Onko palkkasi huomattavasti pienempi kuin puolisollasi? Miten matkustelette?
Onko sinulla varaa hotelliin, jossa puolisosi haluaa majoittua? Tai käydä syömässä iltaisin hyvin? Käydä retkillä jne. Miten toimitte? Matkusteleeko puolisosi myös ilman sinua ja silloin enemmän luksusmatkoja kuin kanssasi?
Kommentit (112)
Yhteinen elämä ja yhteiset rahat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen hyväpalkkainen, mutta mieheni tienaa minua noin nelinkertaisesti enemmän. Kaikki omaisuus ja rahat on yhteisiä ja hoidetaan kulut miten sattuu, mies toki maksaa minua enemmän. Mies panostaa tekniikkaan ja autoihin, minä kotiin, vaatetukseen ym. Rahasta meillä ei ikinä tule kinaa vaikka muista pikku-jutuista saatetaan välillä vähän vääntääkin. Meillä ei myöskään ole avioehtoa. Olemme olleet yhdessä köyhistä opiskeluajoista alkaen. Tilanne voisi olla eri jos tutustuttaessa toisen varallisuustilanne tai tulot olisi ollut selkeästi toista paremmat.
Miten verottaja on suhtautunut siihen, että saat mieheltä vuosittain kalliita lahjoja, jos omaisuus on yhteistä?
Mistä lähtien verottaja on ollut kiinnostunut avioliiton sisäisistä rahoista?
Ainahan se on ollut kiinnostunut tästä, koska avioliitossa omaisuus ei ole automaattisesti yhteistä. Jos parempituloinen ostaa huonompituloiselle auton, siitä pitää maksaa lahjaveroa. Avio-oikeus toisen omaisuuteen tulee voimaan vasta liiton päättyessä, siihen asti verottajaa kiinnostaa se, kuka on todellinen maksaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellinen kysymys. Meillä on yhteiset rahat jotka käytetään yhdessä. Matkat suunnitellaan yhdessä siten miten niihin on varaa.
Monella on näin. Eron jälkeen nainen (kyllä, yleensä se on nainen) havahtuu siihen, että enää ei ole rahaa mihinkään eikä oikein ymmärrä, että siihen asti tuli elettyä miehen maksamaa elämää. Harvassa on ne naiset, jotka suoraselkäisesti ilmoittavat maksavansa omat kulunsa. Tasa-arvo Suomessa on sitä, että miehen tulot jaetaan tasapuolisesti.
Tasa-arvo on sitä, että koko potti jaetaan tasan.
Se ei ole tasa-arvoa, että vessa pestään vuorotellen ja imuroidaan vuorotellen. Tasa-arvoa ei ole se, että maitolitrasta molemmat maksavat saman verran.
Vaan kaikki pistetään yhteen potiin, ja se potti kuuluu mennä tasan sen mukaan, mikä on kullekin mieluisinta.Eli kun toiselle on mieluisinta olla kotona tekemättä mitään, niin toiselle on sitten oltava mieluisinta siivous, pyykinpesu, rahantienaaminen ja lastenhoito, jotta tasa-arvo toteutuu?
Ei, vaan molemmat tekevät osansa. Jos toinen haluaa pestä vessoja, niin hän saa pestä vessat joka päivä. Sen toisen on sitten tehtävä muuta, mutta ei hänen tarvitse pestä vessoja myös ollakseen tasa-arvoinen.
Siis äsken potti meni tasan sen mukaan, mikä on kullekin mieluisinta ja nyt se ei menekään niin! Entä jos kumpikaan ei halua pestä vessoja? Tai käydä töissä?
Sitten palkataan siivoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen hyväpalkkainen, mutta mieheni tienaa minua noin nelinkertaisesti enemmän. Kaikki omaisuus ja rahat on yhteisiä ja hoidetaan kulut miten sattuu, mies toki maksaa minua enemmän. Mies panostaa tekniikkaan ja autoihin, minä kotiin, vaatetukseen ym. Rahasta meillä ei ikinä tule kinaa vaikka muista pikku-jutuista saatetaan välillä vähän vääntääkin. Meillä ei myöskään ole avioehtoa. Olemme olleet yhdessä köyhistä opiskeluajoista alkaen. Tilanne voisi olla eri jos tutustuttaessa toisen varallisuustilanne tai tulot olisi ollut selkeästi toista paremmat.
Miten verottaja on suhtautunut siihen, että saat mieheltä vuosittain kalliita lahjoja, jos omaisuus on yhteistä?
Mistä lähtien verottaja on ollut kiinnostunut avioliiton sisäisistä rahoista?
Ainahan se on ollut kiinnostunut tästä, koska avioliitossa omaisuus ei ole automaattisesti yhteistä. Jos parempituloinen ostaa huonompituloiselle auton, siitä pitää maksaa lahjaveroa. Avio-oikeus toisen omaisuuteen tulee voimaan vasta liiton päättyessä, siihen asti verottajaa kiinnostaa se, kuka on todellinen maksaja.
Eipä ollut verottaja kiinnostunut, kun eron yhteydessä minulle jäi kallis auto, vaikka en ollut tienannut liiton aikana paljoa mitään.
Puppua puhut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis, kysyn tätä siksi, koska palstalla käydään keskustelua, että Suomessa on perheitä, joiden sisällä eletään kahta elintasoa, Me Naisissa on juttukin siitä.
Mietin, että miten matkustellessa, jossa viikon, pari sisällä tämä elintasoero tulee hyvin selvästi esiin.
Meillä on iso tuloero, mutta rahat yhteiset. Mieheni ei ikinä haluaisi, että minä yöpyisin jossain retkeilymajan makuusalissa, johon varani riittäisivät. APMiksi niin usein nainen olettaa, että miehen on elätettävä hänet? Jos ei ole varaa yöpyä hotellissa, niin sitten ei yövy hotellissa ja opettelee elämään elämäänsä omien tulojensa rajoissa. Parempituloinen puoliso voi - jos haluaa - maksaa loistoloman, mutta se ei ole mikään subjektiivinen oikeus.
Minua ihmetyttää näissä jutuissa se, että avioliittolain mukaan kumpikin osallistuu perheen elatukseen kykynsä mukaan. Erittäin harvoin muistutetaan, että jos toinen ei kykene osallistumaan taloudellisesti, niin hän voisi tehdä enemmän kotitöitä. Ei käy, elatus katsotaan siten, että parempituloisen tulee tehdä suurin osa kotitöistä, koska hän maksaa suurimman osan menoistakin.
Tunnen myötähäpeää aina kun nainen kehuskelee perhematkoilla, jotka on maksettu yhteisistä eli miehen tienaamista rahoista. Onlyfans perheen sisällä toimii juuri noin.
Sovitaanko, että kun olet ensin 30 vuotta jakanut elämäsi toisen ihmisen kanssa, ilot ja surut, lasten syntymät, vanhempien kuolemat, välillä toinen tienaten enemmän, välillä toinen, toinen kantanut sinun lapsiasi kehossaan vuosia, imettänyt sinun lapsiasi vuosia, ja kerro sitten, ymmärrätkö, mitä on perhe. Näin pitkään naimisissa olleen näkökulmasta nuo tuollaiset kirjoitukset kertovat lähinnä omalla surullisella tavallaan, miten vähän kirjoittaja on kokenut rakkautta elämässään. Hänelle parisuhde on seksiä ja rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Niin siis, kysyn tätä siksi, koska palstalla käydään keskustelua, että Suomessa on perheitä, joiden sisällä eletään kahta elintasoa, Me Naisissa on juttukin siitä.
Mietin, että miten matkustellessa, jossa viikon, pari sisällä tämä elintasoero tulee hyvin selvästi esiin.
Meillä on iso tuloero, mutta rahat yhteiset. Mieheni ei ikinä haluaisi, että minä yöpyisin jossain retkeilymajan makuusalissa, johon varani riittäisivät. AP
Mun veli tienasi 4x sen, mitä vaimonsa. Koska rahasta tuli ongelmia jo ennen avioliittoa, veli vähensi työmääränsä alle puoleen, jotta vaimo olisi onnellinen, kun molemmat tienaavat yhtä paljon. No ei ollut, koska oletti, että avioliittoa edeltänyt taloudellinen hemmottelu olisi jatkunut. Ei jatkunut, koska "veli pakoili vastuutaan harrastuksiin", kuten ex-käly totesi. Mitä ihmeen vastuuta, molemmat kävi töissä ja tienasi noin 1700 e/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis, kysyn tätä siksi, koska palstalla käydään keskustelua, että Suomessa on perheitä, joiden sisällä eletään kahta elintasoa, Me Naisissa on juttukin siitä.
Mietin, että miten matkustellessa, jossa viikon, pari sisällä tämä elintasoero tulee hyvin selvästi esiin.
Meillä on iso tuloero, mutta rahat yhteiset. Mieheni ei ikinä haluaisi, että minä yöpyisin jossain retkeilymajan makuusalissa, johon varani riittäisivät. APMiksi niin usein nainen olettaa, että miehen on elätettävä hänet? Jos ei ole varaa yöpyä hotellissa, niin sitten ei yövy hotellissa ja opettelee elämään elämäänsä omien tulojensa rajoissa. Parempituloinen puoliso voi - jos haluaa - maksaa loistoloman, mutta se ei ole mikään subjektiivinen oikeus.
Minua ihmetyttää näissä jutuissa se, että avioliittolain mukaan kumpikin osallistuu perheen elatukseen kykynsä mukaan. Erittäin harvoin muistutetaan, että jos toinen ei kykene osallistumaan taloudellisesti, niin hän voisi tehdä enemmän kotitöitä. Ei käy, elatus katsotaan siten, että parempituloisen tulee tehdä suurin osa kotitöistä, koska hän maksaa suurimman osan menoistakin.
Tunnen myötähäpeää aina kun nainen kehuskelee perhematkoilla, jotka on maksettu yhteisistä eli miehen tienaamista rahoista. Onlyfans perheen sisällä toimii juuri noin.
Sovitaanko, että kun olet ensin 30 vuotta jakanut elämäsi toisen ihmisen kanssa, ilot ja surut, lasten syntymät, vanhempien kuolemat, välillä toinen tienaten enemmän, välillä toinen, toinen kantanut sinun lapsiasi kehossaan vuosia, imettänyt sinun lapsiasi vuosia, ja kerro sitten, ymmärrätkö, mitä on perhe. Näin pitkään naimisissa olleen näkökulmasta nuo tuollaiset kirjoitukset kertovat lähinnä omalla surullisella tavallaan, miten vähän kirjoittaja on kokenut rakkautta elämässään. Hänelle parisuhde on seksiä ja rahaa.
Hyvin kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen hyväpalkkainen, mutta mieheni tienaa minua noin nelinkertaisesti enemmän. Kaikki omaisuus ja rahat on yhteisiä ja hoidetaan kulut miten sattuu, mies toki maksaa minua enemmän. Mies panostaa tekniikkaan ja autoihin, minä kotiin, vaatetukseen ym. Rahasta meillä ei ikinä tule kinaa vaikka muista pikku-jutuista saatetaan välillä vähän vääntääkin. Meillä ei myöskään ole avioehtoa. Olemme olleet yhdessä köyhistä opiskeluajoista alkaen. Tilanne voisi olla eri jos tutustuttaessa toisen varallisuustilanne tai tulot olisi ollut selkeästi toista paremmat.
Miten verottaja on suhtautunut siihen, että saat mieheltä vuosittain kalliita lahjoja, jos omaisuus on yhteistä?
Mistä lähtien verottaja on ollut kiinnostunut avioliiton sisäisistä rahoista?
Ainahan se on ollut kiinnostunut tästä, koska avioliitossa omaisuus ei ole automaattisesti yhteistä. Jos parempituloinen ostaa huonompituloiselle auton, siitä pitää maksaa lahjaveroa. Avio-oikeus toisen omaisuuteen tulee voimaan vasta liiton päättyessä, siihen asti verottajaa kiinnostaa se, kuka on todellinen maksaja.
No ei todellakaan verottajaa kiinnosta. En todellakaan usko, että löydätte koskaan sellaista todellista esimerkkiä, missä verottaja olisi sekaantunut avioparin sisäisiin raha-asioihin.
Vierailija kirjoitti:
No meillä se olen minä, joka tienaan n. 4000€ enemmän. Kaikenlaisia tilanteita tässä ollaan 20 yhteisen vuoden aikana nähty ja koettu. On ollut työttömyyttä, opiskeluja ja niin edelleen. Mies kustansi melkein kokonaan elämisen mun lääkiksen alkuvuosina. Molempien palkat menee samalle tilille ja sieltä maksetaan kaikki yhteinen.
Mulle tuli tästä viestistä hyvä mieli. Näin se pitää mennäkin, yhteen hiileen puhalletaan, myötä- ja vastoinkäymisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis, kysyn tätä siksi, koska palstalla käydään keskustelua, että Suomessa on perheitä, joiden sisällä eletään kahta elintasoa, Me Naisissa on juttukin siitä.
Mietin, että miten matkustellessa, jossa viikon, pari sisällä tämä elintasoero tulee hyvin selvästi esiin.
Meillä on iso tuloero, mutta rahat yhteiset. Mieheni ei ikinä haluaisi, että minä yöpyisin jossain retkeilymajan makuusalissa, johon varani riittäisivät. APMun veli tienasi 4x sen, mitä vaimonsa. Koska rahasta tuli ongelmia jo ennen avioliittoa, veli vähensi työmääränsä alle puoleen, jotta vaimo olisi onnellinen, kun molemmat tienaavat yhtä paljon. No ei ollut, koska oletti, että avioliittoa edeltänyt taloudellinen hemmottelu olisi jatkunut. Ei jatkunut, koska "veli pakoili vastuutaan harrastuksiin", kuten ex-käly totesi. Mitä ihmeen vastuuta, molemmat kävi töissä ja tienasi noin 1700 e/kk.
Typerää mennä naimisiin ihmisen kanssa, jota ei alunperinkään kunnioita. Tottakai silloin avioliitto päättyy eroon.
Tienaan neljä kertaa enemmän kuin mieheni. Molemmat maksavat matkakulunsa itse. Minä matkustan aina bisnesluokassa, mies turistiluokassa. Majoitun tasokkaassa hotellissa, mies hostellissa. Välillä sovitaan treffit vaikka rannalle, vuokraan koko päiväksi itselleni rantatuolin, mies on jossain lähistöllä pyyhkeen päällä koska haluaa säästää.
Hienossa ravintolassa mies juo pelkkää vettä kun minä herkuttelen. Tässä vain muutama esimerkki siitä kuinka elämme tuloerojemme mukaisesti. Myös kotioloissa syömme omia ruokiamme. Ostan koiralle kalliimpaa lihaa kuin mitä mies ostaa itselleen. Yleensä hän syökin halvinta lenkkimakkaraa koska pitää siitä. En näe tässä mitään ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen hyväpalkkainen, mutta mieheni tienaa minua noin nelinkertaisesti enemmän. Kaikki omaisuus ja rahat on yhteisiä ja hoidetaan kulut miten sattuu, mies toki maksaa minua enemmän. Mies panostaa tekniikkaan ja autoihin, minä kotiin, vaatetukseen ym. Rahasta meillä ei ikinä tule kinaa vaikka muista pikku-jutuista saatetaan välillä vähän vääntääkin. Meillä ei myöskään ole avioehtoa. Olemme olleet yhdessä köyhistä opiskeluajoista alkaen. Tilanne voisi olla eri jos tutustuttaessa toisen varallisuustilanne tai tulot olisi ollut selkeästi toista paremmat.
Miten verottaja on suhtautunut siihen, että saat mieheltä vuosittain kalliita lahjoja, jos omaisuus on yhteistä?
Mistä lähtien verottaja on ollut kiinnostunut avioliiton sisäisistä rahoista?
Ainahan se on ollut kiinnostunut tästä, koska avioliitossa omaisuus ei ole automaattisesti yhteistä. Jos parempituloinen ostaa huonompituloiselle auton, siitä pitää maksaa lahjaveroa. Avio-oikeus toisen omaisuuteen tulee voimaan vasta liiton päättyessä, siihen asti verottajaa kiinnostaa se, kuka on todellinen maksaja.
Meillä asuntolaina on yksin puolison nimissä, mutta omistamme talon puoliksi. Verottaja ei ole koskaan ollut kiinnostunut meidän välisistä raha-asioista, ja tuloista on verot maksettu niin kuin kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis, kysyn tätä siksi, koska palstalla käydään keskustelua, että Suomessa on perheitä, joiden sisällä eletään kahta elintasoa, Me Naisissa on juttukin siitä.
Mietin, että miten matkustellessa, jossa viikon, pari sisällä tämä elintasoero tulee hyvin selvästi esiin.
Meillä on iso tuloero, mutta rahat yhteiset. Mieheni ei ikinä haluaisi, että minä yöpyisin jossain retkeilymajan makuusalissa, johon varani riittäisivät. APMiksi niin usein nainen olettaa, että miehen on elätettävä hänet? Jos ei ole varaa yöpyä hotellissa, niin sitten ei yövy hotellissa ja opettelee elämään elämäänsä omien tulojensa rajoissa. Parempituloinen puoliso voi - jos haluaa - maksaa loistoloman, mutta se ei ole mikään subjektiivinen oikeus.
Minua ihmetyttää näissä jutuissa se, että avioliittolain mukaan kumpikin osallistuu perheen elatukseen kykynsä mukaan. Erittäin harvoin muistutetaan, että jos toinen ei kykene osallistumaan taloudellisesti, niin hän voisi tehdä enemmän kotitöitä. Ei käy, elatus katsotaan siten, että parempituloisen tulee tehdä suurin osa kotitöistä, koska hän maksaa suurimman osan menoistakin.
Tunnen myötähäpeää aina kun nainen kehuskelee perhematkoilla, jotka on maksettu yhteisistä eli miehen tienaamista rahoista. Onlyfans perheen sisällä toimii juuri noin.
Sovitaanko, että kun olet ensin 30 vuotta jakanut elämäsi toisen ihmisen kanssa, ilot ja surut, lasten syntymät, vanhempien kuolemat, välillä toinen tienaten enemmän, välillä toinen, toinen kantanut sinun lapsiasi kehossaan vuosia, imettänyt sinun lapsiasi vuosia, ja kerro sitten, ymmärrätkö, mitä on perhe. Näin pitkään naimisissa olleen näkökulmasta nuo tuollaiset kirjoitukset kertovat lähinnä omalla surullisella tavallaan, miten vähän kirjoittaja on kokenut rakkautta elämässään. Hänelle parisuhde on seksiä ja rahaa.
No tässä on nyt yhteistä taivalta miehen kanssa eletty 33 vuotta siten, että meillä ei ole ollut yhteisiä rahoja eikä yhteistä omaisuutta, mutta lapset on yhteisiä. En ole ennättänyt kantamaan lapsia kehossani vuosia, 2 raskautta kun ei kestä 18 kuukautta pitempään enkä imettänyt vuosia, muistelen, että yhteensä 7 kk riitti hyvin. Ymmärrän varsin hyvin mikä on perhe, koska tässä vaiheessa on jo ehtinyt näkemään, miten yhteisten rahojen perheet on eronneet ja monet ovat toisella kierroksella. Yleensä vaimot on jääneet katkerina vellomaan siihen suruun, että menettivät omakotitalon, auton, matkat jne. aivan kuin ne olisivat olleet jotain heille kuuluvaan sen sijaan että miettisivät, mihin heillä itsellään oikeasti oli varaa ja minkä saivat, koska puoliso oli opiskellut ja kävi töissä.
Minä en ole koskaan sotkenut rahaa ja rakkautta keskenään. Jos sinä katsot, että en ole kokenut rakkautta, koska mielestäni miehen ei tarvitse minua elättää, niin minä puolestani katson, että puolisosi on kokenut maksettua rakkautta. Jos sinulle rakkautta on se, että mies maksaa hotelliyön, niin minulle rakkautta on katsella yhdessä rannalla auringonnousua. Toisella meistä on hyötysuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen hyväpalkkainen, mutta mieheni tienaa minua noin nelinkertaisesti enemmän. Kaikki omaisuus ja rahat on yhteisiä ja hoidetaan kulut miten sattuu, mies toki maksaa minua enemmän. Mies panostaa tekniikkaan ja autoihin, minä kotiin, vaatetukseen ym. Rahasta meillä ei ikinä tule kinaa vaikka muista pikku-jutuista saatetaan välillä vähän vääntääkin. Meillä ei myöskään ole avioehtoa. Olemme olleet yhdessä köyhistä opiskeluajoista alkaen. Tilanne voisi olla eri jos tutustuttaessa toisen varallisuustilanne tai tulot olisi ollut selkeästi toista paremmat.
Miten verottaja on suhtautunut siihen, että saat mieheltä vuosittain kalliita lahjoja, jos omaisuus on yhteistä?
No eipä ole verottajaa kertaakaan kiinnostanut miten kulut meidän perheen sisällä jaetaan. Minä saatan ostaa meille uudet sohvat, mies kaukomatkan ja minä lapselle uuden tietokoneen jne. Omaisuus on jaettu 50/50 autoja lukuunottamatta joista toinen on miehen ja toinen minun nimissä. Aikoinaan kun oli lainaa niin lyhennykset menivät minun tililtäni ja mies maksoi tällöin lähes kaikki muut juoksevat kulut ja laittoi lisäksi rahaa tililleni tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis, kysyn tätä siksi, koska palstalla käydään keskustelua, että Suomessa on perheitä, joiden sisällä eletään kahta elintasoa, Me Naisissa on juttukin siitä.
Mietin, että miten matkustellessa, jossa viikon, pari sisällä tämä elintasoero tulee hyvin selvästi esiin.
Meillä on iso tuloero, mutta rahat yhteiset. Mieheni ei ikinä haluaisi, että minä yöpyisin jossain retkeilymajan makuusalissa, johon varani riittäisivät. APMun veli tienasi 4x sen, mitä vaimonsa. Koska rahasta tuli ongelmia jo ennen avioliittoa, veli vähensi työmääränsä alle puoleen, jotta vaimo olisi onnellinen, kun molemmat tienaavat yhtä paljon. No ei ollut, koska oletti, että avioliittoa edeltänyt taloudellinen hemmottelu olisi jatkunut. Ei jatkunut, koska "veli pakoili vastuutaan harrastuksiin", kuten ex-käly totesi. Mitä ihmeen vastuuta, molemmat kävi töissä ja tienasi noin 1700 e/kk.
Typerää mennä naimisiin ihmisen kanssa, jota ei alunperinkään kunnioita. Tottakai silloin avioliitto päättyy eroon.
Siis tarkoitatko, että tuo mies ei kunnioittanut vaimoaan, koska ei enää tienannut yhtä paljon kuin ennen? Et kai tosissasi ajattele niin, että miehelle kuuluu elatus?
Miksi nykyään oletetaan, että se mies on aina se, joka tienaa enemmän? On perheitä jossa näin ei ole. Mutta en minä siltikään jätä miestäni matkasta tms. Kumpikin maksaa minkä jaksaa. Yhdessä on peruskorjauslaina josta minä maksan 2/3 ja mies 1/3. Matkoilla sama juttu, näin ollaan toimittu jo 15 vuotta, kun opiskelin, niin mieheni maksoi silloin enemmän, koska tienasi silloin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Olen kotirouva eli ei lainkaan tuloja. Meillä on yhteiset rahat olleet aina eli tuollaisia ei tartte miettiä. Vähän kurjalta kyllä kuulostaa, olen pahoillani :(
Mieheni on siitä ihana ollut aina, ettei ole lainkaan pihi. Enkä minä itse ole myöskään ollut mikään shoppailija koskaan, vaikka olemme suht varakkaita. Jos rahankäyttö olisi hyvin erilaista, niin suhteessa olisi varmaan tullut ongelmia.
Sama, myös kotirouvana ulkomailla puolison uran vuoksi. Kaikki rahat ja omaisuus ovat yhteisiä, miestä ei juurikaan raha edes kiinnosta, suunnittelen matkat koska ehdin, ja mies sitten kehuu ja ylistää niitä vuosikausia. Rahankäyttö on meilläkin niin samanlaista, ettei siitä ole ikinä riidelty tai edes oltu eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen hyväpalkkainen, mutta mieheni tienaa minua noin nelinkertaisesti enemmän. Kaikki omaisuus ja rahat on yhteisiä ja hoidetaan kulut miten sattuu, mies toki maksaa minua enemmän. Mies panostaa tekniikkaan ja autoihin, minä kotiin, vaatetukseen ym. Rahasta meillä ei ikinä tule kinaa vaikka muista pikku-jutuista saatetaan välillä vähän vääntääkin. Meillä ei myöskään ole avioehtoa. Olemme olleet yhdessä köyhistä opiskeluajoista alkaen. Tilanne voisi olla eri jos tutustuttaessa toisen varallisuustilanne tai tulot olisi ollut selkeästi toista paremmat.
Miten verottaja on suhtautunut siihen, että saat mieheltä vuosittain kalliita lahjoja, jos omaisuus on yhteistä?
Mistä lähtien verottaja on ollut kiinnostunut avioliiton sisäisistä rahoista?
Ainahan se on ollut kiinnostunut tästä, koska avioliitossa omaisuus ei ole automaattisesti yhteistä. Jos parempituloinen ostaa huonompituloiselle auton, siitä pitää maksaa lahjaveroa. Avio-oikeus toisen omaisuuteen tulee voimaan vasta liiton päättyessä, siihen asti verottajaa kiinnostaa se, kuka on todellinen maksaja.
No ei todellakaan verottajaa kiinnosta. En todellakaan usko, että löydätte koskaan sellaista todellista esimerkkiä, missä verottaja olisi sekaantunut avioparin sisäisiin raha-asioihin.
Kyllä sieltä kyselyä tulee, jos toinen on tuloton ja ostetaan yhteiseksi vaikka 300 000 euron arvoinen asunto ja laina on vain toisen nimissä.
Tuolla on esimerkkejä:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/milloin-pit%C3%A4%C…
Ei ole, molemmilla palkka viiden tonnin hujakoilla. Itse tykkään matkustelusta enemmän kuin puolisoni, mutta omalta osaltanikin oleellisimmat paikat maailmasta on jo nähty.
No meillä se olen minä, joka tienaan n. 4000€ enemmän. Kaikenlaisia tilanteita tässä ollaan 20 yhteisen vuoden aikana nähty ja koettu. On ollut työttömyyttä, opiskeluja ja niin edelleen. Mies kustansi melkein kokonaan elämisen mun lääkiksen alkuvuosina. Molempien palkat menee samalle tilille ja sieltä maksetaan kaikki yhteinen.