Aikuinen, älä kysele köyhältä lapselta, mitä kesälomalla on tehty ja mitä kouluun on ostettu
Tää on ihan kamalaa.
Lapsen kesä on ollut tosi ankea, kun rahat eivät pitkäaikaissairaalla yksinhuoltajalla riitä tässä taloustilanteessa. (Ja ennen kuin lynkkaatte minut, niin olen maisteri, en tupakoi, juo, käy kampaajalla tai shoppaile mitään, hoidan laskut yms tunnollisesti, mutta olen määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä vaikean sairauden vuoksi, joka verottaa myös voimiani joka päivä)
Heinökuu on kauhea, kun kaikki matkustavat, joten edes kavereita ei ole. Meidän kesä on kulunut pääasiassa kaupungissa. Meillä on kiva, kaunis koti kivalla, kaunilla alueella Helsingissä (josta olen kotoisin ja jossa lapsen isä ja muu suku asuu), asiat ihan kunnossa, mutta ei, meillö ei ole varaa matkailla ulkomaille tai tehdä erityisiä asioita. Lintsillä on käyty, yksi kotimaan matka tehty ja kivoja kesäpäiviä vietetty, mutta verrattuna muihin on ollut ankeaa.
Niin eikö jokainen aikuinen tee tätä "no MITÄS sinä olet tehnyt kesällä ja OLETTEKO ostaneet uuden repun ja penaalin ja vaatteita kouluun taas jne jne".
Lapsen elämä on ollut pettymysten sietämistä. Sitten ihan fiksutkin aikuiset hierova5 suolaa haavoihin. Meidän rahat menevät ruokaan, lääkkeisiin, arkeen ja kotiin, eivätkä oikein riitäkään. Olen mestaru löytämään hienoja, mieluisia vaatteita käytettynä, Helsingissä se onnistuu kirppareitten ansiosta.
Eikö voisi kysyä jotain muuta, ÄLÄ kysy minne on matkustettu, ellet tiedä ihan varmaksi, että perhe on vauras ja huoltaja terve (en pystyisi matkustamaan juuri nyt vaikka olisi rahaakin). Ymmärrän kyllä sen keskustelun avauksen pointin, olen tähän varmaan itsekin syyllistynyt aiemmin ja se hövettää takautuvasti, mutta kun lapsi on jo valmiiksi surrut tylsää kesäänsä joka päivä ja ilta, niin tuo myös nöyryyttää häntä muiden lsten edessä.
Joku voi kysyä, eikö ole suvun mökkiä ja tuttuja. Joo, on, mutta kun en itse voi ikinä kutsua vastavuoroisesti, ei ihmiset enää montaa kesää kutsu. Ihmiset ei tajua, että pelkät matkat sinne mökille tarkoittaa, että kuun vikalle viikolle ei ole ruokaa. Vaikka kuinka tarjoaisitte kaiken, enkÄ minä pysty menemään ilman tuliaisia ja viemisiä kyllä minnekään. Ja nyt siis sairaus estää oman siirtymiseni pidemmäs ja huonompiin olosuhteisiin (usealla mökillä nukkuminen ja eläminen on käytännössä vaikeempa ja sen joutuu sairauden kanssa vain ottaan huomioon.)
Kommentit (213)
Miksi pitäisi käydä ulkomailla? Harva meistä aikuisistakaan kävi lapsena ulkomailla ja iloisia oltiin, hyvä kesä oli. Jollakin asfalttiviidakossa, toisella mummolan pellolla. Miten nykyään edes uskaltaisi lähteä lasten kanssa ulkomaille? Kuka auttaa, jos jotakin tapahtuu, mitä lapsi silloin tekee? Lentäminen saastuttaa, on ollut koronaa ja terrorismia ja sotaa. Eikö elämä voi olla hyvää siellä missä asuu? Ei kaikki vanhemmat edes jaksa lähteä reissaamaan lomalla, vaikka olisivat miljonäärejä. Lomanhan pitäisi olla lomaa, ei pakkaamista, kiirehtimistä ja jännittämistä moottoriteillä ja lentokentillä.. Kävely lähikaduilla, lintujen laulu ja kukkien kerääminen, jäätelön ostaminen ja kirjan lukeminen lepotuolilla auringossa leppäkertun lennellessä lippalakin päällä. Jo se oli ennen onnea ja lepoa arjen kiireestä.
Opettajien ei myöskään saisi kysellä vanhempien ja suvun ammateista. Se saattaa stressata ja eriarvoistaa, jopa aiheuttaa kiusaamistya ja syrjäytymistä. Jokaisella lapsella on oikeus luoda itse itselleen oman näköinen elämä. Se ei onnistu, jos leimautuu liikaa vanhempien statuksen kautta.
Mitä sitten voisi lapselta kysyä? :)
Lintsillähän käy vaan ne joilla rahaa on. Se mitä lintsiin menee,tuntuu et samalla summalla ajaa vaikka Suomen läpi ja majoittuu muutamat yöt omena hotellissa.
Tietenkin kysyn! Köyhien tulee tietää paikkansa. Tämä luo kipinää tavoitella parempaa.
Ensin pitää sit tutkia vanhempien verotiedot vai?
Minä kysyn kyllä alkuopetuksen oppilailta mitä aikovat tehdä kesällä. En niin, että koko ryhmä on paikalla vaan vapaalla hetkillä. Ja jos lapsi sanoo ettei ole suunnitelmia, sanon aina, että onkin ihana, kun ei ole aikatauluja ja saa olla. Kerron omista suunnitelmista, kerätä kukkia ja prässätä niitä, juoda kahvia pihalla termarista, bongailla lintuja , kasveja ja perhosia, lukea ja kirjoittaa tarinoita. Ja olen monta kertaa nähnyt helpotuksen lapsen kasvoilla, kun aidosti innoissani näistä kerron. Kesätekeminen voi olla hauskaa ja ilmaista
On tärkeää ohjata myös niitä lapsia, joilla on mahdollisuudet melkeinpä kuumatkaankin, siihen, että on myös hyvä taito myös osata löytää tekemistä ilman ohjelmatoimistoa. Ja joskus ihan vain olla.
Vierailija kirjoitti:
Töistä ja lomista kysymisen voisi lopettaa aikuisilta kun en halua koko maailmalle kailottaa, että olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Sairauteni ei näy päällepäin ja kun sen toiminakykyisen päivän olen pitkän valmistautumisen kautta saavuttanut, että voin hoitaa asioitani niin älä pilaa sitä päivää muistuttamalla että olen sairas tai laita minua selittelemään sairauksiani.
Juuri näin. Minä olen tehnyt linjanvedon, että en puhu työstäni mitään. Olen liian monta kertaa saanut kuulla, että en kuulemma tee oikeaa työtä. Todella loukkaavaa.
Lapselta voi mainiosti kysyä mitä teki kesällä. Jos itse iskostat lapseesi että on syytä pettyä koska ette menneet matkustelemaan, on ongelma sinussa.
Mitä valitat? Äiti oli pienituloinen. Ihan hyvin selvittiin. N30
Harmillista, jos nykyään ajatellaan, etteivät vähävaraisten perheiden lapset voi tehdä lomalla mitään tai ainakaan mitään kivaa.
Omassa lapsuudessa moni oli lomalla sukulaisten luona tai maalla isovanhempien luona. Kun se ei ollut mahdollista, lomapäivät saattoivat kulua myöhään nukkuessa, kirjoja lukiessa ja piirrellen ja maalaten.
Ketjun tuomitsevilla neuvojilla menee totaalisesti ohi ap:n kokonaistilanne. Käsityskyvyn puute loistaa.