Lue keskustelun säännöt.
Mitä pitäisi tehdä kun leikkipuistossa vieras isompi lapsi tulee kiehnäämään viereen?
Käyn kolmevuotiaani kanssa läheisessä leikkipuistossa ja usein sinne ilmaantuu yksin eräs ekaluokkalainen tai eräs eskarilainen tyttö. Ja molemmat ovat sellaisia, että tulevat jotenkin kiehnäämään siihen minun ja lapseni viereen. Hivuttautuvat lähemmäksi pyörimään ympärillemme, kyselevät koko ajan mitä te teette jne. Eivätkä millään lähde, vaikka miten sanoisi, että meillä on nyt oma juttu tässä kesken. Kaipaavat varmaan aikuista ja seuraa ja sellaista, mutta muutamastakin syystä en pysty sitä heille tarjoamaan vaan haluan olla kahden lapseni kanssa. Eilenkin toinen näistä roikkui tunnin vieressämme ja kun lähdimme puistosta kotiin niin lähti perässä kulkemaan.
Mitä tällaiselle oikein pitäisi tehdä?
Kommentit (1230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi mikä ihana läheisten huolenpito ja lämpö tässä ketjussa vallitsee. Lottovoitto syntyä Suomeen <3<3
Kyllä, äidin jolla on 2 omaa lasta pitää hoitaa muidenkin lapset ilmaiseksi ja hoitajat ja tarhatädit kitisee, kun heillä on niin raskasta.
Valvot vauvan kanssa yöt ja puistossa vahdit omat ja muiden lapset.
Ja samalla kun plokkaa pyykkiä koneeseen voi juosta ulko-ovella, kun naapurin 6 - vuotias soittelee vähän väliä ovikelloa ja se omakin taapero sitten voi avata ulko-oven, kun siellä ovikelloa, soitellaan. Ei kieltoja. Yksi äiti hoitaa koko korttelin lapset, jotta muut voivat vaikka maata sohvallaan ja räkiä kattoon.
Älä nyt suurentele hommias.
En suurentele. Tuo naapurin 6 - vuotias ei laittanut edes kenkiä jalkaan ja heillä oli ovi auki rappukäytävään koko päivän. Se on niin hienoa soitella toisten ovikelloa 12 tuntia päivässä vähän väliä joka päivä paitsi joka toinen viikonloppu, kun oli isällään.
Otin loppujen lopuksi ovikellon pois eikä minulla tule sellaista enää ikinä mihinkään asuntoon. Otan sen aina pois.
Tosin tuo 6 - vuotias hakkasi sitten ovea.
mä en viikkoa pidempään kuuntelisi kun soittaisin poliisin ja sossut paikalle. Kotirauhan häirintää ja heitteille jätetty lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän lähipuistossa pyörii samanlainen. Yrittää aina tulla meidän seuraan, kun mennään, mutta kun vaan sanoo tarpeeksi napakasti, niin kyllä se lähtee omiin hommiinsa.
En tajua miksi se änkee meidän seuraan, kun oma lapseni on sen ikäinen, että ei osaa kunnolla edes kävellä. Ei siitä ole leikkiseuraksi monta vuotta vanhemmalle. Me käydään puistossa lähinnä vauvakeinussa keinumassa, kun kävellään vaunulenkillä ohi, koska lapsi tykkää siitä. Tämä tyttö tuntuu olevan siellä joka kerta, kun mennään sinne ja juoksee luokse höpöttämään, haluaa keinuttaa vauvaa ja selittää mulle jotain mistä en tajua yhtään mitään. Nykyään vaan sanon, että ole kiltti ja mene pois. Sillä se lähtee.
Sä sanot leikkipuistossa lapselle, että mene pois? Jos olis mun lapsi niin tulisin aika hiton vihaisena sun oven taakse ja nostaisin ison metelin paikallisessa somessa sun naamallasi! Tämä aikuinen ajaa yleisiltä paikoilta lapsia pois!
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua ap koska itse kokenut samaa, eli näitä isompia liimautuvia/rajattomia lapsia. Kerran yks hyppäs jopa syliin, kun vähän antoi huomiota! Tosi ahdistavaa. Mä en myöskään halua olla vieraiden lasten mikään leikkitäti, voin jutella jonkun aikaa ja kysellä jotain, leikkiä, mut jos oma pienempi lapsi häiriintyy siitä tai itteä ei huvita niin mikään pakko ei todellakaan ole. Mitään vinkkejä en kyllä osaa antaa. Itse lähden yleensä vaan pois tai sanon että me leikitään nyt kahestaan, sorry.
Sun lapsi tulee sitten tekemään sen saman muille, jättää jonkun "vääränlaisen" leikistä pois. Eikä osaa välttämättä muutenkaan leikkiä porukassa, eikä kasva avarakatseiseksi eikä suvaitsevaiseksi, saati empaattiseksikaan. Ainakaan mielestään erilaisia (itsestään poikkeavia, omasta mielestään) eli vääränlaisia" kohtaan. Kyllä tämä on melko suomalainen ilmiö, nolo sellainen.
Varmasti moni muualta tullut on ihmetellyt, kun on tullut iloisesti juttelemaan, tervehtinyt hymyillyt (kuten tapaan kuuluu), ja vastaan tulee silmien pyörittelyä ja umpimielisyyttä, outoja katseita ja selän kääntämistä. Sekä sitten on normaalia?! Mielestäni se just on epänormaalia.
Onkohan tämä joku pääkaupunkiseudun ongelma tai jonkun muun ison kaupungin? Kuulostaa niin omituiselle, kuten toki myös vastauksenkin 🤣
Tosin olen viimeksi ollut leikkikentällä noin 15 vuotta sitten. Silloin sai lapset jutella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi mikä ihana läheisten huolenpito ja lämpö tässä ketjussa vallitsee. Lottovoitto syntyä Suomeen <3<3
Kyllä, äidin jolla on 2 omaa lasta pitää hoitaa muidenkin lapset ilmaiseksi ja hoitajat ja tarhatädit kitisee, kun heillä on niin raskasta.
Valvot vauvan kanssa yöt ja puistossa vahdit omat ja muiden lapset.
Ja samalla kun plokkaa pyykkiä koneeseen voi juosta ulko-ovella, kun naapurin 6 - vuotias soittelee vähän väliä ovikelloa ja se omakin taapero sitten voi avata ulko-oven, kun siellä ovikelloa, soitellaan. Ei kieltoja. Yksi äiti hoitaa koko korttelin lapset, jotta muut voivat vaikka maata sohvallaan ja räkiä kattoon.
Älä nyt suurentele hommias.
En suurentele. Tuo naapurin 6 - vuotias ei laittanut edes kenkiä jalkaan ja heillä oli ovi auki rappukäytävään koko päivän. Se on niin hienoa soitella toisten ovikelloa 12 tuntia päivässä vähän väliä joka päivä paitsi joka toinen viikonloppu, kun oli isällään.
Otin loppujen lopuksi ovikellon pois eikä minulla tule sellaista enää ikinä mihinkään asuntoon. Otan sen aina pois.
Tosin tuo 6 - vuotias hakkasi sitten ovea.
mä en viikkoa pidempään kuuntelisi kun soittaisin poliisin ja sossut paikalle. Kotirauhan häirintää ja heitteille jätetty lapsi.
Minä en uskaltanut soittaa sossulle, koska pelkäsin, että tuo äiti arvaisi, että olen soittanut ja tekisi lapsilleni jotain. Terveydenhoitajalle sanoin, mutta he eivät reagoi.
Meillä oli lisäksi tilanne, että mieheni ei osallistunut lasten ja kodin hoitoon.
Koska olin kotiäiti niin menin lasten kanssa leikkipuistoon ja tuo 6 - vuotias tuli sinne yksin perässä kiukuttelemaan, hän asui samassa rappukäytävässä. Tuo lapsi tuli myös perään, jos lähdin omien lasten kanssa kävellen kauppaan. Häirintää kesti 2 vuotta. Ja sitä ennen häirintää oli tapahtunut 2 vuotta toisessa paikassa toisen vastaavan lapsen takia.
Enää ei minulle tule lapsia enkä tule hoitamaan omaa eläkkeellä olevaa vanhempaani. Haluan omaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lähipuistossa pyörii samanlainen. Yrittää aina tulla meidän seuraan, kun mennään, mutta kun vaan sanoo tarpeeksi napakasti, niin kyllä se lähtee omiin hommiinsa.
En tajua miksi se änkee meidän seuraan, kun oma lapseni on sen ikäinen, että ei osaa kunnolla edes kävellä. Ei siitä ole leikkiseuraksi monta vuotta vanhemmalle. Me käydään puistossa lähinnä vauvakeinussa keinumassa, kun kävellään vaunulenkillä ohi, koska lapsi tykkää siitä. Tämä tyttö tuntuu olevan siellä joka kerta, kun mennään sinne ja juoksee luokse höpöttämään, haluaa keinuttaa vauvaa ja selittää mulle jotain mistä en tajua yhtään mitään. Nykyään vaan sanon, että ole kiltti ja mene pois. Sillä se lähtee.
Sä sanot leikkipuistossa lapselle, että mene pois? Jos olis mun lapsi niin tulisin aika hiton vihaisena sun oven taakse ja nostaisin ison metelin paikallisessa somessa sun naamallasi! Tämä aikuinen ajaa yleisiltä paikoilta lapsia pois!
Ja susta tehtäisiin someen postaus kuinka hoidatat lapsesi muilla.
Lyö nyrkillä päähän. Onko se lapsi tyttö vai poika?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua ap koska itse kokenut samaa, eli näitä isompia liimautuvia/rajattomia lapsia. Kerran yks hyppäs jopa syliin, kun vähän antoi huomiota! Tosi ahdistavaa. Mä en myöskään halua olla vieraiden lasten mikään leikkitäti, voin jutella jonkun aikaa ja kysellä jotain, leikkiä, mut jos oma pienempi lapsi häiriintyy siitä tai itteä ei huvita niin mikään pakko ei todellakaan ole. Mitään vinkkejä en kyllä osaa antaa. Itse lähden yleensä vaan pois tai sanon että me leikitään nyt kahestaan, sorry.
Sun lapsi tulee sitten tekemään sen saman muille, jättää jonkun "vääränlaisen" leikistä pois. Eikä osaa välttämättä muutenkaan leikkiä porukassa, eikä kasva avarakatseiseksi eikä suvaitsevaiseksi, saati empaattiseksikaan. Ainakaan mielestään erilaisia (itsestään poikkeavia, omasta mielestään) eli vääränlaisia" kohtaan. Kyllä tämä on melko suomalainen ilmiö, nolo sellainen.
Varmasti moni muualta tullut on ihmetellyt, kun on tullut iloisesti juttelemaan, tervehtinyt hymyillyt (kuten tapaan kuuluu), ja vastaan tulee silmien pyörittelyä ja umpimielisyyttä, outoja katseita ja selän kääntämistä. Sekä sitten on normaalia?! Mielestäni se just on epänormaalia.
Onks sulla kaikki hyvin? Mitä tekemistä empatian oppimisen kannalta on, jos joku 6-8-vuotias tulee kyselemään MULTA juttuja kun yritän leikkiä 1-vuotiaan kanssa? Sä et nyt oikein taida ymmärtää tätä AP:n ongelmaa. Se on häiritsevää, kun iso lapsi pälättää juttujaan taukoamatta, vauva/taapero yrittää samalla saada huomiota, etkä voi sitä antaa, koska pitäisi kuunnella vieraan lapsen tarinoita. Sori vaan, mä en ole sitä toista lasta tehnyt ja se ei ole mun vastuulla, mikään pakko mun ei ole sitä viihdyttää.
Ei mua suuremmin haittaa se että nämä vieraat lapset tulee leikkipuistossa juttelemaan, rajansa toki kaikella. Ja välillä halutaan olla rauhassa omien lasten kanssa leikeissä.
Mutta ihan oikeasti hyvät vanhemmat, vaikka nämä noin 7-vuotiaat osaakin yksin olla leikkipuistossa, he kaipaavat seuraa. Ja tuntuu että monet kaipaavat nimenomaan aikuisen seuraa.
Näitä näkee aika usein että äiti tai isä on siellä leikkipuistossa, mutta ei leiki sen lapsen kanssa vaan selaa puhelinta (ja tähän kaikki disclaimerit tärkeistä puhelimella hoidettavista asioista, jne). Isompikin lapsi kaipaa vanhemman huomiota, ja haluaa että hänen juttujaan kuunnellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan se lapsi hyväksikäytetty kotona kun käytös on kummallista. Kannattaa varmuuden vuoksi tehdä lasu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi mikä ihana läheisten huolenpito ja lämpö tässä ketjussa vallitsee. Lottovoitto syntyä Suomeen <3<3
Kyllä, äidin jolla on 2 omaa lasta pitää hoitaa muidenkin lapset ilmaiseksi ja hoitajat ja tarhatädit kitisee, kun heillä on niin raskasta.
Valvot vauvan kanssa yöt ja puistossa vahdit omat ja muiden lapset.
Ja samalla kun plokkaa pyykkiä koneeseen voi juosta ulko-ovella, kun naapurin 6 - vuotias soittelee vähän väliä ovikelloa ja se omakin taapero sitten voi avata ulko-oven, kun siellä ovikelloa, soitellaan. Ei kieltoja. Yksi äiti hoitaa koko korttelin lapset, jotta muut voivat vaikka maata sohvallaan ja räkiä kattoon.
Älä nyt suurentele hommias.
En suurentele. Tuo naapurin 6 - vuotias ei laittanut edes kenkiä jalkaan ja heillä oli ovi auki rappukäytävään koko päivän. Se on niin hienoa soitella toisten ovikelloa 12 tuntia päivässä vähän väliä joka päivä paitsi joka toinen viikonloppu, kun oli isällään.
Otin loppujen lopuksi ovikellon pois eikä minulla tule sellaista enää ikinä mihinkään asuntoon. Otan sen aina pois.
Tosin tuo 6 - vuotias hakkasi sitten ovea.
mä en viikkoa pidempään kuuntelisi kun soittaisin poliisin ja sossut paikalle. Kotirauhan häirintää ja heitteille jätetty lapsi.
Minä en uskaltanut soittaa sossulle, koska pelkäsin, että tuo äiti arvaisi, että olen soittanut ja tekisi lapsilleni jotain. Terveydenhoitajalle sanoin, mutta he eivät reagoi.
Meillä oli lisäksi tilanne, että mieheni ei osallistunut lasten ja kodin hoitoon.
Koska olin kotiäiti niin menin lasten kanssa leikkipuistoon ja tuo 6 - vuotias tuli sinne yksin perässä kiukuttelemaan, hän asui samassa rappukäytävässä. Tuo lapsi tuli myös perään, jos lähdin omien lasten kanssa kävellen kauppaan. Häirintää kesti 2 vuotta. Ja sitä ennen häirintää oli tapahtunut 2 vuotta toisessa paikassa toisen vastaavan lapsen takia.
Enää ei minulle tule lapsia enkä tule hoitamaan omaa eläkkeellä olevaa vanhempaani. Haluan omaa aikaa.
Terveydenhoitajat ei reagoi, mutta nyt on sitten se tilanne että omaiset ei osallistu eläkkeellä olevien vamhempien hoitoon.
Ei ole minun ongelmani. On minun vuoroni saada omaa aikaa ja esim. joku harrastus. Olen hoitotyöni tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämä joku pääkaupunkiseudun ongelma tai jonkun muun ison kaupungin? Kuulostaa niin omituiselle, kuten toki myös vastauksenkin 🤣
Tosin olen viimeksi ollut leikkikentällä noin 15 vuotta sitten. Silloin sai lapset jutella.
Ja silloin puistoon nimenomaan mentiin just silloin, kun siellä oli muitakin. Se oli se idea. Nyt täällä osa on ihan, että en ymmärrä miksi se tulee sinne juuri silloin kun me mennään. Nyt myöhemmin on ihan mahtavaa miten laaja ja monipuolinen tuttavapiiri meillä on. On kotoisaa ja parhaita hetkiä, kun muutaman vuoden omia lapsiani vanhemmat nuoret aikuiset moikkailee. Osalla jo oma vauva. En usko, että he ikinä käyttäytyisi noin tökerösti, että ajaisi ketään puistosta pois. Yhden perheen tiedän missä oli vähän samanlaista tiukkaa puuttumista (kuka leikki kenenkin kanssa ja mitä) ja "me ollaan nyt keskenämme" henkeä. Aika keskenään ovat edelleen ja teinit kulkee naama nurinpäin tervehtimättä.
Vierailija kirjoitti:
Ei mua suuremmin haittaa se että nämä vieraat lapset tulee leikkipuistossa juttelemaan, rajansa toki kaikella. Ja välillä halutaan olla rauhassa omien lasten kanssa leikeissä.
Mutta ihan oikeasti hyvät vanhemmat, vaikka nämä noin 7-vuotiaat osaakin yksin olla leikkipuistossa, he kaipaavat seuraa. Ja tuntuu että monet kaipaavat nimenomaan aikuisen seuraa.
Näitä näkee aika usein että äiti tai isä on siellä leikkipuistossa, mutta ei leiki sen lapsen kanssa vaan selaa puhelinta (ja tähän kaikki disclaimerit tärkeistä puhelimella hoidettavista asioista, jne). Isompikin lapsi kaipaa vanhemman huomiota, ja haluaa että hänen juttujaan kuunnellaan.
Mikä tämä juttu nyt on, että vanhemman pitää leikkiä lapsen kanssa, jopa 7v kanssa, leikkipuistossa? En ole KOSKAAN leikkinyt omien lasteni kanssa missään puistossa. En IKINÄ. Pientä keinutin tms, mutta hyvin pian aloin ohjata lapsia leikkimään keskenään. Mitä sä niin kuin tarkalleen ottaen teet siellä sen 7v kanssa? Kiipeilette yhdessä, vai mitä? On siinä luokkakavereilla ihmettelemistä, kun yhdellä ei ole napanuora vielä tuossakaan iässä katkennut ja äiti LEIKKII mukana. Tsiisus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua ap koska itse kokenut samaa, eli näitä isompia liimautuvia/rajattomia lapsia. Kerran yks hyppäs jopa syliin, kun vähän antoi huomiota! Tosi ahdistavaa. Mä en myöskään halua olla vieraiden lasten mikään leikkitäti, voin jutella jonkun aikaa ja kysellä jotain, leikkiä, mut jos oma pienempi lapsi häiriintyy siitä tai itteä ei huvita niin mikään pakko ei todellakaan ole. Mitään vinkkejä en kyllä osaa antaa. Itse lähden yleensä vaan pois tai sanon että me leikitään nyt kahestaan, sorry.
Sun lapsi tulee sitten tekemään sen saman muille, jättää jonkun "vääränlaisen" leikistä pois. Eikä osaa välttämättä muutenkaan leikkiä porukassa, eikä kasva avarakatseiseksi eikä suvaitsevaiseksi, saati empaattiseksikaan. Ainakaan mielestään erilaisia (itsestään poikkeavia, omasta mielestään) eli vääränlaisia" kohtaan. Kyllä tämä on melko suomalainen ilmiö, nolo sellainen.
Varmasti moni muualta tullut on ihmetellyt, kun on tullut iloisesti juttelemaan, tervehtinyt hymyillyt (kuten tapaan kuuluu), ja vastaan tulee silmien pyörittelyä ja umpimielisyyttä, outoja katseita ja selän kääntämistä. Sekä sitten on normaalia?! Mielestäni se just on epänormaalia.
Onks sulla kaikki hyvin? Mitä tekemistä empatian oppimisen kannalta on, jos joku 6-8-vuotias tulee kyselemään MULTA juttuja kun yritän leikkiä 1-vuotiaan kanssa? Sä et nyt oikein taida ymmärtää tätä AP:n ongelmaa. Se on häiritsevää, kun iso lapsi pälättää juttujaan taukoamatta, vauva/taapero yrittää samalla saada huomiota, etkä voi sitä antaa, koska pitäisi kuunnella vieraan lapsen tarinoita. Sori vaan, mä en ole sitä toista lasta tehnyt ja se ei ole mun vastuulla, mikään pakko mun ei ole sitä viihdyttää.
No kyllä se sun oma lapsesi katsoo miten reagoit toisiin ihmisiin. Käyttäydytkö muutenkin noin? Et vastaa ihmisille, sulkeudut vaan oman lapsesi kanssa? Käykö teillä koskaan vieraita? Onko sulla ystäviä? Mitä jos lapsesi haluaa leikkiä just kun kahvittelet jonkun kanssa? Lähdet leikkimään hänen kanssaan? Lopetatko puhelun jos lapsesi inahtaa vieressä? Jos näin käyttäydyt niin kyllä lapsesi tulee olemaan ongelmissa, kun hänelle selviää, että koko maailma ei pyörikään hänen ympärillään. Jos taas käytöksesi johtuu vain tuosta "oudosta lapsesta" niin opetat suvaitsemattomuutta. Että toisen voi ignoorata jos hän ei ole "tavallinen".
Sulla ainakaan ei ole kaikki ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämä joku pääkaupunkiseudun ongelma tai jonkun muun ison kaupungin? Kuulostaa niin omituiselle, kuten toki myös vastauksenkin 🤣
Tosin olen viimeksi ollut leikkikentällä noin 15 vuotta sitten. Silloin sai lapset jutella.Ja silloin puistoon nimenomaan mentiin just silloin, kun siellä oli muitakin. Se oli se idea. Nyt täällä osa on ihan, että en ymmärrä miksi se tulee sinne juuri silloin kun me mennään. Nyt myöhemmin on ihan mahtavaa miten laaja ja monipuolinen tuttavapiiri meillä on. On kotoisaa ja parhaita hetkiä, kun muutaman vuoden omia lapsiani vanhemmat nuoret aikuiset moikkailee. Osalla jo oma vauva. En usko, että he ikinä käyttäytyisi noin tökerösti, että ajaisi ketään puistosta pois. Yhden perheen tiedän missä oli vähän samanlaista tiukkaa puuttumista (kuka leikki kenenkin kanssa ja mitä) ja "me ollaan nyt keskenämme" henkeä. Aika keskenään ovat edelleen ja teinit kulkee naama nurinpäin tervehtimättä.
Ei kaikki ole niin mustavalkoista. Se on vähän eri asia, jos muutaman vuoden vanhempi (tai miksei isompikin, pienempi) lapsi leikkii yhdessä sun lapsien kanssa, kun se, että jollain 8-vuotiaalla (laiminlyödyllä?) lapsella on niin kova tarve aikuiselle, että tulee 50cm päähän puhumaan taukoamatta niin että sun oma, just-ja just kävelevä lapsi ei saa yhtään huomiota. Se ei ole mitään leikkimistä, ja mun mielestä se ei ole mukavaa, siinä tilanteessa mulla ei ole resursseja antaa tälle lapselle sitä huomiota, mitä hänen pitäis vanhemmiltaan saada kotona. Ja ei ole velvollisuuttakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua suuremmin haittaa se että nämä vieraat lapset tulee leikkipuistossa juttelemaan, rajansa toki kaikella. Ja välillä halutaan olla rauhassa omien lasten kanssa leikeissä.
Mutta ihan oikeasti hyvät vanhemmat, vaikka nämä noin 7-vuotiaat osaakin yksin olla leikkipuistossa, he kaipaavat seuraa. Ja tuntuu että monet kaipaavat nimenomaan aikuisen seuraa.
Näitä näkee aika usein että äiti tai isä on siellä leikkipuistossa, mutta ei leiki sen lapsen kanssa vaan selaa puhelinta (ja tähän kaikki disclaimerit tärkeistä puhelimella hoidettavista asioista, jne). Isompikin lapsi kaipaa vanhemman huomiota, ja haluaa että hänen juttujaan kuunnellaan.
Mikä tämä juttu nyt on, että vanhemman pitää leikkiä lapsen kanssa, jopa 7v kanssa, leikkipuistossa? En ole KOSKAAN leikkinyt omien lasteni kanssa missään puistossa. En IKINÄ. Pientä keinutin tms, mutta hyvin pian aloin ohjata lapsia leikkimään keskenään. Mitä sä niin kuin tarkalleen ottaen teet siellä sen 7v kanssa? Kiipeilette yhdessä, vai mitä? On siinä luokkakavereilla ihmettelemistä, kun yhdellä ei ole napanuora vielä tuossakaan iässä katkennut ja äiti LEIKKII mukana. Tsiisus.
Huoh. Ei se toisten lasten seura tarkoita ettei lapsi tarvitse vanhemman seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ehkä syyllistävin ketju aikoihin. Jos ap haluaa olla lapsensa kanssa rauhassa edes kerran, mitä se teidän syyllistäjien napaa kaivelee?
Ei se ainakaan minun napaani mitenkään kaivele, mutta se ei nyt vaan ole realistinen odotus, että yleisessä leikkipuistossa saisi olla rauhassa muilta lapsilta. Jos tällaista odottaa niin tulee takuuvarmasti pettymään.
Eikä muut vanhemmat vahdi, kun laitat pienemmän yksin leikkipuistoon. Selvität sitten päivystyksessä miten lapsi loukkasi
Miksi tämä pitää koko ajan vääntää lapsellisiin henkilökohtaisuuksiin? Ei tässä ole minun lapsistani kyse, vaan siitä että aina on niitä eskari-ikäisiä tai ekaluokkalaisia jotka käy yksin lähipuistossa ja aina tulee olemaan. Ei se täällä kiukuttelemalla ja uhoamalla muutu.
Ei muutukaan. Se on jokaisen oma asia, jos päästää eskari ikäisen yksin puistoon. Jos lapselle tulee traumoja, kun häntä kiusataan niin äiti vie sitten lapsen psykologille.
Ei se eskarilainen ole muiden vanhempien vastuulla ja jos se loukkaa niin vanhempi se on sairaalassa joka selittelee ja joka saa haukut.
Tämän ketjun perusteella eipä tarvi ihmetellä, että kiusaaminen lisääntyy ja ihmiset voi huonosti. Kaikessa ajatellaan vaan itseä. Aikuisen ihmisen kuuluu puuttua AINA kiusaamiseen. Vanhemmuuteen kuuluu osana epämukavuusalueelle meneminen. Lapselle on opetettava elämästä perusasiat, vaikka itseä ei kiinnostaisi.
Ei tarvitse puuttua kiusaamiseen, jos vanhenpi päästää eskari ikäisen yksin puistoon.
Jokainen vanhempi hoitakoon lapsensa itse. Ei muilla ole velvollisuuttaa olla tarhatätinä puistossa. Osa kotiäideistä käy siellä oman lapsen kanssa joka päivä ja heillä on vastuu vain ja ainoastaan omista lapsista.
Aivan totta. Ei myöskään ole mitään velvollisuutta olla hiljaa ja pysyä kaukana muista ihmisistä. Kehää näin kierrämme trallallaaa!
On hassua, että tämän ketjun aiheena on ärsyynytyminen johonkin asiaan joka ei ole laitonta, mutta sitten saman otsikon alla nämä ärtyilijät vetoaa taas omassa toiminnassaan siihen että "ei ole pakko, kun ei ole sellaista lakia!".
Voi jeesus nyt :D Jos aikuiset ihmisetkään ei tee asioita siksi kun ei ole lailla pakotettu/määrätty, niin miten he voi olettaa eskarilaisen/ekaluokkalaisen sitten tekevän toisin? Vai onko niin, että sellaisia kirjoittamattomia sääntöjä ei just sun tarvitse noudattaa jos et halua ja ei huvita, mutta kaikkien muiden kuitenkin täytyy niin tehdä, etteivät vain ärsyttäisi ja ahdistaisi sinua?
Ihan sama mitä kirjoitat, mutta itse olet siitä eskari ikäisestä lapsestasi vastuussa, ei kukaan muu.
Ei mulla ole lapsia. Suosittelisin samaa sinullekkin kun et näe, miten paljon muut ihmiset turvaa lapsesi kulkemista ja olemista vaikkei heidän olisi lain mukaan mikään pakko ja ilmeisesti sun mielestä olisi jopa toivottavaa ettei muut tekisi yhtään enempää kuin on pakko. Pahoittelut, jos joskus pelastan lapsesi hengen tai puolustan häntä kiusaajia vastaan :(
Niin, sinä olet varmaan niitä hyväksikäyttäjä ihmisiä, joka harrastaa seksiä uuden miehen kanssa ja lapsi käsketään siksi aikaa pihalle.
Se alle kouluikäinen lapsi ei ole muiden aikuisten vastuulla, kun se ulos päästät.
Jos lapsesi loukkaa leikkipuistossa niin se on iham sinun omalla vastuullasi vanhempana.
Ei siitä ventovieraalle leikkipuistossa olevalle äidille tule mitään syytettä. Ei se edes katso mitä lapsesi touhuaa.
Ei mulla edelleenkään ole lapsia. Ventovieraana ihmisenä kyllä puutun jos näen lasten tekevän jotain vaarallista, olen puuttunut vaikka vanhemmat on olleetkin lähellä ja sain vanhemmilta tästä suurta kiitosta. Mielestäni me elämme yhteisössä, jossa pidetään huolta muistakin kuin omista, vaikka ensisijainen vastuu olisikin lasten vanhemmilla, niin tyhmäksi ja välinpitämättömäksi ei silti tarvitse heittäytyä, vaikka eihän se toki laitonta ole, että jos vain oikeusturvalla on asioissa merkitystä, niin antaa mennä vain: toimikaa tyhmästi ja välinpitämättömästi, eipä sille mitään mahda, on varmasti tosi hyvä ja onnellinen olotila näin toimimalla (ei ainakaan kirjoitusten perusteella vaikuta siltä).
Kaunis ajatus tuo, että kaikki toisilleen tuntemattomat ihmiset muodostavat yhteisön, jossa tarvittaessa autetaan toinen toisiaan ja välitetään myös tuntemattomista ihmisistä. Mutta tämä toimii vain, jos kaikki ajattelevat noin. On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät ajattele, vaan he haluavat vain hyödyn muista. Jättävät esimerkiksi lapsensa valvomatta ja laskevat sen varaan, että muut kyllä huolehtivat heidänkin asiat kuntoon, ja nämä muut, huolehtivaiset, tulevat siinä hyväksikäytetyiksi. Toimivat yhteisöt perustuu vastavuoroisuuteen. Ja tämä sinun kuvittelema tuntemattomien muodostama yhteisö ei ikävä kyllä ole sellainen.
En todellakaan kuvittele että kaikki ajattelisi noin, eiköhän se ole käynyt jo selväksi :,D Ja ei kai tässsä nyt ollut kyse, että muiden pitäisi nyt ottaa toisten lapset tiivisti oman valvovan silmän alle, vaan siitä, että jos sattuun näkemään että jonkun lapsi tekee jotain vaarallista/on kiusattuna tms. niin siihen puututaan.
Tottakai vanhemmillakin on vastuunsa, mutta on aika julma ajatus ihan sitä lasta kohtaan, että "voivoi, itseppäs valitsit vanhempasi, joten en nyt kyllä auta sinua, kun ei sun omat vanhemmat ole tässä vahtimassa".
Ja kyllä minusta vastavuoroisuus todellakin toimii, vaikka onkin kylmiä ja välinpitämättömiä ihmisiä, niin paljon on niitäkin jotka eivät sellaisia ole: Olen itse auttanut muita ja saanut itse apua muilta, ihanaa ja lämminhenkistä menoa :)
Mutta kyse on siitä, että se vastavuoroisuus ei toimi. Ne tietyt samat vanhemmat on eskari ikäisen kanssa puistossa joka päivä ja ne tietyt samat vanhemmat päästää joka päivä sen eskari ikäisen yksin pihalle.
Ei toisilla vamhemmilla ole vastuuta olla ilmaisena lapsen vahtina.
Tarhakin ottaa hoitomaksut.
Onko ne vanhemmat käskeneet sinua vahtimaan lastaan? Eivät ole. Ei sinun tarvitse kenenkään lasta VAHTIA, ei edes moraalisessa mielessä, mutta jos satut näkemään vaaratilanteen, niin kyllä mielestäni on velvollisuus siihen puuttua _moraalinen_ velvollisuus, tai olet aika paska vanhempi itsekkin, kun opetat omalle lapsellesi, ettei muista tarvitse välittää.
Ei tarvitse puuttua vaaratilanteeseen, jos kyse on alle kouluikäisestä lapsesta. Pidä se lapsi sisällä, jos et itse sitä jaksa vahtia.
Nämä ovat niitä, jotka ovat ajaneet sen karanneen maantiellä yöllä kävelleen pojan ohi. Ei tarvitse vahtia muiden lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi mikä ihana läheisten huolenpito ja lämpö tässä ketjussa vallitsee. Lottovoitto syntyä Suomeen <3<3
Kyllä, äidin jolla on 2 omaa lasta pitää hoitaa muidenkin lapset ilmaiseksi ja hoitajat ja tarhatädit kitisee, kun heillä on niin raskasta.
Valvot vauvan kanssa yöt ja puistossa vahdit omat ja muiden lapset.
Ja samalla kun plokkaa pyykkiä koneeseen voi juosta ulko-ovella, kun naapurin 6 - vuotias soittelee vähän väliä ovikelloa ja se omakin taapero sitten voi avata ulko-oven, kun siellä ovikelloa, soitellaan. Ei kieltoja. Yksi äiti hoitaa koko korttelin lapset, jotta muut voivat vaikka maata sohvallaan ja räkiä kattoon.
Älä nyt suurentele hommias.
En suurentele. Tuo naapurin 6 - vuotias ei laittanut edes kenkiä jalkaan ja heillä oli ovi auki rappukäytävään koko päivän. Se on niin hienoa soitella toisten ovikelloa 12 tuntia päivässä vähän väliä joka päivä paitsi joka toinen viikonloppu, kun oli isällään.
Otin loppujen lopuksi ovikellon pois eikä minulla tule sellaista enää ikinä mihinkään asuntoon. Otan sen aina pois.
Tosin tuo 6 - vuotias hakkasi sitten ovea.
mä en viikkoa pidempään kuuntelisi kun soittaisin poliisin ja sossut paikalle. Kotirauhan häirintää ja heitteille jätetty lapsi.
Minä en uskaltanut soittaa sossulle, koska pelkäsin, että tuo äiti arvaisi, että olen soittanut ja tekisi lapsilleni jotain. Terveydenhoitajalle sanoin, mutta he eivät reagoi.
Meillä oli lisäksi tilanne, että mieheni ei osallistunut lasten ja kodin hoitoon.
Koska olin kotiäiti niin menin lasten kanssa leikkipuistoon ja tuo 6 - vuotias tuli sinne yksin perässä kiukuttelemaan, hän asui samassa rappukäytävässä. Tuo lapsi tuli myös perään, jos lähdin omien lasten kanssa kävellen kauppaan. Häirintää kesti 2 vuotta. Ja sitä ennen häirintää oli tapahtunut 2 vuotta toisessa paikassa toisen vastaavan lapsen takia.
Enää ei minulle tule lapsia enkä tule hoitamaan omaa eläkkeellä olevaa vanhempaani. Haluan omaa aikaa.
Omille lapsille voi opettaa sääntöjä, mutta on hankalaa, kun naapuriin muuttaa rajaton lapsi jolla ei ole mitään sääntöjä eikä kieltoja. Eikä tämä lapsi halunnut leikkiä nuoremman lapseni kanssa. Ennen kun tuo rajaton lapsi muutti naapuriin niin meillä lapset leikkivät vähän keskenäänkin, mutta nyt toinen minun lapsistani olisi pitänyt jättää vallan yksin pois leikeistä. Eikä tuolle naapurin äidille auttanut mikään puhe.
Äitiys on nykypäivänä raskasta noiden rajattomien lasten vuoksi. Jos hoidan omat lapset ja kotityöt yksin niin voin jaksaa naapurin lasta 4 tuntia päivässä, mutta en 12 tuntia.
Nykyajan ihmiset ovat itseään täysi ja törkeäkäytöksisiä. Aina on ollut tosin omahyväisyyttä, mutta nykymaailmassa se on kohonut oikein kukoistukseensa.
Mä ymmärrän sua ap koska itse kokenut samaa, eli näitä isompia liimautuvia/rajattomia lapsia. Kerran yks hyppäs jopa syliin, kun vähän antoi huomiota! Tosi ahdistavaa. Mä en myöskään halua olla vieraiden lasten mikään leikkitäti, voin jutella jonkun aikaa ja kysellä jotain, leikkiä, mut jos oma pienempi lapsi häiriintyy siitä tai itteä ei huvita niin mikään pakko ei todellakaan ole. Mitään vinkkejä en kyllä osaa antaa. Itse lähden yleensä vaan pois tai sanon että me leikitään nyt kahestaan, sorry.