Aikuinen, älä kysele köyhältä lapselta, mitä kesälomalla on tehty ja mitä kouluun on ostettu
Tää on ihan kamalaa.
Lapsen kesä on ollut tosi ankea, kun rahat eivät pitkäaikaissairaalla yksinhuoltajalla riitä tässä taloustilanteessa. (Ja ennen kuin lynkkaatte minut, niin olen maisteri, en tupakoi, juo, käy kampaajalla tai shoppaile mitään, hoidan laskut yms tunnollisesti, mutta olen määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä vaikean sairauden vuoksi, joka verottaa myös voimiani joka päivä)
Heinökuu on kauhea, kun kaikki matkustavat, joten edes kavereita ei ole. Meidän kesä on kulunut pääasiassa kaupungissa. Meillä on kiva, kaunis koti kivalla, kaunilla alueella Helsingissä (josta olen kotoisin ja jossa lapsen isä ja muu suku asuu), asiat ihan kunnossa, mutta ei, meillö ei ole varaa matkailla ulkomaille tai tehdä erityisiä asioita. Lintsillä on käyty, yksi kotimaan matka tehty ja kivoja kesäpäiviä vietetty, mutta verrattuna muihin on ollut ankeaa.
Niin eikö jokainen aikuinen tee tätä "no MITÄS sinä olet tehnyt kesällä ja OLETTEKO ostaneet uuden repun ja penaalin ja vaatteita kouluun taas jne jne".
Lapsen elämä on ollut pettymysten sietämistä. Sitten ihan fiksutkin aikuiset hierova5 suolaa haavoihin. Meidän rahat menevät ruokaan, lääkkeisiin, arkeen ja kotiin, eivätkä oikein riitäkään. Olen mestaru löytämään hienoja, mieluisia vaatteita käytettynä, Helsingissä se onnistuu kirppareitten ansiosta.
Eikö voisi kysyä jotain muuta, ÄLÄ kysy minne on matkustettu, ellet tiedä ihan varmaksi, että perhe on vauras ja huoltaja terve (en pystyisi matkustamaan juuri nyt vaikka olisi rahaakin). Ymmärrän kyllä sen keskustelun avauksen pointin, olen tähän varmaan itsekin syyllistynyt aiemmin ja se hövettää takautuvasti, mutta kun lapsi on jo valmiiksi surrut tylsää kesäänsä joka päivä ja ilta, niin tuo myös nöyryyttää häntä muiden lsten edessä.
Joku voi kysyä, eikö ole suvun mökkiä ja tuttuja. Joo, on, mutta kun en itse voi ikinä kutsua vastavuoroisesti, ei ihmiset enää montaa kesää kutsu. Ihmiset ei tajua, että pelkät matkat sinne mökille tarkoittaa, että kuun vikalle viikolle ei ole ruokaa. Vaikka kuinka tarjoaisitte kaiken, enkÄ minä pysty menemään ilman tuliaisia ja viemisiä kyllä minnekään. Ja nyt siis sairaus estää oman siirtymiseni pidemmäs ja huonompiin olosuhteisiin (usealla mökillä nukkuminen ja eläminen on käytännössä vaikeempa ja sen joutuu sairauden kanssa vain ottaan huomioon.)
Kommentit (213)
Vierailija kirjoitti:
Asutte kivalla ja kauniilla alueella Helsingissä ja teillä on kaunis koti. Ootte käynyt lintsillä ja kotimaanreissulla. Voi hele. Ap ei ole köyhää nähnytkään. Kannattaa muuttaa kehä kolmosen ulkopuolelle ja ihmetellä siellä, miten köyhemmät viettää lomiaan, samalla säästyisi teillä rahaa ja voisitte tehdä enemmän noita kahdehdittavia kesäreissujanne. Moni lapsi olisi onnesta soikeana kun pääsisi lintsille ja yhteen reissuun edes kerran kolmessa vuodessa.
Ja ihan rehellisesti sanottuna, lapset ei näe ulkomaanmatkailua minään hienona erikoisena asiana. Muistan, että itseäni ahdisti lapsena Turkissa lääppivät ihmiset ja sain jonkin vatsataudin. Olipa hieno kokemus. Lapset varmaan mieluummin viettää aikaa maauimalassa tai järvenrannalla.
Minunkin pakko kommentoida, että kuulostaa ihan normaalilta, hyvältä kesälomalta. Omassa lapsuudessa ainakin oli just parasta se vapaus, sai olla paljon ulkona, käytiin uimassa, syötiin jätskiä ym. Ihan huippupäivä kun pääsi Lintsille (tosiaan ei ole mikään itsestäänselvyys hyvin monelle lapselle). Joskus tehtiin pieni reissu jonnekin tai vuokrattiin mökki, ja yhtenä kesänä pääsin maalle ratsastusleirille, aivan mahtavaa ja ymmärsin jo silloin miten olla onnellinen ja kiitollinen siitä mahdollisuudesta.
Sinun aloittaja kannattaisi työstää omaa itsetuntoasi ja lopettaa vertailu muihin. Teet itsesi hyvin onnettomaksi noin. Sinulla vaikuttaisi olevan todella paljon hyvää, keskity niihin asioihin. Jos ympärilläsi on ihmisiä jotka saavat sinulle pahan olon, mieti kuinka paljon energiaa kannattaa käyttää heihin.
Vierailija kirjoitti:
Laita se isä maksamaan ettei lapsi kärsi. Näin tukiverkottomana perheenä voin sanoa, että en pyytele anteeksi jos meidän tekemiset ja menemiset tuntuu vähävaraisesta pahalta. Todellakin kompensoimme lapsille reissujen ja maksullisten aktiviteettien muodossa sitä ettei yksinkertaisesti sitä sosiaalista elämää ole. Sekin voi tuntua nimittäin pahalta, kun kysellään mummoista, serkuista ja kummeista.. Toiset käyvät kylässä ja kemuissa viikonloput ja lomat niin selitäpä siinä lapselle, että sulla ei oo kuin oma perhe
Omien lasteni Isä maksaa sen, minkä laki määrää. Ja se ei ole paljon. Muista yhteydenotoista tekee poliisiasian, ei ole ihan tasapainoinen ihminen hänkään. Kiva neuvo, että laita maksamaan. Ei ketään voi pakottaa kuin lailla.
Kukaan ei ole pyytänyt sua pyytämään mitään anteeksi. On pyydetty vain, ettet hiero suolaa jonkun lapsen haavoihin, mikä siinö on vaikeaa? Ei ole pyydetty rahaa, ei ole pyydetty teekskentelemääm, ettei ole rahaa, 9n vain pyydetty , ettet tiedustele lapsilta, mihin on matkustettu. Tää ei MITENKÄÄN liityyny teidön perheen matkoihin, vaan siihen, ettet utele muilta. Toiset kertovat, jos on kerrottavaa.
Itse ymmärrät hyvin, miten pahalta tuntuu, kun itsestäänselvyytenä tiedustellaan asioita, mitkä sinun lapsilta puuuttuvat. Mutta ap:n lapseen sun myötätunto ei riitä? Ap pyytää hienotunteisuuttaa laosilta tiedustelemiseen, etenkin luokan/päikkyryhmän edessä. Tästä hyötyvät kaikki lapset, myös sinun.
Ihmeen julmia kommentteja täällä on.
Ap, ymmärrän täysin ja noudatatn toivettasi jatkossa,
Voi että. Heinäkuussa olemme lomalla muun muasssa syöneet jätskiä, uineet, käyneet särkänniemessä ja olleet mummulassa. Serkkuja on käynyt kylässä. Meillä on ollut ihana kesä :). En oikein ymmärrä aloitusta. Tai ymmärrän itse asian mutta aloittajan sepustukset "köyhästä" kesästä eivät kohdanneet aihetta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meilläkään teini mitään ihmeempää ole tehnyt. Meillä ei ole edes isovanhempia elossa. Parin päivän kylpyläreissu kotimaassa, muutaman päivän mökkeily, yksi huvipuistoreissu. Siinä se.
Tällaista meilläkin. Teini kävi kavereiden kanssa Lintsillä, isovanhempien kanssa mökillä ja siinä se. Uusia vaatteita sai omilla kesätyörahoilla. Ap on vajonnut turhaan huonommuuden tunteeseen. En ymmärrä miksi opettaa lapsensa surkuttelemaan elämää, tietty jos on koko ajan kroonista kipua niin tuntuu pahalta?
Menikö ohi, että ap:lla on joku vakava sairaus, että jo pelkästään siksi lapsella on arjessa pettymyksiä, huolta ja ehkä jopa pelkoa äidin kuolemasta. SIIHEN PÄÄLLE toi kuulustelu vaan syventää erilaisuuden tunnetta ja ehkä häpeääkin.
Äiti yrittää suojata lapsensa turhila pettymyksiltä, kun niitä joka tapauksessa on arjessa paljon. Todella asiattomia kommentteja täällä muutama.
Ja ap, ymmärrän myös surusi, olet joutunut pois töistä ja se tarkoittaa muutakin kuin rahan vähyyttä. Se tuo aina mukanaan myös käytännön yksinäisyyttä.
Menukö itseltäsi ohi viimeinen lauseeni? Tiedän, että krooniset sairaudet on raskaita, tiedän että yksinhuoltajuus ja pienet tulot on raskasta - siitä huolimatta voi elää niin, ettei lapselle opeta " nurkumista" elämänasenteena.
Mitä ihmettä, meidän kaksilapsisen perheen yhteenlasketut bruttotulot on vuodessa reippaat 200 000€, silti ollaan tänä kesänä tehty yksi ainoa reissu, kotimaassa huvipuistoon. Ei lapset todellisuudessa ihmeitä odota.
Ehkä tässä on kyse ap:n tuttavapiiristä. Omassani kun ei kukaan ostelisi esim. uutta reppua muuten vaan. Reppu ostetaan jos vanha on rikki eikä sitä voi korjata.
Omassa tuttavapiirissä kyllä kysellään mitä on tehty: Suurin osa kertoo marjastuksestaan, uimisesta, kirjojen lukemisesta.
Minä olen ajatellut että jo lastensuojelullisista syistä, opettajan olisi hyvä kirjoituttaa aine/kysellä lapsilta kesästä pikkuhiljaa, ei kaikkien kuullen. Se on sitä välittämistä ja huomioimista. Miten voi opettaja tietää että jossain perheissä oman asiat huonosti jos ei saa kysellä?
Toivottavasti ap, paranet. Jos kerran lapsen isä ei hoida lasta, niin mieti että olisiko esim tukiperhe ratkaisu. Samoin harkitse tuettujen lomien anomista, perheleiritoimintaa, leirejä lapsellesi myös kouluvuoden aikana. Jos et itse jaksa ottaa palveluista selvää niin lähetä sähköpostia esim paikalliselle diakonille. He auttavat monia tekemään anomuksia ja etsimään vaihtoehtoja. Ei tarvitse olla kirkon jäsen.
T. Teinin kanssa telttaillut yh
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on huono itsetunto ja kateus päällä. Älä ole kateellinen ja hanki itsetunto, nii loppuu ruikutus. Tarkoitan tätä neuvoa aidosti, meni kesä pilalle varmasti tuolla asenteella.
Moni tekee kovasti työtä ja kouluttautuu jotta voi mahdollistaa lapsilleen asioita. Hyvä puoliso valinta yms auttaa paljon.
Ap on maisteri, hänellä on syöpä, hänellä on kahden sairaan vanhuksen asiat niskassa ja lapsen isä ei suostu auttamaan. MILLAINEN IHMINEN käy haukkumaan ja ohjastamaan tuollaisessa tilanteessa olevaa ihmistä?
Sinä olet tyhmä, lukutaidoton ja projisoit omaa kateusongelmaasi.
Mustakin ap puhuu asiaa. En näe mitään kateutta. Haluaa suojata lastaan nöyryytykseltä muiden edessä tai neuvottomalta tilanteelta kovaäänisen utelun edessä. Herkkä lapsi ahdistuu/ylikuormittuu tuollaisesta helpostikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh? Ei tuossa mitään muuta vikaa kuulosta olevan kuin sinun sairaus ja sinun asenne. Asutte kivalla alueella vielä Helsingissä, silti tunnet että elämä on ankeaa kun ette pääse ulkomaille?
Lapseni elämä on ankeaa. Niin hän sanoo joka päivä. Totta hitossa on ankeaa kuumassa kauoungissa ilman kavereita. Ja harva tervekään äiti jaksaa kiipeillä puissa ja leikkiä jotain poliisia kaikki päivät.
En minä kaipaa kuin terveyttäni ja lapsen iloa.
Selkeästi moni teistä ei ole kokenut sitä, että ei voi toteuttaa jotain kivaa arjen juttua, kun oma keho ei pysty siihen.
Lapseni ei tajua vielä hintoja, mutta tajuaa, ettei ole varaa lentää jonnekin ja se ahdistaa häntä. Meidän rahat oikeasti menee tarkkaan arjessa selviämiseen. Minä tingin loppukuusta ruoastani, en lapsen ruoasta. Kiva silti saada täällä ilkeyttä niskaan.
Mikä siinä muuten on, että kun joku nostaa puheeksi asian, joka ei ole tullut itselle mieleen muttei ole mitenkään itseltä poiskaan, niin miksi sitä pitää raivokkaasti vastustaa? Mitä te menetätte myöntämällä, että tällä aikuisella ja lapsella on aika raskas elämäntilanne, joka ei ole heidän syytään ja voin osaltani helpottaa sitä toteuttamalla tämön toiveen eli en kysele lapsilta, että minnekäs sinä olet matkustanut ja joko olette ostaneet sitä ja tätä uutta?
Oon sairauteni aikana muuten huomannut, että osa ihan fiksuista aikuisista provosoituu jonkun toisen syövästä ihan hirveästi ja alkaa etsiä virheitä. Ikään kuin asia pelottaisi niin paljon, että on pakko selittää itselle, että jotenkin tuo tilanne on tuon ihmisen OMAA VIKAA TMS. Ei, syövät vaan tulevat kelle tulevat, myls terveesti aina eläneille ihmisille. Melanooman voi saada ilman rusketus-hulluutta jne.
Nyt eksyin jo pitkälla alkuoeräisestä. Olisi kiva, jos kuuntelisitte, ettekä alkaisi jankuttaa vastaan ja syyllistään mua. Koen vaan, että tollainen julkinen matkojen tiedustelu olisi hyvä jättää muutenkin. Että ei korostettaisi eroja lasten perheiden välillä vaan etsittäisiin yhteisiä ylpeyden ja ilon aiheita lasten välillä.
Sulla on kyllä harvinaisen outo lapsi, jos se ahdistuu siitä, ettette juuri nyt pysty lentämään mihinkään. Taidat puhua vain itsestäsi tässä ja lasta ei kiinnosta pätkääkään?
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa perheistä ja lapsista viettää kesäloman kotona tai mökillä ja käyvät kerran kesässä lintsillä. Lapset kertovat yleensä kesän päätteeksi uimareissuistaan, mummolassa käynneistä ja jätskin ja mansikoiden syönnistä.
T. Ope[/quote
Jos lapset kertovat yleisessä juttelutuokiossa kesästään, niin asia ok.
Jotkut opet pistävät kirjoittamaan aineen: "Kerro kesälomastasi". Silloin, jos on ollut köyhää, ankeaa ja vanhemmilla alkoholiongelma, niin eipä ole kiva alkaa muistella menyttä kesää.
Etää opet pliis, lopettakaa tämä perinne.
Te kaikki kommentoitte ikäönkuin ap:ta ahdistaisi se kysely. Mä luin niin, että lasta ahdistaa. Lapsella on ollut tylsää. Apn tsempannut vähillä voimilla, vähillö rahoilla parhaansa mukaan, mutta lasta ahdistaa.
Hän minusta selvästi pyytää lapsen vuoksi, ettei olisi aina oletus kuulustella näitä lomakokemuksia. Sillä kösi sydämellä, kaikki me ollaan tehty toi tutulle lapselle: "No hei MITÄ kaikkea oot tehny kesällä, MINNE te menitte lomalle."
Ja nyt kun mietin, kaikilla ei ole varaa matkustaa lomamatkalle, erityisesti nyt kun hinnat katossa. Tää on ehkö oikeestikin aika tärkeä aihe. Jos esim ekaluokkalainen jännittää kouluun menoa ja tutut aikuiset hölisseet, että pitäisi olla uusi reppu ja vaatteet ja kengät ja sitten vielä opettaja nostaa tikun nokkaan ekana päivänä,, että piirtäkää LOMAMATKANNE. Ei kai opet enää ole niin tahdittomia? Ainakin varhaiskasvatuksessa minusta tää on jo huomioitu,
Ehkä ap asuu alueella, joka on sosioekonomisesti vähän hienompaa niin tulee painetta, että pitäisi olla sitä ja tätä kun suurimmalla osalla on rahaa millä mällätä. Olen hyvin toimeentulevasta perheestä eikä rahasta ollut puutetta. Asuttiin pienessä kaupungissa eikä edes varakkaat ihmiset tehneet kesällä mitään erikoista kun ei tainnut olla tapana. Suurin osa meidän luokkalaisista kävi kesällä saaressa (tyyliin jokaisella siellä oli joku pikkutönö saaressa, vaikka olisi ollut kuinka vähän rahaa), ui ja vietti aikaa kavereiden kanssa. Samaa tehtiin mekin kaikki kesät. Eli kai se asuinympäristö sitten vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh? Ei tuossa mitään muuta vikaa kuulosta olevan kuin sinun sairaus ja sinun asenne. Asutte kivalla alueella vielä Helsingissä, silti tunnet että elämä on ankeaa kun ette pääse ulkomaille?
Lapseni elämä on ankeaa. Niin hän sanoo joka päivä. Totta hitossa on ankeaa kuumassa kauoungissa ilman kavereita. Ja harva tervekään äiti jaksaa kiipeillä puissa ja leikkiä jotain poliisia kaikki päivät.
En minä kaipaa kuin terveyttäni ja lapsen iloa.
Selkeästi moni teistä ei ole kokenut sitä, että ei voi toteuttaa jotain kivaa arjen juttua, kun oma keho ei pysty siihen.
Lapseni ei tajua vielä hintoja, mutta tajuaa, ettei ole varaa lentää jonnekin ja se ahdistaa häntä. Meidän rahat oikeasti menee tarkkaan arjessa selviämiseen. Minä tingin loppukuusta ruoastani, en lapsen ruoasta. Kiva silti saada täällä ilkeyttä niskaan.
Mikä siinä muuten on, että kun joku nostaa puheeksi asian, joka ei ole tullut itselle mieleen muttei ole mitenkään itseltä poiskaan, niin miksi sitä pitää raivokkaasti vastustaa? Mitä te menetätte myöntämällä, että tällä aikuisella ja lapsella on aika raskas elämäntilanne, joka ei ole heidän syytään ja voin osaltani helpottaa sitä toteuttamalla tämön toiveen eli en kysele lapsilta, että minnekäs sinä olet matkustanut ja joko olette ostaneet sitä ja tätä uutta?
Oon sairauteni aikana muuten huomannut, että osa ihan fiksuista aikuisista provosoituu jonkun toisen syövästä ihan hirveästi ja alkaa etsiä virheitä. Ikään kuin asia pelottaisi niin paljon, että on pakko selittää itselle, että jotenkin tuo tilanne on tuon ihmisen OMAA VIKAA TMS. Ei, syövät vaan tulevat kelle tulevat, myls terveesti aina eläneille ihmisille. Melanooman voi saada ilman rusketus-hulluutta jne.
Nyt eksyin jo pitkälla alkuoeräisestä. Olisi kiva, jos kuuntelisitte, ettekä alkaisi jankuttaa vastaan ja syyllistään mua. Koen vaan, että tollainen julkinen matkojen tiedustelu olisi hyvä jättää muutenkin. Että ei korostettaisi eroja lasten perheiden välillä vaan etsittäisiin yhteisiä ylpeyden ja ilon aiheita lasten välillä.
Minkäikäinen lapsi? Minä ole kuullut ja ollut kateellinen helsinkiläisistä leikkipuistoista ja ilmaisesta puistoruokailusta. Eikö noissa ole kaikenlaista tekemistä leikkiville pikkukoululaisille?
Onko tuo lentäminen iso ja pitkäikäinen haave?
Vierailija kirjoitti:
Te kaikki kommentoitte ikäönkuin ap:ta ahdistaisi se kysely. Mä luin niin, että lasta ahdistaa. Lapsella on ollut tylsää. Apn tsempannut vähillä voimilla, vähillö rahoilla parhaansa mukaan, mutta lasta ahdistaa.
Hän minusta selvästi pyytää lapsen vuoksi, ettei olisi aina oletus kuulustella näitä lomakokemuksia. Sillä kösi sydämellä, kaikki me ollaan tehty toi tutulle lapselle: "No hei MITÄ kaikkea oot tehny kesällä, MINNE te menitte lomalle."
Ja nyt kun mietin, kaikilla ei ole varaa matkustaa lomamatkalle, erityisesti nyt kun hinnat katossa. Tää on ehkö oikeestikin aika tärkeä aihe. Jos esim ekaluokkalainen jännittää kouluun menoa ja tutut aikuiset hölisseet, että pitäisi olla uusi reppu ja vaatteet ja kengät ja sitten vielä opettaja nostaa tikun nokkaan ekana päivänä,, että piirtäkää LOMAMATKANNE. Ei kai opet enää ole niin tahdittomia? Ainakin varhaiskasvatuksessa minusta tää on jo huomioitu,
Mistä ihmeestä se lapsi on oppinut ahdistumaan tyhjästä? Äiti opettanut kateellisuuden ja uhrimentaliteetin?
En ole ikinä myöskään kuullut että joku kyselisi koulussa yhtään mitään. Jossain kielessä on voinut olla tehtävänä kirjoittaa kirjoitelma kesästä. Sinnehän voi kirjoittaa mitä haluaa kun ideana on vain kirjoittaa ja käyttää kesäsanastoa.
Äiti ja ope
Ihme valitusta. Helsingissä on vaikka mitä ilmaista tai puoli-ilmaista tekemistä kesällä. Siis lapsi vastaa, olen uinut paljon, käynyt luontoretkillä, Helsingissä pääsee jopa edullisesti veneellä saareen viettämään kesäpäivää (vaikka Pihlajasaari aikuiselta 8,50e, lapselta 5e, sisältää venematkan, perillä kiva saari, ranta, siellä syötte eväitä jne., venematka jo kokemuksena kiva ja aika halvalla siihen nähden onnistuu), leikkinyt erilaisissa puistoissa jne.
Tottakai voi kysyä, mitä on tehnyt kesällä. Kyllä kaikki nyt jotain kesäjuttuja tekee, eikö? Ei se opettaja kysy, että mitä kallista teit kesällä, vaan ylipäätään mitä olet tehnyt, kun ei olla nähty pitkään aikaan. Perus small talkia. Kannattaa jo lapsena opetella vastaamaan noihin. Ja siis koskee myös rikkaiden lapsia. Moni lapsi vastaa kysymyksiin vain, että "emmä tiedä". Kuuluu tapoihin, että osaa kysellä kuulumisia ja vastata niihin.
Vierailija kirjoitti:
Te kaikki kommentoitte ikäönkuin ap:ta ahdistaisi se kysely. Mä luin niin, että lasta ahdistaa. Lapsella on ollut tylsää. Apn tsempannut vähillä voimilla, vähillö rahoilla parhaansa mukaan, mutta lasta ahdistaa.
Hän minusta selvästi pyytää lapsen vuoksi, ettei olisi aina oletus kuulustella näitä lomakokemuksia. Sillä kösi sydämellä, kaikki me ollaan tehty toi tutulle lapselle: "No hei MITÄ kaikkea oot tehny kesällä, MINNE te menitte lomalle."
Ja nyt kun mietin, kaikilla ei ole varaa matkustaa lomamatkalle, erityisesti nyt kun hinnat katossa. Tää on ehkö oikeestikin aika tärkeä aihe. Jos esim ekaluokkalainen jännittää kouluun menoa ja tutut aikuiset hölisseet, että pitäisi olla uusi reppu ja vaatteet ja kengät ja sitten vielä opettaja nostaa tikun nokkaan ekana päivänä,, että piirtäkää LOMAMATKANNE. Ei kai opet enää ole niin tahdittomia? Ainakin varhaiskasvatuksessa minusta tää on jo huomioitu,
Kukaan opettaja ei vaadi lapsia piirtämään lomamatkojaan. Varsinaisen olkiukon taas keksit.
Sen kysely, mitä teit lomalla, on kohteliasta samalla talkia. Siihen voi vastata, että menin rannalle ja söin mansikoita tai kävin mummolassa. Ei sen vaikeampaa.
Mun lapsen kohokohta zoolandiasta oli kun paistettiin makkaraa, että revi siitä. Lapselle ihan kaikkein tärkeintä on ne jätskit ja herkut mitä syödään ja se että on ylipäätään vapaata. Vielä jos saa viettää sen vanhempien kanssa niin että ovat läsnä niin sehän on ihan huippukesä. Me olemme varakkaita ja käytiin monessa paikassa, mutta ei ulkomailla, joten ehkä meilläkin sitten on köyhää ja kurjaa heh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh? Ei tuossa mitään muuta vikaa kuulosta olevan kuin sinun sairaus ja sinun asenne. Asutte kivalla alueella vielä Helsingissä, silti tunnet että elämä on ankeaa kun ette pääse ulkomaille?
Lapseni elämä on ankeaa. Niin hän sanoo joka päivä. Totta hitossa on ankeaa kuumassa kauoungissa ilman kavereita. Ja harva tervekään äiti jaksaa kiipeillä puissa ja leikkiä jotain poliisia kaikki päivät.
En minä kaipaa kuin terveyttäni ja lapsen iloa.
Selkeästi moni teistä ei ole kokenut sitä, että ei voi toteuttaa jotain kivaa arjen juttua, kun oma keho ei pysty siihen.
Lapseni ei tajua vielä hintoja, mutta tajuaa, ettei ole varaa lentää jonnekin ja se ahdistaa häntä. Meidän rahat oikeasti menee tarkkaan arjessa selviämiseen. Minä tingin loppukuusta ruoastani, en lapsen ruoasta. Kiva silti saada täällä ilkeyttä niskaan.
Mikä siinä muuten on, että kun joku nostaa puheeksi asian, joka ei ole tullut itselle mieleen muttei ole mitenkään itseltä poiskaan, niin miksi sitä pitää raivokkaasti vastustaa? Mitä te menetätte myöntämällä, että tällä aikuisella ja lapsella on aika raskas elämäntilanne, joka ei ole heidän syytään ja voin osaltani helpottaa sitä toteuttamalla tämön toiveen eli en kysele lapsilta, että minnekäs sinä olet matkustanut ja joko olette ostaneet sitä ja tätä uutta?
Oon sairauteni aikana muuten huomannut, että osa ihan fiksuista aikuisista provosoituu jonkun toisen syövästä ihan hirveästi ja alkaa etsiä virheitä. Ikään kuin asia pelottaisi niin paljon, että on pakko selittää itselle, että jotenkin tuo tilanne on tuon ihmisen OMAA VIKAA TMS. Ei, syövät vaan tulevat kelle tulevat, myls terveesti aina eläneille ihmisille. Melanooman voi saada ilman rusketus-hulluutta jne.
Nyt eksyin jo pitkälla alkuoeräisestä. Olisi kiva, jos kuuntelisitte, ettekä alkaisi jankuttaa vastaan ja syyllistään mua. Koen vaan, että tollainen julkinen matkojen tiedustelu olisi hyvä jättää muutenkin. Että ei korostettaisi eroja lasten perheiden välillä vaan etsittäisiin yhteisiä ylpeyden ja ilon aiheita lasten välillä.
Sulla on kyllä harvinaisen outo lapsi, jos se ahdistuu siitä, ettette juuri nyt pysty lentämään mihinkään. Taidat puhua vain itsestäsi tässä ja lasta ei kiinnosta pätkääkään?
No jos kaikki kaverit kertoo lentomatkoista (jotain lapsia kiinnostaa ihan se konekin, onhan se nyt elämys lentää) ja aikuiset kyselee ulkomaanmatkoista, ehkä tarkoitti sitä.
Mäkin ihmettelen tätä pakkoa jankuttaa vastaan, minusta ap:n aloitus on hyvin perusteltu. Luulen, että ihmiset vaan säikähtää, koska moni tätä kyselyä tekee ihan vaan kun ei ole tullut ajatelleeksi. Tollainen kysymys on kahta kauheempi, jos lapsi on vähän arka tai toisaalta hirveen tarkka asioissa, eikä osaa vastata.
Totta kai KAIKKI lapset haluaa kokea samoja juttuja, mitä oman ryhmän tai pihan lapset vouhottaa. En tajua yhtään, mikä siinä on kummallista, että lapsi olisi halunnut lentää ulkomaille. Eiköhän useimmat lapset halua. Lopettakaa virheiden etsiminen ap:sta. Ihan fiksu ihminen. Toivon ap, että parannut ja saat apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh? Ei tuossa mitään muuta vikaa kuulosta olevan kuin sinun sairaus ja sinun asenne. Asutte kivalla alueella vielä Helsingissä, silti tunnet että elämä on ankeaa kun ette pääse ulkomaille?
Lapseni elämä on ankeaa. Niin hän sanoo joka päivä. Totta hitossa on ankeaa kuumassa kauoungissa ilman kavereita. Ja harva tervekään äiti jaksaa kiipeillä puissa ja leikkiä jotain poliisia kaikki päivät.
En minä kaipaa kuin terveyttäni ja lapsen iloa.
Selkeästi moni teistä ei ole kokenut sitä, että ei voi toteuttaa jotain kivaa arjen juttua, kun oma keho ei pysty siihen.
Lapseni ei tajua vielä hintoja, mutta tajuaa, ettei ole varaa lentää jonnekin ja se ahdistaa häntä. Meidän rahat oikeasti menee tarkkaan arjessa selviämiseen. Minä tingin loppukuusta ruoastani, en lapsen ruoasta. Kiva silti saada täällä ilkeyttä niskaan.
Mikä siinä muuten on, että kun joku nostaa puheeksi asian, joka ei ole tullut itselle mieleen muttei ole mitenkään itseltä poiskaan, niin miksi sitä pitää raivokkaasti vastustaa? Mitä te menetätte myöntämällä, että tällä aikuisella ja lapsella on aika raskas elämäntilanne, joka ei ole heidän syytään ja voin osaltani helpottaa sitä toteuttamalla tämön toiveen eli en kysele lapsilta, että minnekäs sinä olet matkustanut ja joko olette ostaneet sitä ja tätä uutta?
Oon sairauteni aikana muuten huomannut, että osa ihan fiksuista aikuisista provosoituu jonkun toisen syövästä ihan hirveästi ja alkaa etsiä virheitä. Ikään kuin asia pelottaisi niin paljon, että on pakko selittää itselle, että jotenkin tuo tilanne on tuon ihmisen OMAA VIKAA TMS. Ei, syövät vaan tulevat kelle tulevat, myls terveesti aina eläneille ihmisille. Melanooman voi saada ilman rusketus-hulluutta jne.
Nyt eksyin jo pitkälla alkuoeräisestä. Olisi kiva, jos kuuntelisitte, ettekä alkaisi jankuttaa vastaan ja syyllistään mua. Koen vaan, että tollainen julkinen matkojen tiedustelu olisi hyvä jättää muutenkin. Että ei korostettaisi eroja lasten perheiden välillä vaan etsittäisiin yhteisiä ylpeyden ja ilon aiheita lasten välillä.
Minkäikäinen lapsi? Minä ole kuullut ja ollut kateellinen helsinkiläisistä leikkipuistoista ja ilmaisesta puistoruokailusta. Eikö noissa ole kaikenlaista tekemistä leikkiville pikkukoululaisille?
Onko tuo lentäminen iso ja pitkäikäinen haave?
Helsingissä on ilmainen puistoruokailu ja valtavasti ilmaista tekemistä lapsille ja aikuisille.
Tänään esimerkiksi ilmainen sisäänpääsy Arkkitehtimuseoon jolla on upea sisäpiha jossa syödä eväät.
Sinulla on huono itsetunto ja kateus päällä. Älä ole kateellinen ja hanki itsetunto, nii loppuu ruikutus. Tarkoitan tätä neuvoa aidosti, meni kesä pilalle varmasti tuolla asenteella.
Moni tekee kovasti työtä ja kouluttautuu jotta voi mahdollistaa lapsilleen asioita. Hyvä puoliso valinta yms auttaa paljon.