Lue keskustelun säännöt.
Miten muuttaa ruokia halvemmaksi?
15.08.2022 |
Olen nelikymppinen perheenäiti, jolla on aina ollut sen verran rahaa, että ei ole joutunut tätä kysymystä miettimään. Varakas en ole koskaan ollut ja tarjouksia on täytynyt metsästää, mutta silti lihakastike on voinut olla varsin lihaisaa kastiketta jne.
Nyt ruoan hinta on noussut kuitenkin niin paljon, että ei ole rahaa tehdä ruokaa samoin kuin ennen. Perheen nälkä on kuitenkin yhtä iso. Joten neuvokaa miten te muut teette halvemmalla ruokaa?
Tuleeko oikeasti halvemmaksi leipoa itse leipä? Jos huomioidaan myös sähkön hinta uunin lämmityksessä ja kaikki. Meillä leivän kulutus ei ole valtavan suurta ja kaupan leivät säilyy ostopäivästä viisi tai kuusi päivää, itse leivottu ei säily hyvänä.
Katselin vihannesten kilohintoja ja ei ne kesäkurpitsat ja porkkanat meidän alueen kaupoissa ainakaan mitään todella halpoja ole, siis jos niillä jatkaisi jauhelihakastiketta. Äkkiseltään vaikutti, että säästöä ei siinä tule.
Meillä syödään paljon maustamatonta rahkaa. Voiko sitä tehdä itse kuten viiliä voi?
Joten miten te tämän teette, että saatte saman määrän ruokia halvemmalla?
Kommentit (214)
Totta kai leivän tekeminen itse on halvempaa. Jauhoja saa yhden leipäpaketin hinnalla kilotolkulla ja ei se uunikaan sähköä niin paljon kuluta, että leivän paistamiseen menisi 2-3€. Pakastimen avulla itsetehty leipä säilyy oikein hyvin. Kaupanleivät säilyvät pidempään, koska niissä on lisäaineita. Itsetehtynä menee sekin puoli paremmalle tolalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Då bröd i Finland kostar 10 €/kg och mjölet som det bakas av 1 - 2 €/kg är ekvationen inte på något sätt svår.
Kött är knepigare. Det kräver en liten bas investering i en vakuum förpackare och en sous vide circulator.
Köp stora mängder kött eller fast ett halvt djur. Stycka och vakuumera i lämpliga portionspåsar. Då det är dags att äta börjar man med sous viden 1 - 24 H innan. Då köttet är färdigt ger man det en yta i en stekpanna, ugn, grill eller annat?
Pengar spar tekniken då man kan köpa stora stycken och då oädlare delar av djuret blir delikatesser. Gris ytterfile och broiler bröst har aldrig blivit så saftiga som nu.
Kiitos vinkistä, mutta meillä on vain yksi pakastin, sellainen normikokoinen joka jääkaapin alapuolella on. Ei mahdu puolikasta ruhoa meille säilytykseen. Ap
Kasvisten lisääminen, proteiinin vaihtaminen edullisempaan ja ylipäätään proteiinin käytön vähentäminen. Ihminen tarvitsee loppujen lopuksi aika vähän proteiinia ruuasta, verrattuna siihen, miten keskiverto suomalainen sitä sapuskastaan saa. Riittävä liha-annos on kämmenen kokoinen, ei siis koko käsi, vaan se neliskanttinen lätkä, josta sormet sitten lähtee ;-) tai vähän pienempikin, itse asiassa.
Joo.
Jauhelihakastikkeen jatkaminen kasviksilla ON edullista, kun valitsee ne kasvikset niin, että niiden kilohinta on halvempi kuin sen jauhelihan kilohinta. En ole nähnyt muuta kuin jotain naposteluporkkanoita, joiden kilohinta menisi yli neljän euron, ja halvinta sikanautaa saa nykyään jollain 5,50€/kg!
Eli edullisempi jauhelihakastike, ruskea kastike: 250g jauhelihaa (loput 400g paketista pakastimeen, 1,50€), yksi iso porkkana (noin 100g; 0,20€) ja pala kesäkurpitsaa (noin 100g; 0,20€), yhteensä siis 1,90€ (+ mitä siihen normaalistikin tulee, sipulia, mausteita, voita/rasvaa (sikanautaan ei tarvita), jauhoja. Liikaa kasviksia ei kannata laittaa. Vertailuhinta pelkällä jauhelihalla 2,35€. Ei mikään iso säästö, 0,45€, mutta saattaa olla henkisesti iso loikka...
Tuohan ei ole päivän ainoa ateria eikä edes aterian ainoa aines, joten ihan turha rutista makrojen, mikrojen, hivenien tai protskujen perään. Kyllä niitä päivän aikana tulee joka tapauksessa.
Nyt sitten kotona on 0,9kg porkkanoita ja 400g kesäkurpitsaa - nekin pitää käyttää jotekin. Jos ei ole aiemmin kasviksia käyttänyt, niin se voi olla haaste. Porkkanoita voi syödä raasteena tai tikkuina/suikaleina, ne uppoaa lapsiin yleensä ihan sinällään. Kesäkurpitsasta voi tehdä pihvejä/lettuja/frittersejä: laita raastettu kurpitsa siivilään ja sekoita siihen hieman suolaa, anna nesteen valua noin puoli tuntia. Sekoita valutettuun kesäkurpitsaraasteeseen 2 kananmunaa, desi jauhoja, kermatilkka (myös maito käy), mausteita (suolaa, pippuria, chiliä, yrttejä, curryä - mistä tykkää) ja kourallinen tai kaksi juustoraastetta - tähän käy kaikki juustojämät jääkaapista! Myös halloumi, feta murusina, raejuusto.
Paistetaan lettupannulla, ei kannata laittaa liian paksulti.
Tarjoillaan perunamuusin, riisin tai pasta kera (myös kuskus ja kvinoa sopivat), makea chilikastike sopii hyvin näiden kanssa! On meillä lapset syöneet ihan mansikkahillon kanssakin.
Mutta mä luulen, että ei oikeastaan se pääruoka olekaan se ongelma, vaan ne kaikki lisäkkeet ja naposteltavat - niihin ainakin meillä kuluu eniten rahaa!
Leipä ei kannata leipoa itse, ellei osta kalliita erikoisleipiä. Perus halvin ruispala on kuitenkin 0.89e pussi.
Soijarouhe, jos allergiaa ei perheessä ole, on hyvä jauhelihan jatke. 2dl soijarouhetta vastaa noin 400g jauhelihaa.
Kasvikset on huomattavasti halvempia kuin liha, siksi niitä kannattaa olla siinä ruuan kaverina. Lihaa muutenkin suositellaan suositellaan alle 500g viikossa per aikuinen.
Helpoin tapa säästää on varmistaa, ettei ruokaa mene hukkaan. Suunnitelmallisuus ostoksissa, tarjousten hyödyntäminen ja kaikkien jämien käyttö säästää eniten. Kalleinta ruokaa on ruoka roskissa. Meillä käydään kaupassa kerran viikossa, mutta vasta kun ruoka on loppunut kaapista. 1-2 päivää ainakin tulee suunnitellun ruokalistan jälkeen ylimääräistä.
Vierailija kirjoitti:
Ruokien hinnannousu koskee isoja kauppaketjuja, jotka ovat painaneet ajan kanssa elintarvikkeiden hinnat todella alas.
KÄytän lähi- ja pientuottajia, joilla ei ole painetta hinnanousuun syystä että tuotteet on jo alun alkaen hinnoiteltu heille kannattaviksi. Ovat tottakai jonkun prosentin kalliimpaa kuin Liiterin kurkut, mutta elintarvikkeet ovat tuoreita, niitä voi ostaa kerralla vaikkapa ison perunasäkin, 30 kpl kananmunakennoja jne. Säilyvyys on niissä pitempi kuin isojen kauppaketjujen tuotteissa eli niitä ei ole ajelutettu tai seisotettu tukuissa tai rekoissa päivätolkulla. Tuoreus tuo uusia makuelämyksiä kuin koettaa hiki hatussa maustaa kauppaketjun nuhjaantuneita peruselintarvikkeita.Somessa on erilaisia ryhmiä, joiden kautta voi tilata eriä moneltakin tuottajilta esim. pari kertaa kuukaudessa. Inhoan kaupoissa pyörimistä, en seuraa tarjouksia, mutta mietin mitä syön ja millä hinnalla. Jos saan jonkun lähituottajan tuomaan perunasäkin kotiovelleni on se minun tyyppiselle antishoppaajalle hyvä vaihtoehto. Tai jos saan kerran kuukaudessa varattua erän monenlaisia juureksia, vihanneksia, marjoja, kananmunia lähimmälle parkkipaikalle ei ole suuri vaiva, kun mätkii tilaukset auton takapaksiin. Tai hakee pyörällä.
Maaseudulla varmasti toimii hyvin tuo pientuottajilta ostaminen. Kaupungissa pitäisi ajella kymmeniä kilometrejä ennen kuin pääsisi jonnekin tilalle munia hakemaan. Ei ole kovin kannattavaa sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sitä uunia lämmitetä pelkästään leipää varten vaan kun on laittamassa makaronilaatikkoa( osa tarjousjauhelihasta korvattu soijarouheella), niin uuniin laitetaan myös omatekoiset sämpylät, suolainen pannukakku seuraavaa päivää varten (tarjousmunat, tarjousporkkana ja tarjouskinkku) sekä marjapiirakka ( itsekerätyt marjat).
Samalla uunin lämmityksellä, sehän se kuluttaa eniten sähköä, tehdään monet ruoat.
Kyllä esim. papujen lisääminen jauhelihakastikkeeseen tuo säästöä monipuolistamisen ja vitamiinien lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Kuten sanoin lapsemme ovat olleet tiivissä painoseurannassa neuvolassa, koska nirsouden takia eivät syöneet edes nälkäänsä riittävästi. Eli olemme joutuneet käymään neuvolassa paljon tavallista useammin. Taustalla on aistiyliherkkyyttä, joka vaikuttaa syömiseen. Älä puutu asiaan, josta et tiedä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Kuten sanoin lapsemme ovat olleet tiivissä painoseurannassa neuvolassa, koska nirsouden takia eivät syöneet edes nälkäänsä riittävästi. Eli olemme joutuneet käymään neuvolassa paljon tavallista useammin. Taustalla on aistiyliherkkyyttä, joka vaikuttaa syömiseen. Älä puutu asiaan, josta et tiedä. Ap
Miten näitä "yliherkkiä" lapsia on nykyisin joka toisessa perheessä? Ennen lapset joko söivät tai olivat nälässä. Ei pompittu minkään "yliherkkyyksien" mukaan. Silti kasvoivat aikuisiksi ihan normaalisti, koska vanhemmilla oli kysy olla aikuisia ja pitää lapset aisoissa.
Tässä olet väärässä. Ennen tuollaiset lapset eivät kasvaneet kunnolla, koska niitä ei tuettu. Nykyään yritetään, että kaikki lapset kasvaisi kunnolla, ja siksi tuetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Kuten sanoin lapsemme ovat olleet tiivissä painoseurannassa neuvolassa, koska nirsouden takia eivät syöneet edes nälkäänsä riittävästi. Eli olemme joutuneet käymään neuvolassa paljon tavallista useammin. Taustalla on aistiyliherkkyyttä, joka vaikuttaa syömiseen. Älä puutu asiaan, josta et tiedä. Ap
Eipä ollut ysärillä lama-aikana varaa olla aistiyliherkkä. Sitä syötiin mitä oli tarjolla ja sillä selvä. Aika monesti se oli perunaa ja ruskeaa kastiketta tms. Vaihtoehtoja ei annettu, joten niillä mentiin mitä oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taas ketju missä ap:llä on ongelma ja mikään ratkaisuehdotus ei tule kelpaamaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muussatut kidneypavut sopii hyvin lihapullataikinaan! Itse inhoan soijarouhetta ja sillä jatkettuja ruokia... Mutta pavut sopii hyvin lihan jatkoksi.
400g paketista sikanautaa saa ison pellillisen lihapullia, kun lisää taikinaan 1,5dl kaurahiutaleita, 1 ison raastetun perunan, sipulia ja yhden tölkillisen muussattuja kidneypapuja (ja tietty mausteet). Pavut maksaa edelleen jonkun 75snt tölkki. Jos itse liottaa kuivat pavut, niin ne ovat todella edullisia!
Nämä lihapullat maistuvat vähän jopa hirvenlihalta, josta tykkään. Johtuu ehkä siitä, että sikanaudasta tulee jatkamalla vähemmän rasvaista, mitä riistakin on.
Vierailija kirjoitti:
taas ketju missä ap:llä on ongelma ja mikään ratkaisuehdotus ei tule kelpaamaan
Kyllä kelpaa ne kaikki kasvis ja papu ym ehdotukset. Eli ne, joilla ruokia voi jatkaa niin että aterian hinta on halvempi. Harvalle ehkä kelpaisi ehdotus, että osta puolikas eläimen ruho ja pilko se pakastimeen myöhempää käyttöä varten.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika uusavutonta, jos ei omatoimisesti keksi, että kasviksilla jatkaminen tekee ruuasta paitsi edullisempaa myös terveellisempää ja täyttävämpää.
Vierailija kirjoitti:
Aika uusavutonta, jos ei omatoimisesti keksi, että kasviksilla jatkaminen tekee ruuasta paitsi edullisempaa myös terveellisempää ja täyttävämpää.
Luitkohan aloitustani? Kyllä olen ihan itse jo keksinyt, että kasviksilla voisi jatkaa vaikka kastikkeita. Mutta kuten kirjoitin aloituksessa, niin meidän alueen kaupoissa ne ei ole kilohinnaltaan erityisen halpoja. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Kuten sanoin lapsemme ovat olleet tiivissä painoseurannassa neuvolassa, koska nirsouden takia eivät syöneet edes nälkäänsä riittävästi. Eli olemme joutuneet käymään neuvolassa paljon tavallista useammin. Taustalla on aistiyliherkkyyttä, joka vaikuttaa syömiseen. Älä puutu asiaan, josta et tiedä. Ap
Ahaa, nyt ollaan sitten mun kotireviirillä ;-) (en ole tuo p-kommentoija).
Syömishäiriöisen lapsen ruokailu voi olla todella todella rankkaa - ruokahuollosta vastaavalle. Käytän nyt sanaa syömishäiriöinen, joka ei ehkä ole ihan oikea termi tässä tilanteessa, mutta joka on kuitenkin lyhyempi kuin "lapsi jolla on haasteita ruokailuun liittyen". (minulla as-lapsi, jolla on ihan todetusti syömishäiriö, ei ainoastaan haasteita).
Ota ihan rauhallisesti. Neuvolan käyrät ovat keskiarvotapauksille. Unohda ne. Lapsesi menevät omilla käyrillään, ja tärkeää on, että he kasvavat. Käyrille pääseminen ei ole tärkeää.
Ihan rauhassa mietit, että mitä lapsesi syövät - syövätkö he samoja ruokia, vai onko heillä eri ongelmat? Minkälaiset ruuat kelpaavat? Soseutetut? Kaikki tarkasti erillään? Pitävätkö he vahvoista mauista ja selkeistä koostumuksista, rapeasta, kiinteästä? Maistuvatko kasvikset paremmin raakoina kuin kypsennettyinä? Syövätkö ketsuppia, majoneesia - auttaako esimerkiksi majoneesidippi syömään uunijuureksia?
Oletko koskaan pitänyt ruokapäiväkirjaa? Se tuntuu työläältä aluksi, mutta sieltä voi löytyä ihan mielenkiintoisia asioita. Itse menin niin pitkälle, että laskin energian (kcal) ja proteiinit, proteiinien osalta lopetin aika pian (parin kk jälkeen) kun tuli selväksi, että sitä kyllä menee riittävästi. Onko teillä käytössä öljylisä? Ettehän käytä kevyttuotteita? Niissä on usein (ei aina) sokeria, glukoosia ja tärkkelystä rasvan tilalla, ja ne eivät oikein tuo mitään lapsen ravitsemukseen. Kaikki keinotekoiset makeutusaineet kannattaa karsia kokonaan pois!
Mikä lapsilla on ruokajuomana? Kevymaito tai tavallinen piimä ovat hyviä vaihtoehtoja, en tarjoaisi rasvatonta maitoa, ellei se nyt ole ainoa maito, jota lapsi juo...
Veikkaan myös että mikään vastaus ei tule ap:lle kelpaamaan.
Paras neuvoni on että säästämään oppii parhaiten kun on pakko. Ruoan hinta on noussut keskimäärin 30%. Lehdistä löydät taulukoita, mistä näet mikä tuote on kallistunut enemmän, lakkaa ostamasta niitä. Sitten laske mitä ennen meni ruokakauppaan ja vähennä siitä 30%. Siinä on summa minkä voit käyttää. Sitten alat tehdä tutkimustyötä, missä kaikessa voit säästää. Niin muutkin olemme tehneet.
Et saa 30% säästöä ruokalaskuun sillä että joku kertoo täällä yksittäisiä säästövinkkejä, jotka järjestelmällisesti tyrmäät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uusavutonta, jos ei omatoimisesti keksi, että kasviksilla jatkaminen tekee ruuasta paitsi edullisempaa myös terveellisempää ja täyttävämpää.
Luitkohan aloitustani? Kyllä olen ihan itse jo keksinyt, että kasviksilla voisi jatkaa vaikka kastikkeita. Mutta kuten kirjoitin aloituksessa, niin meidän alueen kaupoissa ne ei ole kilohinnaltaan erityisen halpoja. Ap
Teidän alueen kaupoissa on aika tarkalleen saman hinnat kuin muuallakin. Ihan kaikkialla Suomessa liha on kalliimpaa kuin linssit ja pavut yms. Esim. porkkana noin euron kilo, jauheliha yli 6euroa kilo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme karsineet ruokalistaa sen sijaan, että ollaan mietitty mitä esim leipä maksaa. Kun jättää leivän kauppaa voi jättää sinne myös margariinin, juustot ja leikkeleet.
Meillä syödään turkkilaista jogurttia ja sen kilohinta on 3,25e. Aika paljon saa syödä, että siitä syntyisi säästöä. Eikä se taida paljon rahkan kilohinnasta eroa?
Kasviksissa suosimme pakasteallasta. Ruokaa pellosta suoraan pakkaseen.
Jos olisimme aikuistalous, voisi ruokaa karsia. Mutta meillä on kaksi nirsoa lasta, joiden syömisessä on ollut aina ongelmaa jopa niin, että ovat olleet neuvolan tiiviissä painoseurannassa kun nirsouden takia paino ei ole riittämiin noussut. He kuitenkin syö jonkin verran esim. leipää ja sitä emme voi jättää pois. Ap
Opetat ne pennut syömään. Nirsoilu on käytöstapojen puutetta. Jos tarjottu ruoka ei kelpaa, seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla aterialla. Kyllä ne sitten syö, kun on tarpeeksi nälkä.
Miksi puhut lapsista ilkeällä termillä pentu? Ja lasteni nirsous ei ole tämän ketjun aihe vaan ruoan tekeminen edullisemmista aineksista. Jos neuvolankaan tuella nirsoutta ei ole saatu vähennettyä, niin ei se opettamalla nyt muutu. Ap
Se mikään ilkeä termi ole. Ihan normaali sana. Kyllähän se pen...anteeksi lasten ruokailukin liittyy ketjun aiheeseen, koska säästöä syntyy siinäkin, että opettaa lapset syömään muutakin kuin leipää. Neuvolassa käydään noin kerran vuodessa, joten ei siitä tukea jokapäiväiseen elämään ole. Vanhempien vastuulla on huolehtia näistä asioista.
Jos leipää menee vähän, niin ei siitä tinkiminen tuo säästöjä. Onko ruuissa riittävästi rasvaa? Jos ylipaino ei ole haittana, niin oliiviöljyn runsas käyttö ruuissa lisää kummasti ruokaisuutta. Leikkeleitä voi vähentää ja ostaa vaikka broileria. Hernekeittoa pitää syödä kerran viikossa, ja itsepaistettuja lettuja ainakin pari kertaa viikossa.
Vaihda lohi seihin, nauta possuun, kinkku lauantaimakkaraan, jne niin säästät. Mutta jonkun leivän ja rahkan kanssa säätäminen on yhtä tyhjän kanssa.