Perinnönjako, onko minua huijattu?

Hommaa itsellesi asianajaja selvittämään tämä. Niin aioin toimia itsekin, kun asia on ajankohtainen. Minun selän takana on nimittäin toimittu aiemminkin.

Jos kyseessä on arvokas omaisuus (esim. useita tuottoisia sijoitusasuntoja) ja pesässä osakkaita muutama ja olettaen, että tää keissi on ihan tuore, niin saattaisin sijoittaa perintöasioihin erikoistuneen lakimiehen palveluihin sen sijaan, että kyselisin neuvoja täältä. Tälläisessä tapauksessa sijoitus saattaa poikia voittoa.

Eri asia sitten, jos omaisuus on homeinen omakotitalo muuttotappiokunnassa ja pesässä osakkaita tusina ja/tai perinnönjaon puliveivauksesta on kulunut sen verran aikaa että rikos on vanhentunut, en murehtisi asiaa sen enempää.

Onko tästä ap aikaa vuosi, viisi vai kymmenen?

Vierailija kirjoitti:

Onko tästä ap aikaa vuosi, viisi vai kymmenen?

Varmaan jotain viiden ja kymmenen väliltä. Isäni sisaruksista yksi kuollutkin jo.

Ennen asianajajan palkkaamista ap:n kannattaa tosiaan itse kysyä perukirjasta ja/tai perintöverosta verotoimistosta. Se on oikea paikka aloittaa selvitys, jos ap ei halua/voi selvittää asiaa isänsä ja tämän sisarusten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Jos kyseessä on arvokas omaisuus (esim. useita tuottoisia sijoitusasuntoja) ja pesässä osakkaita muutama ja olettaen, että tää keissi on ihan tuore, niin saattaisin sijoittaa perintöasioihin erikoistuneen lakimiehen palveluihin sen sijaan, että kyselisin neuvoja täältä. Tälläisessä tapauksessa sijoitus saattaa poikia voittoa.

Eri asia sitten, jos omaisuus on homeinen omakotitalo muuttotappiokunnassa ja pesässä osakkaita tusina ja/tai perinnönjaon puliveivauksesta on kulunut sen verran aikaa että rikos on vanhentunut, en murehtisi asiaa sen enempää.

Ei ole paljoa oltu tekemisissä, mutta sen mitä muistan oli iso omakotitalo uudisalueella, myöhemmin samalta alueelta toinen talo. Autoja oli pari kappaletta ja vene pihassa. Tiedä sitten sen paremmin, mutta ilmeisesti joku firmakin oli isoisällä joskus. Tarkka oli rahankäytöstä ja töitä oli kova tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Ennen asianajajan palkkaamista ap:n kannattaa tosiaan itse kysyä perukirjasta ja/tai perintöverosta verotoimistosta. Se on oikea paikka aloittaa selvitys, jos ap ei halua/voi selvittää asiaa isänsä ja tämän sisarusten kanssa.

Eikai kukaan osallinen saa tästä tietää?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole sulla mitään oikeuksia. Sä et perinyt mitään vaan isäsi.

Isä toisaalta voi luopua perinnöstään vain jälkeläistensä hyväksi, jos hänellä sellaisia on.

Kuinka ap on mahdollista, että et tiedä oman isovanhempasi tarkkaa kuolinvuotta? Kai sinä hautajaisissa olit?

Olet varmaan keskustellut tästä perintöasiasta sisaresi/veljesi kanssa. Mitä hän sanoo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko siis mahdollista, että isäni ei ole omasta tahdostaan ottanut perintöä vastaan, vaan siirtänyt sen sisaruksilleen omasta tahdostaan? -ap

Ei ole. Tai on, mutta silloin hän ei ole luopunut perinnöstä, vaan lahjoittanut sen sisaruksilleen, jolloin hän on maksanut kuitenkin perintöveron. Ja sisarukset lahjaveron.

Isovanhemmilla on voinut olla testamentti, jossa ei huomioida lapsen tai lasten lakiosaa. Jos näin on, ohitetun lapsen pitäisi erikseen vaatia lakiosaa. Ellei näin tee, ei saa perintöä, mutta ei tietenkään maksa perintöveroakaan.

Yksi mahdollinen vaihtoehto on, että kun isäsi sanoo, että luopui perinnöstä, niin hän tarkoittaa sillä, että ei vaatinut lakiosaansa. Eli testamentin mukaan hän ei ollut saamassa mitään, eikä hän sitten vaatinut lakiosaansa, joka olisi hänelle kuulunuy.

Jos tilanne on taas se, että isäsi oli saamassa perintöä ja hän on sitten ilmoittanut luopuvansa perinnöstä, niin siinä tapauksessa isäsi osa olisi pitänyt jakaa hänen lapsilleen eli esim. sinulle. Jos näin ei ole tapahtunut ja perintö on ollut merkittävä, niin nostaisin kyllä metelin.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka ap on mahdollista, että et tiedä oman isovanhempasi tarkkaa kuolinvuotta? Kai sinä hautajaisissa olit?

Olet varmaan keskustellut tästä perintöasiasta sisaresi/veljesi kanssa. Mitä hän sanoo?

Valitettavasti en saanut mahdollisuutta mennä isovanhempieni hautajaisiin, koska kuulin heidän kuolemastaan vasta hautajaisten jälkeen. Äitini ja isäni erosivat riitaisasti, enkä saanut lapsena tutustua enempää isääni taikka sen puolen sukuun. Siksi minua ei varmaan kutsuttu. Koen asiasta edelleen ahdistusta, koska vietin kuitenkin varhaislapsuudessa heidän kanssaan aikaa ja muistelen heitä lämmöllä. Valitettavasti isäni puolen suku vihaa äitiäni ja se viha kantaa minuun asti, vaikka asiaan en ole tietenkään voinut vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Yksi mahdollinen vaihtoehto on, että kun isäsi sanoo, että luopui perinnöstä, niin hän tarkoittaa sillä, että ei vaatinut lakiosaansa. Eli testamentin mukaan hän ei ollut saamassa mitään, eikä hän sitten vaatinut lakiosaansa, joka olisi hänelle kuulunuy.

Jos tilanne on taas se, että isäsi oli saamassa perintöä ja hän on sitten ilmoittanut luopuvansa perinnöstä, niin siinä tapauksessa isäsi osa olisi pitänyt jakaa hänen lapsilleen eli esim. sinulle. Jos näin ei ole tapahtunut ja perintö on ollut merkittävä, niin nostaisin kyllä metelin.

Mutta kai se jossain olisi tarkistettu, että perintö kuuluu isän lapsille? Eikai niitä hyväksytä ilman mitään lainmukaisia tarkastuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mahdollinen vaihtoehto on, että kun isäsi sanoo, että luopui perinnöstä, niin hän tarkoittaa sillä, että ei vaatinut lakiosaansa. Eli testamentin mukaan hän ei ollut saamassa mitään, eikä hän sitten vaatinut lakiosaansa, joka olisi hänelle kuulunuy.

Jos tilanne on taas se, että isäsi oli saamassa perintöä ja hän on sitten ilmoittanut luopuvansa perinnöstä, niin siinä tapauksessa isäsi osa olisi pitänyt jakaa hänen lapsilleen eli esim. sinulle. Jos näin ei ole tapahtunut ja perintö on ollut merkittävä, niin nostaisin kyllä metelin.

Mutta kai se jossain olisi tarkistettu, että perintö kuuluu isän lapsille? Eikai niitä hyväksytä ilman mitään lainmukaisia tarkastuksia?

Tottakai näin olisi pitänyt tehdä perunkirjoituksessa. Ja petoshan se on, jos sieltä perillisiä puuttuu.

On tainnut käydä niin ettei isäsi ole vaatinut lakiosaansa ja et voi asialle tehdä yhtään mitään. Oletettavasti huonot välit johtaneet tähän. Ja luonnollisesti isänne peritte vasta kun on kuollut. Täällä ollaan monesti perimässä jo eläviäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mahdollinen vaihtoehto on, että kun isäsi sanoo, että luopui perinnöstä, niin hän tarkoittaa sillä, että ei vaatinut lakiosaansa. Eli testamentin mukaan hän ei ollut saamassa mitään, eikä hän sitten vaatinut lakiosaansa, joka olisi hänelle kuulunuy.

Jos tilanne on taas se, että isäsi oli saamassa perintöä ja hän on sitten ilmoittanut luopuvansa perinnöstä, niin siinä tapauksessa isäsi osa olisi pitänyt jakaa hänen lapsilleen eli esim. sinulle. Jos näin ei ole tapahtunut ja perintö on ollut merkittävä, niin nostaisin kyllä metelin.

Mutta kai se jossain olisi tarkistettu, että perintö kuuluu isän lapsille? Eikai niitä hyväksytä ilman mitään lainmukaisia tarkastuksia?

Ei kuulu kun isä on elossa. Lakiosaa ei ole pakko vaatia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli olisiko minut jonkun viranomaistahon kautta pyydetty perunkirjoituksiin tms? Isäni on kyllä rehellinen ihminen, että en ihan usko hänen valehtelevan asiasta. En kehtaa häneltä kysyä, koska en halua kuulostaa rahan ahneelta, kun muutenkaan ei olla erityisesti tekemisissä, isäni puolelta minulla ln yksi sisarus, olisiko se voinut siirtyä vain hänelle? Ap

Uteliaisuudesta, millä perusteella katsot olevasi oikeutettu perintöön, jos sinua ei ole ollut olemassakaan silloin kun perintö on jaettu? - Ja isäsi on tuolloin -mahdollisesesti ihan perustellusta syystä- halunnut kieltäytyä perinnöstä.

En tiedä mistä tällaista sait päähäsi? Olen ollut täysi-ikäinen isovanhempieni kuoltua. Ap

Tämä, jota ei ollut olemassakaan kun tuleva äitinsä luopui perinnöstä on eri ihminen kuin ap, jonka isä luopui perinnöstä. Tuli samaan ketjuun kirjoittelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka ap on mahdollista, että et tiedä oman isovanhempasi tarkkaa kuolinvuotta? Kai sinä hautajaisissa olit?

Olet varmaan keskustellut tästä perintöasiasta sisaresi/veljesi kanssa. Mitä hän sanoo?

Tiedätkö, minne hänet on haudattu? Soita sikäläiseen kirkkoherranvirastoon tai käy hautausmaalla katsomassa hautakivestä kuolinaika.

Jos isäsi on antanut osuutensa sisarelleen, niin silloin hän ei ole luopunut siitä. Jos luopuu, niin silloin ei saa mitenkään vaikuttaa siihen, kenelle osuus menee.

Lienee myös epätodennäköistä mutta mahdollista että isäsi on maksanut perintöverot mutta jako on tehty niin, ettei hänelle tullut mitään/ on suostunut sopujakoon 0-osuudella. Mutta perukirja tehdään ennen jakokirjaa ja perukirja määrää perintöosuuden.