Lue keskustelun säännöt.
Miten muuttaa ruokia halvemmaksi?
15.08.2022 |
Olen nelikymppinen perheenäiti, jolla on aina ollut sen verran rahaa, että ei ole joutunut tätä kysymystä miettimään. Varakas en ole koskaan ollut ja tarjouksia on täytynyt metsästää, mutta silti lihakastike on voinut olla varsin lihaisaa kastiketta jne.
Nyt ruoan hinta on noussut kuitenkin niin paljon, että ei ole rahaa tehdä ruokaa samoin kuin ennen. Perheen nälkä on kuitenkin yhtä iso. Joten neuvokaa miten te muut teette halvemmalla ruokaa?
Tuleeko oikeasti halvemmaksi leipoa itse leipä? Jos huomioidaan myös sähkön hinta uunin lämmityksessä ja kaikki. Meillä leivän kulutus ei ole valtavan suurta ja kaupan leivät säilyy ostopäivästä viisi tai kuusi päivää, itse leivottu ei säily hyvänä.
Katselin vihannesten kilohintoja ja ei ne kesäkurpitsat ja porkkanat meidän alueen kaupoissa ainakaan mitään todella halpoja ole, siis jos niillä jatkaisi jauhelihakastiketta. Äkkiseltään vaikutti, että säästöä ei siinä tule.
Meillä syödään paljon maustamatonta rahkaa. Voiko sitä tehdä itse kuten viiliä voi?
Joten miten te tämän teette, että saatte saman määrän ruokia halvemmalla?
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea ei voi pakastaakaan, eihän normaali pakastin vedä kuin kolme pienehköä laatikkoa ruokaa. Leivän tai perunan tms pakastaminen ei ole järkevää, koska se on aika halpaa. Pikemminkin jo tekee piirakan, niin voi pakastaa siitä ison osan ja syödä pikkuhiljaa, niin ei tarvitse lämmittää uunia ja tehdä usein lisää. Tai edullisesta tarjouksesta lihaa tai marjoja tms.
En kyllä kovin montaa ainesta keksi, mitä ei VOI pakastaa. Itse yksinasuvana pakastan aina leivät, koska säilyvät niin paremmin. Otan tarvittaessa illalla sulamaan sen mitä aion seuraavana päivän syödä. Joskus sulatan paahtimessa.
Niin, kaikkea VOI pakastaa. Ei kuitenkaan kannata pakastaa mitään niin halpaa kuin leipä, jos haluaa lapsiperheessä säästää niin paljon kuin mahdollista, kuten ap toivoo.
Miksi ei kannattaisi? Jos ostaa leipiä punalapulla isomman satsin, tottakai se kannattaa pakastaa enemmin kuin homehduttaa huoneenlämmössä.
Jos nelihenkinen perhe pakastaa yhden pienen pakastimen varassa punalaputettuja leipiä, niin pakastimeen ei käytännössä mahdu enää vaikka marjoja tai vaikka neljän hengen vuoallista makaronilaatikkoa.
Kukaan täysijärkinen ei makaronilaatikkoa pakastakaan. Siitä tulee ihan kamalaa pakastamisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edulliset ruokalajit, esim kasvissosekeitto + Raejuusto sekä ruoan tekeminen isoissa annoksissa, esim makaronilaatikko.
Lisäksi ruokien jatkaminen, esim meillä jauhelihakastikkeen sekaan raastetaan reilusti kesäkurpitsaa sekä pilkotaan mukaan sipulia ja valkosipulia.
Kerran viikossa meillä on jämäpäivä jolloin syödään kaappia tyhjäksi mitä sinne on jäänyt. Tärkeintä ettei ruokaa mene hukkaan. 🙂
Vierailija kirjoitti:
Leipä ei kannata leipoa itse, ellei osta kalliita erikoisleipiä. Perus halvin ruispala on kuitenkin 0.89e pussi.
Soijarouhe, jos allergiaa ei perheessä ole, on hyvä jauhelihan jatke. 2dl soijarouhetta vastaa noin 400g jauhelihaa.
Kasvikset on huomattavasti halvempia kuin liha, siksi niitä kannattaa olla siinä ruuan kaverina. Lihaa muutenkin suositellaan suositellaan alle 500g viikossa per aikuinen.
Helpoin tapa säästää on varmistaa, ettei ruokaa mene hukkaan. Suunnitelmallisuus ostoksissa, tarjousten hyödyntäminen ja kaikkien jämien käyttö säästää eniten. Kalleinta ruokaa on ruoka roskissa. Meillä käydään kaupassa kerran viikossa, mutta vasta kun ruoka on loppunut kaapista. 1-2 päivää ainakin tulee suunnitellun ruokalistan jälkeen ylimääräistä.
2 desissä soijarouhetta on proteiinia noin 35g. 400 grammassa jauhelihaa on proteiinia noin 70 grammaa. Joten 2dl soijarouhetta ei todellakaan vastaa 400 grammaa jauhelihaa. Miksi valehtelet?
Aikuinen tarvitsee proteiinia noin gramman per painokilo päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokien hinnannousu koskee isoja kauppaketjuja, jotka ovat painaneet ajan kanssa elintarvikkeiden hinnat todella alas.
KÄytän lähi- ja pientuottajia, joilla ei ole painetta hinnanousuun syystä että tuotteet on jo alun alkaen hinnoiteltu heille kannattaviksi. Ovat tottakai jonkun prosentin kalliimpaa kuin Liiterin kurkut, mutta elintarvikkeet ovat tuoreita, niitä voi ostaa kerralla vaikkapa ison perunasäkin, 30 kpl kananmunakennoja jne. Säilyvyys on niissä pitempi kuin isojen kauppaketjujen tuotteissa eli niitä ei ole ajelutettu tai seisotettu tukuissa tai rekoissa päivätolkulla. Tuoreus tuo uusia makuelämyksiä kuin koettaa hiki hatussa maustaa kauppaketjun nuhjaantuneita peruselintarvikkeita.Somessa on erilaisia ryhmiä, joiden kautta voi tilata eriä moneltakin tuottajilta esim. pari kertaa kuukaudessa. Inhoan kaupoissa pyörimistä, en seuraa tarjouksia, mutta mietin mitä syön ja millä hinnalla. Jos saan jonkun lähituottajan tuomaan perunasäkin kotiovelleni on se minun tyyppiselle antishoppaajalle hyvä vaihtoehto. Tai jos saan kerran kuukaudessa varattua erän monenlaisia juureksia, vihanneksia, marjoja, kananmunia lähimmälle parkkipaikalle ei ole suuri vaiva, kun mätkii tilaukset auton takapaksiin. Tai hakee pyörällä.
Maaseudulla varmasti toimii hyvin tuo pientuottajilta ostaminen. Kaupungissa pitäisi ajella kymmeniä kilometrejä ennen kuin pääsisi jonnekin tilalle munia hakemaan. Ei ole kovin kannattavaa sellainen.
Tuottajat kokoontuvat tuomaan tiettyinä päivinä etukäteen ostetut ja maksetut tuotteet tiettyyn paikkaan kaupungissa, josta ostajat noutavat ne. Tai noita paikkoja on kai useampikin eri päivinä.
Joissakin on taas kotiinkuljetus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Kuten sanoin lapsemme ovat olleet tiivissä painoseurannassa neuvolassa, koska nirsouden takia eivät syöneet edes nälkäänsä riittävästi. Eli olemme joutuneet käymään neuvolassa paljon tavallista useammin. Taustalla on aistiyliherkkyyttä, joka vaikuttaa syömiseen. Älä puutu asiaan, josta et tiedä. Ap
Ahaa, nyt ollaan sitten mun kotireviirillä ;-) (en ole tuo p-kommentoija).
Syömishäiriöisen lapsen ruokailu voi olla todella todella rankkaa - ruokahuollosta vastaavalle. Käytän nyt sanaa syömishäiriöinen, joka ei ehkä ole ihan oikea termi tässä tilanteessa, mutta joka on kuitenkin lyhyempi kuin "lapsi jolla on haasteita ruokailuun liittyen". (minulla as-lapsi, jolla on ihan todetusti syömishäiriö, ei ainoastaan haasteita).
Ota ihan rauhallisesti. Neuvolan käyrät ovat keskiarvotapauksille. Unohda ne. Lapsesi menevät omilla käyrillään, ja tärkeää on, että he kasvavat. Käyrille pääseminen ei ole tärkeää.
Ihan rauhassa mietit, että mitä lapsesi syövät - syövätkö he samoja ruokia, vai onko heillä eri ongelmat? Minkälaiset ruuat kelpaavat? Soseutetut? Kaikki tarkasti erillään? Pitävätkö he vahvoista mauista ja selkeistä koostumuksista, rapeasta, kiinteästä? Maistuvatko kasvikset paremmin raakoina kuin kypsennettyinä? Syövätkö ketsuppia, majoneesia - auttaako esimerkiksi majoneesidippi syömään uunijuureksia?
Oletko koskaan pitänyt ruokapäiväkirjaa? Se tuntuu työläältä aluksi, mutta sieltä voi löytyä ihan mielenkiintoisia asioita. Itse menin niin pitkälle, että laskin energian (kcal) ja proteiinit, proteiinien osalta lopetin aika pian (parin kk jälkeen) kun tuli selväksi, että sitä kyllä menee riittävästi. Onko teillä käytössä öljylisä? Ettehän käytä kevyttuotteita? Niissä on usein (ei aina) sokeria, glukoosia ja tärkkelystä rasvan tilalla, ja ne eivät oikein tuo mitään lapsen ravitsemukseen. Kaikki keinotekoiset makeutusaineet kannattaa karsia kokonaan pois!
Mikä lapsilla on ruokajuomana? Kevymaito tai tavallinen piimä ovat hyviä vaihtoehtoja, en tarjoaisi rasvatonta maitoa, ellei se nyt ole ainoa maito, jota lapsi juo...
Kiitos kun kommentoit. Ruokajuomana on kevytmaito. Mitään keinotekoisia makeutusaineta sisältäviä asioita en anna lapsille. En myöskään kevyttuotteita, tosin niitä lapset ei suostuisi syömäänkään. Kuten eivät mitään maustettuja jugurtteja tms. Ainoastaan maustamattomia jugurtteja ja rahkoja, ja niissä onneksi ei juuri lisäaineita ole. Kasviksia eivät syö kuin kypsänä soseena ihan vähän, inhoavat kasvisten rakennetta kaikissa muissa muodoissa. Ruoan pitää olla tasakoosteista, jotta syövät sitä, eli mitään könttejä tai palasia ei saa olla.
ApOk, tuo jo selkeyttää. Tämä sinulla varmaan onkin jo käytössä, mutta laitan silti: kasvikset ja perunan saa samettisen sileäksi painamalla kypsänä siivilän läpi. Ei tule klönttejä.
Jos kyse on kuitenkin "vain" sosemaisesta ruuasta, niin silloin sauvasekotin ja blenderi ovat pop.
Puhuit aloituksessa lihakastikkeesta - syövätkö lapsesi niitä. Siis mennäänpä alkuun taas. Mitä lapsesi syövät: käykö makaronilaatikko? Pannukakku? Perunamuusi? Makaroni? Spagetti vai tavallinen sarvimakaroni (eli myllyn paras perusmakaroni)? Jauhelihakastike? Bolognese? Pizza? Hampurilainen? Hampurilainen pelkällä pihvillä? Ranskanperunat? Keitetyt perunat? Riisi?
Lapsesi eivät siis syö lainkaan esimerkiksi kurkkua viipaleina? Porkkanaa porkkanana? Mansikoita? Banaania? Oliivit suolaliemessä? Syövätkö lettuja? Voiko letun päälle laittaa hilloa?
Anteeksi kyselykausi, mutta ilman näitä tietoja on hirveän vaikea antaa oikeansuuntaisia vinkkejä.
Meillä esimerkiksi kaikki sekoitetut ruuat ovat kauhistus. Lasagne on pahin. SILTI ihan tavallinen hernekeitto kelpaa.
Laitan lihakastikkeet niin, että ensin kypsennän pelkän lihan ja otan sitä sivuun lapsille. Koska eivät syö kastikkeita, kun kastikkeissa on könttejä. Jatkan sen jälkeen lihan kastikkeeksi meille aikuisille.
Eivät syö kurkkua viipaleita eivätkä porkkanaa raasteena. Eivätkä perunaa ranskiksina tai keitettyinä palasina. Porkkanaa kypsänä soseena kyllä ja perunamuusia, jos se on vedetty täysin sileäksi. Eivät lettuja eivätkä pannaria. Pullaa kyllä, niitä sämpylän tapaisia pyöreitä peruspullia, mutta ei korvapuustia eikä jos pullassa on rusinoita. Ei mansikoita eikä muita marjoja edes hillona. Täysin soseeksi vedettynä kypsennettyjä marjoja kyllä, jos ei ole yhtään hapanta eikä kirpeää.
Jauhelihakastike ei mene, eikä pizza, hampurilainen, lasagne, makaronilaatikko eikä mikään sellainen. Syövät makaronin sellaisenaan erikseen ja pelkän jauhelihan sellaisenaan erikseen ja kananmunan keitettynä erikseen. Meille aikuisille laitan niistä sitten sen makaronilaatikon.
Ap
Onko tähän nirsoiluun jokin ihan diagnoosi vai onko vain kasvatuksen tulosta? Miten syövät hoidossa?
Mikäli ei esim erityisherkkyyttä niin lopeta nyt hyvä ihminen se eri ruokien teko. Lapset voivat toivoa lempiruokaansa silloin tällöin mutta kyllä aikuinen joka ruoan valmistaa päättää mitä syödään. Jos, se ei kelpaa nirsoiluun vuoksi niin lautanen pois ja sitten kyseinen ruokailu jää vain väliin. Kyllä lapsi syö kun on oikeasti nälkä.
Leipää yms ei kannata edes tarjota ennenkuin itse ruokaakin syöty.
Ja kyllä, myös meillä hyvin hoikat lapset ja painotarkkailussa myös oltu pienempinä mutta ei se nirsoiluun oikeuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uusavutonta, jos ei omatoimisesti keksi, että kasviksilla jatkaminen tekee ruuasta paitsi edullisempaa myös terveellisempää ja täyttävämpää.
Luitkohan aloitustani? Kyllä olen ihan itse jo keksinyt, että kasviksilla voisi jatkaa vaikka kastikkeita. Mutta kuten kirjoitin aloituksessa, niin meidän alueen kaupoissa ne ei ole kilohinnaltaan erityisen halpoja. Ap
Eiköhän liha ole kuitenkin aikalailla kalliimpaa kuin halvimmat kasvikset? Satokauden mukaan valitset mitä ostat. Kurkkasin ja perusjauheliha lähikauppassani 11 euroa kiloa, kesäkurpitsa 2 euroa per kilo. Jaat jauhelihapaketin kahtia, niin säilyy lihainen maku ja suutuntuma ruuassa. Mikäli proteiinit huolettaa, niin sekaan linssejä/papuja vaikka muussattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uusavutonta, jos ei omatoimisesti keksi, että kasviksilla jatkaminen tekee ruuasta paitsi edullisempaa myös terveellisempää ja täyttävämpää.
Luitkohan aloitustani? Kyllä olen ihan itse jo keksinyt, että kasviksilla voisi jatkaa vaikka kastikkeita. Mutta kuten kirjoitin aloituksessa, niin meidän alueen kaupoissa ne ei ole kilohinnaltaan erityisen halpoja. Ap
Teidän alueen kaupoissa on aika tarkalleen saman hinnat kuin muuallakin. Ihan kaikkialla Suomessa liha on kalliimpaa kuin linssit ja pavut yms. Esim. porkkana noin euron kilo, jauheliha yli 6euroa kilo.
Mitä järkeä on verrata porkkanakilon hintaa lihakilon hintaan? Montako kiloa porkkanoita sinun pitää syödä, että saat samat ravintoaineet, vitamiinit ja kivennäisaineet kuin yhdestä kilosta lihaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
melko vammaista syömistä kun ei pizza, hampurilainen, lasagne tai makaronilaatikko uppoa kakaroille.
"Jag måste säga att det krävs mycket mod att ständigt skriva svenska på en sådan här sida. Jag respekterar."
Tack för det. Här är flera som skriver på svenska. Det blir inte så mycket kvar av texterna då någon har nippan på att avlägsna dem. Åt den som söker upp och anmäler kan jag bara säga: Det går snabbare att skriva nya inlägg än vad det tar tid att avlägsna dem.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uusavutonta, jos ei omatoimisesti keksi, että kasviksilla jatkaminen tekee ruuasta paitsi edullisempaa myös terveellisempää ja täyttävämpää.
Luitkohan aloitustani? Kyllä olen ihan itse jo keksinyt, että kasviksilla voisi jatkaa vaikka kastikkeita. Mutta kuten kirjoitin aloituksessa, niin meidän alueen kaupoissa ne ei ole kilohinnaltaan erityisen halpoja. Ap
Teidän alueen kaupoissa on aika tarkalleen saman hinnat kuin muuallakin. Ihan kaikkialla Suomessa liha on kalliimpaa kuin linssit ja pavut yms. Esim. porkkana noin euron kilo, jauheliha yli 6euroa kilo.
Mitä järkeä on verrata porkkanakilon hintaa lihakilon hintaan? Montako kiloa porkkanoita sinun pitää syödä, että saat samat ravintoaineet, vitamiinit ja kivennäisaineet kuin yhdestä kilosta lihaa?
Mitä järkeä on kommentoida, jos ei ymmärrä, mistä puhutaan eikä tiedä mitä lyhenne esim. tarkoittaa? Puhehan oli liharuokien JATKAMISESTA kasviksilla. Kyllä niissä porkkanoissakin aika paljon on ravintoaineita ja vitamiineja. Jossain halvimmassa mahdollisessa jauhelihassa ei niinkään, koska sinne on jauhettu kaikkein huonoin osa lihankaltaista ainesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Kuten sanoin lapsemme ovat olleet tiivissä painoseurannassa neuvolassa, koska nirsouden takia eivät syöneet edes nälkäänsä riittävästi. Eli olemme joutuneet käymään neuvolassa paljon tavallista useammin. Taustalla on aistiyliherkkyyttä, joka vaikuttaa syömiseen. Älä puutu asiaan, josta et tiedä. Ap
Ahaa, nyt ollaan sitten mun kotireviirillä ;-) (en ole tuo p-kommentoija).
Syömishäiriöisen lapsen ruokailu voi olla todella todella rankkaa - ruokahuollosta vastaavalle. Käytän nyt sanaa syömishäiriöinen, joka ei ehkä ole ihan oikea termi tässä tilanteessa, mutta joka on kuitenkin lyhyempi kuin "lapsi jolla on haasteita ruokailuun liittyen". (minulla as-lapsi, jolla on ihan todetusti syömishäiriö, ei ainoastaan haasteita).
Ota ihan rauhallisesti. Neuvolan käyrät ovat keskiarvotapauksille. Unohda ne. Lapsesi menevät omilla käyrillään, ja tärkeää on, että he kasvavat. Käyrille pääseminen ei ole tärkeää.
Ihan rauhassa mietit, että mitä lapsesi syövät - syövätkö he samoja ruokia, vai onko heillä eri ongelmat? Minkälaiset ruuat kelpaavat? Soseutetut? Kaikki tarkasti erillään? Pitävätkö he vahvoista mauista ja selkeistä koostumuksista, rapeasta, kiinteästä? Maistuvatko kasvikset paremmin raakoina kuin kypsennettyinä? Syövätkö ketsuppia, majoneesia - auttaako esimerkiksi majoneesidippi syömään uunijuureksia?
Oletko koskaan pitänyt ruokapäiväkirjaa? Se tuntuu työläältä aluksi, mutta sieltä voi löytyä ihan mielenkiintoisia asioita. Itse menin niin pitkälle, että laskin energian (kcal) ja proteiinit, proteiinien osalta lopetin aika pian (parin kk jälkeen) kun tuli selväksi, että sitä kyllä menee riittävästi. Onko teillä käytössä öljylisä? Ettehän käytä kevyttuotteita? Niissä on usein (ei aina) sokeria, glukoosia ja tärkkelystä rasvan tilalla, ja ne eivät oikein tuo mitään lapsen ravitsemukseen. Kaikki keinotekoiset makeutusaineet kannattaa karsia kokonaan pois!
Mikä lapsilla on ruokajuomana? Kevymaito tai tavallinen piimä ovat hyviä vaihtoehtoja, en tarjoaisi rasvatonta maitoa, ellei se nyt ole ainoa maito, jota lapsi juo...
Kiitos kun kommentoit. Ruokajuomana on kevytmaito. Mitään keinotekoisia makeutusaineta sisältäviä asioita en anna lapsille. En myöskään kevyttuotteita, tosin niitä lapset ei suostuisi syömäänkään. Kuten eivät mitään maustettuja jugurtteja tms. Ainoastaan maustamattomia jugurtteja ja rahkoja, ja niissä onneksi ei juuri lisäaineita ole. Kasviksia eivät syö kuin kypsänä soseena ihan vähän, inhoavat kasvisten rakennetta kaikissa muissa muodoissa. Ruoan pitää olla tasakoosteista, jotta syövät sitä, eli mitään könttejä tai palasia ei saa olla.
ApOk, tuo jo selkeyttää. Tämä sinulla varmaan onkin jo käytössä, mutta laitan silti: kasvikset ja perunan saa samettisen sileäksi painamalla kypsänä siivilän läpi. Ei tule klönttejä.
Jos kyse on kuitenkin "vain" sosemaisesta ruuasta, niin silloin sauvasekotin ja blenderi ovat pop.
Puhuit aloituksessa lihakastikkeesta - syövätkö lapsesi niitä. Siis mennäänpä alkuun taas. Mitä lapsesi syövät: käykö makaronilaatikko? Pannukakku? Perunamuusi? Makaroni? Spagetti vai tavallinen sarvimakaroni (eli myllyn paras perusmakaroni)? Jauhelihakastike? Bolognese? Pizza? Hampurilainen? Hampurilainen pelkällä pihvillä? Ranskanperunat? Keitetyt perunat? Riisi?
Lapsesi eivät siis syö lainkaan esimerkiksi kurkkua viipaleina? Porkkanaa porkkanana? Mansikoita? Banaania? Oliivit suolaliemessä? Syövätkö lettuja? Voiko letun päälle laittaa hilloa?
Anteeksi kyselykausi, mutta ilman näitä tietoja on hirveän vaikea antaa oikeansuuntaisia vinkkejä.
Meillä esimerkiksi kaikki sekoitetut ruuat ovat kauhistus. Lasagne on pahin. SILTI ihan tavallinen hernekeitto kelpaa.
Laitan lihakastikkeet niin, että ensin kypsennän pelkän lihan ja otan sitä sivuun lapsille. Koska eivät syö kastikkeita, kun kastikkeissa on könttejä. Jatkan sen jälkeen lihan kastikkeeksi meille aikuisille.
Eivät syö kurkkua viipaleita eivätkä porkkanaa raasteena. Eivätkä perunaa ranskiksina tai keitettyinä palasina. Porkkanaa kypsänä soseena kyllä ja perunamuusia, jos se on vedetty täysin sileäksi. Eivät lettuja eivätkä pannaria. Pullaa kyllä, niitä sämpylän tapaisia pyöreitä peruspullia, mutta ei korvapuustia eikä jos pullassa on rusinoita. Ei mansikoita eikä muita marjoja edes hillona. Täysin soseeksi vedettynä kypsennettyjä marjoja kyllä, jos ei ole yhtään hapanta eikä kirpeää.
Jauhelihakastike ei mene, eikä pizza, hampurilainen, lasagne, makaronilaatikko eikä mikään sellainen. Syövät makaronin sellaisenaan erikseen ja pelkän jauhelihan sellaisenaan erikseen ja kananmunan keitettynä erikseen. Meille aikuisille laitan niistä sitten sen makaronilaatikon.
Ap
Onko tähän nirsoiluun jokin ihan diagnoosi vai onko vain kasvatuksen tulosta? Miten syövät hoidossa?
Mikäli ei esim erityisherkkyyttä niin lopeta nyt hyvä ihminen se eri ruokien teko. Lapset voivat toivoa lempiruokaansa silloin tällöin mutta kyllä aikuinen joka ruoan valmistaa päättää mitä syödään. Jos, se ei kelpaa nirsoiluun vuoksi niin lautanen pois ja sitten kyseinen ruokailu jää vain väliin. Kyllä lapsi syö kun on oikeasti nälkä.
Leipää yms ei kannata edes tarjota ennenkuin itse ruokaakin syöty.
Ja kyllä, myös meillä hyvin hoikat lapset ja painotarkkailussa myös oltu pienempinä mutta ei se nirsoiluun oikeuta.
Ei ole mitään virallista diagnoosia, ainoastaan sanottu että aistiyliherkkyys. Mutta ei tämä ole mikään opetettu asia vaan ilmeni jo vauvana eikä poistunut sadoillakaan maistamiskerroilla. Kyse ei ole lempiruoista vaan ruoan koostumuksesta. Olen puhunut aiheesta neuvolassa jo vauva-ajoista saakka, siitä lähtien kun maidon oheen aloitettiin kiinteät. Olen kyllä kokeillut tuota, että jos on riittävän kova nälkä niin syövätkö silloin, mutta eivät syö vaan itkevät vain nälkää. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leipä ei kannata leipoa itse, ellei osta kalliita erikoisleipiä. Perus halvin ruispala on kuitenkin 0.89e pussi.
Soijarouhe, jos allergiaa ei perheessä ole, on hyvä jauhelihan jatke. 2dl soijarouhetta vastaa noin 400g jauhelihaa.
Kasvikset on huomattavasti halvempia kuin liha, siksi niitä kannattaa olla siinä ruuan kaverina. Lihaa muutenkin suositellaan suositellaan alle 500g viikossa per aikuinen.
Helpoin tapa säästää on varmistaa, ettei ruokaa mene hukkaan. Suunnitelmallisuus ostoksissa, tarjousten hyödyntäminen ja kaikkien jämien käyttö säästää eniten. Kalleinta ruokaa on ruoka roskissa. Meillä käydään kaupassa kerran viikossa, mutta vasta kun ruoka on loppunut kaapista. 1-2 päivää ainakin tulee suunnitellun ruokalistan jälkeen ylimääräistä.
2 desissä soijarouhetta on proteiinia noin 35g. 400 grammassa jauhelihaa on proteiinia noin 70 grammaa. Joten 2dl soijarouhetta ei todellakaan vastaa 400 grammaa jauhelihaa. Miksi valehtelet?
Aikuinen tarvitsee proteiinia noin gramman per painokilo päivässä.
Niin, per PÄIVÄ. Ei per ateria. Pari desiä soijarouhetta riittää ihan hyvin yhden aterian proteiinitarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uusavutonta, jos ei omatoimisesti keksi, että kasviksilla jatkaminen tekee ruuasta paitsi edullisempaa myös terveellisempää ja täyttävämpää.
Luitkohan aloitustani? Kyllä olen ihan itse jo keksinyt, että kasviksilla voisi jatkaa vaikka kastikkeita. Mutta kuten kirjoitin aloituksessa, niin meidän alueen kaupoissa ne ei ole kilohinnaltaan erityisen halpoja. Ap
Teidän alueen kaupoissa on aika tarkalleen saman hinnat kuin muuallakin. Ihan kaikkialla Suomessa liha on kalliimpaa kuin linssit ja pavut yms. Esim. porkkana noin euron kilo, jauheliha yli 6euroa kilo.
Mitä järkeä on verrata porkkanakilon hintaa lihakilon hintaan? Montako kiloa porkkanoita sinun pitää syödä, että saat samat ravintoaineet, vitamiinit ja kivennäisaineet kuin yhdestä kilosta lihaa?
Suomalaiset mättävät aivan liikaa lihaa. Ap:n perheessä ei takuulla ole ongelmana että lihan puutteeseen näännyttäisiin, kun pitää kauhistella että lihakastikkeeseen ei voi laittaa yhtään kasviksia kun ovat niin kalliita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Kuten sanoin lapsemme ovat olleet tiivissä painoseurannassa neuvolassa, koska nirsouden takia eivät syöneet edes nälkäänsä riittävästi. Eli olemme joutuneet käymään neuvolassa paljon tavallista useammin. Taustalla on aistiyliherkkyyttä, joka vaikuttaa syömiseen. Älä puutu asiaan, josta et tiedä. Ap
Ahaa, nyt ollaan sitten mun kotireviirillä ;-) (en ole tuo p-kommentoija).
Syömishäiriöisen lapsen ruokailu voi olla todella todella rankkaa - ruokahuollosta vastaavalle. Käytän nyt sanaa syömishäiriöinen, joka ei ehkä ole ihan oikea termi tässä tilanteessa, mutta joka on kuitenkin lyhyempi kuin "lapsi jolla on haasteita ruokailuun liittyen". (minulla as-lapsi, jolla on ihan todetusti syömishäiriö, ei ainoastaan haasteita).
Ota ihan rauhallisesti. Neuvolan käyrät ovat keskiarvotapauksille. Unohda ne. Lapsesi menevät omilla käyrillään, ja tärkeää on, että he kasvavat. Käyrille pääseminen ei ole tärkeää.
Ihan rauhassa mietit, että mitä lapsesi syövät - syövätkö he samoja ruokia, vai onko heillä eri ongelmat? Minkälaiset ruuat kelpaavat? Soseutetut? Kaikki tarkasti erillään? Pitävätkö he vahvoista mauista ja selkeistä koostumuksista, rapeasta, kiinteästä? Maistuvatko kasvikset paremmin raakoina kuin kypsennettyinä? Syövätkö ketsuppia, majoneesia - auttaako esimerkiksi majoneesidippi syömään uunijuureksia?
Oletko koskaan pitänyt ruokapäiväkirjaa? Se tuntuu työläältä aluksi, mutta sieltä voi löytyä ihan mielenkiintoisia asioita. Itse menin niin pitkälle, että laskin energian (kcal) ja proteiinit, proteiinien osalta lopetin aika pian (parin kk jälkeen) kun tuli selväksi, että sitä kyllä menee riittävästi. Onko teillä käytössä öljylisä? Ettehän käytä kevyttuotteita? Niissä on usein (ei aina) sokeria, glukoosia ja tärkkelystä rasvan tilalla, ja ne eivät oikein tuo mitään lapsen ravitsemukseen. Kaikki keinotekoiset makeutusaineet kannattaa karsia kokonaan pois!
Mikä lapsilla on ruokajuomana? Kevymaito tai tavallinen piimä ovat hyviä vaihtoehtoja, en tarjoaisi rasvatonta maitoa, ellei se nyt ole ainoa maito, jota lapsi juo...
Kiitos kun kommentoit. Ruokajuomana on kevytmaito. Mitään keinotekoisia makeutusaineta sisältäviä asioita en anna lapsille. En myöskään kevyttuotteita, tosin niitä lapset ei suostuisi syömäänkään. Kuten eivät mitään maustettuja jugurtteja tms. Ainoastaan maustamattomia jugurtteja ja rahkoja, ja niissä onneksi ei juuri lisäaineita ole. Kasviksia eivät syö kuin kypsänä soseena ihan vähän, inhoavat kasvisten rakennetta kaikissa muissa muodoissa. Ruoan pitää olla tasakoosteista, jotta syövät sitä, eli mitään könttejä tai palasia ei saa olla.
ApOk, tuo jo selkeyttää. Tämä sinulla varmaan onkin jo käytössä, mutta laitan silti: kasvikset ja perunan saa samettisen sileäksi painamalla kypsänä siivilän läpi. Ei tule klönttejä.
Jos kyse on kuitenkin "vain" sosemaisesta ruuasta, niin silloin sauvasekotin ja blenderi ovat pop.
Puhuit aloituksessa lihakastikkeesta - syövätkö lapsesi niitä. Siis mennäänpä alkuun taas. Mitä lapsesi syövät: käykö makaronilaatikko? Pannukakku? Perunamuusi? Makaroni? Spagetti vai tavallinen sarvimakaroni (eli myllyn paras perusmakaroni)? Jauhelihakastike? Bolognese? Pizza? Hampurilainen? Hampurilainen pelkällä pihvillä? Ranskanperunat? Keitetyt perunat? Riisi?
Lapsesi eivät siis syö lainkaan esimerkiksi kurkkua viipaleina? Porkkanaa porkkanana? Mansikoita? Banaania? Oliivit suolaliemessä? Syövätkö lettuja? Voiko letun päälle laittaa hilloa?
Anteeksi kyselykausi, mutta ilman näitä tietoja on hirveän vaikea antaa oikeansuuntaisia vinkkejä.
Meillä esimerkiksi kaikki sekoitetut ruuat ovat kauhistus. Lasagne on pahin. SILTI ihan tavallinen hernekeitto kelpaa.
Laitan lihakastikkeet niin, että ensin kypsennän pelkän lihan ja otan sitä sivuun lapsille. Koska eivät syö kastikkeita, kun kastikkeissa on könttejä. Jatkan sen jälkeen lihan kastikkeeksi meille aikuisille.
Eivät syö kurkkua viipaleita eivätkä porkkanaa raasteena. Eivätkä perunaa ranskiksina tai keitettyinä palasina. Porkkanaa kypsänä soseena kyllä ja perunamuusia, jos se on vedetty täysin sileäksi. Eivät lettuja eivätkä pannaria. Pullaa kyllä, niitä sämpylän tapaisia pyöreitä peruspullia, mutta ei korvapuustia eikä jos pullassa on rusinoita. Ei mansikoita eikä muita marjoja edes hillona. Täysin soseeksi vedettynä kypsennettyjä marjoja kyllä, jos ei ole yhtään hapanta eikä kirpeää.
Jauhelihakastike ei mene, eikä pizza, hampurilainen, lasagne, makaronilaatikko eikä mikään sellainen. Syövät makaronin sellaisenaan erikseen ja pelkän jauhelihan sellaisenaan erikseen ja kananmunan keitettynä erikseen. Meille aikuisille laitan niistä sitten sen makaronilaatikon.
Ap
Onko tähän nirsoiluun jokin ihan diagnoosi vai onko vain kasvatuksen tulosta? Miten syövät hoidossa?
Mikäli ei esim erityisherkkyyttä niin lopeta nyt hyvä ihminen se eri ruokien teko. Lapset voivat toivoa lempiruokaansa silloin tällöin mutta kyllä aikuinen joka ruoan valmistaa päättää mitä syödään. Jos, se ei kelpaa nirsoiluun vuoksi niin lautanen pois ja sitten kyseinen ruokailu jää vain väliin. Kyllä lapsi syö kun on oikeasti nälkä.
Leipää yms ei kannata edes tarjota ennenkuin itse ruokaakin syöty.
Ja kyllä, myös meillä hyvin hoikat lapset ja painotarkkailussa myös oltu pienempinä mutta ei se nirsoiluun oikeuta.Ei ole mitään virallista diagnoosia, ainoastaan sanottu että aistiyliherkkyys. Mutta ei tämä ole mikään opetettu asia vaan ilmeni jo vauvana eikä poistunut sadoillakaan maistamiskerroilla. Kyse ei ole lempiruoista vaan ruoan koostumuksesta. Olen puhunut aiheesta neuvolassa jo vauva-ajoista saakka, siitä lähtien kun maidon oheen aloitettiin kiinteät. Olen kyllä kokeillut tuota, että jos on riittävän kova nälkä niin syövätkö silloin, mutta eivät syö vaan itkevät vain nälkää. Ap
Miksi et tee jotain muita ruokia kuin kastikkeita, kun ne kastikkeet selkeästi ovat se ongelma? Esim. kanapihvit+riisi tai jauhelihakeitto kastikkeen sijaan jne.
Leipiin laitetuista jauhoista voi ainakin 1/3 korvata sahajauhoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uusavutonta, jos ei omatoimisesti keksi, että kasviksilla jatkaminen tekee ruuasta paitsi edullisempaa myös terveellisempää ja täyttävämpää.
Luitkohan aloitustani? Kyllä olen ihan itse jo keksinyt, että kasviksilla voisi jatkaa vaikka kastikkeita. Mutta kuten kirjoitin aloituksessa, niin meidän alueen kaupoissa ne ei ole kilohinnaltaan erityisen halpoja. Ap
Teidän alueen kaupoissa on aika tarkalleen saman hinnat kuin muuallakin. Ihan kaikkialla Suomessa liha on kalliimpaa kuin linssit ja pavut yms. Esim. porkkana noin euron kilo, jauheliha yli 6euroa kilo.
Mitä järkeä on verrata porkkanakilon hintaa lihakilon hintaan? Montako kiloa porkkanoita sinun pitää syödä, että saat samat ravintoaineet, vitamiinit ja kivennäisaineet kuin yhdestä kilosta lihaa?
Mitä järkeä on kommentoida, jos ei ymmärrä, mistä puhutaan eikä tiedä mitä lyhenne esim. tarkoittaa? Puhehan oli liharuokien JATKAMISESTA kasviksilla. Kyllä niissä porkkanoissakin aika paljon on ravintoaineita ja vitamiineja. Jossain halvimmassa mahdollisessa jauhelihassa ei niinkään, koska sinne on jauhettu kaikkein huonoin osa lihankaltaista ainesta.
Nokun ei ole. Sinä et millään määrällä porkkanoita pysty korvaamaan jauhelihan ravintosisältöä. Sinä se tunnut olevan täysin tietämätön asioista :) Miksi sinä sitten vertasit porkkanakilon hintaa lihakilon hintaan, jos et niin nyt tarkoittanutkaan tehdä? Miksi et jatkaisi liharuokaa vaikkapa vedellä? Se on ilmaista ja ihan yhtä hyödyllistä kuin yritys korvata lihaa porkkanalla.
Jauheliha on ihan täyttä ravintoa ihmiselle, ottaisit asioista selvää.
Vierailija kirjoitti:
melko vammaista syömistä kun ei pizza, hampurilainen, lasagne tai makaronilaatikko uppoa kakaroille.
No siinä ei paljon menetä, jos noita ei syö. Minusta tosin kuulostaa siltä, että ongelma on ap:n kokkailutaidoissa. Jos kastikkeessa on möykkyjä se on huonosti valmistettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Kuten sanoin lapsemme ovat olleet tiivissä painoseurannassa neuvolassa, koska nirsouden takia eivät syöneet edes nälkäänsä riittävästi. Eli olemme joutuneet käymään neuvolassa paljon tavallista useammin. Taustalla on aistiyliherkkyyttä, joka vaikuttaa syömiseen. Älä puutu asiaan, josta et tiedä. Ap
Ahaa, nyt ollaan sitten mun kotireviirillä ;-) (en ole tuo p-kommentoija).
Syömishäiriöisen lapsen ruokailu voi olla todella todella rankkaa - ruokahuollosta vastaavalle. Käytän nyt sanaa syömishäiriöinen, joka ei ehkä ole ihan oikea termi tässä tilanteessa, mutta joka on kuitenkin lyhyempi kuin "lapsi jolla on haasteita ruokailuun liittyen". (minulla as-lapsi, jolla on ihan todetusti syömishäiriö, ei ainoastaan haasteita).
Ota ihan rauhallisesti. Neuvolan käyrät ovat keskiarvotapauksille. Unohda ne. Lapsesi menevät omilla käyrillään, ja tärkeää on, että he kasvavat. Käyrille pääseminen ei ole tärkeää.
Ihan rauhassa mietit, että mitä lapsesi syövät - syövätkö he samoja ruokia, vai onko heillä eri ongelmat? Minkälaiset ruuat kelpaavat? Soseutetut? Kaikki tarkasti erillään? Pitävätkö he vahvoista mauista ja selkeistä koostumuksista, rapeasta, kiinteästä? Maistuvatko kasvikset paremmin raakoina kuin kypsennettyinä? Syövätkö ketsuppia, majoneesia - auttaako esimerkiksi majoneesidippi syömään uunijuureksia?
Oletko koskaan pitänyt ruokapäiväkirjaa? Se tuntuu työläältä aluksi, mutta sieltä voi löytyä ihan mielenkiintoisia asioita. Itse menin niin pitkälle, että laskin energian (kcal) ja proteiinit, proteiinien osalta lopetin aika pian (parin kk jälkeen) kun tuli selväksi, että sitä kyllä menee riittävästi. Onko teillä käytössä öljylisä? Ettehän käytä kevyttuotteita? Niissä on usein (ei aina) sokeria, glukoosia ja tärkkelystä rasvan tilalla, ja ne eivät oikein tuo mitään lapsen ravitsemukseen. Kaikki keinotekoiset makeutusaineet kannattaa karsia kokonaan pois!
Mikä lapsilla on ruokajuomana? Kevymaito tai tavallinen piimä ovat hyviä vaihtoehtoja, en tarjoaisi rasvatonta maitoa, ellei se nyt ole ainoa maito, jota lapsi juo...
Kiitos kun kommentoit. Ruokajuomana on kevytmaito. Mitään keinotekoisia makeutusaineta sisältäviä asioita en anna lapsille. En myöskään kevyttuotteita, tosin niitä lapset ei suostuisi syömäänkään. Kuten eivät mitään maustettuja jugurtteja tms. Ainoastaan maustamattomia jugurtteja ja rahkoja, ja niissä onneksi ei juuri lisäaineita ole. Kasviksia eivät syö kuin kypsänä soseena ihan vähän, inhoavat kasvisten rakennetta kaikissa muissa muodoissa. Ruoan pitää olla tasakoosteista, jotta syövät sitä, eli mitään könttejä tai palasia ei saa olla.
ApOk, tuo jo selkeyttää. Tämä sinulla varmaan onkin jo käytössä, mutta laitan silti: kasvikset ja perunan saa samettisen sileäksi painamalla kypsänä siivilän läpi. Ei tule klönttejä.
Jos kyse on kuitenkin "vain" sosemaisesta ruuasta, niin silloin sauvasekotin ja blenderi ovat pop.
Puhuit aloituksessa lihakastikkeesta - syövätkö lapsesi niitä. Siis mennäänpä alkuun taas. Mitä lapsesi syövät: käykö makaronilaatikko? Pannukakku? Perunamuusi? Makaroni? Spagetti vai tavallinen sarvimakaroni (eli myllyn paras perusmakaroni)? Jauhelihakastike? Bolognese? Pizza? Hampurilainen? Hampurilainen pelkällä pihvillä? Ranskanperunat? Keitetyt perunat? Riisi?
Lapsesi eivät siis syö lainkaan esimerkiksi kurkkua viipaleina? Porkkanaa porkkanana? Mansikoita? Banaania? Oliivit suolaliemessä? Syövätkö lettuja? Voiko letun päälle laittaa hilloa?
Anteeksi kyselykausi, mutta ilman näitä tietoja on hirveän vaikea antaa oikeansuuntaisia vinkkejä.
Meillä esimerkiksi kaikki sekoitetut ruuat ovat kauhistus. Lasagne on pahin. SILTI ihan tavallinen hernekeitto kelpaa.
Laitan lihakastikkeet niin, että ensin kypsennän pelkän lihan ja otan sitä sivuun lapsille. Koska eivät syö kastikkeita, kun kastikkeissa on könttejä. Jatkan sen jälkeen lihan kastikkeeksi meille aikuisille.
Eivät syö kurkkua viipaleita eivätkä porkkanaa raasteena. Eivätkä perunaa ranskiksina tai keitettyinä palasina. Porkkanaa kypsänä soseena kyllä ja perunamuusia, jos se on vedetty täysin sileäksi. Eivät lettuja eivätkä pannaria. Pullaa kyllä, niitä sämpylän tapaisia pyöreitä peruspullia, mutta ei korvapuustia eikä jos pullassa on rusinoita. Ei mansikoita eikä muita marjoja edes hillona. Täysin soseeksi vedettynä kypsennettyjä marjoja kyllä, jos ei ole yhtään hapanta eikä kirpeää.
Jauhelihakastike ei mene, eikä pizza, hampurilainen, lasagne, makaronilaatikko eikä mikään sellainen. Syövät makaronin sellaisenaan erikseen ja pelkän jauhelihan sellaisenaan erikseen ja kananmunan keitettynä erikseen. Meille aikuisille laitan niistä sitten sen makaronilaatikon.
Ap
Onko tähän nirsoiluun jokin ihan diagnoosi vai onko vain kasvatuksen tulosta? Miten syövät hoidossa?
Mikäli ei esim erityisherkkyyttä niin lopeta nyt hyvä ihminen se eri ruokien teko. Lapset voivat toivoa lempiruokaansa silloin tällöin mutta kyllä aikuinen joka ruoan valmistaa päättää mitä syödään. Jos, se ei kelpaa nirsoiluun vuoksi niin lautanen pois ja sitten kyseinen ruokailu jää vain väliin. Kyllä lapsi syö kun on oikeasti nälkä.
Leipää yms ei kannata edes tarjota ennenkuin itse ruokaakin syöty.
Ja kyllä, myös meillä hyvin hoikat lapset ja painotarkkailussa myös oltu pienempinä mutta ei se nirsoiluun oikeuta.Ei ole mitään virallista diagnoosia, ainoastaan sanottu että aistiyliherkkyys. Mutta ei tämä ole mikään opetettu asia vaan ilmeni jo vauvana eikä poistunut sadoillakaan maistamiskerroilla. Kyse ei ole lempiruoista vaan ruoan koostumuksesta. Olen puhunut aiheesta neuvolassa jo vauva-ajoista saakka, siitä lähtien kun maidon oheen aloitettiin kiinteät. Olen kyllä kokeillut tuota, että jos on riittävän kova nälkä niin syövätkö silloin, mutta eivät syö vaan itkevät vain nälkää. Ap
Miksi et tee jotain muita ruokia kuin kastikkeita, kun ne kastikkeet selkeästi ovat se ongelma? Esim. kanapihvit+riisi tai jauhelihakeitto kastikkeen sijaan jne.
Kastike on halvempaa kuin pihvit. Siksi.
Jauhelihakeitto ei lapsille mene, koska siinä jauhelihan seassa on keiton lientä, vaikka yrittäisi ottaa lientä pois. Samaten perunaan on tarttunut lihan makua, eikä ne jauhelihakeiton perunat muussattuna mene. Makujen pitää olla selkeitä että menee. Ja samoin rakenteen. Meille aikuisille teen kyllä jauhelihakeittoa, ja laitan sitä lapsillekin tarjolle, mutta turhaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
melko vammaista syömistä kun ei pizza, hampurilainen, lasagne tai makaronilaatikko uppoa kakaroille.
No siinä ei paljon menetä, jos noita ei syö. Minusta tosin kuulostaa siltä, että ongelma on ap:n kokkailutaidoissa. Jos kastikkeessa on möykkyjä se on huonosti valmistettua.
Jauhelihakastikkeessa ne jauhelihat on niitä möykkyjä. Mikä vain rakeisempi osa kuin sileä sose.
Ap
Jos nelihenkinen perhe pakastaa yhden pienen pakastimen varassa punalaputettuja leipiä, niin pakastimeen ei käytännössä mahdu enää vaikka marjoja tai vaikka neljän hengen vuoallista makaronilaatikkoa.