Onko palkkasi huomattavasti pienempi kuin puolisollasi? Miten matkustelette?

Meillä on yhteiset rahat, joten ihan samalla tasolla reissataan. Kaikki vapaa-ajan matkat tehdään yhdessä. Minä matkustelen lisäksi työn puolesta paljon.

En ymmärrä, miten pariskunnat voivat elää keskenään eri elintasoa. Miten toinen voi nautiskella elämästä ja lomista, jos se elämän suuri rakkaus sinnittelee samalla paljon vähemmällä?

Mulla on isompi palkka. Matkustelen yksin tietysti kun puolisolla ei ole varaa. Hyvä että pystyy ruokansa ostamaan. Joskus tulee norkoomaan kun pihviä jää minulta tähteeksi, mutta olen aina antanut loput koiralle.

Puolisoa ei matkailu liiemmälti kiinnosta. Autolla ja teltalla suostuu reissuun lähtemään, Norjan puolella on käyty ja Kålmordeniin vietiin muksu pakettimatkalla. Kulut suunnilleen puoliksi ja kaikki syö samaa ruokaa.

Ulkoimailla olen sitten reissannut muksun kanssa, lähinnä pitkiä viikonloppuja jossain kaupungissa. Lapsi saa isältään vähän ylimääräistä taskurahaa mukaan. Kulut maksan itse. Seuraavana Lontoo, Skotlanti tai Islanti. Alaikäisen kanssa en lähde ainoana aikuisena eurooppaa pidemmälle. Puoliso on se pienempituloinen, mutta paremmat säästöt sillä on.

Matkustamme kalliisti, ja mies maksaa matkat. Miehen elämänfilosofia on hedonistinen, eli jälkipolville ei kuulu jättää rahaa.

Emme ole matkustaneet erikseen.

Niin siis, kysyn tätä siksi, koska palstalla käydään keskustelua, että Suomessa on perheitä, joiden sisällä eletään kahta elintasoa, Me Naisissa on juttukin siitä.

Mietin, että miten matkustellessa, jossa viikon, pari sisällä tämä elintasoero tulee hyvin selvästi esiin.

Meillä on iso tuloero, mutta rahat yhteiset. Mieheni ei ikinä haluaisi, että minä yöpyisin jossain retkeilymajan makuusalissa, johon varani riittäisivät. AP

Hotelli ja matkakohde valitaan sen mukaan mihin molemmilla sillä hetkellä on varaa. En tykkää olla elätettävänä.

Vierailija kirjoitti:

Hotelli ja matkakohde valitaan sen mukaan mihin molemmilla sillä hetkellä on varaa. En tykkää olla elätettävänä.

Mutta eikö puolisoasi harmita, jos hänellä jää iso osa maailmaa näkemättä kun sinulla ei ole varaa kaukomatkoihin? Vai meneekö hän yksin tai jonkun toisen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hotelli ja matkakohde valitaan sen mukaan mihin molemmilla sillä hetkellä on varaa. En tykkää olla elätettävänä.

Mutta eikö puolisoasi harmita, jos hänellä jää iso osa maailmaa näkemättä kun sinulla ei ole varaa kaukomatkoihin? Vai meneekö hän yksin tai jonkun toisen kanssa?

Ei harmita. Ei hän syyllistä minua siitä että en tienaa aina yhtä paljon ja että en halua olla elätti. Menemme silloin kun minulla on enemmän rahaa. Jää sinunkin puolisollasi elämästä kokematta yhtä sun toista, kun sinulta puuttuu joitakin ominaisuuksia tai taitoja. Harmittaako se puolisoasi?

Me emme matkustele yhdessä ihan siitä syystä, ettei toinen joudu maksajaksi. Kumpikin reissaa oman budjettinsa rajoissa.

Puoliso betalar.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hotelli ja matkakohde valitaan sen mukaan mihin molemmilla sillä hetkellä on varaa. En tykkää olla elätettävänä.

Mutta eikö puolisoasi harmita, jos hänellä jää iso osa maailmaa näkemättä kun sinulla ei ole varaa kaukomatkoihin? Vai meneekö hän yksin tai jonkun toisen kanssa?

Ei harmita. Ei hän syyllistä minua siitä että en tienaa aina yhtä paljon ja että en halua olla elätti. Menemme silloin kun minulla on enemmän rahaa. Jää sinunkin puolisollasi elämästä kokematta yhtä sun toista, kun sinulta puuttuu joitakin ominaisuuksia tai taitoja. Harmittaako se puolisoasi?

Jos puolisoni on jääräpäinen asiassa, mikä olisi ratkaistavissa, niin kyllä harmittaa ja vietävästi.

Jos puolisoltani puuttuu ominaisuuksia tai taitoja, niin ei harmita.

Sinun käytöksesi kuuluu ekaan kategoriaan. Jos istut pyörätuolissa, niin se kuuluu toiseen kategoriaan.

Olet ilmeisesti hankala persoona: minua ei saa kukaan auttaa!.

Eri

Tienaan suht hyvin, mies on tällä hetkellä työtön. Matkakohteet valitaan yhdessä, samoin majoitus. Yhdessä käydään kaikkialla ja syödään ulkona yhdessä. Meillä on yhteiset rahat eikä minua harmita maksaa molempien osuutta.

Köyhempi lentää moukassa, rikkaampi bisneksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hotelli ja matkakohde valitaan sen mukaan mihin molemmilla sillä hetkellä on varaa. En tykkää olla elätettävänä.

Mutta eikö puolisoasi harmita, jos hänellä jää iso osa maailmaa näkemättä kun sinulla ei ole varaa kaukomatkoihin? Vai meneekö hän yksin tai jonkun toisen kanssa?

Ei harmita. Ei hän syyllistä minua siitä että en tienaa aina yhtä paljon ja että en halua olla elätti. Menemme silloin kun minulla on enemmän rahaa. Jää sinunkin puolisollasi elämästä kokematta yhtä sun toista, kun sinulta puuttuu joitakin ominaisuuksia tai taitoja. Harmittaako se puolisoasi?

Jos puolisoni on jääräpäinen asiassa, mikä olisi ratkaistavissa, niin kyllä harmittaa ja vietävästi.

Jos puolisoltani puuttuu ominaisuuksia tai taitoja, niin ei harmita.

Sinun käytöksesi kuuluu ekaan kategoriaan. Jos istut pyörätuolissa, niin se kuuluu toiseen kategoriaan.

Olet ilmeisesti hankala persoona: minua ei saa kukaan auttaa!.

Eri

Olen jo aika tottunut siihen että kun kerron että en halua muiden elättävän minua, löytyy erittäin nopeasti joku joka raivostuu ja alkaa haukkua minua. Koskee sitä että en halua puolison elättävän, sitä että en kerjää rahaa vanhemmilta ja sitä kun teen jotakin työllistymisen eteen jos olen työtön. Osalle ihmisistä tuntuu olevan punainen vaate. Jokin ongelma teillä selvästi on.

Ihmeellinen kysymys. Meillä on yhteiset rahat jotka käytetään yhdessä. Matkat suunnitellaan yhdessä siten miten niihin on varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hotelli ja matkakohde valitaan sen mukaan mihin molemmilla sillä hetkellä on varaa. En tykkää olla elätettävänä.

Mutta eikö puolisoasi harmita, jos hänellä jää iso osa maailmaa näkemättä kun sinulla ei ole varaa kaukomatkoihin? Vai meneekö hän yksin tai jonkun toisen kanssa?

Ei harmita. Ei hän syyllistä minua siitä että en tienaa aina yhtä paljon ja että en halua olla elätti. Menemme silloin kun minulla on enemmän rahaa. Jää sinunkin puolisollasi elämästä kokematta yhtä sun toista, kun sinulta puuttuu joitakin ominaisuuksia tai taitoja. Harmittaako se puolisoasi?

Jos puolisoni on jääräpäinen asiassa, mikä olisi ratkaistavissa, niin kyllä harmittaa ja vietävästi.

Jos puolisoltani puuttuu ominaisuuksia tai taitoja, niin ei harmita.

Sinun käytöksesi kuuluu ekaan kategoriaan. Jos istut pyörätuolissa, niin se kuuluu toiseen kategoriaan.

Olet ilmeisesti hankala persoona: minua ei saa kukaan auttaa!.

Eri

Olen jo aika tottunut siihen että kun kerron että en halua muiden elättävän minua, löytyy erittäin nopeasti joku joka raivostuu ja alkaa haukkua minua. Koskee sitä että en halua puolison elättävän, sitä että en kerjää rahaa vanhemmilta ja sitä kun teen jotakin työllistymisen eteen jos olen työtön. Osalle ihmisistä tuntuu olevan punainen vaate. Jokin ongelma teillä selvästi on.

Minusta on ihan hyvä, että elät omillasi, mutta jos puoliso haluaa maksaa loman, niin on silkkaa jääräpäisyyttä kieltäytä. Lahjasta ei sovi kieltäyä, ellei tietoisesti halua loukata lahjan antajaa.

Eri asia tietty, jos puoliso ei edes halua maksaa sinulle mitään.

Sama

En ole missään muualla kuin tällä palstalla tavannut naisia, joille on niin tärkeää saada matkoja ja tavaroita miehensä maksamana. Kuvittelin että tasa-arvo olisi saanut kaikki naiset hankkimaan vähän itsekunnioitusta, mutta palstalla eletään 50-luvulla.

Tämä artikkeli oli siis taustana kysymykseeni. AP

https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000007799947.html

Vierailija kirjoitti:

En ole missään muualla kuin tällä palstalla tavannut naisia, joille on niin tärkeää saada matkoja ja tavaroita miehensä maksamana. Kuvittelin että tasa-arvo olisi saanut kaikki naiset hankkimaan vähän itsekunnioitusta, mutta palstalla eletään 50-luvulla.

Aika löyhällä kantimella on itsekunnioitus, jos se häviää tuosta syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hotelli ja matkakohde valitaan sen mukaan mihin molemmilla sillä hetkellä on varaa. En tykkää olla elätettävänä.

Mutta eikö puolisoasi harmita, jos hänellä jää iso osa maailmaa näkemättä kun sinulla ei ole varaa kaukomatkoihin? Vai meneekö hän yksin tai jonkun toisen kanssa?

Ei harmita. Ei hän syyllistä minua siitä että en tienaa aina yhtä paljon ja että en halua olla elätti. Menemme silloin kun minulla on enemmän rahaa. Jää sinunkin puolisollasi elämästä kokematta yhtä sun toista, kun sinulta puuttuu joitakin ominaisuuksia tai taitoja. Harmittaako se puolisoasi?

Jos puolisoni on jääräpäinen asiassa, mikä olisi ratkaistavissa, niin kyllä harmittaa ja vietävästi.

Jos puolisoltani puuttuu ominaisuuksia tai taitoja, niin ei harmita.

Sinun käytöksesi kuuluu ekaan kategoriaan. Jos istut pyörätuolissa, niin se kuuluu toiseen kategoriaan.

Olet ilmeisesti hankala persoona: minua ei saa kukaan auttaa!.

Eri

Olen jo aika tottunut siihen että kun kerron että en halua muiden elättävän minua, löytyy erittäin nopeasti joku joka raivostuu ja alkaa haukkua minua. Koskee sitä että en halua puolison elättävän, sitä että en kerjää rahaa vanhemmilta ja sitä kun teen jotakin työllistymisen eteen jos olen työtön. Osalle ihmisistä tuntuu olevan punainen vaate. Jokin ongelma teillä selvästi on.

Minusta on ihan hyvä, että elät omillasi, mutta jos puoliso haluaa maksaa loman, niin on silkkaa jääräpäisyyttä kieltäytä. Lahjasta ei sovi kieltäyä, ellei tietoisesti halua loukata lahjan antajaa.

Eri asia tietty, jos puoliso ei edes halua maksaa sinulle mitään.

Sama

Minusta olisi ihan hyvä, jos et nimittelisi keskustelupalstalla muita ihmisiä "hankalaksi persoonaksi" siksi että sinulla on eri näkemys. Se ei ole rakentavaa keskustelua, vaikka palstan taso tietenkin on matala.