Oikeastiko osa ei laita pikkukoululaisiaan lainkaan iltapäivätoimintaan?

Vierailija kirjoitti:

Mä oon kotiäiti ja meille on tulossa myös naapurista kaksi ekaluokkalaista koulun jälkeen syömään välipalaa ja tekemään läksyjä. Toki saan tästä korvauksen.

Oho, ai oikeesti? Meilläkin siis käynyt 2-3 kaveriakin erralla joista yksi on tullut meille välillä viitenä päivänä viikosta. En siis ole edes hoksannut että pitäisi tai voisi jotain korvausta kysyä, vaan olen mieltänyt tämän osaksi kyläilyä. Aina meillä rahat riittää muutaman "ylimääräisen" lapsukaisen ruokkimiseen.

Mutta siis varmasti tuo teidän systeemi on hyvä, enkä kirjoitakaan sitä kritisoidakseni. En vain ole koskaan aiemmin kuullut vastaavaa.

Onko sulla siis itsellä lapsi ekalla tai koulussa ja tulevat sillä tavalla luontevasti kaverin luo vai muuten vaan? Anteeksi että kyselen, kiinnostaa vaan. Hienoa, että jaksat koululaisia sinne joka tapauksessa ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille ip oli hyvä ratkaisu. Lapsi ei uskaltanut olla viittä tuntia yksin kotona ja ipssä oli kaikki parhaat kaveritkin. Toisaalta olikin ihan älytöntä, että ekaluokkalaisilla koulu loppui yleensä jo 11 maissa, kun vanhemmat pääsivät lähtemään töistä viideltä.

Joo ekaluokkalaisten koulupäivät on kyllä tosi lyhyitä. Voisi edes jonnekin kahteen asti olla, vaikka enemmän liikuntaa ja käsitöitä tai jotain leikkitunteja. Sitten suurin osa jo pärjäisikin iltapäivät ilman kerhoja jos yksinoloaika olisi vaan joku pari tuntia.

No ei todellakaan enempää koululiikuntaa, se aiheuttaa traumoja ja tuskaa suurelle osalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon kotiäiti ja meille on tulossa myös naapurista kaksi ekaluokkalaista koulun jälkeen syömään välipalaa ja tekemään läksyjä. Toki saan tästä korvauksen.

Oho, ai oikeesti? Meilläkin siis käynyt 2-3 kaveriakin erralla joista yksi on tullut meille välillä viitenä päivänä viikosta. En siis ole edes hoksannut että pitäisi tai voisi jotain korvausta kysyä, vaan olen mieltänyt tämän osaksi kyläilyä. Aina meillä rahat riittää muutaman "ylimääräisen" lapsukaisen ruokkimiseen.

Mutta siis varmasti tuo teidän systeemi on hyvä, enkä kirjoitakaan sitä kritisoidakseni. En vain ole koskaan aiemmin kuullut vastaavaa.

Onko sulla siis itsellä lapsi ekalla tai koulussa ja tulevat sillä tavalla luontevasti kaverin luo vai muuten vaan? Anteeksi että kyselen, kiinnostaa vaan. Hienoa, että jaksat koululaisia sinne joka tapauksessa ottaa.

Tuohan ois ihan älyttömän ihana systeemi jos toimisi oikeasti hyvin ja lapset on sopuisia 🙂 hyvin voisin myös vuorotella ja ottaa meille pari lasta toisinaan kun ollaan etätöissä miehen kanssa ja ei ole mitään kauhean tärkeitä palavereja. Eihän tuon ikäisiä tarvitse kauheasti vahtia, leikkivät omia aikojaan joten hyvin voisi työn ohessa pitää silmällä. Nyt oma menee ainakin alkuun ip-kerhoon, koska ilman kaveria sillä olisi kotona tylsää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille ip oli hyvä ratkaisu. Lapsi ei uskaltanut olla viittä tuntia yksin kotona ja ipssä oli kaikki parhaat kaveritkin. Toisaalta olikin ihan älytöntä, että ekaluokkalaisilla koulu loppui yleensä jo 11 maissa, kun vanhemmat pääsivät lähtemään töistä viideltä.

Joo ekaluokkalaisten koulupäivät on kyllä tosi lyhyitä. Voisi edes jonnekin kahteen asti olla, vaikka enemmän liikuntaa ja käsitöitä tai jotain leikkitunteja. Sitten suurin osa jo pärjäisikin iltapäivät ilman kerhoja jos yksinoloaika olisi vaan joku pari tuntia.

No ei todellakaan enempää koululiikuntaa, se aiheuttaa traumoja ja tuskaa suurelle osalle.

Toivottavasti et siirrä tuota asennetta omiin lapsiisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille ip oli hyvä ratkaisu. Lapsi ei uskaltanut olla viittä tuntia yksin kotona ja ipssä oli kaikki parhaat kaveritkin. Toisaalta olikin ihan älytöntä, että ekaluokkalaisilla koulu loppui yleensä jo 11 maissa, kun vanhemmat pääsivät lähtemään töistä viideltä.

Joo ekaluokkalaisten koulupäivät on kyllä tosi lyhyitä. Voisi edes jonnekin kahteen asti olla, vaikka enemmän liikuntaa ja käsitöitä tai jotain leikkitunteja. Sitten suurin osa jo pärjäisikin iltapäivät ilman kerhoja jos yksinoloaika olisi vaan joku pari tuntia.

No ei todellakaan enempää koululiikuntaa, se aiheuttaa traumoja ja tuskaa suurelle osalle.

Toivottavasti et siirrä tuota asennetta omiin lapsiisi.

Koululiikunta on edelleen kilpailuhenkistä, tuloskeskeistä ja sillä tavoin tasapäistävää, että yksilöiden eroja ei huomioida (ei pystytä, sen ymmärrän, siksi ei enempää koululiikuntaa).

-eri

Musta oli ainakin kiva olla ala-asteella 1-3 lk ip:ssä, kun kaveritkin oli siellä. Oli kivaa puuhaa, tehtiin läksyjä, askarreltiin, kerrottiin kummitusjuttuja, leikittiin, pelattiin pihapelejä ja urheiltiin... olin 90- luvun lopussa ala-asteikäinen isossa kaupungissa :) kivoja muistoja.

Vierailija kirjoitti:

No silloin kun minä olin pieni niin ei edes ollut ap tai ip kerhoja, oli pakko pärjätä. Mikseivät nyt pärjää kun ennenkin oli pakko pärjätä,mikä on muuttunut? Omat ysärilapset ovat pärjänneet myös.

Mutta masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä on yhä enemmän. Ja kun se kaikki yksinolon pakko ja siihen liittyvä kylmyys siirtyy vielä tehokkaampaan seuraavalle kun sukupolvelle, niin huh vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pärjää jos on normaaliälyisestä lapsesta kyse. Toki jos on jotain haasteita toimintakyvyssä tai älykkyydessä niin IP on ihan hyvä vaihtoehto.

Koulusta kotiin, soitto vanhemmalle, läksyt ja välipala. Sitten saa pelata, mennä omaan pihaan tai leikkiä. Mitä nyt keksiikään. Eipä tuossa läksyjen ja välipalan jälkeen jää kuin 1-2h odoteltavaa.

Pelaa ehkä viisikin tuntia päivässä?

Mitä sitten? Meillä kaveri vetää niin hyviä numeroita koulussa, että pelatkoon vaikka 10 tuntia päivässä. Se on nykyään myös sosiaalista toimintaa, luokkakaverit ovat siellä samassa pelissä ja siinä jutellaan samalla.

Näitä kavereita näkee lastensuojelussa paljon. 13 -vuotiaana löytyy huoneistaan vuosia pelkillä nuudeleilla ruokittuja olmeja, jotka ei saa kouluun enää mentyä ja vetävät itseään pienempää äitiä turpaan, jos yrittää rajata pelaamista. Perässä tulee joku hintelä isä, joka selittää miten itsekin oppi enklantia peleistä.

Varmasti tuollaisiakin on. Ongelma ei kuitenkaan ole yksin niissä peleissä vaan aivan muualla.

Eli toisinpäin; jos muut asiat sujuu, niin miksi pelaamista pitäisi rajoittaa esim. tuntiin päivässä?

-eri

Otetaan nyt huomioon että 7-vuotiaan tai vaikka 12-vuotiaan kehitystaso on aivan erilainen. 12v voi pelata paljon enemmän, 7-vuotiaan lapsen kuuluisi vielä leikkiä paljon. Lisäksi riittävä liikunnan saanti on aika olennaista, pelien lisäksi pitää riittää aikaa liikkumiseen. Kavereitten kanssa ulkona leikkiessä liikuntaa tulee kuin itsekseen, pelin ääressä ei. Tottakai on mahdollista pelata ja paljon ja myös liikkua paljon, mutta kyllä runsaan pelaamisen ja vähäisen liikunnan välillä on selvä yhteys.

7-vuotiaalla on vapaa-aikaa runsaasti enemmän kuin 12-vuotialla. 7v. ehtii todellakin tehdä kaikkea; käydä koulua, tehdä läksyt, liikkua, olla kavereiden kanssa, pelata ja nukkua.

12v. liikkuu ehkä jo hieman eri tavalla kuin 7v. Puissa kiipeily on vaihtunut hyötypyöräilyyn ja useimmilla on joku harrastus.

En näe yhteyttä liikkumattomuuden ja pelaamisen välillä muuta kuin noissa marginaalisissa ongelmatapauksissa. Oma lähipiiri tulvii eri-ikäisiä nörttejä, jotka kaikki myös liikkuvat aktiivisesti. Aikuiset heistä ovat myös hyvässä tuloluokassa.

Jos joku on intohimoinen maalaaja tai musisoija, onko sekin automaattisesti pois juuri liikunnasta?

Pahoittelut, kun menee ohi aiheen. En vaan jaksa tätä pelaamisen demonisointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muka ei pärjäisi? Meillä ei vielä ole kouluikäisiä lapsia, mutta muistan ihan omasta lapsuudesta, ettei ollut mikään ongelma tulla yksin koulusta kotiin, syödä välipalaa, tehdä läksyt ja mennä vaikka ulos leikkimään tai katsoa telkkua ja odottaa, että vanhemmat tulee. Tosin voi olla, että siihen vaikuttaa se missä asuu?

Nykyään vanhemmuudeksi vaan ei riitä että lapsi just just pärjää.

Se iltis on myös ainoa paikka jossa on sitä vapaata leikkiä jota tuonikäinen tarvitsee.

Miksi ihmeessä vapaata leikkiä ei olisi muualla? Ainakin meillä päin iltapäiväkerhoissa on nimenomaan ohjattua leikkiä ja pelejä, ei välttämättä niinkään mahdollisuutta keksiä omia leikkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille ip oli hyvä ratkaisu. Lapsi ei uskaltanut olla viittä tuntia yksin kotona ja ipssä oli kaikki parhaat kaveritkin. Toisaalta olikin ihan älytöntä, että ekaluokkalaisilla koulu loppui yleensä jo 11 maissa, kun vanhemmat pääsivät lähtemään töistä viideltä.

Joo ekaluokkalaisten koulupäivät on kyllä tosi lyhyitä. Voisi edes jonnekin kahteen asti olla, vaikka enemmän liikuntaa ja käsitöitä tai jotain leikkitunteja. Sitten suurin osa jo pärjäisikin iltapäivät ilman kerhoja jos yksinoloaika olisi vaan joku pari tuntia.

No ei todellakaan enempää koululiikuntaa, se aiheuttaa traumoja ja tuskaa suurelle osalle.

Toivottavasti et siirrä tuota asennetta omiin lapsiisi.

Älä huoli, ei ole lapsia eikä koskaan tulekaan.😄

Olen viettänyt pääasiassa yksin iltapäivät ekaluokkalaisesta lähtien. Ei ole jäänyt traumoja! Vaan omatoimisuus ja ratkaisukeskeisyys. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinne niin vaan lapsia laiteta. Jos meinaa saada lapselle koulukyydin, sen saa vain kyseisen luokan koulupäivän loppumisen jälkeiseen kuljetukseen. Jos laittaa lapsen ip kerhoon, pitää itse hakea lapsi sieltä.

Tämä on lapsia ja perheitä eriarvoistavaa. Jos perhe asuu koulun lähellä, he saavat tämän edullisen lapsenvahtipalvelun. Syrjäkylillä lapset joutuvat pärjäämään omillaan.

Vanhemmilla on vapaus valita perheen asuinpaikka.[/quote

Ei sitä ihan tuosta vain voi valita.

Olen ollut töissä ip-ohjaajana muutama vuosi sitten. Se paikka oli aivan kamala. Oman lapseni ilmoitin sellaiseen, mutta ei ole pakko mennä jos ei halua. Ohjaajat tietysti kaikki tosi nuoria lukion jälkeen välivuottaan vietteleviä, kuten itsekin silloin olin. Siellä oli joka pvä täysi kaaos. Meitä ohjaajia oli kolme ja lapsia pahimmillaan 40. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa alle 12-vuotiaita ei saa jättää yksin. Meillä on kyllä valtava ero tuohon. 7 vuotias... 12 vuotias.  Täällä saa selitellä jos jotain ysivuotiastakaan ei vielä jätä yksin. Muualla tajutaan, että kyseessä on vain lapsi. Ei pikkuaikuinen. 

Mistähän tuo johtuu? Sekö että meillä ei ole (enää) kotiäitikulttuuria, niin tästä ei edes puhuta? Lapsen etuhan se ei ole, että on paljon yksin. Ei ne ala-asteikäiset saa koulussakaan olla koskaan yksin, aina on aikuinen oltava paikalla. Ei saa edes laittaa käytävään yksin. 

Koulun jälkeen iltapäivällä suurin osa lapsista pärjää jotenkin, mutta koulujen kesälomat on se isoin ongelma. Silloin ollaan kokonaisia työpäiviä yksinään, jossain. 

Jos puhut omasta lapsestasi, älä luule, että kaikilla on tuollaisia äiti(?)riippuvaisia lapsia.

Enpä luulekaan, huoh. Kuten kirjoitin, että sitä joutuu selittelemään, jos ysivuotias ei vielä pärjää yksin. Kun ei selitä, vastaus on yhtä asenteellinen kuin sinulla.

Selitetään nyt sitten, että kyse ei ole äitiriippuvaisuudesta, vaan meidän vanhin lapsi on erityisellä tuella ja oikeutettu iltapäivätoimintaan koko peruskoulun ajan. Kun ei voi jättää yksin, satuttaa itsensä ja muita. Mutta ei siellä ippessäkään pärjää, kun aikuisia ei ole tarpeeksi vahtimaan erityisiä siellä pienempien joukossa. Lapsella ei myöskään jaksaminen tahdo riittää pitkiä päiviä (autismin kirjolla).  Olen nyt sitten kotona, omaishoitajan tuella.

Mutta löytyyhän niitä lapsia jotka on "normaaleja", "tavallisia",  kuitenkin on niillä rajoilla, pärjääkö vai ei. Osa vanhemmista ei halua edes myöntää, että oma lapsi ei ole taidoiltaan ikätasolla. Yksin ne jätetään kotiin ja toivotaan parasta. Tuttavan lapsi oli vähällä jäädä omalla pihalla perheen auton alle, kun oli yksin kotona (oli laskenut käsijarrun pois ja sitten yritti pysäyttää autoa).

Kaikki ei kehity samaan tahtiin, pitäisi se nyt varmaan ymmärtää ja se on normaalia, että kehitys on yksilöllistä. Se ei tarkoita että olisi jotenkin äitiriippuvainen. Ihan jo jos on syntynyt loppuvuodesta, voi näkyä että on taidoiltaan vähän muiden perässä. 

Ja sanon vielä sen mitä ei saisi sanoa, pojat kehittyy hitaammin kuin tytöt. 

ei oo tyttöä että vois verrata, läksyjen teossa ei tarvinnut auttaa

Itse ainakin pärjäsin erittäin hyvin ilman mitään iltapäiväkerhoja tai vastaavaa nuoruudessani. Avain kaulaan vain ja menoksi vanhempien työssä ollessa. Ihan normaali aikuinen minusta tuli. Naurettavaa touhua.

Vasta rippikoulun jälkeen voi hetkeksi yksin jättää. Muuten koulusta suoraan iltapäiväkerhoon. Muutoin on lapsen heitteille jättön

"Suomen laissa ei ole kohtaa, jossa määriteltäisiin yksin jäävän lapsen ikää. Lasta suojaavat kuitenkin lastensuojelulaki ja laki heitteillejätöstä.

Jos lapsen yksinolosta herää epäily, että se saattaa vahingoittaa lasta, voi poliisi aloittaa asiassa esitutkinnan. Tämän jälkeen syyttäjä tekee syyteharkinnan.

Heitteillejättö voi tapahtua myös silloin, jos jättää lapsen sellaisen henkilön vastuulle, joka ei pysty tästä huolehtimaan."

Mieluummin iltapäiväkerhoon suoraan koulusta kunnes lapsi on 18v. Ethän halua hankaluuksia kullan-nupullesi tai itsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Olen viettänyt pääasiassa yksin iltapäivät ekaluokkalaisesta lähtien. Ei ole jäänyt traumoja! Vaan omatoimisuus ja ratkaisukeskeisyys. :)

Juuri noin. Noissa kerhoissa kasvaa vain vätyksiä ja uusavuttomia lapsia.

Päättyykö koulu oikeasti joillain jo klo 11-12?

Omilla lapsilla alkoi koulu aina klo 9, ei koskaan aikaisemmin. Ekaluokkalaiset pääsivät koulusta klo 13. Kolmannella luokalla oli jo kaikki päivät 14-15 paitsi perjantai.

Tästä aikaa 15 vuotta, miksi se on muutettu noin hankalaksi?

Ei siinä niin montaa tuntia tarvinnut yksin olla. Toki omilla lapsilla aina sisaruksia ja usein kavereita seurana.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pärjää jos on normaaliälyisestä lapsesta kyse. Toki jos on jotain haasteita toimintakyvyssä tai älykkyydessä niin IP on ihan hyvä vaihtoehto.

Koulusta kotiin, soitto vanhemmalle, läksyt ja välipala. Sitten saa pelata, mennä omaan pihaan tai leikkiä. Mitä nyt keksiikään. Eipä tuossa läksyjen ja välipalan jälkeen jää kuin 1-2h odoteltavaa.

Noin meidänkin naapuri ajattelee. Tosi asiassa heidän lapsensa on koko ajan meidän pihalla ja saa aikaan monenlaista tuhoa, joista en ole kehdannut naapurisovun vuoksi huomauttaa, mutta kohta on varmaan pakko.

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan miten avuttomia haluaa lapsistaan kasvattaa.

Mä en ymmärrä, että mitä avuttomuutta siinä on, jos haluaa laittaa lapsensa iltapäiväkerhoon. Oma lapseni pääsee koulusta joskus jo klo 12. En halua, että hän joutuu olemaan yksin kotona viisi tuntia, koska on olemassa kuitenkin vaihtoehtoja. Ip:ssä on kavereita ja kivaa toimintaa. Toki lapset on erilaisia ja samoin myös perheiden tilanteet. Kaikissa kunnissa ei myöskään ole mahdollista päästä kerhoon.