Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nuoren kotiin on hommattava kaikki mummon mieleen, koska mummo haluaa maksaa
Tilanne on siis se, että tytär pääsi opiskelemaan eri paikkakunnalle ja nyt on sitten jotain hankintoja opiskelijakämppään tehtävä.
Hyvän ja himoitun opiskelupaikan johdosta äitini ilmoitti, että hän haluaa ostaa lapsenlapselleen tavaroita ja huonekaluja. Tyttö otti tietysti iloisena tiedon vastaan, sillä nuorella ei itsellään liikaa rahaa ole ja mummo on kerryttänyt omaisuutta kohtuullisesti.
Kun sitten tuli sängyn, ruokapöydän, sohvan ja kodinkoneiden ostamisen aika ja lähdimme kiertelemään kauppoja, ei tytön mieltymyksillä tai toiveilla ollut mitään merkitystä. Mummo päättää, koska mummo maksaa. Nuoren toiveet ja mieltymykset olivat pääsääntöisesti edullisempia, jotta rahasta ei ole kyse. Kyse on siitä, että mummon täytyy saada päättää koska mummo maksaa. Esimerkiksi sänkyyn mummo oli valmis laittamaan rahaa pari tonnia ja hän olikin jo valmiiksi katsonut omasta mielestään sopivan. Tyttö kuitenkin kertoi että häntä miellyttää toisenlainen sänky, mutta mummo jankkaa ja jankkaa että miksi hänen valitsemansa sänky olisi parempi.
Mikrossa mummo haluaa vain tiettyä merkkiä, joka maksaa, ja nuoren toiveilla ei ole loppupeleissä mitään väliä.
Sama imurissa. Imuri pitää olla iso, monen sadan Miele. Tytär miettii pientä asuntoa ja on kallistumassa varsi-imuriin, säilytystilan puutteen ja käyttömahdollisuuksien vuoksi. Mummolle tämä on punainen vaste, sillä hän ei voi sietää varsi-imureita. Hän haluaa ostaa perinteisen.
Olemme muutaman kerran nyt käyneet yhdessä kiertämässä kauppoja ja käytännössä mitään ei olla saatu ostettua mummon laskuun, koska mummo ei hyväksy nuoren valintaa.
Nuori on itse käynyt ostamassa myöhemmin haluamansa tuotteen tai minä olen maksanut sen mikä on tyttären mielestä paras.
Mummo uhriutuu nyt että tytär on vaikea, eikä osaa päättää mitä haluaa ( kun ei halua juuri sitä mitä mummo haluaa ostaa).
Olemmekin jättäneet jo mummon kokonaan pois näiltä ostosreissuilta. Sohvan olen luvannut maksaa, mutta nuori saa sen vasta myöhemmin syksyllä, eikä se ehdi siis muuttokuormaan. Mummo olisi ostanut yksiöön ison kalliin sohvan ( minkä olisi itselleenkin kelpuuttanut) , mutta koska tytär koki sen liian suureksi ja epäkäytännölliseksi opiskelijakämppään, mummo ei sitten osta mitään.
Miksi lahjanostajan täytyy saada päättää saajan puolesta aivan kaikki?
Onko tämä joku 40 -luvulla syntyneiden ominaisuus vai mitä?
Kommentit (1423)
On äärimmäisen epämiellyttävää asua sellaisten tavaroiden ympäröimänä, joista ei pidä. Ensimmäinen oma koti on vielä niin tärkeä ja spesiaali, että sen sisustaminen jonkun toisen näkemyksellä olisi ainakin minulle ollut hyvin hankala asia. Mieluummin elin ilman joitain asioita kuin otin ihan mitä hyvänsä. Itsenäistyvälle ihmiselle edellisten sukupolvien valinnat ja määräykset tällaisissa asioissa ovat paljon muutakin kuin tavaroita ja huonekaluja - ne ovat vapauden ja määräysvallan puutetta oman elämän suhteen.
Mummo siis kuriin nyt. Jos mummo ei pysty tinkimään halustaan päättää valinnat, mummolle avusta kiitos, mutta ei kiitos.
(Kohtasin saman ongelman jo vähän nuorempana. Olin vähän toisella kymmenellä, kun lähdimme niin ikään 40-luvulla syntyneen äitini kanssa ostamaan sänkyä ja pöytää ensimmäiseen omaan huoneeseeni. Sain ne valita, tai ainakin muka sain - äidin ehdottamista sain valita, mutta ihan tyytyväinen niihin olin. Huonekalukauppaan tultuamme ensimmäisenä esillä oli kuitenkin 80-luvulla tyypillisiä kirjahylly-kaapisto-yhdistelmiä, joita pikkusievyydessään oikein inhosin. Äitini kysyi ohi kävellessämme mielipidettäni jostain sellaisessta, mihin nopeasti vaan totesin, että emmätiiä ja kävelin äkkiä ohi, koska äitini oli sellainen, että olisi voinut suuttua, jos olisin sanonut jostain hänen esittelemästään, että en tykkää. Kauhuissani sitten kuulin kassalla, että äitini ilmoitti ostoksiin kuuluvan myös sen hyllyhirvityksen enkä vieläkään uskaltanut sanoa vastaan. Aika monta vuotta inhoamani hylly lasikaappeineen ensimmäisessä omassa huoneessani oli, vaikka itse olisin tahtonut vain ne alunperin sovitut yksinkertaisen pöydän ja sängyn.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ostin omat huonekaluni käytettynä opintolainalla (sänky, tuoli, pöytä ja hylly). Nykyään nuorilla on ilmeisesti helpompaa.
M42
No harva on noin köyhä
Minä en saanut kotoa lähtiessäni mukaani kuin vaatteeni. Eikä ollut kysymyksessä köyhyys, vaan äitini periaate, jonka mukaan hänkään ei ollut mitään kotoa muuttaessaan saanut. Vanhempani olivat sangen hyvin toimeentulevia.
Ihmiset tosiaan siirtävät traumojaan eteenpäin, seuraavalle sukupolvelle kannettavaksi. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä meni niin, että poika keräsi kirppiksiltä tarvitsemansa, ei huolinut mitään uutta.
Hänellä ei kuulema tarvii olla hienoa.
Ehkä pojat ottavat rennommin.😉Oletko nähnyt, millaisissa oloissa useat nuoret miehet asuvat?
Kovin useista ei havaintoja. Tunnen omat pojat ja heidän kaverinsa, ovat tolkun nuoria. Armeijan käyneitä kakskymppisiä miehiä. Ovat oppineet punkkansa petaamaan.
Ongelman ratkaisu: Jättää hankalan mummon pois kauppareissulta. Suurin osa heistä kuitenkin on oikein mukavia ja reiluja.
Vierailija kirjoitti:
Ongelman ratkaisu: Jättää hankalan mummon pois kauppareissulta. Suurin osa heistä kuitenkin on oikein mukavia ja reiluja.
No ei se auta, että muut mummut ovat kivoja, jos omalle kohdalle sattuu persoonallisuushäiriöinen hullu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea, mutta varsi-imurit ovat p e r s e e s t ä. Kokemusta on. Imuteho täysi nolla, tiputtelee pikkukivet ja pienet roskat takaisin lattialle. Olen tutkinut tukoksen varalta, mitään en ole löytänyt. Pölyä imee jotenkuten, mutta kun vaikka sana on pölynimuri, niin kyllä sen pitäisi imeä myös muut roskat.
Tuossa tuo tönöttää edelleen, pitäisi hankkiutua eroon siitäkin. Missään nimessä varsi-imuri ei ole kelvollinen ainoaksi imuriksi.
Hyvä varsi-imuri riittää ainoaksi imuriksi, huono ei. Ei kannata ostaa huonoa. Kokemusta on molemmista.
Vierailija kirjoitti:
Ongelman ratkaisu: Jättää hankalan mummon pois kauppareissulta. Suurin osa heistä kuitenkin on oikein mukavia ja reiluja.
Nimenomaan! Hurauttaa kaupoille ja antaa mummon jäädä päivänokosille ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tyttärellä asunto jo? Noissa varsi-imureissa varsinkin halvemmissa on todella huonot akut. Sängystä nyt en lähtisi riitelemään, jos mummeli haluaa laittaa pari tonnia siihen, niin laittaa sitten. Tuon Mielen imurinhan voi myydä ja ostaa sitten mieleisensä.
Huonot akut? N 30 minuuttia luvataan kestävän. Kuinka kauan yksiötä imuroi?
Halpojen imureidenkaan akut eivät ole huonoja, mutta ne ovat liian pieniä.
Akkuimurilla jonka toiminta-ajaksi luvataan max 30 minuuttia ei tee mitään edes yksiön imurina.
Kyllähän yksiön imuroi puolessa tunnissa kahteenkin kertaan, mutta aika on ilmoitettu minimiteholla. Suuremmalla teholla akku voi juuri ja juuri riittää yhteen imurointiin, joten akun elinikä jää lyhyeksi. Akkuhan ei pidä liian tyhjäksi purkamisesta, vaan se olisi ladattava viimeistään 40% varaustilassa ollessaan, mieluummin hieman aiemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani olivat kuin tuo mummo. Maksoivat asioita aina tietyillä ehdoilla. Seurauksena oli minulta aikainen itsenäistyminen, töihin meno, omat rahat. Mielestäni he toimivat ihan oikein, heidän rahoillaan saavat asettaa sellaiset ehdot kuin haluavat. Itsenäisesti päättävä nuori aikuinen on kypsä myös tienaamaan rahansa itse.
Eipä se opiskelija voi töihin mennä. Tuolla lailla syntyy katkeria ihmisiä, kuten sinusta huomaa.
Ihmeellistä sairasta isovanhemmuutta ja vanhemmuutta. Surullista!
Yliopisto-opiskelijoista on opintojen ohessa työsuhde 51 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 53 prosentilla. Ei se kenestäkään katkeraa tee.
Opintojen ohella. Ei kokopäivätöissä. Ja tuloraja on hyvin matala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelman ratkaisu: Jättää hankalan mummon pois kauppareissulta. Suurin osa heistä kuitenkin on oikein mukavia ja reiluja.
No ei se auta, että muut mummut ovat kivoja, jos omalle kohdalle sattuu persoonallisuushäiriöinen hullu.
Kaikissa ikäluokissa löytyy häiriökäyttäytyjiä, joille on ITSE osattava sanoa se yksi sana , EI.
Vierailija kirjoitti:
Onko mummolla persoonallisuushäiriö?
On todellakin. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Provo. Koulut on jo alkaneet tällä viikolla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani olivat kuin tuo mummo. Maksoivat asioita aina tietyillä ehdoilla. Seurauksena oli minulta aikainen itsenäistyminen, töihin meno, omat rahat. Mielestäni he toimivat ihan oikein, heidän rahoillaan saavat asettaa sellaiset ehdot kuin haluavat. Itsenäisesti päättävä nuori aikuinen on kypsä myös tienaamaan rahansa itse.
Eipä se opiskelija voi töihin mennä. Tuolla lailla syntyy katkeria ihmisiä, kuten sinusta huomaa.
Ihmeellistä sairasta isovanhemmuutta ja vanhemmuutta. Surullista!
Yliopisto-opiskelijoista on opintojen ohessa työsuhde 51 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 53 prosentilla. Ei se kenestäkään katkeraa tee.
Opintojen ohella. Ei kokopäivätöissä. Ja tuloraja on hyvin matala.
Niin? Opiskelija saa alennusta ruoasta, liikkumisesta, asumisesta. Ihan hyvin on järkevällä rahan käytöllä pärjännyt, jos haluaa ja osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelman ratkaisu: Jättää hankalan mummon pois kauppareissulta. Suurin osa heistä kuitenkin on oikein mukavia ja reiluja.
No ei se auta, että muut mummut ovat kivoja, jos omalle kohdalle sattuu persoonallisuushäiriöinen hullu.
Kaikissa ikäluokissa löytyy häiriökäyttäytyjiä, joille on ITSE osattava sanoa se yksi sana , EI.
Kaikissa ikäluokissa on näemmä myös besserwissereitä jotka päsmäröi asioissa joista eivät mitään ymmärrä.
Rajattomille paskoille saa hokea eitä naama sinisenä. Ei se mitään auta kun vastaanottokyky puuttuu.
Sillon saa opiskelut lopettaa siihen, ja siirtyä duunariksi ilman koulutusta. Mahtava tulevaisuus!
Tai, no miksi muuttaa pois kotoa ollenkaan kun solulle nyrpistellään nenää kun hienostodiiva pukku kermaperse isin pikku- Prinsessa äitin pikku kullanmuru vaippahousu märkäkorva räkäposki.[/quote]
Tämähän on vähän tapauskohtaista.
Itselleni kävi niin, että asuin ensimmäisen vuoden asuntolassa ja toiset vuodet vuokra- yksiössä.
Kävi nimittäin niin, että asuntola oli vanha ja ilmoitettiin, että siitä luovutaan (ajettiin jossain vaiheessa maan tasalle).
Oli melkeinpä pakko siirtyä muualle asumaan.
Tähän asuntoon tietenkin haettiin asumistukea ja onneksi sainkin.
Ja ihan jos ymmärrys riittää, niin se on sinullekin tarvittaessa mahdollista.
Erikseen nuo haukkumasi, kultalusikka suussa syntyneet.
Ehkä joku Paris Hilton esimerkiksi.
Lieneekö edes opiskellut mitään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani olivat kuin tuo mummo. Maksoivat asioita aina tietyillä ehdoilla. Seurauksena oli minulta aikainen itsenäistyminen, töihin meno, omat rahat. Mielestäni he toimivat ihan oikein, heidän rahoillaan saavat asettaa sellaiset ehdot kuin haluavat. Itsenäisesti päättävä nuori aikuinen on kypsä myös tienaamaan rahansa itse.
Eipä se opiskelija voi töihin mennä. Tuolla lailla syntyy katkeria ihmisiä, kuten sinusta huomaa.
Ihmeellistä sairasta isovanhemmuutta ja vanhemmuutta. Surullista!
Yliopisto-opiskelijoista on opintojen ohessa työsuhde 51 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 53 prosentilla. Ei se kenestäkään katkeraa tee.
Opintojen ohella. Ei kokopäivätöissä. Ja tuloraja on hyvin matala.
Niin? Opiskelija saa alennusta ruoasta, liikkumisesta, asumisesta. Ihan hyvin on järkevällä rahan käytöllä pärjännyt, jos haluaa ja osaa.
Ei liity asiaan mitenkään. Kokopäivätyöt opintojen ohella jaksaa todella harva.
Vierailija kirjoitti:
Mummo ostamassa laadukkaan sängyn? Ei käy? Miten sängystä voi saada riidan aikaiseksi?
Mummo ei ole ostamassa pelkkiä huonekaluja, hän lunastaa samalla sinun kiitollisuudenvelkaisen sielusi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani olivat kuin tuo mummo. Maksoivat asioita aina tietyillä ehdoilla. Seurauksena oli minulta aikainen itsenäistyminen, töihin meno, omat rahat. Mielestäni he toimivat ihan oikein, heidän rahoillaan saavat asettaa sellaiset ehdot kuin haluavat. Itsenäisesti päättävä nuori aikuinen on kypsä myös tienaamaan rahansa itse.
Eipä se opiskelija voi töihin mennä. Tuolla lailla syntyy katkeria ihmisiä, kuten sinusta huomaa.
Ihmeellistä sairasta isovanhemmuutta ja vanhemmuutta. Surullista!
Yliopisto-opiskelijoista on opintojen ohessa työsuhde 51 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 53 prosentilla. Ei se kenestäkään katkeraa tee.
Opintojen ohella. Ei kokopäivätöissä. Ja tuloraja on hyvin matala.
Niin? Opiskelija saa alennusta ruoasta, liikkumisesta, asumisesta. Ihan hyvin on järkevällä rahan käytöllä pärjännyt, jos haluaa ja osaa.
Ei liity asiaan mitenkään. Kokopäivätyöt opintojen ohella jaksaa todella harva.
Se on toki päivänselvää
Vierailija kirjoitti:
Provo. Koulut on jo alkaneet tällä viikolla!
Harjaantumiskoulut ja amikset varmaankin. Sinnekö omasi meni?
Alue: Aihe vapaa
En minä sano että sen mummon ideat olisivat välttämättä parhaita. Lähinnä pohdin yhtä vaihtoehtoa, miksi haluaa toimia noin.
Jos olisin tuo nuori niin ostaisin huonekaluni joko itse tai sitten kohteliaasti kyselisin miksi mummo haluaa tarjota juuri nämä tietyt ja miksi itse päädyn toiseen vaihtoehtoon ja yrittäisin rakentavasti selittää realiteetteja. Kenties mummolla voisi olla joku elämänkokemuksen tuoma järkeväkin peruste, jota kannattaisi miettiä mihin päätyykin.