Lue keskustelun säännöt.
Miten muuttaa ruokia halvemmaksi?
15.08.2022 |
Olen nelikymppinen perheenäiti, jolla on aina ollut sen verran rahaa, että ei ole joutunut tätä kysymystä miettimään. Varakas en ole koskaan ollut ja tarjouksia on täytynyt metsästää, mutta silti lihakastike on voinut olla varsin lihaisaa kastiketta jne.
Nyt ruoan hinta on noussut kuitenkin niin paljon, että ei ole rahaa tehdä ruokaa samoin kuin ennen. Perheen nälkä on kuitenkin yhtä iso. Joten neuvokaa miten te muut teette halvemmalla ruokaa?
Tuleeko oikeasti halvemmaksi leipoa itse leipä? Jos huomioidaan myös sähkön hinta uunin lämmityksessä ja kaikki. Meillä leivän kulutus ei ole valtavan suurta ja kaupan leivät säilyy ostopäivästä viisi tai kuusi päivää, itse leivottu ei säily hyvänä.
Katselin vihannesten kilohintoja ja ei ne kesäkurpitsat ja porkkanat meidän alueen kaupoissa ainakaan mitään todella halpoja ole, siis jos niillä jatkaisi jauhelihakastiketta. Äkkiseltään vaikutti, että säästöä ei siinä tule.
Meillä syödään paljon maustamatonta rahkaa. Voiko sitä tehdä itse kuten viiliä voi?
Joten miten te tämän teette, että saatte saman määrän ruokia halvemmalla?
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uusavutonta, jos ei omatoimisesti keksi, että kasviksilla jatkaminen tekee ruuasta paitsi edullisempaa myös terveellisempää ja täyttävämpää.
Luitkohan aloitustani? Kyllä olen ihan itse jo keksinyt, että kasviksilla voisi jatkaa vaikka kastikkeita. Mutta kuten kirjoitin aloituksessa, niin meidän alueen kaupoissa ne ei ole kilohinnaltaan erityisen halpoja. Ap
Totta kai luin. Ainoat kasvikset, jotka mainitsit olivat kesäkurpista ja porkkana. Molempien kilohinta alle 2€, joten kalliista ei voi puhua. Varsinkin, kun sen sinun suosimasi jauhelihan kilohinta on vähintään 6€ ellei satu olemaan tarjouksessa. Aika harvoin on tarjouksessakaan alle 5€/kilo jauhelihaa. Eli siltikin ne kesäkurpitsat ja porkkanat ovat vielä yli puolet halvempia. Kuten myös pavut, linssit yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Kuten sanoin lapsemme ovat olleet tiivissä painoseurannassa neuvolassa, koska nirsouden takia eivät syöneet edes nälkäänsä riittävästi. Eli olemme joutuneet käymään neuvolassa paljon tavallista useammin. Taustalla on aistiyliherkkyyttä, joka vaikuttaa syömiseen. Älä puutu asiaan, josta et tiedä. Ap
Ahaa, nyt ollaan sitten mun kotireviirillä ;-) (en ole tuo p-kommentoija).
Syömishäiriöisen lapsen ruokailu voi olla todella todella rankkaa - ruokahuollosta vastaavalle. Käytän nyt sanaa syömishäiriöinen, joka ei ehkä ole ihan oikea termi tässä tilanteessa, mutta joka on kuitenkin lyhyempi kuin "lapsi jolla on haasteita ruokailuun liittyen". (minulla as-lapsi, jolla on ihan todetusti syömishäiriö, ei ainoastaan haasteita).
Ota ihan rauhallisesti. Neuvolan käyrät ovat keskiarvotapauksille. Unohda ne. Lapsesi menevät omilla käyrillään, ja tärkeää on, että he kasvavat. Käyrille pääseminen ei ole tärkeää.
Ihan rauhassa mietit, että mitä lapsesi syövät - syövätkö he samoja ruokia, vai onko heillä eri ongelmat? Minkälaiset ruuat kelpaavat? Soseutetut? Kaikki tarkasti erillään? Pitävätkö he vahvoista mauista ja selkeistä koostumuksista, rapeasta, kiinteästä? Maistuvatko kasvikset paremmin raakoina kuin kypsennettyinä? Syövätkö ketsuppia, majoneesia - auttaako esimerkiksi majoneesidippi syömään uunijuureksia?
Oletko koskaan pitänyt ruokapäiväkirjaa? Se tuntuu työläältä aluksi, mutta sieltä voi löytyä ihan mielenkiintoisia asioita. Itse menin niin pitkälle, että laskin energian (kcal) ja proteiinit, proteiinien osalta lopetin aika pian (parin kk jälkeen) kun tuli selväksi, että sitä kyllä menee riittävästi. Onko teillä käytössä öljylisä? Ettehän käytä kevyttuotteita? Niissä on usein (ei aina) sokeria, glukoosia ja tärkkelystä rasvan tilalla, ja ne eivät oikein tuo mitään lapsen ravitsemukseen. Kaikki keinotekoiset makeutusaineet kannattaa karsia kokonaan pois!
Mikä lapsilla on ruokajuomana? Kevymaito tai tavallinen piimä ovat hyviä vaihtoehtoja, en tarjoaisi rasvatonta maitoa, ellei se nyt ole ainoa maito, jota lapsi juo...
Kiitos kun kommentoit. Ruokajuomana on kevytmaito. Mitään keinotekoisia makeutusaineta sisältäviä asioita en anna lapsille. En myöskään kevyttuotteita, tosin niitä lapset ei suostuisi syömäänkään. Kuten eivät mitään maustettuja jugurtteja tms. Ainoastaan maustamattomia jugurtteja ja rahkoja, ja niissä onneksi ei juuri lisäaineita ole. Kasviksia eivät syö kuin kypsänä soseena ihan vähän, inhoavat kasvisten rakennetta kaikissa muissa muodoissa. Ruoan pitää olla tasakoosteista, jotta syövät sitä, eli mitään könttejä tai palasia ei saa olla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Jos leipää menee vähän, niin ei siitä tinkiminen tuo säästöjä. Onko ruuissa riittävästi rasvaa? Jos ylipaino ei ole haittana, niin oliiviöljyn runsas käyttö ruuissa lisää kummasti ruokaisuutta. Leikkeleitä voi vähentää ja ostaa vaikka broileria. Hernekeittoa pitää syödä kerran viikossa, ja itsepaistettuja lettuja ainakin pari kertaa viikossa.
Miksi ihmeessä??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Jos leipää menee vähän, niin ei siitä tinkiminen tuo säästöjä. Onko ruuissa riittävästi rasvaa? Jos ylipaino ei ole haittana, niin oliiviöljyn runsas käyttö ruuissa lisää kummasti ruokaisuutta. Leikkeleitä voi vähentää ja ostaa vaikka broileria. Hernekeittoa pitää syödä kerran viikossa, ja itsepaistettuja lettuja ainakin pari kertaa viikossa.
Rasva polttaa rasvaa ja hiilarit muuttuu elimistössä rasvaksi. Joten hyvää rasvaa tulee suosia vaikka painaisi mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Jos leipää menee vähän, niin ei siitä tinkiminen tuo säästöjä. Onko ruuissa riittävästi rasvaa? Jos ylipaino ei ole haittana, niin oliiviöljyn runsas käyttö ruuissa lisää kummasti ruokaisuutta. Leikkeleitä voi vähentää ja ostaa vaikka broileria. Hernekeittoa pitää syödä kerran viikossa, ja itsepaistettuja lettuja ainakin pari kertaa viikossa.
Miksi ihmeessä??
Siitä tulee isänmaallinen olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uusavutonta, jos ei omatoimisesti keksi, että kasviksilla jatkaminen tekee ruuasta paitsi edullisempaa myös terveellisempää ja täyttävämpää.
Luitkohan aloitustani? Kyllä olen ihan itse jo keksinyt, että kasviksilla voisi jatkaa vaikka kastikkeita. Mutta kuten kirjoitin aloituksessa, niin meidän alueen kaupoissa ne ei ole kilohinnaltaan erityisen halpoja. Ap
Mitä maksaa teilläpäin halvimmat pakastetut sekavihannekset kilo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uusavutonta, jos ei omatoimisesti keksi, että kasviksilla jatkaminen tekee ruuasta paitsi edullisempaa myös terveellisempää ja täyttävämpää.
Luitkohan aloitustani? Kyllä olen ihan itse jo keksinyt, että kasviksilla voisi jatkaa vaikka kastikkeita. Mutta kuten kirjoitin aloituksessa, niin meidän alueen kaupoissa ne ei ole kilohinnaltaan erityisen halpoja. Ap
Ja jauhelihako sitten on? Porvoolaisissa marketeissako saa jauhelihaa alle 2€/kilo. Tuskinpa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä leivon kaiken leivän itse, en tosin säästömielessä, joten vaikea sanoa onko se todella niin paljon halvempaa. Leivon hapanjuurileipää, joka säilyy hyvänä pidempään kuin hiivalla leivottu. Leivon yleensä kilon taikinan kerralla, josta tulee 2-3 isoa leipää, joista enimmän pakastan puolikkaina, jolloin saa helposti sopivan määrän sulatettua kerralla. Hapanjuurileivota kyllä vaatii vähän opettelua ja vaivannäköä - myös aikaa - ja ymmärrän ettei se kaikkia kiinnosta. Mutta jos ajattelee, että kilosta jauhoja tulee kolme isoa leipää, niin ainakaan saman tasoista leipää ei kaupasta tuohon hintaan saa. Hinnaksi noille leiville tulee varmaan 1-3e riippuen vähän siitä, mitä jauhoja käyttää. Halpispaahtoleipää jos ostaa, niin todennäköisesti se on halvempaa.
Ligöharuuan jatkaminen kasviksilla, mutta olen samaa mielrötä kuin aiemmat, että perusruoka ei ole se rahanmenoaukko, vaan kaikki lisukkeet. Yritän parhaillaan motivoida itseäni lopettamaan herkkujen oston, säästyisi rahaa ja laihtuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Jos leipää menee vähän, niin ei siitä tinkiminen tuo säästöjä. Onko ruuissa riittävästi rasvaa? Jos ylipaino ei ole haittana, niin oliiviöljyn runsas käyttö ruuissa lisää kummasti ruokaisuutta. Leikkeleitä voi vähentää ja ostaa vaikka broileria. Hernekeittoa pitää syödä kerran viikossa, ja itsepaistettuja lettuja ainakin pari kertaa viikossa.
Miksi ihmeessä??
Siitä tulee isänmaallinen olo.
Ruisleipä, kaurapuuro ja maito. Sydänemoji
Kaikkea ei voi pakastaakaan, eihän normaali pakastin vedä kuin kolme pienehköä laatikkoa ruokaa. Leivän tai perunan tms pakastaminen ei ole järkevää, koska se on aika halpaa. Pikemminkin jo tekee piirakan, niin voi pakastaa siitä ison osan ja syödä pikkuhiljaa, niin ei tarvitse lämmittää uunia ja tehdä usein lisää. Tai edullisesta tarjouksesta lihaa tai marjoja tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä leivon kaiken leivän itse, en tosin säästömielessä, joten vaikea sanoa onko se todella niin paljon halvempaa. Leivon hapanjuurileipää, joka säilyy hyvänä pidempään kuin hiivalla leivottu. Leivon yleensä kilon taikinan kerralla, josta tulee 2-3 isoa leipää, joista enimmän pakastan puolikkaina, jolloin saa helposti sopivan määrän sulatettua kerralla. Hapanjuurileivota kyllä vaatii vähän opettelua ja vaivannäköä - myös aikaa - ja ymmärrän ettei se kaikkia kiinnosta. Mutta jos ajattelee, että kilosta jauhoja tulee kolme isoa leipää, niin ainakaan saman tasoista leipää ei kaupasta tuohon hintaan saa. Hinnaksi noille leiville tulee varmaan 1-3e riippuen vähän siitä, mitä jauhoja käyttää. Halpispaahtoleipää jos ostaa, niin todennäköisesti se on halvempaa.
Itse laskin aikanaan että minulla kuluu leipään noin euro viikossa ja totesin että on ihan sama mitä maksaisi tehdä itse, kun säästö olisi alle euron luokkaa joka tapauksessa. Toki leipää ei kannata syödä lainkaan jos sen päälle on pakko saada jotain kalliita ja turhia päällisiä kuten kinkkua, juustoa ja kurkkua. Nehän siinä maksavat, ei se leipä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Kuten sanoin lapsemme ovat olleet tiivissä painoseurannassa neuvolassa, koska nirsouden takia eivät syöneet edes nälkäänsä riittävästi. Eli olemme joutuneet käymään neuvolassa paljon tavallista useammin. Taustalla on aistiyliherkkyyttä, joka vaikuttaa syömiseen. Älä puutu asiaan, josta et tiedä. Ap
Ahaa, nyt ollaan sitten mun kotireviirillä ;-) (en ole tuo p-kommentoija).
Syömishäiriöisen lapsen ruokailu voi olla todella todella rankkaa - ruokahuollosta vastaavalle. Käytän nyt sanaa syömishäiriöinen, joka ei ehkä ole ihan oikea termi tässä tilanteessa, mutta joka on kuitenkin lyhyempi kuin "lapsi jolla on haasteita ruokailuun liittyen". (minulla as-lapsi, jolla on ihan todetusti syömishäiriö, ei ainoastaan haasteita).
Ota ihan rauhallisesti. Neuvolan käyrät ovat keskiarvotapauksille. Unohda ne. Lapsesi menevät omilla käyrillään, ja tärkeää on, että he kasvavat. Käyrille pääseminen ei ole tärkeää.
Ihan rauhassa mietit, että mitä lapsesi syövät - syövätkö he samoja ruokia, vai onko heillä eri ongelmat? Minkälaiset ruuat kelpaavat? Soseutetut? Kaikki tarkasti erillään? Pitävätkö he vahvoista mauista ja selkeistä koostumuksista, rapeasta, kiinteästä? Maistuvatko kasvikset paremmin raakoina kuin kypsennettyinä? Syövätkö ketsuppia, majoneesia - auttaako esimerkiksi majoneesidippi syömään uunijuureksia?
Oletko koskaan pitänyt ruokapäiväkirjaa? Se tuntuu työläältä aluksi, mutta sieltä voi löytyä ihan mielenkiintoisia asioita. Itse menin niin pitkälle, että laskin energian (kcal) ja proteiinit, proteiinien osalta lopetin aika pian (parin kk jälkeen) kun tuli selväksi, että sitä kyllä menee riittävästi. Onko teillä käytössä öljylisä? Ettehän käytä kevyttuotteita? Niissä on usein (ei aina) sokeria, glukoosia ja tärkkelystä rasvan tilalla, ja ne eivät oikein tuo mitään lapsen ravitsemukseen. Kaikki keinotekoiset makeutusaineet kannattaa karsia kokonaan pois!
Mikä lapsilla on ruokajuomana? Kevymaito tai tavallinen piimä ovat hyviä vaihtoehtoja, en tarjoaisi rasvatonta maitoa, ellei se nyt ole ainoa maito, jota lapsi juo...
Kiitos kun kommentoit. Ruokajuomana on kevytmaito. Mitään keinotekoisia makeutusaineta sisältäviä asioita en anna lapsille. En myöskään kevyttuotteita, tosin niitä lapset ei suostuisi syömäänkään. Kuten eivät mitään maustettuja jugurtteja tms. Ainoastaan maustamattomia jugurtteja ja rahkoja, ja niissä onneksi ei juuri lisäaineita ole. Kasviksia eivät syö kuin kypsänä soseena ihan vähän, inhoavat kasvisten rakennetta kaikissa muissa muodoissa. Ruoan pitää olla tasakoosteista, jotta syövät sitä, eli mitään könttejä tai palasia ei saa olla.
Ap
Ok, tuo jo selkeyttää. Tämä sinulla varmaan onkin jo käytössä, mutta laitan silti: kasvikset ja perunan saa samettisen sileäksi painamalla kypsänä siivilän läpi. Ei tule klönttejä.
Jos kyse on kuitenkin "vain" sosemaisesta ruuasta, niin silloin sauvasekotin ja blenderi ovat pop.
Puhuit aloituksessa lihakastikkeesta - syövätkö lapsesi niitä. Siis mennäänpä alkuun taas. Mitä lapsesi syövät: käykö makaronilaatikko? Pannukakku? Perunamuusi? Makaroni? Spagetti vai tavallinen sarvimakaroni (eli myllyn paras perusmakaroni)? Jauhelihakastike? Bolognese? Pizza? Hampurilainen? Hampurilainen pelkällä pihvillä? Ranskanperunat? Keitetyt perunat? Riisi?
Lapsesi eivät siis syö lainkaan esimerkiksi kurkkua viipaleina? Porkkanaa porkkanana? Mansikoita? Banaania? Oliivit suolaliemessä? Syövätkö lettuja? Voiko letun päälle laittaa hilloa?
Anteeksi kyselykausi, mutta ilman näitä tietoja on hirveän vaikea antaa oikeansuuntaisia vinkkejä.
Meillä esimerkiksi kaikki sekoitetut ruuat ovat kauhistus. Lasagne on pahin. SILTI ihan tavallinen hernekeitto kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea ei voi pakastaakaan, eihän normaali pakastin vedä kuin kolme pienehköä laatikkoa ruokaa. Leivän tai perunan tms pakastaminen ei ole järkevää, koska se on aika halpaa. Pikemminkin jo tekee piirakan, niin voi pakastaa siitä ison osan ja syödä pikkuhiljaa, niin ei tarvitse lämmittää uunia ja tehdä usein lisää. Tai edullisesta tarjouksesta lihaa tai marjoja tms.
En kyllä kovin montaa ainesta keksi, mitä ei VOI pakastaa. Itse yksinasuvana pakastan aina leivät, koska säilyvät niin paremmin. Otan tarvittaessa illalla sulamaan sen mitä aion seuraavana päivän syödä. Joskus sulatan paahtimessa.
Vierailija kirjoitti:
Kotimaista jauhelihaa. Huonoina aikoina jatkan pavuilla. Keitossa ei toimi mutta pataruuissa kyllä. Mielestäni juurekset ovat edullisia ja käytän usein ja paljon. Mausteet on tärkeitä. Niillä saa kehnommastakin parempaa kun osaa maustaa ja tehdä kastikkeita.
Mä laitan "kaikkiin" keittoihin pari desiä papuja mukaan. Ja pavut ostan kuivattuna, keitän ja pakastan käyttöannoksina. Nirso lapsi syö niitä välipalana koulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea ei voi pakastaakaan, eihän normaali pakastin vedä kuin kolme pienehköä laatikkoa ruokaa. Leivän tai perunan tms pakastaminen ei ole järkevää, koska se on aika halpaa. Pikemminkin jo tekee piirakan, niin voi pakastaa siitä ison osan ja syödä pikkuhiljaa, niin ei tarvitse lämmittää uunia ja tehdä usein lisää. Tai edullisesta tarjouksesta lihaa tai marjoja tms.
En kyllä kovin montaa ainesta keksi, mitä ei VOI pakastaa. Itse yksinasuvana pakastan aina leivät, koska säilyvät niin paremmin. Otan tarvittaessa illalla sulamaan sen mitä aion seuraavana päivän syödä. Joskus sulatan paahtimessa.
Niin, kaikkea VOI pakastaa. Ei kuitenkaan kannata pakastaa mitään niin halpaa kuin leipä, jos haluaa lapsiperheessä säästää niin paljon kuin mahdollista, kuten ap toivoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea ei voi pakastaakaan, eihän normaali pakastin vedä kuin kolme pienehköä laatikkoa ruokaa. Leivän tai perunan tms pakastaminen ei ole järkevää, koska se on aika halpaa. Pikemminkin jo tekee piirakan, niin voi pakastaa siitä ison osan ja syödä pikkuhiljaa, niin ei tarvitse lämmittää uunia ja tehdä usein lisää. Tai edullisesta tarjouksesta lihaa tai marjoja tms.
En kyllä kovin montaa ainesta keksi, mitä ei VOI pakastaa. Itse yksinasuvana pakastan aina leivät, koska säilyvät niin paremmin. Otan tarvittaessa illalla sulamaan sen mitä aion seuraavana päivän syödä. Joskus sulatan paahtimessa.
Kurkku, lehtisalaatti, peruna (lukuunottamatta uusiaperunoita vedessä) ei kannata pakastaa. Kananmunat kannattaa rikkoa ennen pakastamista.
Mutta tuo kirjoittaja varmaan tarkoitti sitä, että jos käytössä on pieni pakastin, niin täytyy harkita tarkkaan, mitä sinne kannattaa laittaa ja mikä säilyy ilmankin, ja että kannattaa sopeuttaa ostos/ruuanlaittotottumuksia sen mukaisesti, mitkä ovat säilytysmahdollisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Kuten sanoin lapsemme ovat olleet tiivissä painoseurannassa neuvolassa, koska nirsouden takia eivät syöneet edes nälkäänsä riittävästi. Eli olemme joutuneet käymään neuvolassa paljon tavallista useammin. Taustalla on aistiyliherkkyyttä, joka vaikuttaa syömiseen. Älä puutu asiaan, josta et tiedä. Ap
Ahaa, nyt ollaan sitten mun kotireviirillä ;-) (en ole tuo p-kommentoija).
Syömishäiriöisen lapsen ruokailu voi olla todella todella rankkaa - ruokahuollosta vastaavalle. Käytän nyt sanaa syömishäiriöinen, joka ei ehkä ole ihan oikea termi tässä tilanteessa, mutta joka on kuitenkin lyhyempi kuin "lapsi jolla on haasteita ruokailuun liittyen". (minulla as-lapsi, jolla on ihan todetusti syömishäiriö, ei ainoastaan haasteita).
Ota ihan rauhallisesti. Neuvolan käyrät ovat keskiarvotapauksille. Unohda ne. Lapsesi menevät omilla käyrillään, ja tärkeää on, että he kasvavat. Käyrille pääseminen ei ole tärkeää.
Ihan rauhassa mietit, että mitä lapsesi syövät - syövätkö he samoja ruokia, vai onko heillä eri ongelmat? Minkälaiset ruuat kelpaavat? Soseutetut? Kaikki tarkasti erillään? Pitävätkö he vahvoista mauista ja selkeistä koostumuksista, rapeasta, kiinteästä? Maistuvatko kasvikset paremmin raakoina kuin kypsennettyinä? Syövätkö ketsuppia, majoneesia - auttaako esimerkiksi majoneesidippi syömään uunijuureksia?
Oletko koskaan pitänyt ruokapäiväkirjaa? Se tuntuu työläältä aluksi, mutta sieltä voi löytyä ihan mielenkiintoisia asioita. Itse menin niin pitkälle, että laskin energian (kcal) ja proteiinit, proteiinien osalta lopetin aika pian (parin kk jälkeen) kun tuli selväksi, että sitä kyllä menee riittävästi. Onko teillä käytössä öljylisä? Ettehän käytä kevyttuotteita? Niissä on usein (ei aina) sokeria, glukoosia ja tärkkelystä rasvan tilalla, ja ne eivät oikein tuo mitään lapsen ravitsemukseen. Kaikki keinotekoiset makeutusaineet kannattaa karsia kokonaan pois!
Mikä lapsilla on ruokajuomana? Kevymaito tai tavallinen piimä ovat hyviä vaihtoehtoja, en tarjoaisi rasvatonta maitoa, ellei se nyt ole ainoa maito, jota lapsi juo...
Kiitos kun kommentoit. Ruokajuomana on kevytmaito. Mitään keinotekoisia makeutusaineta sisältäviä asioita en anna lapsille. En myöskään kevyttuotteita, tosin niitä lapset ei suostuisi syömäänkään. Kuten eivät mitään maustettuja jugurtteja tms. Ainoastaan maustamattomia jugurtteja ja rahkoja, ja niissä onneksi ei juuri lisäaineita ole. Kasviksia eivät syö kuin kypsänä soseena ihan vähän, inhoavat kasvisten rakennetta kaikissa muissa muodoissa. Ruoan pitää olla tasakoosteista, jotta syövät sitä, eli mitään könttejä tai palasia ei saa olla.
ApOk, tuo jo selkeyttää. Tämä sinulla varmaan onkin jo käytössä, mutta laitan silti: kasvikset ja perunan saa samettisen sileäksi painamalla kypsänä siivilän läpi. Ei tule klönttejä.
Jos kyse on kuitenkin "vain" sosemaisesta ruuasta, niin silloin sauvasekotin ja blenderi ovat pop.
Puhuit aloituksessa lihakastikkeesta - syövätkö lapsesi niitä. Siis mennäänpä alkuun taas. Mitä lapsesi syövät: käykö makaronilaatikko? Pannukakku? Perunamuusi? Makaroni? Spagetti vai tavallinen sarvimakaroni (eli myllyn paras perusmakaroni)? Jauhelihakastike? Bolognese? Pizza? Hampurilainen? Hampurilainen pelkällä pihvillä? Ranskanperunat? Keitetyt perunat? Riisi?
Lapsesi eivät siis syö lainkaan esimerkiksi kurkkua viipaleina? Porkkanaa porkkanana? Mansikoita? Banaania? Oliivit suolaliemessä? Syövätkö lettuja? Voiko letun päälle laittaa hilloa?
Anteeksi kyselykausi, mutta ilman näitä tietoja on hirveän vaikea antaa oikeansuuntaisia vinkkejä.
Meillä esimerkiksi kaikki sekoitetut ruuat ovat kauhistus. Lasagne on pahin. SILTI ihan tavallinen hernekeitto kelpaa.
Laitan lihakastikkeet niin, että ensin kypsennän pelkän lihan ja otan sitä sivuun lapsille. Koska eivät syö kastikkeita, kun kastikkeissa on könttejä. Jatkan sen jälkeen lihan kastikkeeksi meille aikuisille.
Eivät syö kurkkua viipaleita eivätkä porkkanaa raasteena. Eivätkä perunaa ranskiksina tai keitettyinä palasina. Porkkanaa kypsänä soseena kyllä ja perunamuusia, jos se on vedetty täysin sileäksi. Eivät lettuja eivätkä pannaria. Pullaa kyllä, niitä sämpylän tapaisia pyöreitä peruspullia, mutta ei korvapuustia eikä jos pullassa on rusinoita. Ei mansikoita eikä muita marjoja edes hillona. Täysin soseeksi vedettynä kypsennettyjä marjoja kyllä, jos ei ole yhtään hapanta eikä kirpeää.
Jauhelihakastike ei mene, eikä pizza, hampurilainen, lasagne, makaronilaatikko eikä mikään sellainen. Syövät makaronin sellaisenaan erikseen ja pelkän jauhelihan sellaisenaan erikseen ja kananmunan keitettynä erikseen. Meille aikuisille laitan niistä sitten sen makaronilaatikon.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea ei voi pakastaakaan, eihän normaali pakastin vedä kuin kolme pienehköä laatikkoa ruokaa. Leivän tai perunan tms pakastaminen ei ole järkevää, koska se on aika halpaa. Pikemminkin jo tekee piirakan, niin voi pakastaa siitä ison osan ja syödä pikkuhiljaa, niin ei tarvitse lämmittää uunia ja tehdä usein lisää. Tai edullisesta tarjouksesta lihaa tai marjoja tms.
En kyllä kovin montaa ainesta keksi, mitä ei VOI pakastaa. Itse yksinasuvana pakastan aina leivät, koska säilyvät niin paremmin. Otan tarvittaessa illalla sulamaan sen mitä aion seuraavana päivän syödä. Joskus sulatan paahtimessa.
Niin, kaikkea VOI pakastaa. Ei kuitenkaan kannata pakastaa mitään niin halpaa kuin leipä, jos haluaa lapsiperheessä säästää niin paljon kuin mahdollista, kuten ap toivoo.
Miksi ei kannattaisi? Jos ostaa leipiä punalapulla isomman satsin, tottakai se kannattaa pakastaa enemmin kuin homehduttaa huoneenlämmössä.
On aloittajalla nyt vaikeaa kun mikään ei heillä nyt oikein tunnu onnistuvan. :D