Mies haluaisi minun laihtuvan
Tiedän itsekin olevani lihava, mutta minulla on yli 10 vuoden historia erilaisista syömishäiriöistä.
Eilen mies alkoi puhumaan painostani ja ulkonäöstäni, ehdotti että hän voisi ostaa minulle puntarin ja että voisi maksaa yksityiselle jos haluan käydä lääkärissä juttelemassa saisinko reseptille laihdutuslääkkeitä jotta laihtuisin nopeammin.
Olen itse ihan tyytyväinen vartalooni tällä hetkellä ja paino putoaa noin kilon kuukaudessa, en ole halunnut pitää kiirettä koska minun kohdallani pikadieetit ja paastot johtavat painonnousuun.
Eilisen jälkeen olen ollut hirveän surullinen enkä pysty katsomaan itseäni peilistä, oksettaa edes ajatella ruokaa ja päivällä kun kävimme syömässä, minun piti oksentaa ja ottaa laksatiiveja heti kotona.
Toissapäivänä rakastin vielä itseäni ja minulla oli kiva fiilis itsestäni ja kropastani, mutta tuo yksi kommentti laukaisi pahan olon ja itsevihan jälleen päälle.
En halua ottaa vaatteita pois miehen seurassa ja minua hävetti tänään syödä hänen seurassaan.
Ahdistaa ajatuskin siitä, kuinka kauan hän on näin tuntenut ja katsellut tutisevia läskejäni.
Ajatus esimerkiksi intiimistä kanssakäymisestä miehen kanssa tuntuu nyt vaikealta ja ylitsepääsemättömältä, en usko että voin enää hänen kanssaan tehdä mitään koska ajattelen koko ajan vain sitä, miten hirveältä näytän hänen silmissään.
Tekisi mieli hypätä sillalta, itsetunto meni parilla lauseella vessanpöntöstä alas ja vuosien kuntoutuminen kankkulan kaivoon.
Olen niin vihainen ja surullinen.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia sinne suuhun pitää tunkea kaikkea mitä kaupassa on tarjolla? Ja vielä tupla-annos?
Elämä nälättää.
Tai itsekontrolli on olematon. Mutta kerranhan täällä eletään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap en mä pahalla tätä sulle halua sanoa mutta laihduta koska tuskin monikaan mies haluaa lihavaa naista itselleen... etenkään normaalipainoinen mies ei halua lihavaa naista itselleen.
Ap oli jo laihduttanut 40 kiloa. Eikö siinä jo luulisi kehon muotoutuvan?
Ja mitä sitten, vaikka ei olisikaan? Onnellinen voi olla ilman parisuhdetta. Sitä paitsi miehet pitävät erimuotoisista naisista. :p
No toiset tykkää lihavista mutta kelpaako lihavalle naiselle lihava mies?
Ap on lihava ja se pitää vain hänen myöntää.
Mies on törppö, ja uskon että ap saattaisi olla onnellisempi ilman.
Ja älä välitä ap ihmisistä jotka purkavat omaa mitättömyyttään heikoksi arvioimaansa kohteeseen. Se on totta että tunteet on syytä opetella kääsittelemään muuten kuin syömällä jos haluaa pysyvää tulosta, mutta yksi päivä ei elämää kaada, tästä eteenpäin taas niin hyviä valintoja kuin osaat.
Vierailija kirjoitti:
läskit ovat hirveitä loukkaantujia ja uhriutujia. yksi valittaa lääkärin kommenteista ja toinen miehen kommenteista. tukkiiko läski aivoverisuonia, vai miksi läski tekee naisista noin rasittavia?
Ap ei ole läski. Sulla on ilmeisesti verisuoni tukossa päässä.
Minäkin olen kuullut olevani läski kaksoisleukainen, pitäisikö laihduttaa niin selkäkipuni paranisi (kestänyt yli 20v, alipainoisesta asti), ja jossain riidassa kun sanoin että voin olla syömättäkin, tiuski "sen kun näkis", on arvostellut ruoka-annoksiani...
Helvettiäkö tuo sitten huoli edes, kun ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap en mä pahalla tätä sulle halua sanoa mutta laihduta koska tuskin monikaan mies haluaa lihavaa naista itselleen... etenkään normaalipainoinen mies ei halua lihavaa naista itselleen.
Luitko ajatuksella mitä ap kertoo? Hän on urakoinut jo 40kg pois ja menee loppusuoraa. Sä käsket laihduttaa. Sitä juuri hän tekee,ukko haluaa että äkkiä.
Mulla on myös sh-tausta. Laihdutin noin 30kg ollen vielä ylipainoinen, kun aloin seurustella. Jonkin ajan kuluttua mies huomautti painostani, vaikka tiesi taustani ja sen, että laihduin edelleen. Jos on luottanut kelpaavansa intiimisti ja muutenkin, ja sitten tulee huomautus, menee maku koko äijään. Silloin kesti kaksi viikkoa, että olin taas raiteillani. Nykyään hän on ollut ex jo kauan minun aloitteestani.
Ap, mies ei ymmärrä yhtään mistä puhuu. Ei kuulosta kunnioittavalta. Kunnioita sinä itseäsi, vaikka taatusti sattuu tuollainen asenne joltakin, johon on luottanut. Miehen ehdotukset kuulostaa samalta, kuin sanoisi diabeetikolle, että kyllähän sä ny ilman sitä insuliiniakin selviät. Hänellä ei ole mitään hajua syömishäiriöistä tai niiden hoidosta. Kuten ei monella muullakaan. Jos hän ei tajua pyytää anteeksi tai ota asioista selvää, miksi olisit jonkun kanssa, joka terrorisoi terveyttäsi ja saa sinut tuntemaan itsesi huonoksi?
Suosittelen myös, että otat yhteyttä Syömishäiriöliittoon ja käyt asiaa läpi joko jonkun vertaistyöntekijän tai ammattilaisen kanssa. Tällä palstalla saat niskaasi myös karseeta kuraa syyttä suotta. Tsemppiä!
Typerä mies. Etsi itsellesi joku aikuisempi kumppani
Jätä mies. Jostain syystä monet naiset laihtuu mystisesti kun ovat taas sinkkuja.
Oli pysäyttävää kun tajusin, että kaikki ilkeät kommentit ylipainoisista tulevat aina miehiltä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on myös sh-tausta. Laihdutin noin 30kg ollen vielä ylipainoinen, kun aloin seurustella. Jonkin ajan kuluttua mies huomautti painostani, vaikka tiesi taustani ja sen, että laihduin edelleen. Jos on luottanut kelpaavansa intiimisti ja muutenkin, ja sitten tulee huomautus, menee maku koko äijään. Silloin kesti kaksi viikkoa, että olin taas raiteillani. Nykyään hän on ollut ex jo kauan minun aloitteestani.
Ap, mies ei ymmärrä yhtään mistä puhuu. Ei kuulosta kunnioittavalta. Kunnioita sinä itseäsi, vaikka taatusti sattuu tuollainen asenne joltakin, johon on luottanut. Miehen ehdotukset kuulostaa samalta, kuin sanoisi diabeetikolle, että kyllähän sä ny ilman sitä insuliiniakin selviät. Hänellä ei ole mitään hajua syömishäiriöistä tai niiden hoidosta. Kuten ei monella muullakaan. Jos hän ei tajua pyytää anteeksi tai ota asioista selvää, miksi olisit jonkun kanssa, joka terrorisoi terveyttäsi ja saa sinut tuntemaan itsesi huonoksi?
Suosittelen myös, että otat yhteyttä Syömishäiriöliittoon ja käyt asiaa läpi joko jonkun vertaistyöntekijän tai ammattilaisen kanssa. Tällä palstalla saat niskaasi myös karseeta kuraa syyttä suotta. Tsemppiä!
Tässä hyviä neuvoja aplle. Minkä ikäinen muuten se mies on?
Mä taas haluaisin että mieheni laihduttaa :/ Kyse ei sinänsä ole painosta, vaan elämäntavoista ja terveydestä. Olen ollut vähän huolissani jo pari vuotta, nyt on selvää että homma lähtee kiihtymään ja kiloja tulee lisää, ruokahalu on kasvanut syödessä ja liikkuminen vähentynyt. Erittäin vaikea aihe. Mahdotonhan siitä on sanoa mitään oikeasti auttavaa ja tiedän että mikä vain lähestymistapa loukkaa ja ärsyttää. Kyllä hän itsekin tilanteensa tietää, joten ehkei pitäisi sanoa mitään. Toisaalta tuntuu hullulta olla sanomatta ja tekemättä mitään, kun selvästi hän ei yksin pysty tätä tilannetta hoitamaan.
Kuulostaa siltä, että on susta huolissaan. Ei ainakaan kirjoittamasi perusteella ollut tarkoitus loukata. Tää on tosi arka aihe ottaa puheeksi parisuhteessa molemmin päin. Itse loukkaannuin viikoiksi ja uhriuduin kun juteltiin aiheesta.
Kuitenkin lähdin miehen kanssa liikkumaan ja sain valita lajin.
Nyt ollaan pyöräilty viimeiset 2 vuotta ahkerasti, paino on pudonnut ja se oli todella hyvä päätös alkaa liikkumaan.
Mä oon huomauttanut miehelleni ylipainosta. Monesti.
Ei ole superlihava, mutta ylipainoinen ja vatsan kohdalla on vararengas. Lääkäri kirjannut "lievästi obeesi" ja kolestroli ollut hieman koholla. Ja miehellä ikää vain 30v.
Ahdistaa katsoa, kun hänellä ei ole mitään järkeä ruokailun suhteen vaan hän syö kuin 18v juuri omilleen muuttanut jonne. Eli kaikkea p askaa mikä vaan hyvältä maistuu. Jos teen kevyttä ruokaa, niin syö kyllä mutta valittaa sitten jostain koostumuksesta tai mausta. Tai kysyy missä on lihat ja peruna. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et kokeilisi laihdutuslääkettä jos sellaisen saisit? Itse kokeilisin innolla mutta en ole ihan tarvittavan lihava.
Mihin Ap tarvitsee laihdutuslääkettä? BMI on 26.4. Ei täytä lääkkeeseen vaadittua kriteeriä. Alkaa olla soukka tyttö. Hieno suoritus, jos on tuollaisen painonpudotuksen jo tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Ap en mä pahalla tätä sulle halua sanoa mutta laihduta koska tuskin monikaan mies haluaa lihavaa naista itselleen... etenkään normaalipainoinen mies ei halua lihavaa naista itselleen.
Ok.. No muuten vaan yli puolet täysi-ikäisistä naisista on ylipainoisia ja kyllä niille on miehet löytyneet.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon huomauttanut miehelleni ylipainosta. Monesti.
Ei ole superlihava, mutta ylipainoinen ja vatsan kohdalla on vararengas. Lääkäri kirjannut "lievästi obeesi" ja kolestroli ollut hieman koholla. Ja miehellä ikää vain 30v.
Ahdistaa katsoa, kun hänellä ei ole mitään järkeä ruokailun suhteen vaan hän syö kuin 18v juuri omilleen muuttanut jonne. Eli kaikkea p askaa mikä vaan hyvältä maistuu. Jos teen kevyttä ruokaa, niin syö kyllä mutta valittaa sitten jostain koostumuksesta tai mausta. Tai kysyy missä on lihat ja peruna. Huoh.
Olen tasan samassa tilanteessa! Miehelle ei kelpaa mikään järkevä ja terveellinen ruoka. Joskus syö jonkun halloumiburgerin ja kuittaa sillä koko kuukauden terveet valinnat. Puhe ruuan vähentämisestä tai vaikka salaatin syömisestä tuntuu ahdistavan, selkeästi liian epämukava aihe, joten sitä vältellään. Kuitenkin hänellä on selkeesti huono mieli kun paino on noussut ehkä 20 kiloa lähivuosina. Katselee välillä peiliin ja näyttää masentuneelta ja puhuu itsestään silloin rumasti, puristaa vatsaansa ja sanoo "hyi hel.." :(( En oikeasti osaa auttaa, en voi oikein tehdä mitään.
Miehen mielestä liikunta on kaikkeen ratkaisu. Hän alkaa "sit joskus" taas käymään salilla. Hän aikoo välillä mennä pyörällä kauppaan. Aikoo kävellä joku päivä pidemmän lenkin jne. Lähes aina ne jutut jää tekemättä ja muutenkin, ei sillä liikunnalla laihdu. Liikunta on tärkeää ja osa tervettä elämää, mutta laihtuakseen hänen pitäisi muuttaa tosi paljon ruokailutottumuksiaan. Aihe on tavallaan joka päivä tapetilla kun hän tilaa pizzaa, ottaa jättimäisiä annoksia ruokaa (ja kaikki on syötävä tietysti, hän vetää ähkyt ehkä 3 kertaa viikossa) ja muutenkin ruoka on aiheena jotenkin aina läsnä. Kuitenkaan ei voida kunnolla jutella, ja en ikinä halua loukata.
Mielettömän vaikeeta. En tiedä mitä tekis :(
Itsellä syömishäiriätausta, tai kehonkuvahäiriö. Ex-mieheni aina antoi ymmärtää, että olen liian lihava, vaikka minulla oli todella kaunis vartalo (nyt sen tiedän) ja olin normaalipainoinen. Avioliiton aikana masennuskautena lihoin, mieheni petti minua useasti ja antoi ymmärtää, että lihavuuteni oli syy, tosin sain myöhemmin tietää, että oli tehnyt sitä ennenkin. Meille tuli ero ja annoin itseni syödä ihan mitä vain ja lihoin tosi paljon. Toisen kommentointi ei tunnu hyvälle, vaikka olisikin huolissaan. Meille syömishäiriöisille kommentti voi laukaista oireiden pahenemisen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon huomauttanut miehelleni ylipainosta. Monesti.
Ei ole superlihava, mutta ylipainoinen ja vatsan kohdalla on vararengas. Lääkäri kirjannut "lievästi obeesi" ja kolestroli ollut hieman koholla. Ja miehellä ikää vain 30v.
Ahdistaa katsoa, kun hänellä ei ole mitään järkeä ruokailun suhteen vaan hän syö kuin 18v juuri omilleen muuttanut jonne. Eli kaikkea p askaa mikä vaan hyvältä maistuu. Jos teen kevyttä ruokaa, niin syö kyllä mutta valittaa sitten jostain koostumuksesta tai mausta. Tai kysyy missä on lihat ja peruna. Huoh.
Olen tasan samassa tilanteessa! Miehelle ei kelpaa mikään järkevä ja terveellinen ruoka. Joskus syö jonkun halloumiburgerin ja kuittaa sillä koko kuukauden terveet valinnat. Puhe ruuan vähentämisestä tai vaikka salaatin syömisestä tuntuu ahdistavan, selkeästi liian epämukava aihe, joten sitä vältellään. Kuitenkin hänellä on selkeesti huono mieli kun paino on noussut ehkä 20 kiloa lähivuosina. Katselee välillä peiliin ja näyttää masentuneelta ja puhuu itsestään silloin rumasti, puristaa vatsaansa ja sanoo "hyi hel.." :(( En oikeasti osaa auttaa, en voi oikein tehdä mitään.
Miehen mielestä liikunta on kaikkeen ratkaisu. Hän alkaa "sit joskus" taas käymään salilla. Hän aikoo välillä mennä pyörällä kauppaan. Aikoo kävellä joku päivä pidemmän lenkin jne. Lähes aina ne jutut jää tekemättä ja muutenkin, ei sillä liikunnalla laihdu. Liikunta on tärkeää ja osa tervettä elämää, mutta laihtuakseen hänen pitäisi muuttaa tosi paljon ruokailutottumuksiaan. Aihe on tavallaan joka päivä tapetilla kun hän tilaa pizzaa, ottaa jättimäisiä annoksia ruokaa (ja kaikki on syötävä tietysti, hän vetää ähkyt ehkä 3 kertaa viikossa) ja muutenkin ruoka on aiheena jotenkin aina läsnä. Kuitenkaan ei voida kunnolla jutella, ja en ikinä halua loukata.
Mielettömän vaikeeta. En tiedä mitä tekis :(
No juurikin näin. kun ollaan lähdössä johonkin niin raivoaa ja repii paitojaan kaapista lattialle kun "mikään ei näytä hyvältä ja kaikki kiristää". Sanon aina, että "tiedät itsekin mikä siihen auttaa".
Mies harrastaa myös ällöttävää napostelua. Menee aina ohimennen jääkaapille ja ottaa sieltä vähän jotain. Kulauksen limua, leikkelettä, juustoa....
Sali kiinnostaisi ja joskus saa käytyä siellä kerran tai kaksi. Suurin osa vapaa-ajasta menee tietokoneella. Joskus saan hänet kävelemään kanssani mutta kävelykin kuulemma on "niin tylsä laji". Lisäksi hän natustelee ruokaa niin paljon, ettei sitä liikunnalla saa kumottua. Tästä hän on sitä mieltä, että syömiset on täysin kunnossa, hänen pitäisi vain liikkua TUNTEJA päivässä. Ja siihenhän hänellä ei ole aikaa.
edellinen
Ap oli jo laihduttanut 40 kiloa. Eikö siinä jo luulisi kehon muotoutuvan?
Ja mitä sitten, vaikka ei olisikaan? Onnellinen voi olla ilman parisuhdetta. Sitä paitsi miehet pitävät erimuotoisista naisista. :p