Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Palkanlaskijan työ on mennyt ihan hulluksi.
16.08.2022 |
Onneksi Helsingin ongelmat on ehkä tuonut vähän julki tätä. Osaavaa väkeä ei ole, Suomessa on yli sata (!!!) eri tessiä jotka pitäisi hallita. Tulorekisteri pitää osata. Ja jos palkassa vaikka virhe niin sen korjaaminen taas tulorekisteriin on ihan peestä.
Se perus-Pirkko, joka on kaupan kassana Pamin alla tai lähäri jossain ei millään ymmärrä että ei siinä yksittäisen tyypin palkassa ole mitään haastavaa mutta kun pitöisi hallita kaikki niin virheitä sattuu. Onko muita, jotka tällä hullulla alalla?
Kommentit (224)
Vierailija kirjoitti:
Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.
Tarvitaan.
Halutaan kyykyttää hoitajaa, mutta palkita lääkäriä jnpp.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingin palkkakaaos johtuu tasan siitä että joku johtaja sai päähänsä että on tarpeellista hankkia uudet palkanlaskentaohjelmat. Jos entisten ohjelmien käyttöä olisi jatkettu, ei minkäänlaisia ongelmia olisi koskaan tullutkaan.
Toimintona palkan laskeminen on äärimmäisen yksinkertainen ja se hoituu seuraavalla kaavalla: { (tuntipalkka*tehtyjen tuntien määrä)+(mahdolliset lisät)+(lomakorvaukset, ellei kertyä vuosilomaa)=bruttopalkka.
Siitä sitten vähennetään henkilön veroprosentin mukainen ennakonpidätys, työttömyysvakuutusmaksu, eläkemaksu ja sairaanhoitomaksu. Näin saadaan bruttopalkka, ilman kalliita ja hankalia ohjelmia.
Kuulostaa siltä että "boomerien" käsissä mitään palkkakaaosta ei helsinkiin olisi koskaan edes syntynyt, vaan kaikki olisivat saaneet rahansa juuri silloin kuin pitää ja oikeilla summilla.
Uusi palkkaohjelma ja kokemattomat tekijät ovat tappava yhdistelmä. Mutta onneksi voi syyttää niitä ennen kaaosta eläkkeille siirtyneitä, siitä ettei itse osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin palkkakaaos johtuu tasan siitä että joku johtaja sai päähänsä että on tarpeellista hankkia uudet palkanlaskentaohjelmat. Jos entisten ohjelmien käyttöä olisi jatkettu, ei minkäänlaisia ongelmia olisi koskaan tullutkaan.
Toimintona palkan laskeminen on äärimmäisen yksinkertainen ja se hoituu seuraavalla kaavalla: { (tuntipalkka*tehtyjen tuntien määrä)+(mahdolliset lisät)+(lomakorvaukset, ellei kertyä vuosilomaa)=bruttopalkka.
Siitä sitten vähennetään henkilön veroprosentin mukainen ennakonpidätys, työttömyysvakuutusmaksu, eläkemaksu ja sairaanhoitomaksu. Näin saadaan bruttopalkka, ilman kalliita ja hankalia ohjelmia.
Kuulostaa siltä että "boomerien" käsissä mitään palkkakaaosta ei helsinkiin olisi koskaan edes syntynyt, vaan kaikki olisivat saaneet rahansa juuri silloin kuin pitää ja oikeilla summilla.
Uusi palkkaohjelma ja kokemattomat tekijät ovat tappava yhdistelmä. Mutta onneksi voi syyttää niitä ennen kaaosta eläkkeille siirtyneitä, siitä ettei itse osaa.
Minä voisin ehkä vähän syyttää. Perehdyttäminen kun tuntuu olevan monella punainen vaate. Siitä valitetaan jatkuvasti, että joutuu sitä tekemään. Minusta se on alkanut 2000-luvulla, sitä ennen se oli itsestään selvää, että tarvitaan uusia tekijöitä ja heille opetetaan hommat. Nykyään ehkä pelätään että joku toinen oppii paremmin ja joutuu itse pois - tosin jos sitä pelkää, sittenhän ei olekaan tarpeeksi hyvä! Toisaalta jotkut koulusta tulevat ovat nykyään hirveän ylimielisiä ja uskovat osaavansa kaiken, vaikka koulussa opetetaan vain perusasiast ja suurin osa opista tapahtuu töissä.
Minusta olisi hyvä, jos kaikki hoitaisivat kassan jäsenmaksunsa itse. Minä olen sen aina tehnyt niin, eikä ole mitään ongelmaa. En ole edes ehdottanut, että se menisi palkanlaskennan kautta. Tässä olisi yksi helpotus. Mielestäni se, mihin kassaan tai liittoon kuuluu, ei edes saisi olla työnantajan asia.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin palkkakaaos johtuu tasan siitä että joku johtaja sai päähänsä että on tarpeellista hankkia uudet palkanlaskentaohjelmat. Jos entisten ohjelmien käyttöä olisi jatkettu, ei minkäänlaisia ongelmia olisi koskaan tullutkaan.
Toimintona palkan laskeminen on äärimmäisen yksinkertainen ja se hoituu seuraavalla kaavalla: { (tuntipalkka*tehtyjen tuntien määrä)+(mahdolliset lisät)+(lomakorvaukset, ellei kertyä vuosilomaa)=bruttopalkka.
Siitä sitten vähennetään henkilön veroprosentin mukainen ennakonpidätys, työttömyysvakuutusmaksu, eläkemaksu ja sairaanhoitomaksu. Näin saadaan bruttopalkka, ilman kalliita ja hankalia ohjelmia.
No ei se nyt noin yksinkertaista ole, voi olla monia tekijöitä, jotka vaikuttavat palkkaan esim. mahdolliset ikälisäkorotukset on tehtävä, osalla voi ola toimenkuvan muutoksen aiheuttamat palkkamuutokset, ylityöt, lisiä voi olla eri hinnalla pitkä lista, vähennyksistä ulosotot pitäisi laskea ym. ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi hyvä, jos kaikki hoitaisivat kassan jäsenmaksunsa itse. Minä olen sen aina tehnyt niin, eikä ole mitään ongelmaa. En ole edes ehdottanut, että se menisi palkanlaskennan kautta. Tässä olisi yksi helpotus. Mielestäni se, mihin kassaan tai liittoon kuuluu, ei edes saisi olla työnantajan asia.
Eihän kassamaksua palkasta otetakkaan, liitto tulee työnantajan myötä. Työpaikalle on valittu edustajat edustamaan liittoon kuuluvia, niin kyllä se osittain on myös työnantajan asia.
Vierailija kirjoitti:
Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.
Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.
Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.
Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin palkkakaaos johtuu tasan siitä että joku johtaja sai päähänsä että on tarpeellista hankkia uudet palkanlaskentaohjelmat. Jos entisten ohjelmien käyttöä olisi jatkettu, ei minkäänlaisia ongelmia olisi koskaan tullutkaan.
Toimintona palkan laskeminen on äärimmäisen yksinkertainen ja se hoituu seuraavalla kaavalla: { (tuntipalkka*tehtyjen tuntien määrä)+(mahdolliset lisät)+(lomakorvaukset, ellei kertyä vuosilomaa)=bruttopalkka.
Siitä sitten vähennetään henkilön veroprosentin mukainen ennakonpidätys, työttömyysvakuutusmaksu, eläkemaksu ja sairaanhoitomaksu. Näin saadaan bruttopalkka, ilman kalliita ja hankalia ohjelmia.
Kuulostaa siltä että "boomerien" käsissä mitään palkkakaaosta ei helsinkiin olisi koskaan edes syntynyt, vaan kaikki olisivat saaneet rahansa juuri silloin kuin pitää ja oikeilla summilla.
Uusi palkkaohjelma ja kokemattomat tekijät ovat tappava yhdistelmä. Mutta onneksi voi syyttää niitä ennen kaaosta eläkkeille siirtyneitä, siitä ettei itse osaa.
Siis tämä ei ole mitenkään työntekijöiden syy tämä hesan kaaos palkoissa. Siellä ei vaan ollut huomioitu kaikenlaisia eri palkkavariaatioita ja siksi osa jäänyt ilman palkkaa. Ohjelma otettu käyttöön täysin puutteellisena, nämä pitäisi testata paremmin ja pilotoida kunnolla ennen kuin kaikki rykäistään uuteen järjestelmään. Vaikka ei ollutkaan palkoista kyse tapauksissa Oriola, niin sama homma sielläkin, täysin puutteellisesti tehty ohjelma otettiin käyttöön ja aiheutettiin järjetön lääkesotku pitkäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.
Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.
Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.
Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.
Kaikki työ ei vaan ole samanlaista eikä niitä voida hinnoitella yhtenäisellä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.
Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.
Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.
Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.
Kaikki työ ei vaan ole samanlaista eikä niitä voida hinnoitella yhtenäisellä tavalla.
Ei niin, mutta ehkä 20 tesiä riittäisi. Samoin harmonisoinnilla päästäisiin todennäköisesti palkansaajan näkökulmasta suurinpiirten samankaltaiseen lopputulokseen, vaikkakin eri instrumenteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin palkkakaaos johtuu tasan siitä että joku johtaja sai päähänsä että on tarpeellista hankkia uudet palkanlaskentaohjelmat. Jos entisten ohjelmien käyttöä olisi jatkettu, ei minkäänlaisia ongelmia olisi koskaan tullutkaan.
Toimintona palkan laskeminen on äärimmäisen yksinkertainen ja se hoituu seuraavalla kaavalla: { (tuntipalkka*tehtyjen tuntien määrä)+(mahdolliset lisät)+(lomakorvaukset, ellei kertyä vuosilomaa)=bruttopalkka.
Siitä sitten vähennetään henkilön veroprosentin mukainen ennakonpidätys, työttömyysvakuutusmaksu, eläkemaksu ja sairaanhoitomaksu. Näin saadaan bruttopalkka, ilman kalliita ja hankalia ohjelmia.
No ei se nyt noin yksinkertaista ole, voi olla monia tekijöitä, jotka vaikuttavat palkkaan esim. mahdolliset ikälisäkorotukset on tehtävä, osalla voi ola toimenkuvan muutoksen aiheuttamat palkkamuutokset, ylityöt, lisiä voi olla eri hinnalla pitkä lista, vähennyksistä ulosotot pitäisi laskea ym. ym.
Ja eri asiat pitää olla tehty omille palkkalajeille, siinähän syöttelet palkkajärjestelmään tapahtumia käsin tuhansille palkansaajille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin palkkakaaos johtuu tasan siitä että joku johtaja sai päähänsä että on tarpeellista hankkia uudet palkanlaskentaohjelmat. Jos entisten ohjelmien käyttöä olisi jatkettu, ei minkäänlaisia ongelmia olisi koskaan tullutkaan.
Toimintona palkan laskeminen on äärimmäisen yksinkertainen ja se hoituu seuraavalla kaavalla: { (tuntipalkka*tehtyjen tuntien määrä)+(mahdolliset lisät)+(lomakorvaukset, ellei kertyä vuosilomaa)=bruttopalkka.
Siitä sitten vähennetään henkilön veroprosentin mukainen ennakonpidätys, työttömyysvakuutusmaksu, eläkemaksu ja sairaanhoitomaksu. Näin saadaan bruttopalkka, ilman kalliita ja hankalia ohjelmia.
Kuulostaa siltä että "boomerien" käsissä mitään palkkakaaosta ei helsinkiin olisi koskaan edes syntynyt, vaan kaikki olisivat saaneet rahansa juuri silloin kuin pitää ja oikeilla summilla.
Uusi palkkaohjelma ja kokemattomat tekijät ovat tappava yhdistelmä. Mutta onneksi voi syyttää niitä ennen kaaosta eläkkeille siirtyneitä, siitä ettei itse osaa.Siis tämä ei ole mitenkään työntekijöiden syy tämä hesan kaaos palkoissa. Siellä ei vaan ollut huomioitu kaikenlaisia eri palkkavariaatioita ja siksi osa jäänyt ilman palkkaa. Ohjelma otettu käyttöön täysin puutteellisena, nämä pitäisi testata paremmin ja pilotoida kunnolla ennen kuin kaikki rykäistään uuteen järjestelmään. Vaikka ei ollutkaan palkoista kyse tapauksissa Oriola, niin sama homma sielläkin, täysin puutteellisesti tehty ohjelma otettiin käyttöön ja aiheutettiin järjetön lääkesotku pitkäksi aikaa.
Julkisuuteen on kylläkin kerrottu että ohjelma toimii oikein, mutta ihmiset syöttävät ohjelmaan vääriä tietoja, jolloin laskentakin menee pieleen.
maksaa vaan tarpeeksi niin kukaan ei valita ja kun selvitykset alkavat niin on vaihtanut jo työpaikkaa tai alaa, tällä asenteella ne pätemättömät muillakikn aloilla toimii
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.
Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.
Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.
Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.
Kaikki työ ei vaan ole samanlaista eikä niitä voida hinnoitella yhtenäisellä tavalla.
Ei niin, mutta ehkä 20 tesiä riittäisi. Samoin harmonisoinnilla päästäisiin todennäköisesti palkansaajan näkökulmasta suurinpiirten samankaltaiseen lopputulokseen, vaikkakin eri instrumenteilla.
No nythän esim. metsäteollisuus on paikallisella sopimisella luonut lisää vaan eri variaatioita, kun heidän mielestään jokaisella firmalla pitäisi olla mahdollisuus itse päättää omista työehdoista. Eikös tämä vaan lisää vaikeuksia ohjelmoinnille? Luuletko oikeesti, että hesa maksaisi jonkun helpon kaavan mukaan palkkaa siivojasta ylimpään johtoon ja edut olisivat samat olet sitten vakinainen, määräaikainen tai nollasopimuksella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin palkkakaaos johtuu tasan siitä että joku johtaja sai päähänsä että on tarpeellista hankkia uudet palkanlaskentaohjelmat. Jos entisten ohjelmien käyttöä olisi jatkettu, ei minkäänlaisia ongelmia olisi koskaan tullutkaan.
Toimintona palkan laskeminen on äärimmäisen yksinkertainen ja se hoituu seuraavalla kaavalla: { (tuntipalkka*tehtyjen tuntien määrä)+(mahdolliset lisät)+(lomakorvaukset, ellei kertyä vuosilomaa)=bruttopalkka.
Siitä sitten vähennetään henkilön veroprosentin mukainen ennakonpidätys, työttömyysvakuutusmaksu, eläkemaksu ja sairaanhoitomaksu. Näin saadaan bruttopalkka, ilman kalliita ja hankalia ohjelmia.
Kuulostaa siltä että "boomerien" käsissä mitään palkkakaaosta ei helsinkiin olisi koskaan edes syntynyt, vaan kaikki olisivat saaneet rahansa juuri silloin kuin pitää ja oikeilla summilla.
Uusi palkkaohjelma ja kokemattomat tekijät ovat tappava yhdistelmä. Mutta onneksi voi syyttää niitä ennen kaaosta eläkkeille siirtyneitä, siitä ettei itse osaa.Siis tämä ei ole mitenkään työntekijöiden syy tämä hesan kaaos palkoissa. Siellä ei vaan ollut huomioitu kaikenlaisia eri palkkavariaatioita ja siksi osa jäänyt ilman palkkaa. Ohjelma otettu käyttöön täysin puutteellisena, nämä pitäisi testata paremmin ja pilotoida kunnolla ennen kuin kaikki rykäistään uuteen järjestelmään. Vaikka ei ollutkaan palkoista kyse tapauksissa Oriola, niin sama homma sielläkin, täysin puutteellisesti tehty ohjelma otettiin käyttöön ja aiheutettiin järjetön lääkesotku pitkäksi aikaa.
Julkisuuteen on kylläkin kerrottu että ohjelma toimii oikein, mutta ihmiset syöttävät ohjelmaan vääriä tietoja, jolloin laskentakin menee pieleen.
Olen ollut tilanteessa, jossa järjettömän suuri toiminnanohjausjärjestelmä on otettu käyttöön ja ei todellakaan ollut työntekijöiden vika ne järjettömät määrät virheellisiä laskuja, jotka aiheutuivat ohjelman ominaisuuksista, joista kukaan ei tiennyt eikä varsinkaan ollut kerrottu meille tekijöille. Testaus - sanonko mistä? - pers.... Itse jouduttiin selvittää, miksi asiat tapahtuu väärin ja opetella kantapään kautta ohjelman käyttö sen vaatimat ominaisuudet huomioiden. Tehtiin itse ohjeita ohjeiden perään, että tee nämä asiat näin, koska ohjelma toimii näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palaan yhä siihen tessiin. Mitä helvettiä se hyödyttää että joka hiton alalla pitää olla oma tessi omine erikoissääntöineen? Hirveä byrokratia pienessä maassa. Ja näitä sitten kovalla väännöllä sorvataan uusiksi kun sopimus on katkolla. Kai ne duunarin oikeudet toteutuisivat pienemmälläkin byrokratialla.
Tämä on todellisuudessa se juurisyy. Mihin oikeasti tarvitsemme n. 160 tes:iä? Eli keskimäärin yhten tes:in alaisuudessa on n. 10 000 työntekijää. Todennäköisesti on siis tes:ejä, joiden alaisuudessa työskentelee alle 1000 ihmistä.
Noiden sisällä on myös paljon kiemuroita, niitä poikkeuksen poikkeuksia. Tämä aiheuttaa sen että kenelläkään ei ole taloudellista mahdollisuutta rakentaa automaatiota, joka hoitaisi kaiken. Eikä varsinkaan kiinnosta ylläpitää noita sääntöjä, joita hinkataan jotta eri osapuolet saisivat omasta mielestään jotain aikaiseksi.
Tesien määrän vähentäminen ja suoraviivaistaminen poistaisi paljon hallinnollista työtä ja nostaisi tätä kautta tuottavuutta.
Kaikki työ ei vaan ole samanlaista eikä niitä voida hinnoitella yhtenäisellä tavalla.
Ei niin, mutta ehkä 20 tesiä riittäisi. Samoin harmonisoinnilla päästäisiin todennäköisesti palkansaajan näkökulmasta suurinpiirten samankaltaiseen lopputulokseen, vaikkakin eri instrumenteilla.
No nythän esim. metsäteollisuus on paikallisella sopimisella luonut lisää vaan eri variaatioita, kun heidän mielestään jokaisella firmalla pitäisi olla mahdollisuus itse päättää omista työehdoista. Eikös tämä vaan lisää vaikeuksia ohjelmoinnille? Luuletko oikeesti, että hesa maksaisi jonkun helpon kaavan mukaan palkkaa siivojasta ylimpään johtoon ja edut olisivat samat olet sitten vakinainen, määräaikainen tai nollasopimuksella?
Paikallisella sopimisella voidaan tehdä asiat vaikeasti tai helposti. Se on sitten firman oma asia, toisin kuin tes:it, jotka tulee annettuna.
Yhä. En väitä että kaikki työntekijät menisivät samaan tes:iin kuten olkiukkolla alleviivaat. 20 tesiä tarjoaisi pohjan eri tyyppisille työntekijöille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku vähän avata lisää tätä TES-ongelmaa . Kysyn ihan vain ymmärtääkseni ongelman, henk.koht ei kosketa.
Ovatko yli, lisä jne.määritelmät ja % eri sopimuksesta riippuen?
Miksi tes pitää osata, eikö esimies ole se joka hyväksyy tai hylkää em.?
Pieni vääntö rautalangasta, kiitos !Ovat, tietenkin. Lomat, lisät, työtunnit, äitiysloman palkallisuus, muuttovapaat jne. vaihtelevat tessistä toiseen.
Tessin sisällön neuvottelee ammattiliitto sekä työnantajan alaa edustava liitto. Sinä ja myös esimiehesi on omalta osaltaan hyväksynyt tessin mukaiset edut omaa työsopimustaan solmiessaan, mutta ethän sinä ole koskaan tessiäsi lukenut, hyvä jos edes tiedät, millä tessillä olet töissä. Työkaverit tai esimies kertoo sulle sitten keväällä jos vaikka vappuaattona sattuu olemaan 5 tunnin työpäivä täyden päivän palkalla, ei se sinulta huomaamatta jää.
No mutta, eikö tässä ole nyt jollekin ohjelmoijalle tehtävä? Suunnitelle joku lisäpalikka ohjelmistoon, jossa on näitä muuttujia. Tesit voisi tulla liitoista päivitettynä tällä lisäpalikalla ohjelmistoon? Vai onko ohjelmistoja liian monta? Nyt ei sitten tarvi haukkua pystyyn, tämän pitäisi olla keskustelupalsta ja tämä on vain kysymys/ ehdotus.
Ja näissä kaikissa tesseissä on ihan omat koukeronsa. Yhdessä maksetaan esim lomarahat ja palkka ennen kun loma alkaa (jos kyse yli kuuden päivän lomasta), toisissa kun tulevat lomalta ja toisissa puolet kun jää lomalle ja puolet kun palaa (ns. lomaltapaluuraha). Jollain lomanmäätäytymiseen käytetään 35 tuntia per kk sääntöä, toisella pitää olla 14 päivää kuukaudessa töissä. Loma % tuntityöläisillä vaihtelee ja myös sen mukaan Oletko ollut yli vuoden vai alle vuoden töissä. Tämä ihan pintaraapaisuna esim lomalaskennasta. Kk-palkkalaisella jakaja on 25 mutta tuntipalkkalaisten tunteja lomanmääräytymisvuonna pitää ynnätä yhteen (ja välissä vaikka sairausloma tai lomautus ja laskea mikä kk kertynyt lomaa) ja sitten katsotaan tessistä kerroin millä lasketaan lomapäivän hinta. Taitaa olla kaikissa tesseissä eri.
Tuo viesti 158 lähti ihan oudosti Ensimmäinen kappale on minun ja seuraavat edellisistä viesteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku vähän avata lisää tätä TES-ongelmaa . Kysyn ihan vain ymmärtääkseni ongelman, henk.koht ei kosketa.
Ovatko yli, lisä jne.määritelmät ja % eri sopimuksesta riippuen?
Miksi tes pitää osata, eikö esimies ole se joka hyväksyy tai hylkää em.?
Pieni vääntö rautalangasta, kiitos !Ovat, tietenkin. Lomat, lisät, työtunnit, äitiysloman palkallisuus, muuttovapaat jne. vaihtelevat tessistä toiseen.
Tessin sisällön neuvottelee ammattiliitto sekä työnantajan alaa edustava liitto. Sinä ja myös esimiehesi on omalta osaltaan hyväksynyt tessin mukaiset edut omaa työsopimustaan solmiessaan, mutta ethän sinä ole koskaan tessiäsi lukenut, hyvä jos edes tiedät, millä tessillä olet töissä. Työkaverit tai esimies kertoo sulle sitten keväällä jos vaikka vappuaattona sattuu olemaan 5 tunnin työpäivä täyden päivän palkalla, ei se sinulta huomaamatta jää.
No mutta, eikö tässä ole nyt jollekin ohjelmoijalle tehtävä? Suunnitelle joku lisäpalikka ohjelmistoon, jossa on näitä muuttujia. Tesit voisi tulla liitoista päivitettynä tällä lisäpalikalla ohjelmistoon? Vai onko ohjelmistoja liian monta? Nyt ei sitten tarvi haukkua pystyyn, tämän pitäisi olla keskustelupalsta ja tämä on vain kysymys/ ehdotus.
Ja näissä kaikissa tesseissä on ihan omat koukeronsa. Yhdessä maksetaan esim lomarahat ja palkka ennen kun loma alkaa (jos kyse yli kuuden päivän lomasta), toisissa kun tulevat lomalta ja toisissa puolet kun jää lomalle ja puolet kun palaa (ns. lomaltapaluuraha). Jollain lomanmäätäytymiseen käytetään 35 tuntia per kk sääntöä, toisella pitää olla 14 päivää kuukaudessa töissä. Loma % tuntityöläisillä vaihtelee ja myös sen mukaan Oletko ollut yli vuoden vai alle vuoden töissä. Tämä ihan pintaraapaisuna esim lomalaskennasta. Kk-palkkalaisella jakaja on 25 mutta tuntipalkkalaisten tunteja lomanmääräytymisvuonna pitää ynnätä yhteen (ja välissä vaikka sairausloma tai lomautus ja laskea mikä kk kertynyt lomaa) ja sitten katsotaan tessistä kerroin millä lasketaan lomapäivän hinta. Taitaa olla kaikissa tesseissä eri.
Noi lomalaskentasäännöt tulee kyllä laista.
Alue: Aihe vapaa
Voi kuule, kyllä sitäkin tapahtuu. Tiedän kun olen itse laskuja lähettänyt liikaa maksetuista.