Nuoren kotiin on hommattava kaikki mummon mieleen, koska mummo haluaa maksaa

Opiskelijat tyytyvät usein siihen mitä sattuu saamaan, yleensä käytettynä, joten ei siinä mitään värejä ja malleja voi valita.

Jos joku ostaa niin ok mutta voisi kuunnella tarpeita, ettei kalliit kalusteet mene hukkaan.

Jos tytär vaikka nukkuu miehen tai parinkin miehen kanssa, niin siinä ei 80cm leveällä vanhanpiian sängyllä tee mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikron tietty merkki on paras vitsi.

Ei ole.

Mitä pienempi asunto sitä suurempi merkitys mikron koolla, värillä, merkillä.

Esim meillä oli vanha mikro joka oli 1,5 senttiä liian leveä keittiöömme. Muutenkin laskutilaa ihan liian vähän. Siihen sitten iso mikro niin ei ole yhtään laskutilaa!

Tää! Täällä mitä ilmeisimmin kirjoittelee monia, jotka ei ole pienissä asunnoissa koskaan asuneetkaan.

Ja sellaisia jotka tekevät ongelmia tyhjästä, ei milli tai sentti sinne tai tänne merkitse mitään.

Kyllä muuten merkitsee. Meillä on keittiössä mikrolle tehty kaapistoon keskelle oma syvennys. Se syvennys on tasan 46 senttiä leveä. Hanki mulle 47 senttiä leveä mikro niin sen joutuu sitten laittamaan keskelle ruokapöytää.

Taidat olla hieman tyhmä, kun siirtelet maalitolppia, aiemmin tasotila jäi liian pieneksi 1,5 cm takia. Päätä edes miksi jonkin tietyn merkkinen mikro on väärä, kuten oli kyse.

Mä olen eri, en ole ennen tuota 47 senttiä kommentoinut mikroihin. Meille esimerkiksi Upon mikrot on vääränmerkkisiä, koska ne on kokemuksen mukaan aivan susia. Tuo nykyinen on kaksi kertaa hitaampi kuin vanha tehtottomampi mikro, taas pitäisi vaihtaa. On vaan helkkarin hankalaa löytää hyvää mikroa noin pieneen tilaan kuin meillä mikron paikka on. Samoin Electroluxin astianpesukoneet jätän ostamatta, töissä on sellainen, ja sen ylähyllykkö on aivan hirveä. Kaikissa Electroluxin koneissa mitä olen liikkeissä katsonut on ollut samanlainen hyllykkö. Ei siellä pysy edes tavalliset mukit pystyssä, kun keskiosa on suunniteltu tasseille ja sivut niille pienille kahvikupeille mitä kukaan ei enää käytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun innoittamana olen päättänyt ostaa varsi-imurin :D

t. 50+ tehodysonin omistaja

Kuluttajalehti on testannut varsi-imurit:

"Kuluttajalehden testissä kävi ilmi, että huonoimmilla varsi-imureilla ei tee käytännössä mitään, eikä alle 300 euron varsi-imuria ei kannata välttämättä harkita.

Dysonin imurit pärjäsivät testissä hyvin, mutta Electroluxin kalliit, 450600 euron imurit jäivät ainoastaan keskitasolle.

Lähes kaikissa testatuissa imureissa oli irrotettava rikkaimuri ja niitä pystyi säilyttämään pystyasennossa latausasemassa. Imuroiden imuteho vaihteli 2 ja 70 watin välillä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin perinteisillä imureilla (100200 wattia).

Kuluttaja kertoo, että suurin osa varsi-imureista jätti pölyt lattianrakoihin, mikä puulattian omistajan kannattaa huomioida.

Yllättävää testissä oli se, että esimerkiksi testivoittaja Dyson V8 Absolute ja kaksi Electroluxin 600 euron imuria (Pure F9 Animal ja Pure F9 Allergy) eivät imuroineet lainkaan muruja, joten keittiöön niitä ei kannata ainakaan hankkia.

Kovinkaan suuria tiloja ei testatuilla varsi-imureilla pysty ainakaan täysteholla imuroimaan. Erityisen huono akunkesto oli Dysonilla, jolla pystyi maksimiteholla imuroimaan vain kahdeksan minuuttia. Vain kuuden imurin akku kesti yli 20 minuuttia, joista kymmenen parhaan joukkoon ylsi vain Philips SpeedPro Max."

Tämä vaikuttaa vanhalta testiltä, merkit ovat päivittyneet ja kun vertailin noita dysoneita, niissä pystyi imuroimaan tunnin verran. Joissain on myös irroitettava akku, jolloin voi vaikka heittää toisen akun tilalle.

Itse olen siis dysonin omistaja ja olen lopen kyllästynyt raahaamaan sitä valtavalla äänellä mölisevää painavaa palloa huoneesta toiseen. Ajatukseni on, että varsi-imurilla voisi huitaista vaikka keittiön lattian päivittäin, eikä siihen mene edes sitä 8 minuuttia. Lisäksi se valtava perusimuri vie koko siivouskomeron tilan. Mikäli varsi-imuri toimisi hyvin, voisin heivata koko perusimurin autotalliin miehen iloksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kaiveltiin suvun varastot ja elämä aloitettiin näillä vanhoilla käytetyillä tavaroilla. Nykyään pitää olla uutta, mieleistä ja sellaista, joita voi somessa esitellä.

Niinpä, vaikka nykyään ollaankin olevinaan niin vastuullisia kuluttajia ja jauhetaan jatkuvasti ilmaston lämpenemisestä ja co2-päästöistä. Paljon sanoja, vain teot puuttuu.

Mutta mummoa ei saa ohjata vastuulliseen kuluttamiseen vaan hänellä pitää olla oikeus ostaa pohautella mitä sattuu.

Kertakäyttökrääsäkö on mielestäsi vastuullista kulutusta. Mummohan oli halunnut ostaa laadukkaampaa näiden kertakäyttöimurien ja sänkyjen tilalle.

Kertakäyttöimureista ja -sängyistä en ole koskaan kuullutkaan, mutta sinulla on ilmeisesti laajempaakin kokemusta sellaisista. Mummosiko niitä hankki sinulle? Saitko suurenkin varaston? Miten kiitollinen olet mummollesi moisesta eleestä?

Ikävä kyllä itse olen erehtynyt ostamaan. Ikean sänky ja sohva olivat täyttä roskaa, samoin kuin Ergorapido varsi-imurikin. Ei ne oikeasti kestäneet montakaan kuukautta.

Ikean sängyistä minulla ei ole kokemusta, mutta Boschin varsi-imuri on kestänyt loistokunnossa viisi vuotta putkeen. Kävin Ikeassa kesän alussa ja sänkyosastolla kierrellessäni huomasin valikoimissa moniakin massiivipuisia sängynrunkoja. Niiden laadusta en tarkemmin tiedä, mutta jo se, että Ikeasta löytyi myös sellaisia, oli positiivisesti yllättävää. Olin ollut siinä ennakkokäsityksessä, että siellä myytäisiin vain pelkkiä lastulevykökköjä. Sainpahan opetuksen. 🙊

T. Sama

Ikävä kyllä pelkkä materiaali ei ole laadun tae. Ikean laatu on kuraa, juuri tällaisesta mainitsemastasi sängystä oli kyse.

Ikean tuotteissa ei käytetä mitään laadukkaampia ja parempia liitoksia, ja puukin kaikkein halvinta ja oksaisinta.

Jotain pinnatuoleja oli jotka päälle päin näyttivät asiallisilta, mutta nekin oli pilattu Ikean kertakäyttöfilosofialla. Ne kun olivat halvalla ja huonosti valmistettuja, ja tutullakin ne hajosivat muutamassa vuodessa.

Täälläkin on kokemusta noista ikean täyspuisista kalusteista, ihan täyttä pashaa nekin ovat. Lack ynnä muu pahvi/paperi roska on sitten vielä oma lukunsa! Se on sitä ikea-kalustetta ihan omimmillaan.

Ei Lackeissa ole mitään vikaa. Meillä on molempien lasten huoneissa ja kirjastohuoneessa kaksi pöytää. Kestäneet hyvin vuosia. Hinta/laatusuhde on hyvä ja ne saa myös kiertoon helposti.

Itse keräsin nuo kaikki ilmaiseksi Torista. Kaksi valkoista pöytää annoin naapurin teinille.

Ihmisten käsitys laadusta on todella heikkoa, mikäli on sitä mieltä ettei laadussa ole vikaa, kun puhutaan pelkästä pahvista ja paperista kyhätystä huonekalusta. Kummallinen ajatus, että muutaman vuoden kestänyt kaluste on laadukas. Varmaan 70 luvun stereoiden pahvilaatikkokin on huippulaadukas säilytyskaluste. Itsellä on ollut käytössä tuollainen pahvilaatikko VHS ja DVD-levyjen säilytykseen vuosikymmeniä. Sitä on kanneltu satoja kertoja makuuhuoneen ja olohuoneen välillä, silti se on vasta alkanut hajota. Painoakin laatikolla oli niin paljon, että Lack pöytä hajosi laskettuani laatikon sille.

Lackin laatu/hintasuhde on hyvä ja lasteni huoneissa hyllyt ovat olleet jo monta vuotta.

Ne on nätit ja tyylikkäät ja käyttötarkoitukseensa sopivat.

Kestäneet hyvin, koska kösittelemme kaikkia huonekaluja hyvin.

Jos sinulle kelpaa roska, mikäpä siinä. Kuitenkin näistä kertakäyttö kalusteista kertyy valtavat jätevuoret, ei se teilläkään ikuisesti kestä.

Eipä se kertakäyttöistä ole kun meillä olleet jo vuosia ja käytettyinä ne jo saimme.

On täysin mahdotonta tehdä heikompia, pahvia ja paperia heikompaa materiaalia ei ole käytettävissä huonekaluihin. Ellei kaikista surkeimmatkaan kalusteet ole kertakäyttökalusteita, kai sitten eivät mitkään.

Kyllä ne on kertakäyttökalusteita.

Nykyään kertakäyttökulttuuria on niin laajalle levinnyttä, jotta surkeintakin roskaa pidetään laadukkaana. Kalliita noi lack-kalusteet on siihen nähden mistä ne on valmistettu.

Kertakäyttö eli kerran käytetty ei päde huonekaluun joka on jo vuosia ollut toisella käyttäjällään.

Moni käyttää kertakäyttöaterimia useaan kertaan, nekään siis eivät ole kertakäyttöisiä?

Monilla tuo Lack-pöytä ja hylly on kyllä kertakäyttötuote, yhden kerran sille laitetaan jokin ruukku tai muita somisteita. Se saakin sitten olla paikallaan koko kalusteen käyttöiän, eikö se ole oikeastaan yksi käyttökerta.

Kuten sanottu sain hyllyt ja pöydät ia ne on olleet kovassa käytössä. Monenlaisessa käytössä nuo pöydätkin, mm printterin alla ja nyt vierashuoneen yöpöytänä.

Hyllyjä on mm kodinhoitohuoneessa ihan pesuaineille yms

Meidän makkarissa kirjahyllynä ja lapsilla kirjahyllyinä

Hyvin ovat kestäneet.

Kummallista, itselläni kyseinen pöytä on ollut erittäin kevyellä käytöllä. Pöytä vain alkoi itsestään purkautua, ensin siitä irtosi jokin pintakalvo pöytälevyn syrjästä. Lopulta se oli niin ruman näköinen että hävitin sen. Niin ne näyttää muillakin hajoavan.

PS en ole sama joka aiemmin on vastannut, joten pahoittelut keskusteluun sotkeutumisesta.

Meillä on ollut tuommoinen perus lack-pöytä varmaan yli 10 vuotta. Opiskelukämppään se ostettiin kun oli halpa (mitähän se maksoi, ehkä 5e), eikä olla raaskittu hävittää kun se on niin kätevä. Välillä oli pelkkä pöytälevy käytössä pakastimen päällä "kantena", sittemmin se on siirtynyt lastenhuoneen pöydäksi. Ihan huippu siellä, kun ei keikkaa vaikka kiipeäisi päälle ja lapset jaksaa itsekin tarvittaessa sitä siirrellä. Lisäksi se on ruma ja halpa joten ei haittaa jos lapset vähän piirtää pöytään. Ja voin kertoa ettei lapset sitä kovin kauniisti ole aina käsitellyt, silti se on aivan kunnossa.

On meillä myös esim vanhoja Artekin kalusteita ja muuta laatutavaraa ja onhan ne aivan eri luokkaa kaikin puolin. Ikealaisissa on kuitenkin hinta-laatusuhde erinomainen, ei meillä ikinä yksikään kaluste ole rikki mennyt, ei edes muutoissa. Monet ikealaisetkin on ostettu käytettynä ja monia on myös myyty eteenpäin käytettynä, ihan käyttökelpoisina kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

  Oli aika, kun tavaraa ei ollut riittävästi. Se aika meni jo.

  (Opiskelijatyttärelle: tarvitset kattilan, paistinpannun, haarukan ja kaksi pyyhettä. Mikro ja mikronkestävä astia on kiva. Muuta kyllä kertyy niin että jo muutaman vuoden kuluttua olet hälisemässä). 

Tämä: vanhemmat ihmiset (kuten minä) ovat aikanaan lähteneet opiskelemaan niin, että mukana olivat nuo "opiskelijatyttärelle" ehdotetut, paitsi mikro. Se oli valmiiksi asuntolassa. Kotoa piti ottaa peitto, lakanat ja pyyhe. Ehdottaisin, että ne olisivat tänäkin syksynä asuntolaan muuttavilla, ja haarukan lisäksi myös lusikka ja veitsi ovat tarpeellisia.

Ei vanhempi polvi ehkä oikeasti tiedä, kuinka hyvissä varoissa nuori ja hänen kotiväkensä voi olla. Ja totta on sekin, että moni lähtee opiskelemaan jokseenkin tyhjin käsin, kun ei ole varaa. Osaksi kyse voi olla vallankäytöstä, mutta se ilmenee varmaan muutenkin kuin tavaroitten ostamisena.

Onko lukutaito jäänyt hankkimatta? Kyllähän ne olisi kelvanneet, jos olisivat olleet oikeanlaiset. Kun joka tapauksessa ostetaan, miksi ihmeessä ei voi ostaa mieleistä? Mikä on se hillitön tarve käyttää valtaa joka käänteessä?

Koomista: "Kyllähän ne olisi kelvanneet, jos olisivat olleet oikeanlaiset."

Totta, on täysin järjetöntä kirjoittaa olisi kelvannu, kun ei ole kelvannut. Nirsolle lapsellekin kelpaa ruoka, JOS SE ON OIKEANLAISTA.

Jos yksiöön mahtuu vain tietynkokoinen mikro, päädytön tietynlainen sänky ja vain nojatuoli, sinne on typerää viedä vääränkokoinen mikro, sänky joka ei mahdu edes hissiin ja sohva.

Ja se nirso lapsikin on vain allerginen.

T entinen nirso lapsi, nyk kala-allerginen laktoosi-intolerantikko joka söi oksennuksiaan kalakeittopäivinä

Mikron merkki oli väärä tytölle, muutenkin höpötyksesi väärä kokoisista tuotteista on sinun omaa keksintöäsi. Mummon hyväksymät kalusteet eivät vain ole kelvanneet.

Tarina ei kerro, kysyikö tuo jyrämummu tytöltä, että mitä hän ensimmäiseen kotiinsa tarvitsee tai haluaa? Todennäköisesti ei, kun mummu haluaa ostaa tuotteet x.

Se merkkikin voi olla väärä, koska pienessä asunnossa se keittiö näkyy joka paikkaan ja on siistimpää jos kodinkoneet on yhtenäiset.

Ja mikroissa on myös erilaisia ominaisuuksia eri merkeillä.

Olen juuri muuttanut kaksi omaa lasta ja tiedän tasan mistä siellä yksiöissä tyypillisimmin kiikastaa. Ammatiltanikin olen sisustussuunnittelija.

Sängyissä tyypillisin ongelma on ne päädyt. Moni haluaa käyttää sitä sänkyä daybedin omaisesti ja silloin päädytön on paras. Esikoisellani sänky on keskellä huonetta ja jos siinä olisi jalkopääty, ei tulisi mitään.

Toinen muutti vanhaan taloon eikä niissä rappusissa kuskata sohvaa kuin kappaleina.

Itse asumme 70-tulun talossa ja täällä on nykyovia kapeammat ovet joten jouduimme nostamaan muutossa jo isoy nojatuolitkin parvekkeen kautta.

Jos se merkki tuo yhtenäisyyttä, eikö olisi vain helpompaa laittaa jokin tarra kaikkien laitteiden merkkitarran päälle. Itsellä on laitteet samaa merkkiä, ei se tee niistä mitenkään yhtenäisiä, mikro, liesi ja olohuoneesta yhtäaikaa näkyvä televisio ovat aivan erinäköisiä. Omituinen ajatus, että televisio täytyisi olla jääkaapin näköinen.

Ihme vinkunaa. Jos kerran mummo haluaa maksaa, niin hänellä on täysi oikeus ostaa ihan mitä haluaa. Ei hänellä ole mitään velvollisuutta maksella niitä kamoja lapsenlapselleen ja jos ei kelpaa, niin tyttäresi voi niistä kieltäytyä.

Esim. meidän suvussa omassa kodissa tarvittavia tavaroita on tullut ennalta joulu- ja synttärilahjoina odottamaan sitä omaan kotiin muuttoa ja itsekin on osteltu kesätyörahoista tarvittavia ja mieleisiä tavaroita. Sinun tenavasi on valinnut ottaa lahjana jotain rääsää, mitä sillä hetkellä on halunnut, ei ole joko tehnyt kesätöitä ja iltatöitä, tai on humputellut nekin rahat menemään ja nyt sitten kiukuttaa kun ei mummolta saakaan lypsettyä tarkalleen sitä mitä sattuu haluamaan. 

Aika paljon mummo tossa auttaa, kun ylipäätään maksaa nuo tavarat ja ihan toimivilta kapineilta kuulostavat. Varmaankin valitsee laatua kun tuntee sinut ja tyttäresi ja tietää että kivat, kalliit glitterit menee käytännöllisyyden ohi. Varsi-imurissakaan ei se akku loputtomiin kestä, johdollinen on huomattavasti pitkäikäisempi. Mummo ei varmaan halua olla ostamassa uutta varsi-imuria ihan joka vuosi.

Kiittämättömyys on maailman palkka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun innoittamana olen päättänyt ostaa varsi-imurin :D

t. 50+ tehodysonin omistaja

Kuluttajalehti on testannut varsi-imurit:

"Kuluttajalehden testissä kävi ilmi, että huonoimmilla varsi-imureilla ei tee käytännössä mitään, eikä alle 300 euron varsi-imuria ei kannata välttämättä harkita.

Dysonin imurit pärjäsivät testissä hyvin, mutta Electroluxin kalliit, 450600 euron imurit jäivät ainoastaan keskitasolle.

Lähes kaikissa testatuissa imureissa oli irrotettava rikkaimuri ja niitä pystyi säilyttämään pystyasennossa latausasemassa. Imuroiden imuteho vaihteli 2 ja 70 watin välillä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin perinteisillä imureilla (100200 wattia).

Kuluttaja kertoo, että suurin osa varsi-imureista jätti pölyt lattianrakoihin, mikä puulattian omistajan kannattaa huomioida.

Yllättävää testissä oli se, että esimerkiksi testivoittaja Dyson V8 Absolute ja kaksi Electroluxin 600 euron imuria (Pure F9 Animal ja Pure F9 Allergy) eivät imuroineet lainkaan muruja, joten keittiöön niitä ei kannata ainakaan hankkia.

Kovinkaan suuria tiloja ei testatuilla varsi-imureilla pysty ainakaan täysteholla imuroimaan. Erityisen huono akunkesto oli Dysonilla, jolla pystyi maksimiteholla imuroimaan vain kahdeksan minuuttia. Vain kuuden imurin akku kesti yli 20 minuuttia, joista kymmenen parhaan joukkoon ylsi vain Philips SpeedPro Max."

Tämä vaikuttaa vanhalta testiltä, merkit ovat päivittyneet ja kun vertailin noita dysoneita, niissä pystyi imuroimaan tunnin verran. Joissain on myös irroitettava akku, jolloin voi vaikka heittää toisen akun tilalle.

Itse olen siis dysonin omistaja ja olen lopen kyllästynyt raahaamaan sitä valtavalla äänellä mölisevää painavaa palloa huoneesta toiseen. Ajatukseni on, että varsi-imurilla voisi huitaista vaikka keittiön lattian päivittäin, eikä siihen mene edes sitä 8 minuuttia. Lisäksi se valtava perusimuri vie koko siivouskomeron tilan. Mikäli varsi-imuri toimisi hyvin, voisin heivata koko perusimurin autotalliin miehen iloksi.

Juu, mummolta voi hillota yli kuuden huntin varsi-imurin kun kato siinä on ihan irroitettava akku! Luoja miten ahnetta väkeä täällä on.

Vierailija kirjoitti:

Nuorilla menee vähän höpöksi tuo sisustaminen ja vaatimukset vaikka rahaa ei ole. Ei ymmärretä että kyseessä on vasta ensimmäinen kämppä ja kaikki kannattaa ottaa tuossa elämäntilanteessa mitä lahjaksi saa. Varsinkin jos on uutta. Sun pitäisi puhua tytölle järkeä, eikä lietsoa tyytymättömyyttä.

Entä jos nuori pitää "ensimmäisestä kämpästään" niin paljon, että jatkaa siinä asumista? Vuokraa esim. vaihtarivuoden ajaksi kun on itse ulkomailla. Ehkä pääsee samalla paikkakunnalla töihin, tai tekee etähommia ja matkustelee paljon. Ehkä ostaa toisen asunnon, jättää tämän sijoituskämpäksi vuokralle? Nykyaikana elämä ei mene niin yksioikoisesti kuin ennen:

- eka opiskelukämppä - isompi kämppä kahdelle ihmiselle, parisuhde - vauva syntyy, sitten toinen ja kolmas ja otetaan koira - rivari - lapset kasvaa - omakotitalo - lapset muuttaa pois, takaisin kerrostaloon...

Ei tule välttämättä parisuhdetta, ei vauvaa eikä omakotitalo. Koira saattaa tulla.

Ikean kalusteet eivät ole kertakäyttökamaa. Tai ainakin meillä on ollut samat vaatekaapit, hyllyt, sängyt jo yli 14 vuotta. Koska niiden pitäisi hajota? Tai mitä tuo kertakäyttökama edes tarkoittaa? Minulla ei ole lapsia, joten en tarvitse mitään perintömööbeleitä..

Ja miten tämä liittyy asiaan? Hankalia ja vaikeita isovanhempia on ollut ennen ja on nyt.

Nykyään perheet perustetaan myöhemmin kuin ennen. Vuonna 2021 ensisynnyttäjät olivat keskimäärin 30-vuotiaita. Lapsia saadaan ikävälillä 30-45 vuotta.

Harva 1940-luvulla syntynyt on 2020-luvulla mikään "isomummo". Ja "penska" on halventava ja ruma sana lapsesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hemmetin jankkaus täällä on jostain 40-lukulaisista? He ovat jo isomummoja joilla on lastenlastenlapsia. Ennen penskat hommattiin parkymppisinä eikä nelikymppisinä.

Äitini syntynyt 1940, minä 1976 ja lapset nyt peruskoulussa. Tuskin olemme mitenkään ainutlaatuisia.

 

Mun mummo on syntynyt 1923, elää vielä. Äiti on syntynyt 1948. Minä olen syntynyt 1979 ja lapseni on syntynyt 2004.

Täti on syntynyt 1965. Hänen lapsensa, minun serkkuni, on syntynyt 2005.

Toisen puolen serkkuni äiti on syntynyt myös 1948 ja serkkuni 1978. Hänellä on vuonna 2022 syntynyt lapsi.

Näin tää elämä menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

  Oli aika, kun tavaraa ei ollut riittävästi. Se aika meni jo.

  (Opiskelijatyttärelle: tarvitset kattilan, paistinpannun, haarukan ja kaksi pyyhettä. Mikro ja mikronkestävä astia on kiva. Muuta kyllä kertyy niin että jo muutaman vuoden kuluttua olet hälisemässä). 

Tämä: vanhemmat ihmiset (kuten minä) ovat aikanaan lähteneet opiskelemaan niin, että mukana olivat nuo "opiskelijatyttärelle" ehdotetut, paitsi mikro. Se oli valmiiksi asuntolassa. Kotoa piti ottaa peitto, lakanat ja pyyhe. Ehdottaisin, että ne olisivat tänäkin syksynä asuntolaan muuttavilla, ja haarukan lisäksi myös lusikka ja veitsi ovat tarpeellisia.

Ei vanhempi polvi ehkä oikeasti tiedä, kuinka hyvissä varoissa nuori ja hänen kotiväkensä voi olla. Ja totta on sekin, että moni lähtee opiskelemaan jokseenkin tyhjin käsin, kun ei ole varaa. Osaksi kyse voi olla vallankäytöstä, mutta se ilmenee varmaan muutenkin kuin tavaroitten ostamisena.

Onko lukutaito jäänyt hankkimatta? Kyllähän ne olisi kelvanneet, jos olisivat olleet oikeanlaiset. Kun joka tapauksessa ostetaan, miksi ihmeessä ei voi ostaa mieleistä? Mikä on se hillitön tarve käyttää valtaa joka käänteessä?

Koomista: "Kyllähän ne olisi kelvanneet, jos olisivat olleet oikeanlaiset."

Totta, on täysin järjetöntä kirjoittaa olisi kelvannu, kun ei ole kelvannut. Nirsolle lapsellekin kelpaa ruoka, JOS SE ON OIKEANLAISTA.

Jos yksiöön mahtuu vain tietynkokoinen mikro, päädytön tietynlainen sänky ja vain nojatuoli, sinne on typerää viedä vääränkokoinen mikro, sänky joka ei mahdu edes hissiin ja sohva.

Ja se nirso lapsikin on vain allerginen.

T entinen nirso lapsi, nyk kala-allerginen laktoosi-intolerantikko joka söi oksennuksiaan kalakeittopäivinä

Mikron merkki oli väärä tytölle, muutenkin höpötyksesi väärä kokoisista tuotteista on sinun omaa keksintöäsi. Mummon hyväksymät kalusteet eivät vain ole kelvanneet.

Voi kun joku viimeinkin kertoisi, miksi sen mummon pitää saada määrätä nuoren kodin sisustust? Siksi että lupaa maksaa itselleen mieluisat kalusteet välittämättä lapsenlapsen mieltymyksistä? Vai mikä hitto tässä on?

Koska ajatellaan, että se oma tapa on paras ja ainoa. Tätä nyt on monella muullakin, esim. tykätään kerätä marjoja ja jaetaan niitä kaikille kavereille. "Näistä voi vaikka keittää mehua!" Siitä viis, että saaja ei tykkää marjoista, ei omista mehumaijaa eikä muutenkaan juo mehuja.

Jos ei se itse valittu tapa sitten kelpaakaan toiselle, tästä tulee antajalle vaikeita kelpaamattomuuden tunteita. "Minun tavarani eivät kelpaa, MINÄ en kelpaa!"

Siihen sitten rakentuu tällainen valtahimmeli päälle. Pakotetaan ne omat tavat ja asiat, että ei joutuisi kokemaan tätä kelpaamattomuuden tunnetta.

Tässä voisi vähän avata mitä mummo tarjoaa ja mitä se kakara vaatii. Hintalappu voi olla isossa osassa nyt, mutta eihän täällä välitetä. Mummosta voi vääntää joka sentin irti ja jyrä on jos ei siihen taivu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kaiveltiin suvun varastot ja elämä aloitettiin näillä vanhoilla käytetyillä tavaroilla. Nykyään pitää olla uutta, mieleistä ja sellaista, joita voi somessa esitellä.

Niinpä, vaikka nykyään ollaankin olevinaan niin vastuullisia kuluttajia ja jauhetaan jatkuvasti ilmaston lämpenemisestä ja co2-päästöistä. Paljon sanoja, vain teot puuttuu.

Mutta mummoa ei saa ohjata vastuulliseen kuluttamiseen vaan hänellä pitää olla oikeus ostaa pohautella mitä sattuu.

Kertakäyttökrääsäkö on mielestäsi vastuullista kulutusta. Mummohan oli halunnut ostaa laadukkaampaa näiden kertakäyttöimurien ja sänkyjen tilalle.

Kertakäyttöimureista ja -sängyistä en ole koskaan kuullutkaan, mutta sinulla on ilmeisesti laajempaakin kokemusta sellaisista. Mummosiko niitä hankki sinulle? Saitko suurenkin varaston? Miten kiitollinen olet mummollesi moisesta eleestä?

Ikävä kyllä itse olen erehtynyt ostamaan. Ikean sänky ja sohva olivat täyttä roskaa, samoin kuin Ergorapido varsi-imurikin. Ei ne oikeasti kestäneet montakaan kuukautta.

Ikean sängyistä minulla ei ole kokemusta, mutta Boschin varsi-imuri on kestänyt loistokunnossa viisi vuotta putkeen. Kävin Ikeassa kesän alussa ja sänkyosastolla kierrellessäni huomasin valikoimissa moniakin massiivipuisia sängynrunkoja. Niiden laadusta en tarkemmin tiedä, mutta jo se, että Ikeasta löytyi myös sellaisia, oli positiivisesti yllättävää. Olin ollut siinä ennakkokäsityksessä, että siellä myytäisiin vain pelkkiä lastulevykökköjä. Sainpahan opetuksen. 🙊

T. Sama

Ikävä kyllä pelkkä materiaali ei ole laadun tae. Ikean laatu on kuraa, juuri tällaisesta mainitsemastasi sängystä oli kyse.

Ikean tuotteissa ei käytetä mitään laadukkaampia ja parempia liitoksia, ja puukin kaikkein halvinta ja oksaisinta.

Jotain pinnatuoleja oli jotka päälle päin näyttivät asiallisilta, mutta nekin oli pilattu Ikean kertakäyttöfilosofialla. Ne kun olivat halvalla ja huonosti valmistettuja, ja tutullakin ne hajosivat muutamassa vuodessa.

Täälläkin on kokemusta noista ikean täyspuisista kalusteista, ihan täyttä pashaa nekin ovat. Lack ynnä muu pahvi/paperi roska on sitten vielä oma lukunsa! Se on sitä ikea-kalustetta ihan omimmillaan.

Ei Lackeissa ole mitään vikaa. Meillä on molempien lasten huoneissa ja kirjastohuoneessa kaksi pöytää. Kestäneet hyvin vuosia. Hinta/laatusuhde on hyvä ja ne saa myös kiertoon helposti.

Itse keräsin nuo kaikki ilmaiseksi Torista. Kaksi valkoista pöytää annoin naapurin teinille.

Ihmisten käsitys laadusta on todella heikkoa, mikäli on sitä mieltä ettei laadussa ole vikaa, kun puhutaan pelkästä pahvista ja paperista kyhätystä huonekalusta. Kummallinen ajatus, että muutaman vuoden kestänyt kaluste on laadukas. Varmaan 70 luvun stereoiden pahvilaatikkokin on huippulaadukas säilytyskaluste. Itsellä on ollut käytössä tuollainen pahvilaatikko VHS ja DVD-levyjen säilytykseen vuosikymmeniä. Sitä on kanneltu satoja kertoja makuuhuoneen ja olohuoneen välillä, silti se on vasta alkanut hajota. Painoakin laatikolla oli niin paljon, että Lack pöytä hajosi laskettuani laatikon sille.

Lackin laatu/hintasuhde on hyvä ja lasteni huoneissa hyllyt ovat olleet jo monta vuotta.

Ne on nätit ja tyylikkäät ja käyttötarkoitukseensa sopivat.

Kestäneet hyvin, koska kösittelemme kaikkia huonekaluja hyvin.

Jos sinulle kelpaa roska, mikäpä siinä. Kuitenkin näistä kertakäyttö kalusteista kertyy valtavat jätevuoret, ei se teilläkään ikuisesti kestä.

Eipä se kertakäyttöistä ole kun meillä olleet jo vuosia ja käytettyinä ne jo saimme.

On täysin mahdotonta tehdä heikompia, pahvia ja paperia heikompaa materiaalia ei ole käytettävissä huonekaluihin. Ellei kaikista surkeimmatkaan kalusteet ole kertakäyttökalusteita, kai sitten eivät mitkään.

Kyllä ne on kertakäyttökalusteita.

Nykyään kertakäyttökulttuuria on niin laajalle levinnyttä, jotta surkeintakin roskaa pidetään laadukkaana. Kalliita noi lack-kalusteet on siihen nähden mistä ne on valmistettu.

Kertakäyttö eli kerran käytetty ei päde huonekaluun joka on jo vuosia ollut toisella käyttäjällään.

Moni käyttää kertakäyttöaterimia useaan kertaan, nekään siis eivät ole kertakäyttöisiä?

Monilla tuo Lack-pöytä ja hylly on kyllä kertakäyttötuote, yhden kerran sille laitetaan jokin ruukku tai muita somisteita. Se saakin sitten olla paikallaan koko kalusteen käyttöiän, eikö se ole oikeastaan yksi käyttökerta.

Kuten sanottu sain hyllyt ja pöydät ia ne on olleet kovassa käytössä. Monenlaisessa käytössä nuo pöydätkin, mm printterin alla ja nyt vierashuoneen yöpöytänä.

Hyllyjä on mm kodinhoitohuoneessa ihan pesuaineille yms

Meidän makkarissa kirjahyllynä ja lapsilla kirjahyllyinä

Hyvin ovat kestäneet.

Kummallista, itselläni kyseinen pöytä on ollut erittäin kevyellä käytöllä. Pöytä vain alkoi itsestään purkautua, ensin siitä irtosi jokin pintakalvo pöytälevyn syrjästä. Lopulta se oli niin ruman näköinen että hävitin sen. Niin ne näyttää muillakin hajoavan.

PS en ole sama joka aiemmin on vastannut, joten pahoittelut keskusteluun sotkeutumisesta.

Meillä on ollut tuommoinen perus lack-pöytä varmaan yli 10 vuotta. Opiskelukämppään se ostettiin kun oli halpa (mitähän se maksoi, ehkä 5e), eikä olla raaskittu hävittää kun se on niin kätevä. Välillä oli pelkkä pöytälevy käytössä pakastimen päällä "kantena", sittemmin se on siirtynyt lastenhuoneen pöydäksi. Ihan huippu siellä, kun ei keikkaa vaikka kiipeäisi päälle ja lapset jaksaa itsekin tarvittaessa sitä siirrellä. Lisäksi se on ruma ja halpa joten ei haittaa jos lapset vähän piirtää pöytään. Ja voin kertoa ettei lapset sitä kovin kauniisti ole aina käsitellyt, silti se on aivan kunnossa.

On meillä myös esim vanhoja Artekin kalusteita ja muuta laatutavaraa ja onhan ne aivan eri luokkaa kaikin puolin. Ikealaisissa on kuitenkin hinta-laatusuhde erinomainen, ei meillä ikinä yksikään kaluste ole rikki mennyt, ei edes muutoissa. Monet ikealaisetkin on ostettu käytettynä ja monia on myös myyty eteenpäin käytettynä, ihan käyttökelpoisina kaikki.

Todella vaarallista, täytyy olla täysi idiootti, mikäli kiipeää Lack pöydän päälle. Koko rakenne on kahden pahvin varassa, ja niiden pettäessä ei kerkeä kissaa sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikron tietty merkki on paras vitsi.

Ei ole.

Mitä pienempi asunto sitä suurempi merkitys mikron koolla, värillä, merkillä.

Esim meillä oli vanha mikro joka oli 1,5 senttiä liian leveä keittiöömme. Muutenkin laskutilaa ihan liian vähän. Siihen sitten iso mikro niin ei ole yhtään laskutilaa!

Tää! Täällä mitä ilmeisimmin kirjoittelee monia, jotka ei ole pienissä asunnoissa koskaan asuneetkaan.

Ja sellaisia jotka tekevät ongelmia tyhjästä, ei milli tai sentti sinne tai tänne merkitse mitään.

Kyllä muuten merkitsee. Meillä on keittiössä mikrolle tehty kaapistoon keskelle oma syvennys. Se syvennys on tasan 46 senttiä leveä. Hanki mulle 47 senttiä leveä mikro niin sen joutuu sitten laittamaan keskelle ruokapöytää.

Taidat olla hieman tyhmä, kun siirtelet maalitolppia, aiemmin tasotila jäi liian pieneksi 1,5 cm takia. Päätä edes miksi jonkin tietyn merkkinen mikro on väärä, kuten oli kyse.

Eihän tuossa sanottu että tasotila oli 1,5cm liian pieni, vaan että mikro oli 1,5cm liian leveä keittiöön. Eiköhän siinä ole ollut kysymys juuri samasta asiasta eli keittiön mikronmentävä kolo on tietyn kokoinen ja isompi mikro ei sitten mahtunut siihen ja joutui siksi tasolle. Meillä ainakin kävi just niin aikanaan, ja itseasiassa nyt vielä omakotitalon isossa keittiössäkin jouduttiin laittamaan mikro tasolle kun se ei mennyt syvyyssuunnassa siihen lokeroon. Nyt se ei enää sillä lailla haittaa kun tilaa on, mutta ei tullut mieleenkään että mikroissa on niin isoja kokoeroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

  Oli aika, kun tavaraa ei ollut riittävästi. Se aika meni jo.

  (Opiskelijatyttärelle: tarvitset kattilan, paistinpannun, haarukan ja kaksi pyyhettä. Mikro ja mikronkestävä astia on kiva. Muuta kyllä kertyy niin että jo muutaman vuoden kuluttua olet hälisemässä). 

Tämä: vanhemmat ihmiset (kuten minä) ovat aikanaan lähteneet opiskelemaan niin, että mukana olivat nuo "opiskelijatyttärelle" ehdotetut, paitsi mikro. Se oli valmiiksi asuntolassa. Kotoa piti ottaa peitto, lakanat ja pyyhe. Ehdottaisin, että ne olisivat tänäkin syksynä asuntolaan muuttavilla, ja haarukan lisäksi myös lusikka ja veitsi ovat tarpeellisia.

Ei vanhempi polvi ehkä oikeasti tiedä, kuinka hyvissä varoissa nuori ja hänen kotiväkensä voi olla. Ja totta on sekin, että moni lähtee opiskelemaan jokseenkin tyhjin käsin, kun ei ole varaa. Osaksi kyse voi olla vallankäytöstä, mutta se ilmenee varmaan muutenkin kuin tavaroitten ostamisena.

Onko lukutaito jäänyt hankkimatta? Kyllähän ne olisi kelvanneet, jos olisivat olleet oikeanlaiset. Kun joka tapauksessa ostetaan, miksi ihmeessä ei voi ostaa mieleistä? Mikä on se hillitön tarve käyttää valtaa joka käänteessä?

Koomista: "Kyllähän ne olisi kelvanneet, jos olisivat olleet oikeanlaiset."

Totta, on täysin järjetöntä kirjoittaa olisi kelvannu, kun ei ole kelvannut. Nirsolle lapsellekin kelpaa ruoka, JOS SE ON OIKEANLAISTA.

Jos yksiöön mahtuu vain tietynkokoinen mikro, päädytön tietynlainen sänky ja vain nojatuoli, sinne on typerää viedä vääränkokoinen mikro, sänky joka ei mahdu edes hissiin ja sohva.

Ja se nirso lapsikin on vain allerginen.

T entinen nirso lapsi, nyk kala-allerginen laktoosi-intolerantikko joka söi oksennuksiaan kalakeittopäivinä

Mikron merkki oli väärä tytölle, muutenkin höpötyksesi väärä kokoisista tuotteista on sinun omaa keksintöäsi. Mummon hyväksymät kalusteet eivät vain ole kelvanneet.

Voi kun joku viimeinkin kertoisi, miksi sen mummon pitää saada määrätä nuoren kodin sisustust? Siksi että lupaa maksaa itselleen mieluisat kalusteet välittämättä lapsenlapsen mieltymyksistä? Vai mikä hitto tässä on?

Kyllä lahjan antaja saa itse päättää mitä antaa, toiveita voi tietysti myös esittää. Mummon oikeus on kuitenkin tehdä ratkaisu.

Mitään aloituksen mummoahan ei oikeasti ole, aloitus on pelkkä provo.

Mummo ostakoon mitä haluaa, onneksi mummun laatuhuonekaluja ei ole pakko ottaa vastaan.

Jos lahjan antajan on ainoastaan toteuttaa mummun mielihaluja, niin olkoon sitten antamatta mitään. Se lienee paras ratkaisu, kun tarkoitus on vain käyttää valtaa.

Jos on halu olla avuksi, niin miksi ei voi ostaa sellaista sänkyä, minkä tyttö haluaa? Mummolla on vaan valtatriåpi. Onneksi tässä mummo sai näpeilleen ja tyttö toivomansa huonekalut vanhempiensa toimesta.

Meillä oli vuosia sellainen valtavan hieno ja suuri mikro, missä oli vaikka mitä toiminnallisuuksia. Emme käyttäneet muita kuin "sulatus" ja "lämmitys". Lisäksi siinä näkyi kellonaika :D

Kun tämä valtava kallis hieno laite hajosi, riemastuin ihan! Lähdettiin ostoksille ja sanoin miehelle, että nyt ostetaan sellainen kun me oikeasti tarvitaan. Simppeli, pieni ja halpa. Ja niin me ostettiin ja se on parempi kuin se "laadukas".

Varsinkin kun näiden teknisten kodinkoneiden "laadukkuudesta" huolimatta ne tuppaavat hajoamaan muutamassa vuodessa. Laitteet tehdään sellaisiksi, ne eivät enää ole kestäviä kuten joskus vuosikymmeniä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorilla menee vähän höpöksi tuo sisustaminen ja vaatimukset vaikka rahaa ei ole. Ei ymmärretä että kyseessä on vasta ensimmäinen kämppä ja kaikki kannattaa ottaa tuossa elämäntilanteessa mitä lahjaksi saa. Varsinkin jos on uutta. Sun pitäisi puhua tytölle järkeä, eikä lietsoa tyytymättömyyttä.

Entä jos nuori pitää "ensimmäisestä kämpästään" niin paljon, että jatkaa siinä asumista? Vuokraa esim. vaihtarivuoden ajaksi kun on itse ulkomailla. Ehkä pääsee samalla paikkakunnalla töihin, tai tekee etähommia ja matkustelee paljon. Ehkä ostaa toisen asunnon, jättää tämän sijoituskämpäksi vuokralle? Nykyaikana elämä ei mene niin yksioikoisesti kuin ennen:

- eka opiskelukämppä - isompi kämppä kahdelle ihmiselle, parisuhde - vauva syntyy, sitten toinen ja kolmas ja otetaan koira - rivari - lapset kasvaa - omakotitalo - lapset muuttaa pois, takaisin kerrostaloon...

Ei tule välttämättä parisuhdetta, ei vauvaa eikä omakotitalo. Koira saattaa tulla.

Niin. Ehkä mummo on tosiaan ostanut sen kämpänkin. Yleensähän opiskelemaan lähtevät joutuvat muuttamaan opiskelija-asuntoon johon ei voi jäädä roikkumaan vaikka mieli tekisi. Onko täällä ollut jo avaus miten törkeä jyrämummo osti lapsenlapselleen yksiön Kontulasta kun rinsessa olisi halunnut kaksion Töölöstä? Yhtään siinäkään ajatellut piltin tunteita. Yhyy. Jos ei, niin ap:n lellipentu luultavasti joutuu ihan normi opiskelijakämppään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

  Oli aika, kun tavaraa ei ollut riittävästi. Se aika meni jo.

  (Opiskelijatyttärelle: tarvitset kattilan, paistinpannun, haarukan ja kaksi pyyhettä. Mikro ja mikronkestävä astia on kiva. Muuta kyllä kertyy niin että jo muutaman vuoden kuluttua olet hälisemässä). 

Tämä: vanhemmat ihmiset (kuten minä) ovat aikanaan lähteneet opiskelemaan niin, että mukana olivat nuo "opiskelijatyttärelle" ehdotetut, paitsi mikro. Se oli valmiiksi asuntolassa. Kotoa piti ottaa peitto, lakanat ja pyyhe. Ehdottaisin, että ne olisivat tänäkin syksynä asuntolaan muuttavilla, ja haarukan lisäksi myös lusikka ja veitsi ovat tarpeellisia.

Ei vanhempi polvi ehkä oikeasti tiedä, kuinka hyvissä varoissa nuori ja hänen kotiväkensä voi olla. Ja totta on sekin, että moni lähtee opiskelemaan jokseenkin tyhjin käsin, kun ei ole varaa. Osaksi kyse voi olla vallankäytöstä, mutta se ilmenee varmaan muutenkin kuin tavaroitten ostamisena.

Onko lukutaito jäänyt hankkimatta? Kyllähän ne olisi kelvanneet, jos olisivat olleet oikeanlaiset. Kun joka tapauksessa ostetaan, miksi ihmeessä ei voi ostaa mieleistä? Mikä on se hillitön tarve käyttää valtaa joka käänteessä?

Koomista: "Kyllähän ne olisi kelvanneet, jos olisivat olleet oikeanlaiset."

Totta, on täysin järjetöntä kirjoittaa olisi kelvannu, kun ei ole kelvannut. Nirsolle lapsellekin kelpaa ruoka, JOS SE ON OIKEANLAISTA.

Jos yksiöön mahtuu vain tietynkokoinen mikro, päädytön tietynlainen sänky ja vain nojatuoli, sinne on typerää viedä vääränkokoinen mikro, sänky joka ei mahdu edes hissiin ja sohva.

Ja se nirso lapsikin on vain allerginen.

T entinen nirso lapsi, nyk kala-allerginen laktoosi-intolerantikko joka söi oksennuksiaan kalakeittopäivinä

Mikron merkki oli väärä tytölle, muutenkin höpötyksesi väärä kokoisista tuotteista on sinun omaa keksintöäsi. Mummon hyväksymät kalusteet eivät vain ole kelvanneet.

Tarina ei kerro, kysyikö tuo jyrämummu tytöltä, että mitä hän ensimmäiseen kotiinsa tarvitsee tai haluaa? Todennäköisesti ei, kun mummu haluaa ostaa tuotteet x.

Se merkkikin voi olla väärä, koska pienessä asunnossa se keittiö näkyy joka paikkaan ja on siistimpää jos kodinkoneet on yhtenäiset.

Ja mikroissa on myös erilaisia ominaisuuksia eri merkeillä.

Olen juuri muuttanut kaksi omaa lasta ja tiedän tasan mistä siellä yksiöissä tyypillisimmin kiikastaa. Ammatiltanikin olen sisustussuunnittelija.

Sängyissä tyypillisin ongelma on ne päädyt. Moni haluaa käyttää sitä sänkyä daybedin omaisesti ja silloin päädytön on paras. Esikoisellani sänky on keskellä huonetta ja jos siinä olisi jalkopääty, ei tulisi mitään.

Toinen muutti vanhaan taloon eikä niissä rappusissa kuskata sohvaa kuin kappaleina.

Itse asumme 70-tulun talossa ja täällä on nykyovia kapeammat ovet joten jouduimme nostamaan muutossa jo isoy nojatuolitkin parvekkeen kautta.

Jos se merkki tuo yhtenäisyyttä, eikö olisi vain helpompaa laittaa jokin tarra kaikkien laitteiden merkkitarran päälle. Itsellä on laitteet samaa merkkiä, ei se tee niistä mitenkään yhtenäisiä, mikro, liesi ja olohuoneesta yhtäaikaa näkyvä televisio ovat aivan erinäköisiä. Omituinen ajatus, että televisio täytyisi olla jääkaapin näköinen.

Ne saman merkin tuotteet on samaa muotokieltä. Sama ulkoasu, samanlaiset kahvat, sama metallivalinta jne.

Televisio ei ole kodinkone, vaan viihde-elektroniikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kaiveltiin suvun varastot ja elämä aloitettiin näillä vanhoilla käytetyillä tavaroilla. Nykyään pitää olla uutta, mieleistä ja sellaista, joita voi somessa esitellä.

Niinpä, vaikka nykyään ollaankin olevinaan niin vastuullisia kuluttajia ja jauhetaan jatkuvasti ilmaston lämpenemisestä ja co2-päästöistä. Paljon sanoja, vain teot puuttuu.

Mutta mummoa ei saa ohjata vastuulliseen kuluttamiseen vaan hänellä pitää olla oikeus ostaa pohautella mitä sattuu.

Kertakäyttökrääsäkö on mielestäsi vastuullista kulutusta. Mummohan oli halunnut ostaa laadukkaampaa näiden kertakäyttöimurien ja sänkyjen tilalle.

Kertakäyttöimureista ja -sängyistä en ole koskaan kuullutkaan, mutta sinulla on ilmeisesti laajempaakin kokemusta sellaisista. Mummosiko niitä hankki sinulle? Saitko suurenkin varaston? Miten kiitollinen olet mummollesi moisesta eleestä?

Ikävä kyllä itse olen erehtynyt ostamaan. Ikean sänky ja sohva olivat täyttä roskaa, samoin kuin Ergorapido varsi-imurikin. Ei ne oikeasti kestäneet montakaan kuukautta.

Ikean sängyistä minulla ei ole kokemusta, mutta Boschin varsi-imuri on kestänyt loistokunnossa viisi vuotta putkeen. Kävin Ikeassa kesän alussa ja sänkyosastolla kierrellessäni huomasin valikoimissa moniakin massiivipuisia sängynrunkoja. Niiden laadusta en tarkemmin tiedä, mutta jo se, että Ikeasta löytyi myös sellaisia, oli positiivisesti yllättävää. Olin ollut siinä ennakkokäsityksessä, että siellä myytäisiin vain pelkkiä lastulevykökköjä. Sainpahan opetuksen. 🙊

T. Sama

Ikävä kyllä pelkkä materiaali ei ole laadun tae. Ikean laatu on kuraa, juuri tällaisesta mainitsemastasi sängystä oli kyse.

Ikean tuotteissa ei käytetä mitään laadukkaampia ja parempia liitoksia, ja puukin kaikkein halvinta ja oksaisinta.

Jotain pinnatuoleja oli jotka päälle päin näyttivät asiallisilta, mutta nekin oli pilattu Ikean kertakäyttöfilosofialla. Ne kun olivat halvalla ja huonosti valmistettuja, ja tutullakin ne hajosivat muutamassa vuodessa.

Täälläkin on kokemusta noista ikean täyspuisista kalusteista, ihan täyttä pashaa nekin ovat. Lack ynnä muu pahvi/paperi roska on sitten vielä oma lukunsa! Se on sitä ikea-kalustetta ihan omimmillaan.

Ei Lackeissa ole mitään vikaa. Meillä on molempien lasten huoneissa ja kirjastohuoneessa kaksi pöytää. Kestäneet hyvin vuosia. Hinta/laatusuhde on hyvä ja ne saa myös kiertoon helposti.

Itse keräsin nuo kaikki ilmaiseksi Torista. Kaksi valkoista pöytää annoin naapurin teinille.

Ihmisten käsitys laadusta on todella heikkoa, mikäli on sitä mieltä ettei laadussa ole vikaa, kun puhutaan pelkästä pahvista ja paperista kyhätystä huonekalusta. Kummallinen ajatus, että muutaman vuoden kestänyt kaluste on laadukas. Varmaan 70 luvun stereoiden pahvilaatikkokin on huippulaadukas säilytyskaluste. Itsellä on ollut käytössä tuollainen pahvilaatikko VHS ja DVD-levyjen säilytykseen vuosikymmeniä. Sitä on kanneltu satoja kertoja makuuhuoneen ja olohuoneen välillä, silti se on vasta alkanut hajota. Painoakin laatikolla oli niin paljon, että Lack pöytä hajosi laskettuani laatikon sille.

Lackin laatu/hintasuhde on hyvä ja lasteni huoneissa hyllyt ovat olleet jo monta vuotta.

Ne on nätit ja tyylikkäät ja käyttötarkoitukseensa sopivat.

Kestäneet hyvin, koska kösittelemme kaikkia huonekaluja hyvin.

Jos sinulle kelpaa roska, mikäpä siinä. Kuitenkin näistä kertakäyttö kalusteista kertyy valtavat jätevuoret, ei se teilläkään ikuisesti kestä.

Eipä se kertakäyttöistä ole kun meillä olleet jo vuosia ja käytettyinä ne jo saimme.

On täysin mahdotonta tehdä heikompia, pahvia ja paperia heikompaa materiaalia ei ole käytettävissä huonekaluihin. Ellei kaikista surkeimmatkaan kalusteet ole kertakäyttökalusteita, kai sitten eivät mitkään.

Kyllä ne on kertakäyttökalusteita.

Nykyään kertakäyttökulttuuria on niin laajalle levinnyttä, jotta surkeintakin roskaa pidetään laadukkaana. Kalliita noi lack-kalusteet on siihen nähden mistä ne on valmistettu.

Kertakäyttö eli kerran käytetty ei päde huonekaluun joka on jo vuosia ollut toisella käyttäjällään.

Moni käyttää kertakäyttöaterimia useaan kertaan, nekään siis eivät ole kertakäyttöisiä?

Monilla tuo Lack-pöytä ja hylly on kyllä kertakäyttötuote, yhden kerran sille laitetaan jokin ruukku tai muita somisteita. Se saakin sitten olla paikallaan koko kalusteen käyttöiän, eikö se ole oikeastaan yksi käyttökerta.

Kuten sanottu sain hyllyt ja pöydät ia ne on olleet kovassa käytössä. Monenlaisessa käytössä nuo pöydätkin, mm printterin alla ja nyt vierashuoneen yöpöytänä.

Hyllyjä on mm kodinhoitohuoneessa ihan pesuaineille yms

Meidän makkarissa kirjahyllynä ja lapsilla kirjahyllyinä

Hyvin ovat kestäneet.

Kummallista, itselläni kyseinen pöytä on ollut erittäin kevyellä käytöllä. Pöytä vain alkoi itsestään purkautua, ensin siitä irtosi jokin pintakalvo pöytälevyn syrjästä. Lopulta se oli niin ruman näköinen että hävitin sen. Niin ne näyttää muillakin hajoavan.

PS en ole sama joka aiemmin on vastannut, joten pahoittelut keskusteluun sotkeutumisesta.

Meillä on ollut tuommoinen perus lack-pöytä varmaan yli 10 vuotta. Opiskelukämppään se ostettiin kun oli halpa (mitähän se maksoi, ehkä 5e), eikä olla raaskittu hävittää kun se on niin kätevä. Välillä oli pelkkä pöytälevy käytössä pakastimen päällä "kantena", sittemmin se on siirtynyt lastenhuoneen pöydäksi. Ihan huippu siellä, kun ei keikkaa vaikka kiipeäisi päälle ja lapset jaksaa itsekin tarvittaessa sitä siirrellä. Lisäksi se on ruma ja halpa joten ei haittaa jos lapset vähän piirtää pöytään. Ja voin kertoa ettei lapset sitä kovin kauniisti ole aina käsitellyt, silti se on aivan kunnossa.

On meillä myös esim vanhoja Artekin kalusteita ja muuta laatutavaraa ja onhan ne aivan eri luokkaa kaikin puolin. Ikealaisissa on kuitenkin hinta-laatusuhde erinomainen, ei meillä ikinä yksikään kaluste ole rikki mennyt, ei edes muutoissa. Monet ikealaisetkin on ostettu käytettynä ja monia on myös myyty eteenpäin käytettynä, ihan käyttökelpoisina kaikki.

Todella vaarallista, täytyy olla täysi idiootti, mikäli kiipeää Lack pöydän päälle. Koko rakenne on kahden pahvin varassa, ja niiden pettäessä ei kerkeä kissaa sanoa.

Kymmenet kerrat olen siihen kiivennyt eikä ole pettänyt. Aika kestävää pahvia. Ja kyllä, olen hyvin tietoinen mitä siellä sisällä on. Siksi tiedän mihin kohtaan kannattaa astua ettei se petä. Meidän nykyinen paljon kalliimpi sohvapöytä sen sijaan on aiheuttanut vaaratilanteen kun lapsi on nojannut reunaan ja pöytä on keikannut.

Vierailija kirjoitti:

Ihme vinkunaa. Jos kerran mummo haluaa maksaa, niin hänellä on täysi oikeus ostaa ihan mitä haluaa. Ei hänellä ole mitään velvollisuutta maksella niitä kamoja lapsenlapselleen ja jos ei kelpaa, niin tyttäresi voi niistä kieltäytyä.

Esim. meidän suvussa omassa kodissa tarvittavia tavaroita on tullut ennalta joulu- ja synttärilahjoina odottamaan sitä omaan kotiin muuttoa ja itsekin on osteltu kesätyörahoista tarvittavia ja mieleisiä tavaroita. Sinun tenavasi on valinnut ottaa lahjana jotain rääsää, mitä sillä hetkellä on halunnut, ei ole joko tehnyt kesätöitä ja iltatöitä, tai on humputellut nekin rahat menemään ja nyt sitten kiukuttaa kun ei mummolta saakaan lypsettyä tarkalleen sitä mitä sattuu haluamaan. 

Aika paljon mummo tossa auttaa, kun ylipäätään maksaa nuo tavarat ja ihan toimivilta kapineilta kuulostavat. Varmaankin valitsee laatua kun tuntee sinut ja tyttäresi ja tietää että kivat, kalliit glitterit menee käytännöllisyyden ohi. Varsi-imurissakaan ei se akku loputtomiin kestä, johdollinen on huomattavasti pitkäikäisempi. Mummo ei varmaan halua olla ostamassa uutta varsi-imuria ihan joka vuosi.

Kiittämättömyys on maailman palkka. 

Niinhän se tytär kieltäytyikin. Siitä vain mummo suuttui, kun kieltäytyä ei olisi saanut. Mulle henkilökohtaisesti ei ollut niin justiinsa miltä mikäkin näyttää kun ekaan omaan kotiin muutin, mutta silti jouduin kieltäytymään esim. vanhempieni vanhasta kolmen istuttavasta divaanisohvasta, kun sen yli olisi joutunut kiipeämään päästäkseen keittokomeron ovesta kulkemaan. Ei sinne kämppään mahtunut kuin nippanappa pienen pieni kahden istuttava sohva ilman mitään divaaneja. Sellainen haettiin sitten kierrätyskeskuksesta samalla kun vietiin vanhempien vanha sohva sinne tilalle. Joten jos se mummo haluaa ostaa tavaraa joka ei vaan mahdu, niin turha siinä on kiittämättömyydestä nitistä.

Vierailija kirjoitti:

Ihme vinkunaa. Jos kerran mummo haluaa maksaa, niin hänellä on täysi oikeus ostaa ihan mitä haluaa. Ei hänellä ole mitään velvollisuutta maksella niitä kamoja lapsenlapselleen ja jos ei kelpaa, niin tyttäresi voi niistä kieltäytyä.

Esim. meidän suvussa omassa kodissa tarvittavia tavaroita on tullut ennalta joulu- ja synttärilahjoina odottamaan sitä omaan kotiin muuttoa ja itsekin on osteltu kesätyörahoista tarvittavia ja mieleisiä tavaroita. Sinun tenavasi on valinnut ottaa lahjana jotain rääsää, mitä sillä hetkellä on halunnut, ei ole joko tehnyt kesätöitä ja iltatöitä, tai on humputellut nekin rahat menemään ja nyt sitten kiukuttaa kun ei mummolta saakaan lypsettyä tarkalleen sitä mitä sattuu haluamaan. 

Aika paljon mummo tossa auttaa, kun ylipäätään maksaa nuo tavarat ja ihan toimivilta kapineilta kuulostavat. Varmaankin valitsee laatua kun tuntee sinut ja tyttäresi ja tietää että kivat, kalliit glitterit menee käytännöllisyyden ohi. Varsi-imurissakaan ei se akku loputtomiin kestä, johdollinen on huomattavasti pitkäikäisempi. Mummo ei varmaan halua olla ostamassa uutta varsi-imuria ihan joka vuosi.

Kiittämättömyys on maailman palkka. 

Katos, aloittajan äitikin löysi paikalle!