Lue keskustelun säännöt.
Vanhempien osuus lasten ystävyydessä?
14.08.2022 |
Nyt kun koulut ovat taas alkaneet, päästään tutun ongelman äärelle. Koululaisten ystävyyssuhteisiin.
Meillä on kaksi lasta. Toisella pyyhkii kaveriasioissa hyvin ja onkin lähes aamusta iltaan menossa kavereiden kanssa vapaa-aikana. Koulupäivien jälkeiset illat täyttyy myös kavereiden kanssa olemisesta.
Sen sijaan toinen lapsemme ei jaa samaa kokemusta. Meinasin kirjoittaa että hän on jäänyt vähän yksin, mutta ei se oikeastaan niinkään ole. Koulussa esimerkiksi on kavereita, mutta ilmeisesti viettää siellä aikaansa lähinnä nuorempien kanssa. Ei itse koe asiaa mitenkään ongelmana mutta me vanhemmat tietysti toivottavaisiin että hyvä ystävä löytyisi omasta ikäluokasta.
Vapaa-ajalla seuraa löytyy myös omanikäisistä lapsista kunhan mä järjestän asian.
Välillä sovin jonkun toisen vanhemman kanssa, että lapsi y tulee meille kylään ja että meidän lapsi voi tulla heille kylään. Tavallaan pitäisi varmaan olla helpottunut mutta tämäkin on vähän ongelmallinen asia. Toisaalta meidän lapsi on koulussa (viime vuonna jo) joutunut kuulemaan harmittelua asiasta. Tyyliin, "Miten mun äiti nyt sopii kysymättä multa, olin jo sopinut että menen Eetulle pelaamaan". Ymmärrän kyllä spontaanin reaktion ja ehkä onkin ollut väärin sopia vanhempien kesken kysymättä lapsilta mutta taas mun mielestä vanhempihan nuo kaveriasiat hoitaa.
Tänä lukuvuonna, jota on tosin jatkunut vasta pari päivää ja huomenna lisää, on tullut mulle itselleni uusi asia. Tuttuun tapaan viestittelin yhdelle äidille sopiakseni lasten kyläilyistä. Tämä äiti vastasi että juttelee lapsensa kanssa ensin ja katsotaan sitten. Myöhemmin ilmoitti että lapsi oli ehtinyt sopia jo jonkun muun kanssa. Ehdotin sitten ihan tiettyä päivää jolloin lapset voisivat vuoroin olla vaikka meillä tai heillä, esim. maanantaisin. Tuon lapsen äiti laittoi, että tuon ikäiset (nelosluokkalaiset) sopii jo paljon keskenäänkin vanhemmilta varmistellen eikä oikein tunne oikeaksi hirveästi tässä vaiheessa ohjailla sitä, kenen kanssa lapsi on. Ja että meidän lapsi on tervetullut heille joku toinen kerta mutta heidän lapsi viettää aikaa mielummin muutaman muun kanssa eikä vanhemmat siksikään halua kiintiöidä jotain tiettyä päivää meidän lapselle.
Juttelin parin muun kanssa asiasta yleisluontoisesti ja ilmeisesti on ihan yleinen ajatus että ei enää vanhemmat sovi keskenään paitsi jos pitää miettiä kyytejä, ja vanhemmat ei tavallaan määrittele kenen kanssa ollaan ja kenen ei. Tavallaan ymmärrän tavallaan en.
Haluaisin ajatuksia. Siitä että lapsi viettää aikaa nuorempien kanssa, ja siitä sopiiko tuon ikäiset todellakin tai kuuluuko sopia, noin paljon keskenään.
Ymmärrän myös ei voi pakottaa- ajatuksen, mutta sitten en kuitenkaan. Miksi ei voi pakottaa? Eikö olisi kaikkien etu jos kaikki mahtuisivat mukaan?
Kommentit (312)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parin viimeisen sivun ja niissä olevien ap:n kommenttien perusteella sanon, että loepta nyt hyvä ihminen tuo. Ei mene enää kauaa, kun Pekkaasi ihan oikeasti aletaan kiusaamaan tuosta sun tuputtamisestasi.
Ihan muuten on mennyt hyvin mutta kavereita ei löydy ja vapaa-ajalla me viihdytämme Pekkaa ellen ota yhteyttä vanhempiin voisiko Ville tai Konsta esimerkiksi olla Pekan kanssa. Näin Pekka pääsee seuraan missä haluaa olla.
Ap
Ja viikko viikolta huomaat, että se toivottu seura on kovin kiireistä. Konstan ja Villen vanhemmat oppivat sanomaan, että pojat on harkoissa tai mummo on tulossa käymään tai pitää mennä ostamaan lenkkareita, joku toinen kerta sitten. Koulussa Pekan kanssa ei haluta tehdä ryhmätöitä ja opettaja ottaa yhteyttä, koska muut kokevat, että Pekka pyrkii määräilemään. Lopulta olet siellä Konstan kodin vieressä varmistamassa, lähtevätkö todella mummolaan ja jos näyttää siltä, että Ville on siellä kyläilemässä, niin ryntäät soittamaan ovikelloa ja haukut Konstan äidin valehtelijaksi ja teet tietty lasun, koska pojat pelaavat jotain k12 peliä. Mutta Pekka on iloinen, hän pääsi mukaan eikä joudu lähtemään pois, koska kiinnitit hänet käsiraudoilla Konstan vaatekomeron oveen.
Nämä tilanteet on sellaisia että joku haluaa vaikka pelata Fortnitea ja Pekka jotain muuta. Pekkaa ei kuunnella tai sanotaan että pelataan sitä sun toivomaa myöhemmin. Tai pojat ovat porukalla pihalla. Joskus on näitä seuraleikkejä. Kerran Pekka ehdotti kirkonrottaa mutta toiset halusivat olla jotain muuta. Kyllähän se yhdenkin mielipide pitäisi huomioida sillä. Miksi se olisi sen väärempi kuin muidenkaan.
Ap
Ehkä näin, mutta sinun täytyy nyt ymmärtää että lapsesi on opittava ITSE pitämään puoliaan ja neuvottelemaan tekemisistä kavereiden kanssa. Älä puutu asioihin. Jos riitoja tulee, niitä tulee. Anna lasten selvittää ne itse. Aikuinen puuttuu vasta varsinaiseen kiusaamiseen. Mikään kuvaamasi ei sellaista ole. Vaikuttaa siltä että lapsesi on sosiaalisilta taidoiltaan hieman ikäisiään jäljessä, mutta anna nyt hyvä ihminen hänen rauhassa viettää aikaa niiden omien kavereidensa kanssa jotka ovat vähän nuorempia ja samalla tasolla! Jos lapsesi haluaa nimenomaan jonkun tietyn kanssa leikkiä, voit sanoa että kysyy itse sopiiko. Jos vastaus on ri, älä tee siitä numeroa, vaan toteat vaan että kurja juttu, mutta sitten on keksittävä muuta. Et myöskään voi määräillä minkä verran muut ovat valmiita joustamaan sinun lapsesi tahdon mukaisesti, tai että muut joutuvat noudattamaan teidän perheen sääntöjä. Jos teidän säännöt jonkin asian suhteen ovat niin tiukat ettet voi hyväksyä poikkeuksia, on sitten tilanne se, että sinun on todettava lapsellesi ettet halua hänen olevan kyseisen kaverin kanssa. Et siis voi puuttua kaverin toimintaan, ainoastaan oman lapsesi toimintaan. Todettakoon vielä että kun olen kahlannut tämän ketjun alusta loppuun, tulee kyllä vaikutelma että sekä sinulla että lapsellasi on jonkinasteista sosiaalistentaitojen jäykkyyttä/ kömpelyyttä ja hankaluutta tilanteiden ja niihin sopivan käytöksen tulkitsemisessa.
Minun mielestä ei tarvitse joustaa jos joku asia on vahingollinen. Esimerkiksi jos ikäraja on elokuvissa 12 niin miksi niitä pitäisi katsoa sen aiemmin. Tai jos katsotaan jotain kiroilevia tubettajia niin kenen etu se on? Kyllä me joustamme sellaisissa asioissa mitkä eivät opeta huonoja tapoja tai ole vahingollisia kuten nuo mainitsemani esimerkit.
Ei Pekka ole ikäisiään jäljessä ja tämän takia en haluaisikaan että on nuorempien kanssa koska herkästi tulee sellainen ajatus kun ei ole oman ikäluokan kanssa.
Ap
Ei sun tarvii joustaa, jos et halua. Joustamattomuutesi hinta on tämä kaveriongelma. Et voi pakottaa muita perheitä tahtoosi, et vaikka kuinka haluaisit.
Näin uusperheellisenä toivon, ettet koskaan eroa. Kirjoitukset aiheella miehen exä hel****stä puuttuu perheemme asioihin ovat vastaavista ihmisistä.
No on sen kummaa miten yksi voidaan pakottaa olemaan yksin.
Ap
Kuka pakottaa lapsesi olemaan yksin, oikeasti? Millä perusteella hänen pitäisi päästä tuohon luokan muutaman pojan kaveriporukkaan, johon hän selkeästi ei kuulu? Onhan siellä luokalla ne muutkin pojat, eikö heidätkin ihan samalla tavalla pakoteta olemaan yksin, kun ei kutsuta mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko aloittaja vastata aikaisemmin esittämääni kysymykseen?
Haluaako poika itse olla sosiaalinen, vai luuletko sinä äitinä tekeväsi pojan elämästä parempaa pakottamalla hänet vapaa-ajalla viettämään aikaa "kavereiden" kanssa?Itse olen ihan pikkulapsesta asti ollut erittäin introvertti, ja ihan säälittää ajatus siitä, kuinka uupunut poikasi saattaa olla.
Haluaa olla Villen ja kumppaneiden kanssa. Juuri siksi soitan Villen vanhemmille tai Konstan kotiin ja pyydän ottamaan mukaan. Jos ei haluaisi niin en tietenkään kyselisi. Aloitteet tulevat aina pojalta itseltään. Eli poika tulee kotiin ja sanoo että Konsta menee tänään Elmerille ja haluaisi myös mennä Elmerille joku päivä. Voi olla että on itse kysynyt mutta Elmeri sanoo että katsotaan myöhemmin tai toisena päivänä.
Helppo se on Villen äitinä sanoa että eikö lapsi voi olla nuorempienkin kanssa. Voi olla ja onkin. Vapaalla ei heidänkään kanssaan koska aika usein tulee tämä että ei jostain syystä käy. Koulussa pääsee paremmin porukkaan.
Voi olla että en osaa itse lukea kaikkia tilanteita kun en siellä koulussa ole mutta eikö ole vähän väärin olla jonkun kanssa koulussa ja sitten vapaa-ajalla jättää yksin? Minä olen kyllä pyytänyt mukaan yksinäisiäkin vaikka olisivatkin vähän eri tyyppisiä kuin minä.
Juttelin eilen Villen äidin kanssa huolestani Pekan suhteen. Olen kertonut monta kertaa Villelle että toivoisin poikien olevan tiiviimmin yhdessä. Ville aina sanoo että kyllähän sitä voisi useamminkin. Kun minä alan kysellä että tuletko Pekalle vaikka huomenna tai menettekö pelaamaan jalkapalloa ylihuomenna niin Villellä on sitä ja tätä ja on Konstan kanssa sopinut niin ja näin. Yllättäen löytyy tekemisiä mitä eivät koskaan tunnu Pekan kanssa tekevän. Että mennään heittämään kiekkoja tai suunnistamaan kalaan tai, retkelle. Näitä asioita ei tehdä ikinä kun Pekka on mukana ja jos ehdottaa niin eivät halua näitä tehdä. Siksi tuntuu vähän epäuskottavalta että näinkö monia asioita tekee.
Jos ei halua olla Pekan kanssa voisi sanoa suoraan mutta aina tulee että ei se siitä ole kiinni kun aika ei vaan riitä. Kiireistä se on meilläkin ja tuntuu että muilla vanhemmilla sentään on mahdollisuus vähän huokaista kun lapset menevät hetken toisten kanssa. Meillä Pekka on niin paljon vanhempien kanssa että tuntuu välistä ihan uuvuttavalta.
Isompi sisarus sanoo että ei ala ottamaan Pekkaa mukaan kavereidensa kanssa koska Pekalla on niin eri jutut. Eli tavallaan kiusaa hänkin vaikka eihän se hänen vastuulla ole. Mutta siksi juuri vanhempana tässä joutuu järjestelijän rooliin. Muuten Pekka on vain kotona.
Tänään taas hyvä esimerkki. Konsta ja Ville olivat puhuneet menevänsä kalaan ja Pekka kysyi saako tulla mukaan. Pojat olivat kysyneet onko Pekalla välineitä, heillä kuulemma on ja ylimääräisiä isällä mutta niitä ei voi millään lainata. Kun Pekalla ei ole välineitä niin ei sitten päässyt mukaan. Pojat sanoivat että tehdään jotain muuta toisen kerran. Kun minä soitin Konstan äidille niin tämä ei tiennyt poikien suunnitelmista sen tarkemmin ja lupasi että juttelee Konstan kanssa kunhan jollain tauolla kerkeää. Sitten tulikin viestiä että kyllä muuten pääsisi mutta kun ei Pekalla ole välineitä. Mainitsin niistä Konstan isän välineistä mutta äiti sanoi että isä kotiutuu vasta illalla ja on muka niin tarkka ettei niitä voi lainata ilman lupaa.
Eli ei voida lainata välineitä ja tahallaan jätetään yksi pois joukosta. Täällä menee vanhemmatkin mukaan lasten toimintaan.
Ap
Voi apua!
Siis odotitko sinä oikeasti, että tuo äiti lupaa miehensä kalastusvälineet lainaan tältä kysymättä vieläpä jollekin, joka hyvin potentiaalisesti sotkee siiman tai jättää hyvän vieheen pohjaan, kun ei ole taitoa? Että äiti haluaa aiheuttaa riitaa heillä kotona sinun tai poikasi vuoksi? Tai alkaa tuollaisen asian takia viestittelemään/soittelemaan kesken työpäivän? Jos odotit, niin kuinka vieraantunut todellisuudesta voi ihminen olla?!
Ei meillä ole kotona sellaisia vermeitä mihin ei lapset voi koskea tai mitä lapsi ei voisi lainata. Jos vastaava tilanne olisi toisinpäin niin kyllä lainaisin. Ei ne kalastusvälineet niin rikki voi mennä jos niillä tuon ikäinen poika käy kokeilemassa. Korkeintaan joku siima solmuun ja eiköhän niitä nyt saa uusiakin.
Ei tietenkään tarvi kesken työpäivän ruveta selvittämään mutta on tuo nyt kumma kun aina näille on väärä hetki. Itse olen selvittänyt vaikka tauolla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko aloittaja vastata aikaisemmin esittämääni kysymykseen?
Haluaako poika itse olla sosiaalinen, vai luuletko sinä äitinä tekeväsi pojan elämästä parempaa pakottamalla hänet vapaa-ajalla viettämään aikaa "kavereiden" kanssa?Itse olen ihan pikkulapsesta asti ollut erittäin introvertti, ja ihan säälittää ajatus siitä, kuinka uupunut poikasi saattaa olla.
Haluaa olla Villen ja kumppaneiden kanssa. Juuri siksi soitan Villen vanhemmille tai Konstan kotiin ja pyydän ottamaan mukaan. Jos ei haluaisi niin en tietenkään kyselisi. Aloitteet tulevat aina pojalta itseltään. Eli poika tulee kotiin ja sanoo että Konsta menee tänään Elmerille ja haluaisi myös mennä Elmerille joku päivä. Voi olla että on itse kysynyt mutta Elmeri sanoo että katsotaan myöhemmin tai toisena päivänä.
Helppo se on Villen äitinä sanoa että eikö lapsi voi olla nuorempienkin kanssa. Voi olla ja onkin. Vapaalla ei heidänkään kanssaan koska aika usein tulee tämä että ei jostain syystä käy. Koulussa pääsee paremmin porukkaan.
Voi olla että en osaa itse lukea kaikkia tilanteita kun en siellä koulussa ole mutta eikö ole vähän väärin olla jonkun kanssa koulussa ja sitten vapaa-ajalla jättää yksin? Minä olen kyllä pyytänyt mukaan yksinäisiäkin vaikka olisivatkin vähän eri tyyppisiä kuin minä.
Juttelin eilen Villen äidin kanssa huolestani Pekan suhteen. Olen kertonut monta kertaa Villelle että toivoisin poikien olevan tiiviimmin yhdessä. Ville aina sanoo että kyllähän sitä voisi useamminkin. Kun minä alan kysellä että tuletko Pekalle vaikka huomenna tai menettekö pelaamaan jalkapalloa ylihuomenna niin Villellä on sitä ja tätä ja on Konstan kanssa sopinut niin ja näin. Yllättäen löytyy tekemisiä mitä eivät koskaan tunnu Pekan kanssa tekevän. Että mennään heittämään kiekkoja tai suunnistamaan kalaan tai, retkelle. Näitä asioita ei tehdä ikinä kun Pekka on mukana ja jos ehdottaa niin eivät halua näitä tehdä. Siksi tuntuu vähän epäuskottavalta että näinkö monia asioita tekee.
Jos ei halua olla Pekan kanssa voisi sanoa suoraan mutta aina tulee että ei se siitä ole kiinni kun aika ei vaan riitä. Kiireistä se on meilläkin ja tuntuu että muilla vanhemmilla sentään on mahdollisuus vähän huokaista kun lapset menevät hetken toisten kanssa. Meillä Pekka on niin paljon vanhempien kanssa että tuntuu välistä ihan uuvuttavalta.
Isompi sisarus sanoo että ei ala ottamaan Pekkaa mukaan kavereidensa kanssa koska Pekalla on niin eri jutut. Eli tavallaan kiusaa hänkin vaikka eihän se hänen vastuulla ole. Mutta siksi juuri vanhempana tässä joutuu järjestelijän rooliin. Muuten Pekka on vain kotona.
Tänään taas hyvä esimerkki. Konsta ja Ville olivat puhuneet menevänsä kalaan ja Pekka kysyi saako tulla mukaan. Pojat olivat kysyneet onko Pekalla välineitä, heillä kuulemma on ja ylimääräisiä isällä mutta niitä ei voi millään lainata. Kun Pekalla ei ole välineitä niin ei sitten päässyt mukaan. Pojat sanoivat että tehdään jotain muuta toisen kerran. Kun minä soitin Konstan äidille niin tämä ei tiennyt poikien suunnitelmista sen tarkemmin ja lupasi että juttelee Konstan kanssa kunhan jollain tauolla kerkeää. Sitten tulikin viestiä että kyllä muuten pääsisi mutta kun ei Pekalla ole välineitä. Mainitsin niistä Konstan isän välineistä mutta äiti sanoi että isä kotiutuu vasta illalla ja on muka niin tarkka ettei niitä voi lainata ilman lupaa.
Eli ei voida lainata välineitä ja tahallaan jätetään yksi pois joukosta. Täällä menee vanhemmatkin mukaan lasten toimintaan.
Ap
Voi apua!
Siis odotitko sinä oikeasti, että tuo äiti lupaa miehensä kalastusvälineet lainaan tältä kysymättä vieläpä jollekin, joka hyvin potentiaalisesti sotkee siiman tai jättää hyvän vieheen pohjaan, kun ei ole taitoa? Että äiti haluaa aiheuttaa riitaa heillä kotona sinun tai poikasi vuoksi? Tai alkaa tuollaisen asian takia viestittelemään/soittelemaan kesken työpäivän? Jos odotit, niin kuinka vieraantunut todellisuudesta voi ihminen olla?!
Ei meillä ole kotona sellaisia vermeitä mihin ei lapset voi koskea tai mitä lapsi ei voisi lainata. Jos vastaava tilanne olisi toisinpäin niin kyllä lainaisin. Ei ne kalastusvälineet niin rikki voi mennä jos niillä tuon ikäinen poika käy kokeilemassa. Korkeintaan joku siima solmuun ja eiköhän niitä nyt saa uusiakin.
Ei tietenkään tarvi kesken työpäivän ruveta selvittämään mutta on tuo nyt kumma kun aina näille on väärä hetki. Itse olen selvittänyt vaikka tauolla.
Ap
Sun, ja kenties poikasi, ongelma on empatiakyvyn puute. Se on toisen asemaan asettumista. Ette osaa asettua toisen asemaan. Tämä lause kertoo sen: Ei meillä ole kotona sellaisia vermeitä mihin ei lapset voi koskea tai mitä lapsi ei voisi lainata.
Kun teillä ei ole, et voi kuvitellakaan, että jollain muulla voisi olla. Olen se maastopyöräilijä. Kyllä, saisin paskahalvauksen, jos mun pyörä olisi annettu Pekalle ilman lupaa. Saisin myös paskahalvauksen, jos joku lainaisi työtietokonettani.
Ai kuka pakottaa olemaan yksin no ne toiset lapset jotka ei hänen kanssansa ole ellen minä tartu asiaan. Ovat hänen kanssaan kun minä järjestän.
Ja onhan hän reilu muille. Kuka sanoo että ei olisi. Ei oma mielipide tai erilaisuus ole sitä etteikö ole kiva tai reilu eikä kenenkään kivuus tai reiluus perustu siihen että täytyy olla täysin samanlainen kuin muut.
Ap
Muutama vuosi enää ja Pekkasi ei pääse enää edes Villen ja Konstan mukaan yhtään mihinkään. Ei vaikka soittaisit poliisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko aloittaja vastata aikaisemmin esittämääni kysymykseen?
Haluaako poika itse olla sosiaalinen, vai luuletko sinä äitinä tekeväsi pojan elämästä parempaa pakottamalla hänet vapaa-ajalla viettämään aikaa "kavereiden" kanssa?Itse olen ihan pikkulapsesta asti ollut erittäin introvertti, ja ihan säälittää ajatus siitä, kuinka uupunut poikasi saattaa olla.
Haluaa olla Villen ja kumppaneiden kanssa. Juuri siksi soitan Villen vanhemmille tai Konstan kotiin ja pyydän ottamaan mukaan. Jos ei haluaisi niin en tietenkään kyselisi. Aloitteet tulevat aina pojalta itseltään. Eli poika tulee kotiin ja sanoo että Konsta menee tänään Elmerille ja haluaisi myös mennä Elmerille joku päivä. Voi olla että on itse kysynyt mutta Elmeri sanoo että katsotaan myöhemmin tai toisena päivänä.
Helppo se on Villen äitinä sanoa että eikö lapsi voi olla nuorempienkin kanssa. Voi olla ja onkin. Vapaalla ei heidänkään kanssaan koska aika usein tulee tämä että ei jostain syystä käy. Koulussa pääsee paremmin porukkaan.
Voi olla että en osaa itse lukea kaikkia tilanteita kun en siellä koulussa ole mutta eikö ole vähän väärin olla jonkun kanssa koulussa ja sitten vapaa-ajalla jättää yksin? Minä olen kyllä pyytänyt mukaan yksinäisiäkin vaikka olisivatkin vähän eri tyyppisiä kuin minä.
Juttelin eilen Villen äidin kanssa huolestani Pekan suhteen. Olen kertonut monta kertaa Villelle että toivoisin poikien olevan tiiviimmin yhdessä. Ville aina sanoo että kyllähän sitä voisi useamminkin. Kun minä alan kysellä että tuletko Pekalle vaikka huomenna tai menettekö pelaamaan jalkapalloa ylihuomenna niin Villellä on sitä ja tätä ja on Konstan kanssa sopinut niin ja näin. Yllättäen löytyy tekemisiä mitä eivät koskaan tunnu Pekan kanssa tekevän. Että mennään heittämään kiekkoja tai suunnistamaan kalaan tai, retkelle. Näitä asioita ei tehdä ikinä kun Pekka on mukana ja jos ehdottaa niin eivät halua näitä tehdä. Siksi tuntuu vähän epäuskottavalta että näinkö monia asioita tekee.
Jos ei halua olla Pekan kanssa voisi sanoa suoraan mutta aina tulee että ei se siitä ole kiinni kun aika ei vaan riitä. Kiireistä se on meilläkin ja tuntuu että muilla vanhemmilla sentään on mahdollisuus vähän huokaista kun lapset menevät hetken toisten kanssa. Meillä Pekka on niin paljon vanhempien kanssa että tuntuu välistä ihan uuvuttavalta.
Isompi sisarus sanoo että ei ala ottamaan Pekkaa mukaan kavereidensa kanssa koska Pekalla on niin eri jutut. Eli tavallaan kiusaa hänkin vaikka eihän se hänen vastuulla ole. Mutta siksi juuri vanhempana tässä joutuu järjestelijän rooliin. Muuten Pekka on vain kotona.
Tänään taas hyvä esimerkki. Konsta ja Ville olivat puhuneet menevänsä kalaan ja Pekka kysyi saako tulla mukaan. Pojat olivat kysyneet onko Pekalla välineitä, heillä kuulemma on ja ylimääräisiä isällä mutta niitä ei voi millään lainata. Kun Pekalla ei ole välineitä niin ei sitten päässyt mukaan. Pojat sanoivat että tehdään jotain muuta toisen kerran. Kun minä soitin Konstan äidille niin tämä ei tiennyt poikien suunnitelmista sen tarkemmin ja lupasi että juttelee Konstan kanssa kunhan jollain tauolla kerkeää. Sitten tulikin viestiä että kyllä muuten pääsisi mutta kun ei Pekalla ole välineitä. Mainitsin niistä Konstan isän välineistä mutta äiti sanoi että isä kotiutuu vasta illalla ja on muka niin tarkka ettei niitä voi lainata ilman lupaa.
Eli ei voida lainata välineitä ja tahallaan jätetään yksi pois joukosta. Täällä menee vanhemmatkin mukaan lasten toimintaan.
Ap
Voi apua!
Siis odotitko sinä oikeasti, että tuo äiti lupaa miehensä kalastusvälineet lainaan tältä kysymättä vieläpä jollekin, joka hyvin potentiaalisesti sotkee siiman tai jättää hyvän vieheen pohjaan, kun ei ole taitoa? Että äiti haluaa aiheuttaa riitaa heillä kotona sinun tai poikasi vuoksi? Tai alkaa tuollaisen asian takia viestittelemään/soittelemaan kesken työpäivän? Jos odotit, niin kuinka vieraantunut todellisuudesta voi ihminen olla?!
Ei meillä ole kotona sellaisia vermeitä mihin ei lapset voi koskea tai mitä lapsi ei voisi lainata. Jos vastaava tilanne olisi toisinpäin niin kyllä lainaisin. Ei ne kalastusvälineet niin rikki voi mennä jos niillä tuon ikäinen poika käy kokeilemassa. Korkeintaan joku siima solmuun ja eiköhän niitä nyt saa uusiakin.
Ei tietenkään tarvi kesken työpäivän ruveta selvittämään mutta on tuo nyt kumma kun aina näille on väärä hetki. Itse olen selvittänyt vaikka tauolla.
Ap
Sun, ja kenties poikasi, ongelma on empatiakyvyn puute. Se on toisen asemaan asettumista. Ette osaa asettua toisen asemaan. Tämä lause kertoo sen: Ei meillä ole kotona sellaisia vermeitä mihin ei lapset voi koskea tai mitä lapsi ei voisi lainata.
Kun teillä ei ole, et voi kuvitellakaan, että jollain muulla voisi olla. Olen se maastopyöräilijä. Kyllä, saisin paskahalvauksen, jos mun pyörä olisi annettu Pekalle ilman lupaa. Saisin myös paskahalvauksen, jos joku lainaisi työtietokonettani.
No niin tai näin en ymmärrä sitä että jos on välineitä eikö tosiaan voi lainata ja opastaa miten niiden kanssa ollaan. Kyllä tämä on meillä toiminut. Ja vaikka ei olisi tämä välineasiakaan niin silti se että ei sanota suoraan jos on joku syy. Ei muutenkaan ole oikein jättää aina yksi pois. Ilmeisesti sinä hyväksyt kiusaamisen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi enää ja Pekkasi ei pääse enää edes Villen ja Konstan mukaan yhtään mihinkään. Ei vaikka soittaisit poliisille.
No jospa se asia hoituu kun minä soitan ihan vanhemmille. Tämä kiusaaminen on kyllä ihmeellistä kun sitä tietyt saavat tehdä aivan vapaasti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai kuka pakottaa olemaan yksin no ne toiset lapset jotka ei hänen kanssansa ole ellen minä tartu asiaan. Ovat hänen kanssaan kun minä järjestän.
Ja onhan hän reilu muille. Kuka sanoo että ei olisi. Ei oma mielipide tai erilaisuus ole sitä etteikö ole kiva tai reilu eikä kenenkään kivuus tai reiluus perustu siihen että täytyy olla täysin samanlainen kuin muut.
Ap
Se olet tässä jo aika monen sivun verran sanonut, että Villen ja Konstan ja muutaman muun lapsen mielipide, siis se, että ovat keskenään, on väärin. Että heidän mielipiteensä tekee heistä epäreiluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi enää ja Pekkasi ei pääse enää edes Villen ja Konstan mukaan yhtään mihinkään. Ei vaikka soittaisit poliisille.
No jospa se asia hoituu kun minä soitan ihan vanhemmille. Tämä kiusaaminen on kyllä ihmeellistä kun sitä tietyt saavat tehdä aivan vapaasti.
Ap
Ei se hoidu. Kun pojat menevät yläkouluun, ei heidän vanhempansa enää päätä, keitä he ottavat mukaansa ja keitä eivät. Ja usko pois: heidän vanhempansa eivät edes halua olla päättämässä asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko aloittaja vastata aikaisemmin esittämääni kysymykseen?
Haluaako poika itse olla sosiaalinen, vai luuletko sinä äitinä tekeväsi pojan elämästä parempaa pakottamalla hänet vapaa-ajalla viettämään aikaa "kavereiden" kanssa?Itse olen ihan pikkulapsesta asti ollut erittäin introvertti, ja ihan säälittää ajatus siitä, kuinka uupunut poikasi saattaa olla.
Haluaa olla Villen ja kumppaneiden kanssa. Juuri siksi soitan Villen vanhemmille tai Konstan kotiin ja pyydän ottamaan mukaan. Jos ei haluaisi niin en tietenkään kyselisi. Aloitteet tulevat aina pojalta itseltään. Eli poika tulee kotiin ja sanoo että Konsta menee tänään Elmerille ja haluaisi myös mennä Elmerille joku päivä. Voi olla että on itse kysynyt mutta Elmeri sanoo että katsotaan myöhemmin tai toisena päivänä.
Helppo se on Villen äitinä sanoa että eikö lapsi voi olla nuorempienkin kanssa. Voi olla ja onkin. Vapaalla ei heidänkään kanssaan koska aika usein tulee tämä että ei jostain syystä käy. Koulussa pääsee paremmin porukkaan.
Voi olla että en osaa itse lukea kaikkia tilanteita kun en siellä koulussa ole mutta eikö ole vähän väärin olla jonkun kanssa koulussa ja sitten vapaa-ajalla jättää yksin? Minä olen kyllä pyytänyt mukaan yksinäisiäkin vaikka olisivatkin vähän eri tyyppisiä kuin minä.
Juttelin eilen Villen äidin kanssa huolestani Pekan suhteen. Olen kertonut monta kertaa Villelle että toivoisin poikien olevan tiiviimmin yhdessä. Ville aina sanoo että kyllähän sitä voisi useamminkin. Kun minä alan kysellä että tuletko Pekalle vaikka huomenna tai menettekö pelaamaan jalkapalloa ylihuomenna niin Villellä on sitä ja tätä ja on Konstan kanssa sopinut niin ja näin. Yllättäen löytyy tekemisiä mitä eivät koskaan tunnu Pekan kanssa tekevän. Että mennään heittämään kiekkoja tai suunnistamaan kalaan tai, retkelle. Näitä asioita ei tehdä ikinä kun Pekka on mukana ja jos ehdottaa niin eivät halua näitä tehdä. Siksi tuntuu vähän epäuskottavalta että näinkö monia asioita tekee.
Jos ei halua olla Pekan kanssa voisi sanoa suoraan mutta aina tulee että ei se siitä ole kiinni kun aika ei vaan riitä. Kiireistä se on meilläkin ja tuntuu että muilla vanhemmilla sentään on mahdollisuus vähän huokaista kun lapset menevät hetken toisten kanssa. Meillä Pekka on niin paljon vanhempien kanssa että tuntuu välistä ihan uuvuttavalta.
Isompi sisarus sanoo että ei ala ottamaan Pekkaa mukaan kavereidensa kanssa koska Pekalla on niin eri jutut. Eli tavallaan kiusaa hänkin vaikka eihän se hänen vastuulla ole. Mutta siksi juuri vanhempana tässä joutuu järjestelijän rooliin. Muuten Pekka on vain kotona.
Tänään taas hyvä esimerkki. Konsta ja Ville olivat puhuneet menevänsä kalaan ja Pekka kysyi saako tulla mukaan. Pojat olivat kysyneet onko Pekalla välineitä, heillä kuulemma on ja ylimääräisiä isällä mutta niitä ei voi millään lainata. Kun Pekalla ei ole välineitä niin ei sitten päässyt mukaan. Pojat sanoivat että tehdään jotain muuta toisen kerran. Kun minä soitin Konstan äidille niin tämä ei tiennyt poikien suunnitelmista sen tarkemmin ja lupasi että juttelee Konstan kanssa kunhan jollain tauolla kerkeää. Sitten tulikin viestiä että kyllä muuten pääsisi mutta kun ei Pekalla ole välineitä. Mainitsin niistä Konstan isän välineistä mutta äiti sanoi että isä kotiutuu vasta illalla ja on muka niin tarkka ettei niitä voi lainata ilman lupaa.
Eli ei voida lainata välineitä ja tahallaan jätetään yksi pois joukosta. Täällä menee vanhemmatkin mukaan lasten toimintaan.
Ap
Voi apua!
Siis odotitko sinä oikeasti, että tuo äiti lupaa miehensä kalastusvälineet lainaan tältä kysymättä vieläpä jollekin, joka hyvin potentiaalisesti sotkee siiman tai jättää hyvän vieheen pohjaan, kun ei ole taitoa? Että äiti haluaa aiheuttaa riitaa heillä kotona sinun tai poikasi vuoksi? Tai alkaa tuollaisen asian takia viestittelemään/soittelemaan kesken työpäivän? Jos odotit, niin kuinka vieraantunut todellisuudesta voi ihminen olla?!
Ei meillä ole kotona sellaisia vermeitä mihin ei lapset voi koskea tai mitä lapsi ei voisi lainata. Jos vastaava tilanne olisi toisinpäin niin kyllä lainaisin. Ei ne kalastusvälineet niin rikki voi mennä jos niillä tuon ikäinen poika käy kokeilemassa. Korkeintaan joku siima solmuun ja eiköhän niitä nyt saa uusiakin.
Ei tietenkään tarvi kesken työpäivän ruveta selvittämään mutta on tuo nyt kumma kun aina näille on väärä hetki. Itse olen selvittänyt vaikka tauolla.
Ap
Sun, ja kenties poikasi, ongelma on empatiakyvyn puute. Se on toisen asemaan asettumista. Ette osaa asettua toisen asemaan. Tämä lause kertoo sen: Ei meillä ole kotona sellaisia vermeitä mihin ei lapset voi koskea tai mitä lapsi ei voisi lainata.
Kun teillä ei ole, et voi kuvitellakaan, että jollain muulla voisi olla. Olen se maastopyöräilijä. Kyllä, saisin paskahalvauksen, jos mun pyörä olisi annettu Pekalle ilman lupaa. Saisin myös paskahalvauksen, jos joku lainaisi työtietokonettani.No niin tai näin en ymmärrä sitä että jos on välineitä eikö tosiaan voi lainata ja opastaa miten niiden kanssa ollaan. Kyllä tämä on meillä toiminut. Ja vaikka ei olisi tämä välineasiakaan niin silti se että ei sanota suoraan jos on joku syy. Ei muutenkaan ole oikein jättää aina yksi pois. Ilmeisesti sinä hyväksyt kiusaamisen.
Ap
En hyväksy kiusaamista. Se mitä teit tuolle äidille asettamalla hänet hankalaan asemaan on kiusaamista. Se, että vaadit muiden perheiden toimivan sun sääntöjen mukaan tai kuten teillä toimitaan, lähentelee kiusaamista myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko aloittaja vastata aikaisemmin esittämääni kysymykseen?
Haluaako poika itse olla sosiaalinen, vai luuletko sinä äitinä tekeväsi pojan elämästä parempaa pakottamalla hänet vapaa-ajalla viettämään aikaa "kavereiden" kanssa?Itse olen ihan pikkulapsesta asti ollut erittäin introvertti, ja ihan säälittää ajatus siitä, kuinka uupunut poikasi saattaa olla.
Haluaa olla Villen ja kumppaneiden kanssa. Juuri siksi soitan Villen vanhemmille tai Konstan kotiin ja pyydän ottamaan mukaan. Jos ei haluaisi niin en tietenkään kyselisi. Aloitteet tulevat aina pojalta itseltään. Eli poika tulee kotiin ja sanoo että Konsta menee tänään Elmerille ja haluaisi myös mennä Elmerille joku päivä. Voi olla että on itse kysynyt mutta Elmeri sanoo että katsotaan myöhemmin tai toisena päivänä.
Helppo se on Villen äitinä sanoa että eikö lapsi voi olla nuorempienkin kanssa. Voi olla ja onkin. Vapaalla ei heidänkään kanssaan koska aika usein tulee tämä että ei jostain syystä käy. Koulussa pääsee paremmin porukkaan.
Voi olla että en osaa itse lukea kaikkia tilanteita kun en siellä koulussa ole mutta eikö ole vähän väärin olla jonkun kanssa koulussa ja sitten vapaa-ajalla jättää yksin? Minä olen kyllä pyytänyt mukaan yksinäisiäkin vaikka olisivatkin vähän eri tyyppisiä kuin minä.
Juttelin eilen Villen äidin kanssa huolestani Pekan suhteen. Olen kertonut monta kertaa Villelle että toivoisin poikien olevan tiiviimmin yhdessä. Ville aina sanoo että kyllähän sitä voisi useamminkin. Kun minä alan kysellä että tuletko Pekalle vaikka huomenna tai menettekö pelaamaan jalkapalloa ylihuomenna niin Villellä on sitä ja tätä ja on Konstan kanssa sopinut niin ja näin. Yllättäen löytyy tekemisiä mitä eivät koskaan tunnu Pekan kanssa tekevän. Että mennään heittämään kiekkoja tai suunnistamaan kalaan tai, retkelle. Näitä asioita ei tehdä ikinä kun Pekka on mukana ja jos ehdottaa niin eivät halua näitä tehdä. Siksi tuntuu vähän epäuskottavalta että näinkö monia asioita tekee.
Jos ei halua olla Pekan kanssa voisi sanoa suoraan mutta aina tulee että ei se siitä ole kiinni kun aika ei vaan riitä. Kiireistä se on meilläkin ja tuntuu että muilla vanhemmilla sentään on mahdollisuus vähän huokaista kun lapset menevät hetken toisten kanssa. Meillä Pekka on niin paljon vanhempien kanssa että tuntuu välistä ihan uuvuttavalta.
Isompi sisarus sanoo että ei ala ottamaan Pekkaa mukaan kavereidensa kanssa koska Pekalla on niin eri jutut. Eli tavallaan kiusaa hänkin vaikka eihän se hänen vastuulla ole. Mutta siksi juuri vanhempana tässä joutuu järjestelijän rooliin. Muuten Pekka on vain kotona.
Tänään taas hyvä esimerkki. Konsta ja Ville olivat puhuneet menevänsä kalaan ja Pekka kysyi saako tulla mukaan. Pojat olivat kysyneet onko Pekalla välineitä, heillä kuulemma on ja ylimääräisiä isällä mutta niitä ei voi millään lainata. Kun Pekalla ei ole välineitä niin ei sitten päässyt mukaan. Pojat sanoivat että tehdään jotain muuta toisen kerran. Kun minä soitin Konstan äidille niin tämä ei tiennyt poikien suunnitelmista sen tarkemmin ja lupasi että juttelee Konstan kanssa kunhan jollain tauolla kerkeää. Sitten tulikin viestiä että kyllä muuten pääsisi mutta kun ei Pekalla ole välineitä. Mainitsin niistä Konstan isän välineistä mutta äiti sanoi että isä kotiutuu vasta illalla ja on muka niin tarkka ettei niitä voi lainata ilman lupaa.
Eli ei voida lainata välineitä ja tahallaan jätetään yksi pois joukosta. Täällä menee vanhemmatkin mukaan lasten toimintaan.
Ap
Voi apua!
Siis odotitko sinä oikeasti, että tuo äiti lupaa miehensä kalastusvälineet lainaan tältä kysymättä vieläpä jollekin, joka hyvin potentiaalisesti sotkee siiman tai jättää hyvän vieheen pohjaan, kun ei ole taitoa? Että äiti haluaa aiheuttaa riitaa heillä kotona sinun tai poikasi vuoksi? Tai alkaa tuollaisen asian takia viestittelemään/soittelemaan kesken työpäivän? Jos odotit, niin kuinka vieraantunut todellisuudesta voi ihminen olla?!
Ei meillä ole kotona sellaisia vermeitä mihin ei lapset voi koskea tai mitä lapsi ei voisi lainata. Jos vastaava tilanne olisi toisinpäin niin kyllä lainaisin. Ei ne kalastusvälineet niin rikki voi mennä jos niillä tuon ikäinen poika käy kokeilemassa. Korkeintaan joku siima solmuun ja eiköhän niitä nyt saa uusiakin.
Ei tietenkään tarvi kesken työpäivän ruveta selvittämään mutta on tuo nyt kumma kun aina näille on väärä hetki. Itse olen selvittänyt vaikka tauolla.
Ap
Sun, ja kenties poikasi, ongelma on empatiakyvyn puute. Se on toisen asemaan asettumista. Ette osaa asettua toisen asemaan. Tämä lause kertoo sen: Ei meillä ole kotona sellaisia vermeitä mihin ei lapset voi koskea tai mitä lapsi ei voisi lainata.
Kun teillä ei ole, et voi kuvitellakaan, että jollain muulla voisi olla. Olen se maastopyöräilijä. Kyllä, saisin paskahalvauksen, jos mun pyörä olisi annettu Pekalle ilman lupaa. Saisin myös paskahalvauksen, jos joku lainaisi työtietokonettani.No niin tai näin en ymmärrä sitä että jos on välineitä eikö tosiaan voi lainata ja opastaa miten niiden kanssa ollaan. Kyllä tämä on meillä toiminut. Ja vaikka ei olisi tämä välineasiakaan niin silti se että ei sanota suoraan jos on joku syy. Ei muutenkaan ole oikein jättää aina yksi pois. Ilmeisesti sinä hyväksyt kiusaamisen.
Ap
En hyväksy kiusaamista. Se mitä teit tuolle äidille asettamalla hänet hankalaan asemaan on kiusaamista. Se, että vaadit muiden perheiden toimivan sun sääntöjen mukaan tai kuten teillä toimitaan, lähentelee kiusaamista myös.
Tuossa välinetapauksessa syy sanottiin ihan suoraan. Sinä vain et hyväksynyt sitä syyksi, kun et osaa tilannetta kuvitella ja siksi luulet sitä tekosyyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten voi muuttaa omaa toimintaa jos on reilu ja kiltti toisille, kuitenkin tuntuu aina jäävän muiden jalkoihin. Ei tule kuulluksi ja kuunnelluksi eikä saa omia mielipiteitään juuri koskaan läpi. Jos sanoo ettei saa tehdä sitä tätä niin kysellään että miksi vaikka tiedetään varsin hyvin.
Mitä pitää Pekkana tehdä toisin?
Ap
Treenailla erilaisia tapoja saada oma mielipiteensä kuulluksi. Voitte yhdessä kokeilla, miten poika voi ehdottaa tekemisiä, niin että se kuulostaa houkuttelevalta, ei pakottamiselta tai määräilyltä.
Olen oman poikani kanssa käynyt ihan samoja keskusteluja. Muut on tyhmiä, kun ne aina haluaa tehdä juttua X, eikä koskaan Y, jota minä haluaisin. Sitten on keskusteltu siitä, että kavereiden ehdottamat leikit voikin olla kivoja, jos niitä kokeilee ja ettei kukaan innostu sellaisen ehdotuksista, joka aina tyrmää toisten ideat. Että ei tarvitse aina suostua muiden ehdotuksiin, mutta silit yrittää edistää tasapuolisuutta.
Paljon myös siitä, että oman asenteen saa valita ja oman toimintansa. Muita ei voi muuttaa. Jos yhteistä säveltä kavereiden kanssa ei löydy, on punnittava muuttaako omaa toimintaa vai jääkö ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko aloittaja vastata aikaisemmin esittämääni kysymykseen?
Haluaako poika itse olla sosiaalinen, vai luuletko sinä äitinä tekeväsi pojan elämästä parempaa pakottamalla hänet vapaa-ajalla viettämään aikaa "kavereiden" kanssa?Itse olen ihan pikkulapsesta asti ollut erittäin introvertti, ja ihan säälittää ajatus siitä, kuinka uupunut poikasi saattaa olla.
Haluaa olla Villen ja kumppaneiden kanssa. Juuri siksi soitan Villen vanhemmille tai Konstan kotiin ja pyydän ottamaan mukaan. Jos ei haluaisi niin en tietenkään kyselisi. Aloitteet tulevat aina pojalta itseltään. Eli poika tulee kotiin ja sanoo että Konsta menee tänään Elmerille ja haluaisi myös mennä Elmerille joku päivä. Voi olla että on itse kysynyt mutta Elmeri sanoo että katsotaan myöhemmin tai toisena päivänä.
Helppo se on Villen äitinä sanoa että eikö lapsi voi olla nuorempienkin kanssa. Voi olla ja onkin. Vapaalla ei heidänkään kanssaan koska aika usein tulee tämä että ei jostain syystä käy. Koulussa pääsee paremmin porukkaan.
Voi olla että en osaa itse lukea kaikkia tilanteita kun en siellä koulussa ole mutta eikö ole vähän väärin olla jonkun kanssa koulussa ja sitten vapaa-ajalla jättää yksin? Minä olen kyllä pyytänyt mukaan yksinäisiäkin vaikka olisivatkin vähän eri tyyppisiä kuin minä.
Juttelin eilen Villen äidin kanssa huolestani Pekan suhteen. Olen kertonut monta kertaa Villelle että toivoisin poikien olevan tiiviimmin yhdessä. Ville aina sanoo että kyllähän sitä voisi useamminkin. Kun minä alan kysellä että tuletko Pekalle vaikka huomenna tai menettekö pelaamaan jalkapalloa ylihuomenna niin Villellä on sitä ja tätä ja on Konstan kanssa sopinut niin ja näin. Yllättäen löytyy tekemisiä mitä eivät koskaan tunnu Pekan kanssa tekevän. Että mennään heittämään kiekkoja tai suunnistamaan kalaan tai, retkelle. Näitä asioita ei tehdä ikinä kun Pekka on mukana ja jos ehdottaa niin eivät halua näitä tehdä. Siksi tuntuu vähän epäuskottavalta että näinkö monia asioita tekee.
Jos ei halua olla Pekan kanssa voisi sanoa suoraan mutta aina tulee että ei se siitä ole kiinni kun aika ei vaan riitä. Kiireistä se on meilläkin ja tuntuu että muilla vanhemmilla sentään on mahdollisuus vähän huokaista kun lapset menevät hetken toisten kanssa. Meillä Pekka on niin paljon vanhempien kanssa että tuntuu välistä ihan uuvuttavalta.
Isompi sisarus sanoo että ei ala ottamaan Pekkaa mukaan kavereidensa kanssa koska Pekalla on niin eri jutut. Eli tavallaan kiusaa hänkin vaikka eihän se hänen vastuulla ole. Mutta siksi juuri vanhempana tässä joutuu järjestelijän rooliin. Muuten Pekka on vain kotona.
Tänään taas hyvä esimerkki. Konsta ja Ville olivat puhuneet menevänsä kalaan ja Pekka kysyi saako tulla mukaan. Pojat olivat kysyneet onko Pekalla välineitä, heillä kuulemma on ja ylimääräisiä isällä mutta niitä ei voi millään lainata. Kun Pekalla ei ole välineitä niin ei sitten päässyt mukaan. Pojat sanoivat että tehdään jotain muuta toisen kerran. Kun minä soitin Konstan äidille niin tämä ei tiennyt poikien suunnitelmista sen tarkemmin ja lupasi että juttelee Konstan kanssa kunhan jollain tauolla kerkeää. Sitten tulikin viestiä että kyllä muuten pääsisi mutta kun ei Pekalla ole välineitä. Mainitsin niistä Konstan isän välineistä mutta äiti sanoi että isä kotiutuu vasta illalla ja on muka niin tarkka ettei niitä voi lainata ilman lupaa.
Eli ei voida lainata välineitä ja tahallaan jätetään yksi pois joukosta. Täällä menee vanhemmatkin mukaan lasten toimintaan.
Ap
Voi apua!
Siis odotitko sinä oikeasti, että tuo äiti lupaa miehensä kalastusvälineet lainaan tältä kysymättä vieläpä jollekin, joka hyvin potentiaalisesti sotkee siiman tai jättää hyvän vieheen pohjaan, kun ei ole taitoa? Että äiti haluaa aiheuttaa riitaa heillä kotona sinun tai poikasi vuoksi? Tai alkaa tuollaisen asian takia viestittelemään/soittelemaan kesken työpäivän? Jos odotit, niin kuinka vieraantunut todellisuudesta voi ihminen olla?!
Ei meillä ole kotona sellaisia vermeitä mihin ei lapset voi koskea tai mitä lapsi ei voisi lainata. Jos vastaava tilanne olisi toisinpäin niin kyllä lainaisin. Ei ne kalastusvälineet niin rikki voi mennä jos niillä tuon ikäinen poika käy kokeilemassa. Korkeintaan joku siima solmuun ja eiköhän niitä nyt saa uusiakin.
Ei tietenkään tarvi kesken työpäivän ruveta selvittämään mutta on tuo nyt kumma kun aina näille on väärä hetki. Itse olen selvittänyt vaikka tauolla.
Ap
Sun, ja kenties poikasi, ongelma on empatiakyvyn puute. Se on toisen asemaan asettumista. Ette osaa asettua toisen asemaan. Tämä lause kertoo sen: Ei meillä ole kotona sellaisia vermeitä mihin ei lapset voi koskea tai mitä lapsi ei voisi lainata.
Kun teillä ei ole, et voi kuvitellakaan, että jollain muulla voisi olla. Olen se maastopyöräilijä. Kyllä, saisin paskahalvauksen, jos mun pyörä olisi annettu Pekalle ilman lupaa. Saisin myös paskahalvauksen, jos joku lainaisi työtietokonettani.No niin tai näin en ymmärrä sitä että jos on välineitä eikö tosiaan voi lainata ja opastaa miten niiden kanssa ollaan. Kyllä tämä on meillä toiminut. Ja vaikka ei olisi tämä välineasiakaan niin silti se että ei sanota suoraan jos on joku syy. Ei muutenkaan ole oikein jättää aina yksi pois. Ilmeisesti sinä hyväksyt kiusaamisen.
Ap
Ei tuo ole kiusaamista. Ne kalastusvälineet voi olla tosi kalliita tai vaikeasti korvattavissa olevia, jos menevät rikki. Eikä sillä oikeastaan ole mitään merkitystä, ne ovat jonkun toisen omia, hän saa aivan vapaasti päättää, mitä niillä tekee.
En muutenkaan ymmärrä miksi jankkaat siitä miten aina saatte jonkun "tekosyyn". Haluatko, että nämä vanhemmat kertovat päin naamaa, mitä mieltä oikeasti ovat lapsestasi? He yrittävät toimia hienotunteisesti, mutta ilmeisesti et osaa ollenkaan tulkita normaalia sosiaalista koodistoa. Jätä nyt jo perheet rauhaan, toiminnastasi on vain harmia lapsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän erittäin hyvin, ettei kenties satojen eurojen välineitä anneta lapsen käsiin. Mutta miksiköhän Pekka ei voinut mennä vain mukaan hengaamaan porukkaan, pakkoko oli kalastaa?
En ole lukenut koko ketjua, mutta eikö Pekka voisi mennä johonkin harrastekerhoon jossa tapaisi samanikäisiä lapsia myös muualta kuin omasta koulusta, eikä tarvitsisi huolehtia siitä täytyykö hänen lainata jotain välineitä mukaan päästäkseen? Sosiaaliset taidot kehittyisivät siinä samalla.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän erittäin hyvin, ettei kenties satojen eurojen välineitä anneta lapsen käsiin. Mutta miksiköhän Pekka ei voinut mennä vain mukaan hengaamaan porukkaan, pakkoko oli kalastaa?
Todenäköisesti siksi, että Pekka olisi ollut sietämätön. Halunnut muiden poikien kalastusvälineitä itselleen, koska ei olisi tyytynyt katsomaan vain vierestä. Jos haluaa oman lapsensa kalastavan, silloin hankkii omalle lapselleen kalastusvälineet.
Miksi pitäisi pakottaa lapset vapaa-ajalla viettämään aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa vapaa-ajan vietto ei vain ole kivaa.
Meneekö ap:kin sen toimiston Sirpan kanssa perjantaisin ravintolalounaalle, vaikka ei Sirpasta tykkää? Ettei Sirpalle tule paha mieli.
Toisekseen kaikki ihmiset ei kaipaa kavereita. Ei mullakaan ollut yhtä ainoaa kaveria päiväkodissa tai alakoulussa. Yläasteella oli kaksi ja lukiossa yksi.
Töissä ja koulussa voi operoida ihmisten kanssa vaikka kuinka. Vapaa-ajan olen mieluiten yksin tai ihmisten kanssa, joiden kanssa viihdyn. Se että sellaisia ihmisiä on alle 10 ei häiritse minua yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko aloittaja vastata aikaisemmin esittämääni kysymykseen?
Haluaako poika itse olla sosiaalinen, vai luuletko sinä äitinä tekeväsi pojan elämästä parempaa pakottamalla hänet vapaa-ajalla viettämään aikaa "kavereiden" kanssa?Itse olen ihan pikkulapsesta asti ollut erittäin introvertti, ja ihan säälittää ajatus siitä, kuinka uupunut poikasi saattaa olla.
Haluaa olla Villen ja kumppaneiden kanssa. Juuri siksi soitan Villen vanhemmille tai Konstan kotiin ja pyydän ottamaan mukaan. Jos ei haluaisi niin en tietenkään kyselisi. Aloitteet tulevat aina pojalta itseltään. Eli poika tulee kotiin ja sanoo että Konsta menee tänään Elmerille ja haluaisi myös mennä Elmerille joku päivä. Voi olla että on itse kysynyt mutta Elmeri sanoo että katsotaan myöhemmin tai toisena päivänä.
Helppo se on Villen äitinä sanoa että eikö lapsi voi olla nuorempienkin kanssa. Voi olla ja onkin. Vapaalla ei heidänkään kanssaan koska aika usein tulee tämä että ei jostain syystä käy. Koulussa pääsee paremmin porukkaan.
Voi olla että en osaa itse lukea kaikkia tilanteita kun en siellä koulussa ole mutta eikö ole vähän väärin olla jonkun kanssa koulussa ja sitten vapaa-ajalla jättää yksin? Minä olen kyllä pyytänyt mukaan yksinäisiäkin vaikka olisivatkin vähän eri tyyppisiä kuin minä.
Juttelin eilen Villen äidin kanssa huolestani Pekan suhteen. Olen kertonut monta kertaa Villelle että toivoisin poikien olevan tiiviimmin yhdessä. Ville aina sanoo että kyllähän sitä voisi useamminkin. Kun minä alan kysellä että tuletko Pekalle vaikka huomenna tai menettekö pelaamaan jalkapalloa ylihuomenna niin Villellä on sitä ja tätä ja on Konstan kanssa sopinut niin ja näin. Yllättäen löytyy tekemisiä mitä eivät koskaan tunnu Pekan kanssa tekevän. Että mennään heittämään kiekkoja tai suunnistamaan kalaan tai, retkelle. Näitä asioita ei tehdä ikinä kun Pekka on mukana ja jos ehdottaa niin eivät halua näitä tehdä. Siksi tuntuu vähän epäuskottavalta että näinkö monia asioita tekee.
Jos ei halua olla Pekan kanssa voisi sanoa suoraan mutta aina tulee että ei se siitä ole kiinni kun aika ei vaan riitä. Kiireistä se on meilläkin ja tuntuu että muilla vanhemmilla sentään on mahdollisuus vähän huokaista kun lapset menevät hetken toisten kanssa. Meillä Pekka on niin paljon vanhempien kanssa että tuntuu välistä ihan uuvuttavalta.
Isompi sisarus sanoo että ei ala ottamaan Pekkaa mukaan kavereidensa kanssa koska Pekalla on niin eri jutut. Eli tavallaan kiusaa hänkin vaikka eihän se hänen vastuulla ole. Mutta siksi juuri vanhempana tässä joutuu järjestelijän rooliin. Muuten Pekka on vain kotona.
Tänään taas hyvä esimerkki. Konsta ja Ville olivat puhuneet menevänsä kalaan ja Pekka kysyi saako tulla mukaan. Pojat olivat kysyneet onko Pekalla välineitä, heillä kuulemma on ja ylimääräisiä isällä mutta niitä ei voi millään lainata. Kun Pekalla ei ole välineitä niin ei sitten päässyt mukaan. Pojat sanoivat että tehdään jotain muuta toisen kerran. Kun minä soitin Konstan äidille niin tämä ei tiennyt poikien suunnitelmista sen tarkemmin ja lupasi että juttelee Konstan kanssa kunhan jollain tauolla kerkeää. Sitten tulikin viestiä että kyllä muuten pääsisi mutta kun ei Pekalla ole välineitä. Mainitsin niistä Konstan isän välineistä mutta äiti sanoi että isä kotiutuu vasta illalla ja on muka niin tarkka ettei niitä voi lainata ilman lupaa.
Eli ei voida lainata välineitä ja tahallaan jätetään yksi pois joukosta. Täällä menee vanhemmatkin mukaan lasten toimintaan.
Ap
Voi apua!
Siis odotitko sinä oikeasti, että tuo äiti lupaa miehensä kalastusvälineet lainaan tältä kysymättä vieläpä jollekin, joka hyvin potentiaalisesti sotkee siiman tai jättää hyvän vieheen pohjaan, kun ei ole taitoa? Että äiti haluaa aiheuttaa riitaa heillä kotona sinun tai poikasi vuoksi? Tai alkaa tuollaisen asian takia viestittelemään/soittelemaan kesken työpäivän? Jos odotit, niin kuinka vieraantunut todellisuudesta voi ihminen olla?!
Ei meillä ole kotona sellaisia vermeitä mihin ei lapset voi koskea tai mitä lapsi ei voisi lainata. Jos vastaava tilanne olisi toisinpäin niin kyllä lainaisin. Ei ne kalastusvälineet niin rikki voi mennä jos niillä tuon ikäinen poika käy kokeilemassa. Korkeintaan joku siima solmuun ja eiköhän niitä nyt saa uusiakin.
Ei tietenkään tarvi kesken työpäivän ruveta selvittämään mutta on tuo nyt kumma kun aina näille on väärä hetki. Itse olen selvittänyt vaikka tauolla.
Ap
Miksi sun poika haluaa kalaan, vaikka perheellä ei ole kalastusvermeitä?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän erittäin hyvin, ettei kenties satojen eurojen välineitä anneta lapsen käsiin. Mutta miksiköhän Pekka ei voinut mennä vain mukaan hengaamaan porukkaan, pakkoko oli kalastaa?
Koska pojilla on kokemusta Pekasta. Tämä haluaa kokeilla Konstan virvelillä ja hups, sepä lensi kädestä virtaan. Ei ollut Pekan vika vaan Konstan, joka ei kertonut, että virvelistä täytyy pitää kiinni.
No olla reilu ja kiltti toisille, myös sinun. Tuo mitä olet täällä kertonut ei ole reiluutta ja kiltteyttä. Reilu ja kiltti ei jää inttämään ja pakottamaan muita.