Kuinka "nalkuttaa" nätisti?
Mieheni on mahtava tyyppi, mutta jokaisella meillä on ne huonotkin puolensa. Miehessä se on se, että samoista asioista pitää mainita satoja ellei tuhansia kertoja ja silti mikään ei muutu. Itse olen rasittava nalkuttaja. Ei siis mikään hyvä combo.
Viimeksi tänään ajauduimme taas riitaan javtaad samoista vanhoista asioista. Pyysin miestäni syöttämään lapselle keittämäni iltapuuron samalla kun itse vein koiran. Joo joo, kuului vastaus. Muistutin vielä kauniisti, että olin vähän myöhässä puuron keittämisen kanssa, joten vauva alkaa olla yliväsynyt, joten hänet olisi hyvä syöttää ripeästi, että ehtii kahdeksaksi sänkyyn (kuten joka ilta). Joo joo, kuului vastaus. Tulin koiralenkiltä 20 minuuttia myöhemmin, niin mies hassuttelee vauvan kanssa, puuro vielä syömättä ja kello jo oikeasti tosi paljon. Vauva nuokkui puoliunessa. Ärsytti, joten taas kerran ajauduin nalkuttamaan. "Mähän sanoin/taasko teillä kestää/etkö sä ymmärrä/en minä huvikseni pyytänyt". Ja taas mies suuttuu, kun arvostelen ja kritisoin.
Olen tähän ihan loppu. Välillä yritän antaa asioiden olla, mutta etenkin lapseen liittyvissä asioissa on toai vaikeaa, kun se lapsi on se "kärsijä". Milloin on joo joo vaihdan vaipan kohta, milloin "oho ups unohdin aurinkorasvan 2627459302 kerran". Ja jos mainitsenkin asioista, niin riita on taattu.
Millä ihmeen kauniilla tavalla saisin taottus miehelle järkeä, ilman että hän ottaisi asiat kritiikkinä? Tiedän ja tiedostan, etten myöskään puhu hänelle kovin nätisti kun aina vaan valitan, mutta en voi vaan joka kerta antaa olla enkä puuttua. Eikä tämä koske vaan vauvaa. Samalla tavalla hän unohtelee syöttää koiraa tai ei pyyhi rapasen koiran tassuja rankkasateen jälkeen vaan päästää sen suoraan sohvalle. Asioita, joista olen pyytänyt nätisti 100 kertaa. Sitten sanonut 100 kertaa. Sitten nalkuttanut 100 kertaa. Ja mitään ei tapahdu, muuta kun että mies suuttuu.
Olen niin poikki tähän riitelyyn.
Kommentit (108)
Nätisti ei voi, lähtökohtaisesti se on kieroilua eikä toimi läheissuhteissa, jotta jos haluaa sanoa jotain nätisti pitää olla todellinen aihe, eikä niin että verhoat tyytymättömyytesi ja moitteet mielistelyn alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun pitäisi kirjoittaa paperille lapsen (syömis ym) aikataulut, josta mies näkee ne selkeästi olohuoneen pöydältä. Ja sitten sopikaa ajoissa kumpi tekee mitäkin, vai ei tee. Jos mies ei halua tai ehdi tehdä, mitäs sitten. Ja miten teidän molempien muut tekemiset ja olemiset. Mikä vuorottelutapa, kumpi on lapsen kanssa. Kuka hoitaa koiran lenkit missäkin vaiheessa. Entä jos mies haluaisi katsoa rauhassa tv:ä tai sinä. Ehkä vaadit aina silloin kun toinen yrittää levätä tai keskittyä johonkin, se katkeaa.
Hyvä huomio tuo vaatiminen! Kun nalkutusnauha menee päälle, mies lopettaa kuuntelun. Ihan varma. Sitä paitsi se on kamalaa kuunneltavaa muillekin, ja vaikuttaa holhoavalta. 'Ikinä' ja 'aina' ovat karuja tuomioita kuuntelijalle. Suotta mitään yrittää, kun tämä on tulos.
Olen samaa mieltä yliväsyneestä lapsesta, otin itsekin aikanaan rutiinit vakavasti. Tosin lapsi saattaa nukkua kerran jopa ilman puuroa, sen huomaatte seuraavana aamuna.
Jos mies ei näe kokonaisuutta eli koko perheen hyvinvointia, muuta itse askareita: koiran lenkkiaikaa voi vähän siirtää, niin että ei ole samaan aikaan puuron kanssa. Sohvalle peitto kuratassujen takia. Mies ihmettelee ensin, mutta keksii pian itse, että ne tassuthan voisi pyyhkäistä kotiin tullessa.
Useimpia miehiä ei ole koodattu ajattelemaan koko perheen rytmiä, sitä metahommaa. Käsittele kunnioittaen kuin nepsyä, selvät kellonajat ja tehtävät, niin tehtävistä voi suoriutua. Elävästä elämästä.
t: äiti 50+
Kuulostaa todella surulliselta parisuhteelta
Miten voit kunnioittaa miestäsi kun hän ei välitä muiden hyvinvoinnista pätkääkään tai on noin yksinkertainen? Kaikkia ei kuitenkaan kiinnosta sairaanhoitajana ja alakoulun opettajana toimiminen aikuiselle ihmiselle, sinänsä huonoja neuvoja.
Minullapa on idea miten KIRISTät miestäsi!
1. Mainitse, että suosimassasi rättikaupassa on ALE!
2.VAADIT miestäsi kanssasi rättikauppaan!
3. Sait kaikki tahtosi läpi vstapainona se että miehen ei tarvitse rulla rättikauppaan.
Tietysri olet muistanut eliminoida miehesi ympäriltä kaikki itsemurhavälineet.
JOS miegesi on vielä elossa niin uhkaa kenkäkaupalla seyraavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on kolme jo aikuista lasta. Minusta näyttää että aloittajan perheessä on asiat tosi hyvin. Kaksi vanhempaa, mies hoitaa vauvaa ja koiraa ja huolehtii kunnostaan salilla.
Aloittajalla on nyt liian pieni elämä ja ahtaat kuviot. Ihan jees laittaa lapsi nukkumaan klo 20 joka ilta mutta näkisin että tärkeämpää on perheenjäsenten hyvät ja rakastavat suhteet. Antaisinkin aloittajalle ohjeeksi hassutella miehensä kanssa vähintään varttitunnin kahdesti päivässä. Vaadi itseltäsi ja mieheltäsi vähemmän ja lisää elämään kivoja juttuja, hymyä, juhlia, rentoutta.
Sen lisäksi on toki hyvä jakaa vastuita ja sitten antaa toisen hoitaa hommansa rauhassa. Vauva ei varmuudella mene rikki siitä jos iltapuuro myöhästyy. Mutta aloittajan perhe kärsii ihan turhaan jos äiti ei nyt hellitä.
Jos mies päästää koiran kuratassuilla sohvalle niin mies varmaan putsaa sohvan.
Kaikkea hyvää elämäänne.
Kuten tuossa aiemmin sanoin, en minä sekuntikellon kanssa aikatauluja kyttää, vaan tilanteen mukaan. Hassuttelu on tosi hyvä juttu, mutta ei niin hyvä, että voisin hyvällä omatunnolla antaa vauvani nukahtaa ruokapöytään syömättä iltapuuroa vain hassuttelun vuoksi. Tästä on kyse - että mies ei näe kokonaistilannetta, mutta ei myöskään kuuntele kun minä siitä huomautan. Jos vauva on nukahtamaisillaan, niin ei aikuinen ihminen silloin voi ajatella, että epistä, minä halusin vielä hassutella, vaan silloin mennään vauvan ehdoilla. Tämä tässä painaakin, kun tuntuu, että joudun vahtimaan miestäni ja sitten hän suuttuu kun huomautan omasta mielestäni täysin itsestäänselvistä asioista.
Mainitsin jo myös aiemmissa kommenteissa, että miehellä on täysin vapaat kädet hoitaa vauvaa ihan millä tavalla haluaa esimerkiksi nyt lomansa aikana. Joten en ole sellainen kontrolloiva äiti, joka koko ajan kritisoisi miestä. Enemmänkin tässä on se, että harvoista asioista joutuu huomauttamaan, mutta niistä joutuukin sitten huomauttamaan satoja kertoja.
Ap
incel troglodytis kirjoitti:
Minullapa on idea miten KIRISTät miestäsi!
1. Mainitse, että suosimassasi rättikaupassa on ALE!
2.VAADIT miestäsi kanssasi rättikauppaan!
3. Sait kaikki tahtosi läpi vstapainona se että miehen ei tarvitse rulla rättikauppaan.
Tietysri olet muistanut eliminoida miehesi ympäriltä kaikki itsemurhavälineet.
JOS miegesi on vielä elossa niin uhkaa kenkäkaupalla seyraavaksi.
Heh heh. Sitten katsotte illalla tv:stä Tuttu Juttu shown uusintoja ja mainostauoilla luette toisillenne Suomen Parhaat vitsit -kirjasta poimittuja pariskuntavitsejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on kolme jo aikuista lasta. Minusta näyttää että aloittajan perheessä on asiat tosi hyvin. Kaksi vanhempaa, mies hoitaa vauvaa ja koiraa ja huolehtii kunnostaan salilla.
Aloittajalla on nyt liian pieni elämä ja ahtaat kuviot. Ihan jees laittaa lapsi nukkumaan klo 20 joka ilta mutta näkisin että tärkeämpää on perheenjäsenten hyvät ja rakastavat suhteet. Antaisinkin aloittajalle ohjeeksi hassutella miehensä kanssa vähintään varttitunnin kahdesti päivässä. Vaadi itseltäsi ja mieheltäsi vähemmän ja lisää elämään kivoja juttuja, hymyä, juhlia, rentoutta.
Sen lisäksi on toki hyvä jakaa vastuita ja sitten antaa toisen hoitaa hommansa rauhassa. Vauva ei varmuudella mene rikki siitä jos iltapuuro myöhästyy. Mutta aloittajan perhe kärsii ihan turhaan jos äiti ei nyt hellitä.
Jos mies päästää koiran kuratassuilla sohvalle niin mies varmaan putsaa sohvan.
Kaikkea hyvää elämäänne.Kuten tuossa aiemmin sanoin, en minä sekuntikellon kanssa aikatauluja kyttää, vaan tilanteen mukaan. Hassuttelu on tosi hyvä juttu, mutta ei niin hyvä, että voisin hyvällä omatunnolla antaa vauvani nukahtaa ruokapöytään syömättä iltapuuroa vain hassuttelun vuoksi. Tästä on kyse - että mies ei näe kokonaistilannetta, mutta ei myöskään kuuntele kun minä siitä huomautan. Jos vauva on nukahtamaisillaan, niin ei aikuinen ihminen silloin voi ajatella, että epistä, minä halusin vielä hassutella, vaan silloin mennään vauvan ehdoilla. Tämä tässä painaakin, kun tuntuu, että joudun vahtimaan miestäni ja sitten hän suuttuu kun huomautan omasta mielestäni täysin itsestäänselvistä asioista.
Mainitsin jo myös aiemmissa kommenteissa, että miehellä on täysin vapaat kädet hoitaa vauvaa ihan millä tavalla haluaa esimerkiksi nyt lomansa aikana. Joten en ole sellainen kontrolloiva äiti, joka koko ajan kritisoisi miestä. Enemmänkin tässä on se, että harvoista asioista joutuu huomauttamaan, mutta niistä joutuukin sitten huomauttamaan satoja kertoja.
Ap
Ei se vauva väsymykseen kuole.
Vierailija kirjoitti:
Tossa kai on kyse jo aika paljon siitä, että sä joudut ylipäätään olemaan se joka näkee ja tulkitsee lapsen väsymyksen ja kommunikoi sen miehelle. Lähdet koiran kanssa lenkille ja annat selkeät ohjeet, mutta todnäk mietit jo siellä lenkillä että ei se varmaan mennyt niin kuin piti? Sitten tuut takas ja näät, että just niinkuin pelkäsit.
Tässä on aika iso ongelma se että et pysty pudottamaan itse hanskoja yhtään kun et voi luottaa mieheesi. Yksittäisenä asiana ihan mitätön, mutta toistuvana ihan hemmetin väsyttävä ja epäreilu.
Sano että arvostat ihan hemmetisti sitä että se haluaa hassutella lapselle jne. Mutta toivoisit että sä voisit rentoutua joskus ees siellä koiran kanssa lenkillä. Ettei koko ajan pidä skannata ympäristöä että mikä on nyt menossa eri tavalla kun hän on luvannut, että sen vois estää. Ei lupauksen tulisi toimia niin.
Sano miehelle että sanoo ihan suoraan, että en syötä sitä puuroa niin nopeasti että saan lapsen nukkumaan toivotussa aikataulussa. Sori. Koska sillon tapahtuu vaan ja ainoastaan se, että asia hoidetaan sun ja lapsen näkökulmasta huonosti. Ei niin, että asia hoidetaan huonosti JA mies puhuu yhtä ja tekee toista ja sen esiintuominen on sulle vielä yksi lisästressi koska mies suuttuu siitä. Että tuot esiin miten hän toimii.
Tämän sanomisella ja vaatimisella mies tajuaa että ei oo kyse siitä (olettaisin, että ei niin paljon) että mies tekee asioita väärin, vaan että mies lupaa ja sanoo mitä sattuu ja sitten kokee oikeutenaan suuttua sinulle kun niin tekee. Sano että haluat siitä eroon ja haluat että mies sanoo silloin kun ei aio tehdä mitä kysyt. Ja jos ei siihen pysty niin onko hän aikuinen mies ensinkään?
Tämä on silmiä avaava kommentti, kiitos. Tuo on juuri se, mikä suututtaa itseä eniten. Että sanotaan joo joo, mutta mikään ei muutu. Silloin se joo joo voisi yhtä hyvin olla "ole hiljaa, ei kiinnosta". Sillä tavalla taidan sen ottaakin. Sitten kun taas kerran huomaan, että joo joosta huolimatta mitään ei tapahdu, niin tuntuu taas siltä, että se on vaan ollut sanonta, jolla mies yrittää minut hiljentää oikeasti kuuntelematta ja toivoo vain minun häipyvän tilanteesta. Mainitsin tästä eilen miehelle, niin hänen kommenttinsa oli että hän ymmärtää kyllä toiveeni, mutta haluaisi kuitenkin tehdä omalla tavalla. Eli oikeassa olit, ei hän edes aikonut muuttaa tilanteessa mitään, kunhan hokee joo joota saadakseen minut hiljaiseksi. Se loukkaa tosi pahasti.
Homman ydin on nyt siinä, että mies kokee etten luota kun kritisoin hänen kasvatustapoja. Ja itse koen, ettei mies kunnioita, kun ei edes kuuntele miksi jotkut asiat on minulle tärkeitä hoitaa tietyllä tavalla. Etenkin sellaisina päivinä, jolloin itse hoidan vauvaa aamusta iltaan yksin miehen ollessa töissä toivoisin että hän kuuntelisi minua vähän herkemmin näissä asioissa, koska tosiasia on että minä olen silloin se, joka tietää miten päikkärit meni ja kuinka on syöty ja onko kiukkua luvassa. Tuntuu, ettei hän arvosta sitä kaikkea mitä itse teen yksin vauvan kanssa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on kolme jo aikuista lasta. Minusta näyttää että aloittajan perheessä on asiat tosi hyvin. Kaksi vanhempaa, mies hoitaa vauvaa ja koiraa ja huolehtii kunnostaan salilla.
Aloittajalla on nyt liian pieni elämä ja ahtaat kuviot. Ihan jees laittaa lapsi nukkumaan klo 20 joka ilta mutta näkisin että tärkeämpää on perheenjäsenten hyvät ja rakastavat suhteet. Antaisinkin aloittajalle ohjeeksi hassutella miehensä kanssa vähintään varttitunnin kahdesti päivässä. Vaadi itseltäsi ja mieheltäsi vähemmän ja lisää elämään kivoja juttuja, hymyä, juhlia, rentoutta.
Sen lisäksi on toki hyvä jakaa vastuita ja sitten antaa toisen hoitaa hommansa rauhassa. Vauva ei varmuudella mene rikki siitä jos iltapuuro myöhästyy. Mutta aloittajan perhe kärsii ihan turhaan jos äiti ei nyt hellitä.
Jos mies päästää koiran kuratassuilla sohvalle niin mies varmaan putsaa sohvan.
Kaikkea hyvää elämäänne.Kuten tuossa aiemmin sanoin, en minä sekuntikellon kanssa aikatauluja kyttää, vaan tilanteen mukaan. Hassuttelu on tosi hyvä juttu, mutta ei niin hyvä, että voisin hyvällä omatunnolla antaa vauvani nukahtaa ruokapöytään syömättä iltapuuroa vain hassuttelun vuoksi. Tästä on kyse - että mies ei näe kokonaistilannetta, mutta ei myöskään kuuntele kun minä siitä huomautan. Jos vauva on nukahtamaisillaan, niin ei aikuinen ihminen silloin voi ajatella, että epistä, minä halusin vielä hassutella, vaan silloin mennään vauvan ehdoilla. Tämä tässä painaakin, kun tuntuu, että joudun vahtimaan miestäni ja sitten hän suuttuu kun huomautan omasta mielestäni täysin itsestäänselvistä asioista.
Mainitsin jo myös aiemmissa kommenteissa, että miehellä on täysin vapaat kädet hoitaa vauvaa ihan millä tavalla haluaa esimerkiksi nyt lomansa aikana. Joten en ole sellainen kontrolloiva äiti, joka koko ajan kritisoisi miestä. Enemmänkin tässä on se, että harvoista asioista joutuu huomauttamaan, mutta niistä joutuukin sitten huomauttamaan satoja kertoja.
Ap
Ei se vauva väsymykseen kuole.
Eri mutta ei se joo väsymykseen tai nälkään kuole, mutta onko se kuitenkaan syy antaa miehen jättää lapsensa syömättä ja pitää sitä väkisin hereillä jotta saa hassutella?
Tosi moni kommentoi täällä ihan ihme kostojuttuja. Päästä kuranen koira miehen sänkyyn, tee sitä ja tätä jäynää, jos joku asia on miehelle tärkeää, mene ja pilaa se niin se tajuu miltä tuntuu jne. Ihme alakoulumeininkiä ja kiusantekoa. Ei aikuiset ihmiset sillä tavalla ratko kiistoja. Paitsi itänaapurimme. En yhtään ihmettele että erotilastot huutaa hoosiannaa jos ihmisten konflinktinratkaisukyky on luokkaa kiusaa sitä miestä kunnes se tajuu tai itkee ja tajuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on kolme jo aikuista lasta. Minusta näyttää että aloittajan perheessä on asiat tosi hyvin. Kaksi vanhempaa, mies hoitaa vauvaa ja koiraa ja huolehtii kunnostaan salilla.
Aloittajalla on nyt liian pieni elämä ja ahtaat kuviot. Ihan jees laittaa lapsi nukkumaan klo 20 joka ilta mutta näkisin että tärkeämpää on perheenjäsenten hyvät ja rakastavat suhteet. Antaisinkin aloittajalle ohjeeksi hassutella miehensä kanssa vähintään varttitunnin kahdesti päivässä. Vaadi itseltäsi ja mieheltäsi vähemmän ja lisää elämään kivoja juttuja, hymyä, juhlia, rentoutta.
Sen lisäksi on toki hyvä jakaa vastuita ja sitten antaa toisen hoitaa hommansa rauhassa. Vauva ei varmuudella mene rikki siitä jos iltapuuro myöhästyy. Mutta aloittajan perhe kärsii ihan turhaan jos äiti ei nyt hellitä.
Jos mies päästää koiran kuratassuilla sohvalle niin mies varmaan putsaa sohvan.
Kaikkea hyvää elämäänne.Kuten tuossa aiemmin sanoin, en minä sekuntikellon kanssa aikatauluja kyttää, vaan tilanteen mukaan. Hassuttelu on tosi hyvä juttu, mutta ei niin hyvä, että voisin hyvällä omatunnolla antaa vauvani nukahtaa ruokapöytään syömättä iltapuuroa vain hassuttelun vuoksi. Tästä on kyse - että mies ei näe kokonaistilannetta, mutta ei myöskään kuuntele kun minä siitä huomautan. Jos vauva on nukahtamaisillaan, niin ei aikuinen ihminen silloin voi ajatella, että epistä, minä halusin vielä hassutella, vaan silloin mennään vauvan ehdoilla. Tämä tässä painaakin, kun tuntuu, että joudun vahtimaan miestäni ja sitten hän suuttuu kun huomautan omasta mielestäni täysin itsestäänselvistä asioista.
Mainitsin jo myös aiemmissa kommenteissa, että miehellä on täysin vapaat kädet hoitaa vauvaa ihan millä tavalla haluaa esimerkiksi nyt lomansa aikana. Joten en ole sellainen kontrolloiva äiti, joka koko ajan kritisoisi miestä. Enemmänkin tässä on se, että harvoista asioista joutuu huomauttamaan, mutta niistä joutuukin sitten huomauttamaan satoja kertoja.
Ap
Ei se vauva väsymykseen kuole.
Eri mutta ei se joo väsymykseen tai nälkään kuole, mutta onko se kuitenkaan syy antaa miehen jättää lapsensa syömättä ja pitää sitä väkisin hereillä jotta saa hassutella?
On ainakin joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on kolme jo aikuista lasta. Minusta näyttää että aloittajan perheessä on asiat tosi hyvin. Kaksi vanhempaa, mies hoitaa vauvaa ja koiraa ja huolehtii kunnostaan salilla.
Aloittajalla on nyt liian pieni elämä ja ahtaat kuviot. Ihan jees laittaa lapsi nukkumaan klo 20 joka ilta mutta näkisin että tärkeämpää on perheenjäsenten hyvät ja rakastavat suhteet. Antaisinkin aloittajalle ohjeeksi hassutella miehensä kanssa vähintään varttitunnin kahdesti päivässä. Vaadi itseltäsi ja mieheltäsi vähemmän ja lisää elämään kivoja juttuja, hymyä, juhlia, rentoutta.
Sen lisäksi on toki hyvä jakaa vastuita ja sitten antaa toisen hoitaa hommansa rauhassa. Vauva ei varmuudella mene rikki siitä jos iltapuuro myöhästyy. Mutta aloittajan perhe kärsii ihan turhaan jos äiti ei nyt hellitä.
Jos mies päästää koiran kuratassuilla sohvalle niin mies varmaan putsaa sohvan.
Kaikkea hyvää elämäänne.Kuten tuossa aiemmin sanoin, en minä sekuntikellon kanssa aikatauluja kyttää, vaan tilanteen mukaan. Hassuttelu on tosi hyvä juttu, mutta ei niin hyvä, että voisin hyvällä omatunnolla antaa vauvani nukahtaa ruokapöytään syömättä iltapuuroa vain hassuttelun vuoksi. Tästä on kyse - että mies ei näe kokonaistilannetta, mutta ei myöskään kuuntele kun minä siitä huomautan. Jos vauva on nukahtamaisillaan, niin ei aikuinen ihminen silloin voi ajatella, että epistä, minä halusin vielä hassutella, vaan silloin mennään vauvan ehdoilla. Tämä tässä painaakin, kun tuntuu, että joudun vahtimaan miestäni ja sitten hän suuttuu kun huomautan omasta mielestäni täysin itsestäänselvistä asioista.
Mainitsin jo myös aiemmissa kommenteissa, että miehellä on täysin vapaat kädet hoitaa vauvaa ihan millä tavalla haluaa esimerkiksi nyt lomansa aikana. Joten en ole sellainen kontrolloiva äiti, joka koko ajan kritisoisi miestä. Enemmänkin tässä on se, että harvoista asioista joutuu huomauttamaan, mutta niistä joutuukin sitten huomauttamaan satoja kertoja.
Ap
Ei se vauva väsymykseen kuole.
Ihme porukkaa täällä joiden mielestä on ihan ok jättää vaiva syöttämään kunhan isukilla on kivaa....
Minulla on kaksi teinipoikaa, ja ap:n mies kuulostaa ihan samanlaiselta. Ap on äiti, joka pyytää, kehoittaa ja käskee, mutta (mies-)poika ei tottele, koska tietää, ettei tottelemattomuudesta tule mitään seurauksia.
On helppoa sanoa joojoo, koska ei itse viitsi ja loppujen lopuksi tietää, että kyllä äiti hoitaa.
Olen omia poikiani kasvattanut sillä, etten hoida asioita heidän puolestaan: en siivoa huonetta, en kerää likaisia vaatteita tai hae tiskejä. Olen opettanut kummankin käyttämään pesukonetta ja edellytän, että koti on siisti, kun tulen kotiin.
Teillä on ap tiukan keskustelun paikka. Mies käyttäytyy noin koska se voi. Älä yritä olla enää kiltti vaan kysy miksi mies käyttäytyy noin uhmaikäisesti ja sopikaa, että mies kantaa nyt oikeasti vastuunsa kodistanne kuten sinäkin.
Monet miehet ajattelevat, että äidin ollessa vauvan kanssa kotona riittää, että he käyvät töissä ja "tuovat leivän pöytään". Tämä malli valitettavasti jatkuu vielä äidin töihinpaluun jälkeenkin, jos nainen ei ole hereillä ja vaadi miehen osallistumista.
P.s. lopeta nalkutus. Vaadi vastauksia.
Mutta älä vaadi vastauksia, jos et ole valmis kuulemaan totuutta.
Jätä se sika niin ei tarvitse nalkuttaa. Helppoa.
Nalkuttajat ovat päällepäsmäreitä, joita on joka työpaikallakin. Eroa miehestä ja jätä hänet rauhaan.
En minä miettisi tuollaisessa tilanteessa enää "miten nalkuttaa nätisti", vaan suuttuisin ihan aidosti ja täysin nalkuttamatta löisin faktoja pöytään ja kertoisin olevani täysin väsynyt tuollaiseen toimintaan. Minä en voi sietää vaan tuollaista aikuisen terveen (oletan, että mies on ihan terve) ihmisen tahallista typeryyttä ja leväperäisyyttä. Hän ihan varmasti tietää mitä tulee tehdä ja miksi jotain ei kannata tehdä niin ja näin ja tasan tarkkaan tietää miksi nalkutat, mutta ei välitä, kun haluaa päästä vaan helpolla=omalla tavallaan. Se ei kylläkään monesti toimi lasten (eikä koirien) kanssa.
Tässäkin sen huomaa
naiset eivät osaa puhua
tai neuvoa kun pitää kysyä
apuja nalkutukseen. 🤭
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on kolme jo aikuista lasta. Minusta näyttää että aloittajan perheessä on asiat tosi hyvin. Kaksi vanhempaa, mies hoitaa vauvaa ja koiraa ja huolehtii kunnostaan salilla.
Aloittajalla on nyt liian pieni elämä ja ahtaat kuviot. Ihan jees laittaa lapsi nukkumaan klo 20 joka ilta mutta näkisin että tärkeämpää on perheenjäsenten hyvät ja rakastavat suhteet. Antaisinkin aloittajalle ohjeeksi hassutella miehensä kanssa vähintään varttitunnin kahdesti päivässä. Vaadi itseltäsi ja mieheltäsi vähemmän ja lisää elämään kivoja juttuja, hymyä, juhlia, rentoutta.
Sen lisäksi on toki hyvä jakaa vastuita ja sitten antaa toisen hoitaa hommansa rauhassa. Vauva ei varmuudella mene rikki siitä jos iltapuuro myöhästyy. Mutta aloittajan perhe kärsii ihan turhaan jos äiti ei nyt hellitä.
Jos mies päästää koiran kuratassuilla sohvalle niin mies varmaan putsaa sohvan.
Kaikkea hyvää elämäänne.Kuten tuossa aiemmin sanoin, en minä sekuntikellon kanssa aikatauluja kyttää, vaan tilanteen mukaan. Hassuttelu on tosi hyvä juttu, mutta ei niin hyvä, että voisin hyvällä omatunnolla antaa vauvani nukahtaa ruokapöytään syömättä iltapuuroa vain hassuttelun vuoksi. Tästä on kyse - että mies ei näe kokonaistilannetta, mutta ei myöskään kuuntele kun minä siitä huomautan. Jos vauva on nukahtamaisillaan, niin ei aikuinen ihminen silloin voi ajatella, että epistä, minä halusin vielä hassutella, vaan silloin mennään vauvan ehdoilla. Tämä tässä painaakin, kun tuntuu, että joudun vahtimaan miestäni ja sitten hän suuttuu kun huomautan omasta mielestäni täysin itsestäänselvistä asioista.
Mainitsin jo myös aiemmissa kommenteissa, että miehellä on täysin vapaat kädet hoitaa vauvaa ihan millä tavalla haluaa esimerkiksi nyt lomansa aikana. Joten en ole sellainen kontrolloiva äiti, joka koko ajan kritisoisi miestä. Enemmänkin tässä on se, että harvoista asioista joutuu huomauttamaan, mutta niistä joutuukin sitten huomauttamaan satoja kertoja.
Ap
Ei se vauva väsymykseen kuole.
Eri mutta ei se joo väsymykseen tai nälkään kuole, mutta onko se kuitenkaan syy antaa miehen jättää lapsensa syömättä ja pitää sitä väkisin hereillä jotta saa hassutella?
On ainakin joskus.
Oletko sinä vajaaälyinen trolli mies?
Vierailija kirjoitti:
Omasta puolestani voin vastata että minusta voi lähteä automaattivastaus "joo joo" jos vaimo pyytää tekemään jotain jostain syystä. Se on täysin eri asia rekisteröikö aivoni mitään koko asiasta ja millä tarkkuudella. Ihan ensimmäiseksi kannattaa varmistaa että koko tarkkaavaisuuteni on vain ja ainoastaan siinä asiassa mistä puhutaan eikä luottaa aivojeni puhekeskuksen tuottamaan automaattivastaukseen.
Ja vaikka tämä vaihe oliskin tehty kunnolla, niin silti nuo aivon pirulaiset pyrkii keskittymään kaikkeen kiinnostavaan ja helposti unohtuu se mitä piti tehdä. Onneksi nämä on yleensä enää tasoa en-muistanut-laittaa-kahvia kun on saanut itseään jo vähän koulittua.
Oletko miettinyt käyntiä jossain ADHD- tai ADD-tutkimuksissa? Varmasti tuollainen asioiden rekisteröimättömyys haittaa sinua itseäsikin. Vai oletko vain vaimoasi kohtaan tuollainen? Se on jo ihan tahallista kiusantekoa ja jopa henkistä väkivaltaa.
Kyllä sinä saat sen äijän vielä lähtemään, pidä hyvää yritystä yllä.