädään äitiyslomille, lähdetään opiskelemaan, muutetaan), oli ajateltu, että se uusi järjestelmä paremmalla automatiikalla korvaa nämä kaikki.

Siirrettiin ennen palkanlaskijoille kuuluneita töitä esihenkilöille. Pitää perustaa uusia henkilöitä järjestelmään, merkitä näiden työtunteja ja lisiä, lomia jne. Nämä eivät ole aina menneet oikein ja oli myös kokonaan uusi työkuorma muutenkin kiireisille ihmisille.

Osa olemassa olevista tiedoista ei siirtynyt uuteen järjestelmään oikein, ja jos ei ollut esim. tietoa kuka on henkilön esihenkilö, ei esihenkilö päässyt korjaamaan tietoja.

Järjestelmän automatisaatioaste ei ole niin hyvä kuin pitäisi olla, liittyy mm. puutteellisiin tietoihin.

Järjestelmä on todella hidas. On päiviä, jolloin ei järjestelmän vuoksi voi viedä korjauksia sinne.

Kun palkanlaskija korjaa käsin yhden virheen, se aiheuttaa virheen toiseen kohtaan, eihän sinne nyt ihan mielivaltaisia asioita voi syöttää. Pitää ensin löytää ja sen jälkeen korjata se syntynyt uusi virhe.

Palkkavirheitä tuli paljon odotettua enemmän, joten niitä ei ehditty korjata siinä ajassa kuin piti. Kun jonossa on 10 000 viestiä, ei sieltä löydy ne kaikki kokonaan palkattomat.

Vierailija kirjoitti:

ymmällään kirjoitti:

Olen vähän ymmälläni seurannut tätä Helsingin kaupungin palkkahässäkkää. Miten on niin vaikea saada asiat kuntoon? Ymmärrän vielä pienet virheet (puuttuvia ylitöitä tms..) ohjelmamuutoksen keskellä, mutta miten voi olla satoja ihmisiä, joilla on useammalta kaudelta jäänyt palkka _kokonaan_ saamatta? 

Teen itse palkanlaskentaa, toki varmasti pienemmässä mittakaavassa, mutta yksin hoidan kaikki palkat yli 100 ihmiselle (3x kuussa sekä lisäksi vuokrahenkilöstön työaikakirjanpidon) sekä kaikki ilmoitukset tulorekisteriin, ulosottoon, kelaan sun muuta.

Ja tämän lisäksi hoidan työssäni paljon muuta (kirjanpito, reskontraa, myynnin asioita, tulli-ilmoituksia yms.). Olen lyhennetyllä työajalla 7h päivässä, eikä koskaan tarvitse ylitöitä tehdä. 

En oikein ymmärrä miten voi olla niin vaikea saada palkanmaksua kuntoon Helsingin kaupungin resursseilla.

Meillä on ihan hyvä palkanmaksuohjelma, mutta muutoksia ja kirjauksia joutuu manuaalisesti tekemään. Työntekijät leimaavat monesti väärin, jolloin ohjelma ei laske automaattisesti aamulisiä tai ylitöitä. Joten käyn aina työaikakirjanpidon kokonaan läpi ja huomaan palkkaohjelman virheet. Ja toki muutenkin käyn kaikki aina tarkasti läpi, kun en luota palkkaohjelmiin täysin enkä halua jälkikäteen korjailla palkkoja. 

Aikaa menee, mutta ei niin paljoa, ettenkö sitä ehtisi tehdä.

Kerran olen joutunut korjaamaan tulorekisterin aineistoa, mutta ei sekään hankala ollut. Tulorekisterissä on ihan hyvät ohjeet eri ongelmatilanteissa. Mielestäni tulorekisteri on vain helpottanut palkanlaskijan elämää, varsinkin vuodenvaihteen asioissa. 

TESsit on nopeasti saatavilla ja ainakin kiperät pohdinnat kysyn suoraan liiton lakimieheltä, ettei tarvitse tulkita itse liikaa tai menee myöskin varmasti oikein. 

Eli oikeasti, mikä siellä Helsingissä on ongelma. Kai ne palkat kuitenkin jonkin aineiston perusteella lasketaan, eli miten voi monilta puuttua palkka kokonaan ja vieläpä monelta kuukaudelta. 

Tässä jotain keskeisiä:

Otettiin käyttöön järjestelmä, jota kukaan ei osannut ennalta käyttää. Sen perehdyttämisessä epäonnistuttiin. Käytiin joku tunnin koulutus joskus kuukausia aiemmin, eikä sillä osaamisella käyttö sitten sujunut.

Lähteneitä palkanlaskijoita ei ollut korvattu uusilla (kun työntekijöitä on yli 100, siinä tapahtuu jatkuvia vaihdoksia, jäädään äitiyslomille, lähdetään opiskelemaan, muutetaan), oli ajateltu, että se uusi järjestelmä paremmalla automatiikalla korvaa nämä kaikki.

Siirrettiin ennen palkanlaskijoille kuuluneita töitä esihenkilöille. Pitää perustaa uusia henkilöitä järjestelmään, merkitä näiden työtunteja ja lisiä, lomia jne. Nämä eivät ole aina menneet oikein ja oli myös kokonaan uusi työkuorma muutenkin kiireisille ihmisille.

Osa olemassa olevista tiedoista ei siirtynyt uuteen järjestelmään oikein, ja jos ei ollut esim. tietoa kuka on henkilön esihenkilö, ei esihenkilö päässyt korjaamaan tietoja.

Järjestelmän automatisaatioaste ei ole niin hyvä kuin pitäisi olla, liittyy mm. puutteellisiin tietoihin.

Järjestelmä on todella hidas. On päiviä, jolloin ei järjestelmän vuoksi voi viedä korjauksia sinne.

Kun palkanlaskija korjaa käsin yhden virheen, se aiheuttaa virheen toiseen kohtaan, eihän sinne nyt ihan mielivaltaisia asioita voi syöttää. Pitää ensin löytää ja sen jälkeen korjata se syntynyt uusi virhe.

Palkkavirheitä tuli paljon odotettua enemmän, joten niitä ei ehditty korjata siinä ajassa kuin piti. Kun jonossa on 10 000 viestiä, ei sieltä löydy ne kaikki kokonaan palkattomat.

Apua, no nyt kyllä ymmärrän enemmän. Meillä oli 1,5 vuotta sitten järjestelmämuutos, mutta se hoidettiin todella hyvin. Perehdytys oli kattava, sekä CGI:n puolesta oli tukihenkilö koko ajan mukana etäyhteydellä, kun palkkoja ensimmäisen kerran tehtiin. Jos tuli jokin ongelma, tukihenkilö korjasi ohjelman parametrit saman tien. Ihme, että tuolla on noin huonosti järjestetty perehdytys ja järjestelmän käyttöönotto, vaikka palkansaajia on huomattavasti enemmän. 

ymmällään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ymmällään kirjoitti:

Olen vähän ymmälläni seurannut tätä Helsingin kaupungin palkkahässäkkää. Miten on niin vaikea saada asiat kuntoon? Ymmärrän vielä pienet virheet (puuttuvia ylitöitä tms..) ohjelmamuutoksen keskellä, mutta miten voi olla satoja ihmisiä, joilla on useammalta kaudelta jäänyt palkka _kokonaan_ saamatta? 

Teen itse palkanlaskentaa, toki varmasti pienemmässä mittakaavassa, mutta yksin hoidan kaikki palkat yli 100 ihmiselle (3x kuussa sekä lisäksi vuokrahenkilöstön työaikakirjanpidon) sekä kaikki ilmoitukset tulorekisteriin, ulosottoon, kelaan sun muuta.

Ja tämän lisäksi hoidan työssäni paljon muuta (kirjanpito, reskontraa, myynnin asioita, tulli-ilmoituksia yms.). Olen lyhennetyllä työajalla 7h päivässä, eikä koskaan tarvitse ylitöitä tehdä. 

En oikein ymmärrä miten voi olla niin vaikea saada palkanmaksua kuntoon Helsingin kaupungin resursseilla.

Meillä on ihan hyvä palkanmaksuohjelma, mutta muutoksia ja kirjauksia joutuu manuaalisesti tekemään. Työntekijät leimaavat monesti väärin, jolloin ohjelma ei laske automaattisesti aamulisiä tai ylitöitä. Joten käyn aina työaikakirjanpidon kokonaan läpi ja huomaan palkkaohjelman virheet. Ja toki muutenkin käyn kaikki aina tarkasti läpi, kun en luota palkkaohjelmiin täysin enkä halua jälkikäteen korjailla palkkoja. 

Aikaa menee, mutta ei niin paljoa, ettenkö sitä ehtisi tehdä.

Kerran olen joutunut korjaamaan tulorekisterin aineistoa, mutta ei sekään hankala ollut. Tulorekisterissä on ihan hyvät ohjeet eri ongelmatilanteissa. Mielestäni tulorekisteri on vain helpottanut palkanlaskijan elämää, varsinkin vuodenvaihteen asioissa. 

TESsit on nopeasti saatavilla ja ainakin kiperät pohdinnat kysyn suoraan liiton lakimieheltä, ettei tarvitse tulkita itse liikaa tai menee myöskin varmasti oikein. 

Eli oikeasti, mikä siellä Helsingissä on ongelma. Kai ne palkat kuitenkin jonkin aineiston perusteella lasketaan, eli miten voi monilta puuttua palkka kokonaan ja vieläpä monelta kuukaudelta. 

Tässä jotain keskeisiä:

Otettiin käyttöön järjestelmä, jota kukaan ei osannut ennalta käyttää. Sen perehdyttämisessä epäonnistuttiin. Käytiin joku tunnin koulutus joskus kuukausia aiemmin, eikä sillä osaamisella käyttö sitten sujunut.

Lähteneitä palkanlaskijoita ei ollut korvattu uusilla (kun työntekijöitä on yli 100, siinä tapahtuu jatkuvia vaihdoksia, jäädään äitiyslomille, lähdetään opiskelemaan, muutetaan), oli ajateltu, että se uusi järjestelmä paremmalla automatiikalla korvaa nämä kaikki.

Siirrettiin ennen palkanlaskijoille kuuluneita töitä esihenkilöille. Pitää perustaa uusia henkilöitä järjestelmään, merkitä näiden työtunteja ja lisiä, lomia jne. Nämä eivät ole aina menneet oikein ja oli myös kokonaan uusi työkuorma muutenkin kiireisille ihmisille.

Osa olemassa olevista tiedoista ei siirtynyt uuteen järjestelmään oikein, ja jos ei ollut esim. tietoa kuka on henkilön esihenkilö, ei esihenkilö päässyt korjaamaan tietoja.

Järjestelmän automatisaatioaste ei ole niin hyvä kuin pitäisi olla, liittyy mm. puutteellisiin tietoihin.

Järjestelmä on todella hidas. On päiviä, jolloin ei järjestelmän vuoksi voi viedä korjauksia sinne.

Kun palkanlaskija korjaa käsin yhden virheen, se aiheuttaa virheen toiseen kohtaan, eihän sinne nyt ihan mielivaltaisia asioita voi syöttää. Pitää ensin löytää ja sen jälkeen korjata se syntynyt uusi virhe.

Palkkavirheitä tuli paljon odotettua enemmän, joten niitä ei ehditty korjata siinä ajassa kuin piti. Kun jonossa on 10 000 viestiä, ei sieltä löydy ne kaikki kokonaan palkattomat.

Apua, no nyt kyllä ymmärrän enemmän. Meillä oli 1,5 vuotta sitten järjestelmämuutos, mutta se hoidettiin todella hyvin. Perehdytys oli kattava, sekä CGI:n puolesta oli tukihenkilö koko ajan mukana etäyhteydellä, kun palkkoja ensimmäisen kerran tehtiin. Jos tuli jokin ongelma, tukihenkilö korjasi ohjelman parametrit saman tien. Ihme, että tuolla on noin huonosti järjestetty perehdytys ja järjestelmän käyttöönotto, vaikka palkansaajia on huomattavasti enemmän. 

CGIn myyjä jaksaa kirjoitella täällä näitä juttuja

Vierailija kirjoitti:

ymmällään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ymmällään kirjoitti:

Olen vähän ymmälläni seurannut tätä Helsingin kaupungin palkkahässäkkää. Miten on niin vaikea saada asiat kuntoon? Ymmärrän vielä pienet virheet (puuttuvia ylitöitä tms..) ohjelmamuutoksen keskellä, mutta miten voi olla satoja ihmisiä, joilla on useammalta kaudelta jäänyt palkka _kokonaan_ saamatta? 

Teen itse palkanlaskentaa, toki varmasti pienemmässä mittakaavassa, mutta yksin hoidan kaikki palkat yli 100 ihmiselle (3x kuussa sekä lisäksi vuokrahenkilöstön työaikakirjanpidon) sekä kaikki ilmoitukset tulorekisteriin, ulosottoon, kelaan sun muuta.

Ja tämän lisäksi hoidan työssäni paljon muuta (kirjanpito, reskontraa, myynnin asioita, tulli-ilmoituksia yms.). Olen lyhennetyllä työajalla 7h päivässä, eikä koskaan tarvitse ylitöitä tehdä. 

En oikein ymmärrä miten voi olla niin vaikea saada palkanmaksua kuntoon Helsingin kaupungin resursseilla.

Meillä on ihan hyvä palkanmaksuohjelma, mutta muutoksia ja kirjauksia joutuu manuaalisesti tekemään. Työntekijät leimaavat monesti väärin, jolloin ohjelma ei laske automaattisesti aamulisiä tai ylitöitä. Joten käyn aina työaikakirjanpidon kokonaan läpi ja huomaan palkkaohjelman virheet. Ja toki muutenkin käyn kaikki aina tarkasti läpi, kun en luota palkkaohjelmiin täysin enkä halua jälkikäteen korjailla palkkoja. 

Aikaa menee, mutta ei niin paljoa, ettenkö sitä ehtisi tehdä.

Kerran olen joutunut korjaamaan tulorekisterin aineistoa, mutta ei sekään hankala ollut. Tulorekisterissä on ihan hyvät ohjeet eri ongelmatilanteissa. Mielestäni tulorekisteri on vain helpottanut palkanlaskijan elämää, varsinkin vuodenvaihteen asioissa. 

TESsit on nopeasti saatavilla ja ainakin kiperät pohdinnat kysyn suoraan liiton lakimieheltä, ettei tarvitse tulkita itse liikaa tai menee myöskin varmasti oikein. 

Eli oikeasti, mikä siellä Helsingissä on ongelma. Kai ne palkat kuitenkin jonkin aineiston perusteella lasketaan, eli miten voi monilta puuttua palkka kokonaan ja vieläpä monelta kuukaudelta. 

Tässä jotain keskeisiä:

Otettiin käyttöön järjestelmä, jota kukaan ei osannut ennalta käyttää. Sen perehdyttämisessä epäonnistuttiin. Käytiin joku tunnin koulutus joskus kuukausia aiemmin, eikä sillä osaamisella käyttö sitten sujunut.

Lähteneitä palkanlaskijoita ei ollut korvattu uusilla (kun työntekijöitä on yli 100, siinä tapahtuu jatkuvia vaihdoksia, jäädään äitiyslomille, lähdetään opiskelemaan, muutetaan), oli ajateltu, että se uusi järjestelmä paremmalla automatiikalla korvaa nämä kaikki.

Siirrettiin ennen palkanlaskijoille kuuluneita töitä esihenkilöille. Pitää perustaa uusia henkilöitä järjestelmään, merkitä näiden työtunteja ja lisiä, lomia jne. Nämä eivät ole aina menneet oikein ja oli myös kokonaan uusi työkuorma muutenkin kiireisille ihmisille.

Osa olemassa olevista tiedoista ei siirtynyt uuteen järjestelmään oikein, ja jos ei ollut esim. tietoa kuka on henkilön esihenkilö, ei esihenkilö päässyt korjaamaan tietoja.

Järjestelmän automatisaatioaste ei ole niin hyvä kuin pitäisi olla, liittyy mm. puutteellisiin tietoihin.

Järjestelmä on todella hidas. On päiviä, jolloin ei järjestelmän vuoksi voi viedä korjauksia sinne.

Kun palkanlaskija korjaa käsin yhden virheen, se aiheuttaa virheen toiseen kohtaan, eihän sinne nyt ihan mielivaltaisia asioita voi syöttää. Pitää ensin löytää ja sen jälkeen korjata se syntynyt uusi virhe.

Palkkavirheitä tuli paljon odotettua enemmän, joten niitä ei ehditty korjata siinä ajassa kuin piti. Kun jonossa on 10 000 viestiä, ei sieltä löydy ne kaikki kokonaan palkattomat.

Apua, no nyt kyllä ymmärrän enemmän. Meillä oli 1,5 vuotta sitten järjestelmämuutos, mutta se hoidettiin todella hyvin. Perehdytys oli kattava, sekä CGI:n puolesta oli tukihenkilö koko ajan mukana etäyhteydellä, kun palkkoja ensimmäisen kerran tehtiin. Jos tuli jokin ongelma, tukihenkilö korjasi ohjelman parametrit saman tien. Ihme, että tuolla on noin huonosti järjestetty perehdytys ja järjestelmän käyttöönotto, vaikka palkansaajia on huomattavasti enemmän. 

CGIn myyjä jaksaa kirjoitella täällä näitä juttuja

Helsinki olisi jatkanut CGI:n kanssa, jos heidän uusi järjestelmänsä olisi siihen käyttöön soveltunut.

Se ei soveltunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei työt kelpaa niin irtisanoudu. Ihme valittamista boomerilta.

Nää perehdytettävät nykypennuthan ei opi millään alalle. Koulussa some paukkuu ja sluibaillaan. Töihin tulee täysin kädetöntä jengiä.

Ketään ei kiinnosta opetella buumereiden turhia käytäntöjä joilla helpotkin työt saadaan tarkoituksella mahdollisimman vaikeiks.

Yksinkertane skripti tekis sekunnin sadasosassa tuhannen palkanlaskija-marjaanan hommat.

BUAHHHAHHAAA :D Vai yksinkertainen skripti, taidat olla aika yksinkertainen skipti ihan ite jolla ei minkäänlaista kokemusta minkäänlaisten kriittisten järjestelmien kehittämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kai väitä että konttorissa pitää muistaa tessit ulkoa? Ne on tietokoneissa valmiina automatiikkana.

Kerro mulle yksikin ohjelma joka osaa kaikki tessit ja lomalaskennat. Ostan sen heti.

Palkanlaskentaohjelmien edut asiakkaillemme

Palkat maksettu luotettavasti ja aina ajallaan

Pitkälle automatisoidut toiminnot tapahtumien käsittelyyn ja tarkistamiseen

Ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen säännönmukaisissa tehtävissä

Erittäin laajat analysointi- ja raportointimahdollisuudet

Lakisääteiset ja yleisesti tarvittavat tilastot vakioraportteina

Valmiina yli 90 eri työehtosopimusta, lisäykset ja muutokset helposti parametroitavissa

Palkkalaskelmat työntekijöille mobiilisovellukseen

Uudet ominaisuudet nopeasti käyttöön, ohjelmaversiot 1-2 kertaa vuodessa

Laadukas asiakaspalvelu, CGIchannel-itsepalvelukanava käytettävissä 24/7

Laaja asiakasyhteisö, jonka kesken pääset jakamaan ideoita tapahtumissa ja Facebookissa

https://www.cgi.com/fi/fi/tuoteratkaisut/cgi-hr-palkanlaskentaohjelma

Helsingin edellisen HR-järjestelmän (Hijat) toimittaja oli CGI, ja vaihto onkin CGI-perustainen: he lopettivat vanhentuneen Hijatin tukemisen omasta päästään. Asiakkaiden oli pakko hankkia uusi järjestelmä.

Kyllä CGI olisi uudemman versionkin myynyt oikein mielellään, jos se olisi riittänyt Helsingin tarpeisiin.

Se ei riittänyt.

mikäs siinä ei riittänyt, kun riittänyt tähänkin saakka?

7

Legacy-softien ongelmat yleensä tulee vanhoista teknologioista joita ei enää tueta. Vaikkapa 90-luvulla aloitettu järjestelmän koodaaminen on ollut sidottuna silloisiin saatavilla oleviin teknologioihin. Olio-ohjelmointikin oli lapsenkengissään tuolloin ja internetkin vasta alkuvaiheessaan. Sen jälkeen on teknologiat kehittyneet ja softekahityksen trendit vaihtuneet moneen kertaan. Alustaa on tosi työläs vaihtaa ja harvinaisia ne ovatkin riskiensä ja kalleutensa takia, käytännössä melkein sama työ kuin koodata uusiksi. Saavutettu hyöty jää melko pieneksi, kenties muutama vuosi saadaan tekohengitettyä vanhaa sovellusta ja varsinaiset uudistukset ja nykyaikaisuus jää saavuttamatta. Erityisesti tietoturvan haavoittuvuudet vanhoissa tukea vailla olevissa alustoissa ja kolmannen osapuolen softakirjastoissa ja plugareissa tekevät legacy-softien ylläpidosta haastavaa.

Tässä ketjussa ihmetyttää se, että jonkun pitää päästä haukkumaan ap boomeriksi ja osaamattomaksi jne.

Tällaisella ihmisellä täytyy olla tosi paha olla, kun lähtee haukkumaan tuntematonta ihmistä, joka kertoo ongelmastaan.

Asiat voi sanoa monella lailla, miksi pitää sanoa mahdollisimman ilkeästi?

Musta tuntuu, että osa ongelmaa on nykyinen tapa palkata ihmisiä nollatuntisopparilla töihin. Tällöin työtunnit voi vaihdella rajustikin, työvuoroja voi tulla nopeallakin varoitusajalla eikä systeemistä riippuen työvuorot välttämättä ehdi ajoissa järjestelmään. Eihän tämänkään pitäis vaikeeta olla, mutta onhan se helpompi palkanlaskennallisesti, jos on kiinteitä kuukausipalkkoja ja tuntimääriä, kuin että kuukaudesta toiseen tulot heittelee.

Lisäksi monet peräkkäiset määräaikaisuudet on esim lomarahojen -ja korvausten kanssa hankalia. Ne pitäis maksaa aina sopparin päättyessä. Itte olin 4 vuotta putkeen 4kk nollatuntisoppareilla samassa paikassa töissä, kesäisin oli määräaikaisesti kiinteät tunnit (todellakin laitonta), ja kertaakaan en noilta nollatunrisopparikausilta saanut lomarahoja tai -korvauksia kertyneistä lomapäivistä. Vyyhti lopulta purkautui ja aika moni firmassa sai könttäsummana puuttuneita rahoja.

Minä olen moniosaaja.

IT ammattilaisena ei voi kuin ihmetellä, että joku palkanmaksujärjestelmä voi tuottaa näin paljon tuskaa kuin mitä Helsingin kaupungin tapauksessa on käynyt. Jos nyt mietitään asioita joita palkanmaksujärjestelmä pitää sisällään, niin kyseessä on kuitenkin suhteellisen yksinkertainen ja jäsennelty kokonaisuus.

Itse teen full stack softaa tietoliikenneallalla, jossa skaalautuvuus, suorityskyky, hajaitettavuus ja yhteensopivuus erillaisten protokollien kautta ovat ihan peruskauraa. Tällä taustalla pystyy tekemään valistuneita arvauksia missä asioissa ollaan epäonnistuttu. Syyttävä sormi osoittaa tässä kohtaa vain Helsingin kaupungin suuntaan. Nyt ollaan valjastettu Helsingin kaupunki demoilemaan jonkun valmistajan raakiletta omaan live -ympäristöönsä. Luultavasti julkisen hallinnon perinteitä kunnioittaen IT järjestelmän ovat jälleen valinneet ihmiset joilla ei ole asiasta riittävästi teknistä osaamista. Tällöin vaatimukset, testaaminen ja seuraamukset ovat myös hakuammuntaa. Lopputuloksena on sopimus jonkun firman kanssa, joka toimittaa jotain jollain aikataululla. Varmastikaan toimitettu tuote ei ole sitä mitä palkanlaskijat haluaisivat käyttää ja todennäköisesti heidän mielipidettään ei olla edes kysytty valintavaiheessa.

Sivusta seuranneena tiedän erään toisen tapauksen jossa pääkaupunkiseudulla tietyn viraston yleisesti hyvänä pidetty IT järjestelmä meni vaihtoon, koska siitä ei saanut helposti kerättyä yhtä tiettyä pientä tilastodataa joka kiinnosti erästä johtajaa. Siispä tilattiin uusi järjestelmä uudelta toimittajalta jotta tämä johtaja saisi luetuksi kaipaamansa tilastotiedon. Ongelmana vain on että uusi järjestelmä on muuten täysi susi. Sadat aktiivikäyttäjät eivät pysty enää tekemään työtään yhtä tehokkaasti kuin vanhalla järjestelmällä. Lisäksi kaikenlaisia uusia virheitä ja ongelmia on ollut todella paljon. Rahaa uudistukseen paloi huolella ja saatiin järjestelmä johon työntekijät eivät olleet tyytyväisiä ja lisäksi työtehokkuuden laskemisen takia jouduttiin palkkaamaan lisää työvoimaa. Näin yksityisen sektorin palkansaajana ei voi kuin ihmetellä sitä miten niitä veroäyrejä yhteiskunnassa tuhlaillaan.

Vierailija kirjoitti:

IT ammattilaisena ei voi kuin ihmetellä, että joku palkanmaksujärjestelmä voi tuottaa näin paljon tuskaa kuin mitä Helsingin kaupungin tapauksessa on käynyt. Jos nyt mietitään asioita joita palkanmaksujärjestelmä pitää sisällään, niin kyseessä on kuitenkin suhteellisen yksinkertainen ja jäsennelty kokonaisuus.

Itse teen full stack softaa tietoliikenneallalla, jossa skaalautuvuus, suorityskyky, hajaitettavuus ja yhteensopivuus erillaisten protokollien kautta ovat ihan peruskauraa. Tällä taustalla pystyy tekemään valistuneita arvauksia missä asioissa ollaan epäonnistuttu. Syyttävä sormi osoittaa tässä kohtaa vain Helsingin kaupungin suuntaan. Nyt ollaan valjastettu Helsingin kaupunki demoilemaan jonkun valmistajan raakiletta omaan live -ympäristöönsä. Luultavasti julkisen hallinnon perinteitä kunnioittaen IT järjestelmän ovat jälleen valinneet ihmiset joilla ei ole asiasta riittävästi teknistä osaamista. Tällöin vaatimukset, testaaminen ja seuraamukset ovat myös hakuammuntaa. Lopputuloksena on sopimus jonkun firman kanssa, joka toimittaa jotain jollain aikataululla. Varmastikaan toimitettu tuote ei ole sitä mitä palkanlaskijat haluaisivat käyttää ja todennäköisesti heidän mielipidettään ei olla edes kysytty valintavaiheessa.

Sivusta seuranneena tiedän erään toisen tapauksen jossa pääkaupunkiseudulla tietyn viraston yleisesti hyvänä pidetty IT järjestelmä meni vaihtoon, koska siitä ei saanut helposti kerättyä yhtä tiettyä pientä tilastodataa joka kiinnosti erästä johtajaa. Siispä tilattiin uusi järjestelmä uudelta toimittajalta jotta tämä johtaja saisi luetuksi kaipaamansa tilastotiedon. Ongelmana vain on että uusi järjestelmä on muuten täysi susi. Sadat aktiivikäyttäjät eivät pysty enää tekemään työtään yhtä tehokkaasti kuin vanhalla järjestelmällä. Lisäksi kaikenlaisia uusia virheitä ja ongelmia on ollut todella paljon. Rahaa uudistukseen paloi huolella ja saatiin järjestelmä johon työntekijät eivät olleet tyytyväisiä ja lisäksi työtehokkuuden laskemisen takia jouduttiin palkkaamaan lisää työvoimaa. Näin yksityisen sektorin palkansaajana ei voi kuin ihmetellä sitä miten niitä veroäyrejä yhteiskunnassa tuhlaillaan.

Minä sekä yksityisellä että julkisella toimineena ICT-projektipäällikkönä taas tiedän, että myös yksityinen ostaa sutta ja sekundaa, mutta epäonnistumisista ei koskaan kuulla mitään. Yksityisellä toisaalta on useammin pienempiä ja helpompia asioita käsiteltävänä, kun ei ole julkisen palveluntuottajan velvoitteita. Yksityisen ei tarvitse pitää mukana kannattamattomia asioita, julkisen täytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

IT ammattilaisena ei voi kuin ihmetellä, että joku palkanmaksujärjestelmä voi tuottaa näin paljon tuskaa kuin mitä Helsingin kaupungin tapauksessa on käynyt. Jos nyt mietitään asioita joita palkanmaksujärjestelmä pitää sisällään, niin kyseessä on kuitenkin suhteellisen yksinkertainen ja jäsennelty kokonaisuus.

Itse teen full stack softaa tietoliikenneallalla, jossa skaalautuvuus, suorityskyky, hajaitettavuus ja yhteensopivuus erillaisten protokollien kautta ovat ihan peruskauraa. Tällä taustalla pystyy tekemään valistuneita arvauksia missä asioissa ollaan epäonnistuttu. Syyttävä sormi osoittaa tässä kohtaa vain Helsingin kaupungin suuntaan. Nyt ollaan valjastettu Helsingin kaupunki demoilemaan jonkun valmistajan raakiletta omaan live -ympäristöönsä. Luultavasti julkisen hallinnon perinteitä kunnioittaen IT järjestelmän ovat jälleen valinneet ihmiset joilla ei ole asiasta riittävästi teknistä osaamista. Tällöin vaatimukset, testaaminen ja seuraamukset ovat myös hakuammuntaa. Lopputuloksena on sopimus jonkun firman kanssa, joka toimittaa jotain jollain aikataululla. Varmastikaan toimitettu tuote ei ole sitä mitä palkanlaskijat haluaisivat käyttää ja todennäköisesti heidän mielipidettään ei olla edes kysytty valintavaiheessa.

Sivusta seuranneena tiedän erään toisen tapauksen jossa pääkaupunkiseudulla tietyn viraston yleisesti hyvänä pidetty IT järjestelmä meni vaihtoon, koska siitä ei saanut helposti kerättyä yhtä tiettyä pientä tilastodataa joka kiinnosti erästä johtajaa. Siispä tilattiin uusi järjestelmä uudelta toimittajalta jotta tämä johtaja saisi luetuksi kaipaamansa tilastotiedon. Ongelmana vain on että uusi järjestelmä on muuten täysi susi. Sadat aktiivikäyttäjät eivät pysty enää tekemään työtään yhtä tehokkaasti kuin vanhalla järjestelmällä. Lisäksi kaikenlaisia uusia virheitä ja ongelmia on ollut todella paljon. Rahaa uudistukseen paloi huolella ja saatiin järjestelmä johon työntekijät eivät olleet tyytyväisiä ja lisäksi työtehokkuuden laskemisen takia jouduttiin palkkaamaan lisää työvoimaa. Näin yksityisen sektorin palkansaajana ei voi kuin ihmetellä sitä miten niitä veroäyrejä yhteiskunnassa tuhlaillaan.

Minä sekä yksityisellä että julkisella toimineena ICT-projektipäällikkönä taas tiedän, että myös yksityinen ostaa sutta ja sekundaa, mutta epäonnistumisista ei koskaan kuulla mitään. Yksityisellä toisaalta on useammin pienempiä ja helpompia asioita käsiteltävänä, kun ei ole julkisen palveluntuottajan velvoitteita. Yksityisen ei tarvitse pitää mukana kannattamattomia asioita, julkisen täytyy.

Niin, yksityisellä puolella jos homma ei lähde pelittämään, niin jampat laitetaan vaihtoon. Ja jos tämäkään ei auta, niin firmalle käy usein huonosti.

On ihan se ja sama onko kyseessä yksityinen vai julkinen puoli. On vain kasa vaatimuksia, tuotteen valinta, tuote ja tuotteen testaaminen. Jos tämä kaikki tapahtuu ilman teknologista osaamista tai loppukäyttäjien mukanaoloa, niin lopputulos on kuin Ässä arpa.

Btw. omien kokemuksieni perusteella projektipäällikkö on usein juuri se henkilö jolta puuttuu teknologista osaamista eikä löydy näkemystä tuotteen käytettävyydestä.

"Yli 30 vuotta työelämässä enkä muista että ikinä olisi ollut ongelmia palkansaannissa, mistä nämä ongelmat yhtäkkiä ilmeni?"

Helt med den sittande regeringen som ger den ena vansinniga propositionen efter den andra, vilka riksdagen som en gummistämpel godkänner och vars effekter ingen har brytt sig om att fundera på.

I dagens läge (från början av 2021) beskattar Finland generellt alla bolag på jorden som Finland anser ha en ledning i Finland. Inget annat land godkänner den beskattningsrätten.

Vad löner beträffar, trodde man visst i Finland att alla utomland arbetande finländares förtjänster skull fyllas i av dessa bolags finansavdelningar i någon "oma vero" eller dylik. Vilken idiot har designat förslagen, vilka idioter har givit dessa som propositioner, vilka dårar i riksdagen har godkänt det och slutligen, vem hade väntat sig att det någonsin skulle ha en chans att fungera?

Råddet kommer från komplexiteten som en total avsaknad av förstånd och kunnande har kokat ihop, helt som den första skribenten påpekade.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin palkkakaaos johtuu tasan siitä että joku johtaja sai päähänsä että on tarpeellista hankkia uudet palkanlaskentaohjelmat. Jos entisten ohjelmien käyttöä olisi jatkettu, ei minkäänlaisia ongelmia olisi koskaan tullutkaan.

Toimintona palkan laskeminen on äärimmäisen yksinkertainen ja se hoituu seuraavalla kaavalla: { (tuntipalkka*tehtyjen tuntien määrä)+(mahdolliset lisät)+(lomakorvaukset, ellei kertyä vuosilomaa)=bruttopalkka.

Siitä sitten vähennetään henkilön veroprosentin mukainen ennakonpidätys, työttömyysvakuutusmaksu, eläkemaksu ja sairaanhoitomaksu. Näin saadaan bruttopalkka, ilman kalliita ja hankalia ohjelmia.

Kuulostaa siltä että "boomerien" käsissä mitään palkkakaaosta ei helsinkiin olisi koskaan edes syntynyt, vaan kaikki olisivat saaneet rahansa juuri silloin kuin pitää ja oikeilla summilla.

Uusi palkkaohjelma ja kokemattomat tekijät ovat tappava yhdistelmä. Mutta onneksi voi syyttää niitä ennen kaaosta eläkkeille siirtyneitä, siitä ettei itse osaa.

Mun kaveri työskentelee Hgin kaupungin taloushallinnossa ja hän on kertonut, että osasto on täynnä eläkettä odottavia dementoituneita mummoja. Tekevät työnsä erittäin hitaasti eivätkä opi mitään uutta. He pikemminkin vaikeuttavat nuorempien työtä ja heitä saa olla opastamassa kädestä pitäen.

Helsingin kaupungin taloushallinnosta en tiedä mutta sarastialla keski-ikä noin 30 vuotta. Uusien työntekijöiden osalta palkanlaskentaan tulleiden keski-ikä noin 28 vuotta.

No toivottavasti siellä Helsingin taloushallinnossa on nyt mukavaa kun palkat siirrettiin sarastialle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin palkkakaaos johtuu tasan siitä että joku johtaja sai päähänsä että on tarpeellista hankkia uudet palkanlaskentaohjelmat. Jos entisten ohjelmien käyttöä olisi jatkettu, ei minkäänlaisia ongelmia olisi koskaan tullutkaan.

Toimintona palkan laskeminen on äärimmäisen yksinkertainen ja se hoituu seuraavalla kaavalla: { (tuntipalkka*tehtyjen tuntien määrä)+(mahdolliset lisät)+(lomakorvaukset, ellei kertyä vuosilomaa)=bruttopalkka.

Siitä sitten vähennetään henkilön veroprosentin mukainen ennakonpidätys, työttömyysvakuutusmaksu, eläkemaksu ja sairaanhoitomaksu. Näin saadaan bruttopalkka, ilman kalliita ja hankalia ohjelmia.

Kuulostaa siltä että "boomerien" käsissä mitään palkkakaaosta ei helsinkiin olisi koskaan edes syntynyt, vaan kaikki olisivat saaneet rahansa juuri silloin kuin pitää ja oikeilla summilla.

Uusi palkkaohjelma ja kokemattomat tekijät ovat tappava yhdistelmä. Mutta onneksi voi syyttää niitä ennen kaaosta eläkkeille siirtyneitä, siitä ettei itse osaa.

Mun kaveri työskentelee Hgin kaupungin taloushallinnossa ja hän on kertonut, että osasto on täynnä eläkettä odottavia dementoituneita mummoja. Tekevät työnsä erittäin hitaasti eivätkä opi mitään uutta. He pikemminkin vaikeuttavat nuorempien työtä ja heitä saa olla opastamassa kädestä pitäen.

Helsingin kaupungin taloushallinnosta en tiedä mutta sarastialla keski-ikä noin 30 vuotta. Uusien työntekijöiden osalta palkanlaskentaan tulleiden keski-ikä noin 28 vuotta.

No toivottavasti siellä Helsingin taloushallinnossa on nyt mukavaa kun palkat siirrettiin sarastialle.

Ei ole palkkoja siirretty Sarastialle, vaan palkanlaskennassa on otettu käyttöön Sarastian palkanlaskentaohjelmisto. Sitä näpyttelee edelleenkin kaupungin talouspalveluiden työntekijät.

Vierailija kirjoitti:

IT ammattilaisena ei voi kuin ihmetellä, että joku palkanmaksujärjestelmä voi tuottaa näin paljon tuskaa kuin mitä Helsingin kaupungin tapauksessa on käynyt. Jos nyt mietitään asioita joita palkanmaksujärjestelmä pitää sisällään, niin kyseessä on kuitenkin suhteellisen yksinkertainen ja jäsennelty kokonaisuus.

Itse teen full stack softaa tietoliikenneallalla, jossa skaalautuvuus, suorityskyky, hajaitettavuus ja yhteensopivuus erillaisten protokollien kautta ovat ihan peruskauraa. Tällä taustalla pystyy tekemään valistuneita arvauksia missä asioissa ollaan epäonnistuttu. Syyttävä sormi osoittaa tässä kohtaa vain Helsingin kaupungin suuntaan. Nyt ollaan valjastettu Helsingin kaupunki demoilemaan jonkun valmistajan raakiletta omaan live -ympäristöönsä. Luultavasti julkisen hallinnon perinteitä kunnioittaen IT järjestelmän ovat jälleen valinneet ihmiset joilla ei ole asiasta riittävästi teknistä osaamista. Tällöin vaatimukset, testaaminen ja seuraamukset ovat myös hakuammuntaa. Lopputuloksena on sopimus jonkun firman kanssa, joka toimittaa jotain jollain aikataululla. Varmastikaan toimitettu tuote ei ole sitä mitä palkanlaskijat haluaisivat käyttää ja todennäköisesti heidän mielipidettään ei olla edes kysytty valintavaiheessa.

Sivusta seuranneena tiedän erään toisen tapauksen jossa pääkaupunkiseudulla tietyn viraston yleisesti hyvänä pidetty IT järjestelmä meni vaihtoon, koska siitä ei saanut helposti kerättyä yhtä tiettyä pientä tilastodataa joka kiinnosti erästä johtajaa. Siispä tilattiin uusi järjestelmä uudelta toimittajalta jotta tämä johtaja saisi luetuksi kaipaamansa tilastotiedon. Ongelmana vain on että uusi järjestelmä on muuten täysi susi. Sadat aktiivikäyttäjät eivät pysty enää tekemään työtään yhtä tehokkaasti kuin vanhalla järjestelmällä. Lisäksi kaikenlaisia uusia virheitä ja ongelmia on ollut todella paljon. Rahaa uudistukseen paloi huolella ja saatiin järjestelmä johon työntekijät eivät olleet tyytyväisiä ja lisäksi työtehokkuuden laskemisen takia jouduttiin palkkaamaan lisää työvoimaa. Näin yksityisen sektorin palkansaajana ei voi kuin ihmetellä sitä miten niitä veroäyrejä yhteiskunnassa tuhlaillaan.

On aika ylimielinen kirjoitus, ottaen huomioon että sinulla ei ole ymmärrystä asiasta. Kyllähän sitä telco-sektorillakin on tehty sutta ja sekundaa. Muistat varmaankin Symbianin. Kaikki koodarit tiesivät sen roskaksi, mutta niin vain yksityisessä firmassa pomot pysyivät, kunnes firma olikin valmis kuopattavaksi.