Lue keskustelun säännöt.
HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan
05.08.2022 |
HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan. Tämä on väärä asenne. Ikäänkuin ns suuret ikäluokat ja vähän sen jälkeenkin syntyneet olisivat vain löhöilleet sikarit hampaissa ja konjakkia siemaillen katselleet vierestä, kun omaisuus kasvaa itsestään. Totuus on se, että sen omaisuuden eteen on tehty lujasti töitä. Kaikki tietävät, että into työhön on laskemaan päin ja nuorten arvot ovat erilaiset. Harva nuori nykyään painaa esim koko kesäloman töitä ja tämähän aivan viime uutisten mukaan selittää osaltaan sairaaloiden sijaispulaa. https://www.hs.fi/talous/art-2000008972636.html
Kommentit (989)
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Ai kansakoulun käynyt Pasi on tehnyt paljon töitä uransa vuoksi?
Ei jatkoon.
Varmaan Pasi on joutunut tekemään paljon työtä uransa vuoksi. Perheellä ei ole ollut varaa maksaa koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1990 - luvun lopussa uusi rivitalokolmio maksoi 60 000 ja uusi paritalon puolikas 80 000 euroa. Eläkeläiset ovat saaneet hyvän hinnan myydessään niitä, paljon voittoa. Nuoret ottaa lainaa ja maksaa.
Ja 90-luvulla palkka oli? Niinpä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Qwerty111 kirjoitti:
Unohdit mainita että ennen sai kaikki halvemmalla ja nyt saa nauttia suurista voitoista. Itse en todennäköisesti pääse nauttimaan edes eläkkeestä, koska joudun tekemään niin vanhaksi töitä. Ainoa eläke mistä pääsen nauttimaan on todennäköisesti sairaseläke!
Ennen myös palkat olivat paljon pienemmät ja rahaa oli vähemmän. Ostovoima on kasvanut huikeasti ja jatkuvasti sitten suurten ikäluokkien nuoruuden.
Jos puhutaan ruoan hinnasta, niin kyllä. Sen sijaan asumisen hinta on noussut kattoon, nyt se vuokra saattaa viedä koko pienen palkan ilman asumistukea, ennen kerrostaloluukun vuokra vei max jonkun kolmanneksen kuukausitulosta.
Ei tarvi asua vuokralla ja kitistä kuinka se on kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Qwerty111 kirjoitti:
Unohdit mainita että ennen sai kaikki halvemmalla ja nyt saa nauttia suurista voitoista. Itse en todennäköisesti pääse nauttimaan edes eläkkeestä, koska joudun tekemään niin vanhaksi töitä. Ainoa eläke mistä pääsen nauttimaan on todennäköisesti sairaseläke!
Tämä nyt on sellainen "optinen" harha. Tosiasiassa nykyään omaisuus karttuu ihan toisella tavalla. Esimerkkinä oma köyhä lapsiperheeni v 94 ja toisaalta pienituloisen tyttäreni perhe tänään:
- mieheni ja minun alle 100m2 rivari pk seudun laidalla maksoi v 86 470 000mk, lainaa 80%. Meidän nettotulomme olivat yhteensä 10 000mk joten suhde oli tosiaan parempi kuin nykyään.
- tyttäreni perheen nettotulot ovat 3000€, asunnon hinta 270 000€, lainaa 80%
Mutta
- kun myimme asunnon vuonna 94 saimme siitä 470 000mk, lainaa oli jäljellä täsmälleen sama summa kuin vuonna 86. Korkoprosentti oli 16 joten 42% tuloista meni pelkkiin korkoihin ja laina ei kuolettunut koskaan. Lisäksi lama-aika aiheutti sen ettei arvonnousuakaan tullut.
- jos tyttäreni nyt myisi asunnon nyt 5v asumisen jälkeen asunnon arvo olisi vähintään 300 000€, samaan aikaan he ovat kuolettaneet asuntolainaa 700€/kk (+ muutama kymppi korkoihin). Heidän oma pääomansa on kasvanut asumisaikana 42 000€ lainan lyhenemisenä ja n 30 000€ arvonnousuna. Yhteensä 72 000€.
Eli kyllä vaan nykyään on paljon parempi tilanne, älkää turhaan kadehtiko meitä jotka olemme niska limassa yrittäneet selvitä 80- ja 90-luvuilla (en tosin ole ns suurta ikäluokkaa vaan 60 luvulla syntynyt)
Sun esimerkissäsi ongelma on oma tyhmyys, ostitte asunnon kun ne olivat kalleimmillaan ja myitte kun lama oli pahimmillaan. 90-luvun lopulla hinnat olivat jo uudelleen nousussa ja kun euro tuli niin muutamassa vuodessa asunnon hinta saattoi kymmenkertaistua.
Niin onhan se tyhmää että pitää asua jossain! Ja sekin oli tyhmää että tuli avioero juuri v 94. Voi meitä tyhmiä!!
Katsos elämäntilanteita ei aina voi valita. 86 hinnat ei olleet vielä huipussaan, vasta 89 jolloin tuonkin asunnon arvo hipoi miljoonaa markkaa.
Mutta oleellisempaa kirjoituksessani oli se että varallisuus ei karttunut kuten nykyään koska laina ei lyhentynyt. Kuinka moni maksaa tänään pelkkiä korkoja?? Nehän on alle 100e/kk isostakin lainasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Qwerty111 kirjoitti:
Unohdit mainita että ennen sai kaikki halvemmalla ja nyt saa nauttia suurista voitoista. Itse en todennäköisesti pääse nauttimaan edes eläkkeestä, koska joudun tekemään niin vanhaksi töitä. Ainoa eläke mistä pääsen nauttimaan on todennäköisesti sairaseläke!
Tämä nyt on sellainen "optinen" harha. Tosiasiassa nykyään omaisuus karttuu ihan toisella tavalla. Esimerkkinä oma köyhä lapsiperheeni v 94 ja toisaalta pienituloisen tyttäreni perhe tänään:
- mieheni ja minun alle 100m2 rivari pk seudun laidalla maksoi v 86 470 000mk, lainaa 80%. Meidän nettotulomme olivat yhteensä 10 000mk joten suhde oli tosiaan parempi kuin nykyään.
- tyttäreni perheen nettotulot ovat 3000€, asunnon hinta 270 000€, lainaa 80%
Mutta
- kun myimme asunnon vuonna 94 saimme siitä 470 000mk, lainaa oli jäljellä täsmälleen sama summa kuin vuonna 86. Korkoprosentti oli 16 joten 42% tuloista meni pelkkiin korkoihin ja laina ei kuolettunut koskaan. Lisäksi lama-aika aiheutti sen ettei arvonnousuakaan tullut.
- jos tyttäreni nyt myisi asunnon nyt 5v asumisen jälkeen asunnon arvo olisi vähintään 300 000€, samaan aikaan he ovat kuolettaneet asuntolainaa 700€/kk (+ muutama kymppi korkoihin). Heidän oma pääomansa on kasvanut asumisaikana 42 000€ lainan lyhenemisenä ja n 30 000€ arvonnousuna. Yhteensä 72 000€.
Eli kyllä vaan nykyään on paljon parempi tilanne, älkää turhaan kadehtiko meitä jotka olemme niska limassa yrittäneet selvitä 80- ja 90-luvuilla (en tosin ole ns suurta ikäluokkaa vaan 60 luvulla syntynyt)
Sun esimerkissäsi ongelma on oma tyhmyys, ostitte asunnon kun ne olivat kalleimmillaan ja myitte kun lama oli pahimmillaan. 90-luvun lopulla hinnat olivat jo uudelleen nousussa ja kun euro tuli niin muutamassa vuodessa asunnon hinta saattoi kymmenkertaistua.
1990 - luvulla talon rakensi 100 000 eurolla ja nyt eläkeläiset ovat myyneet niitä nuoremmille 300 000 eurolla.
Kyllä se talon rakentaminen maksoi vähän enemmän.
V 98 valmistunut, hartiapankilla rakennettu talomme maksoi 200 000 euroiksi muutettuna. Pk seutu
Totta on että teimme sillä tilin, myimme sen v 04 386 000 eurolla. Sen jälkeen hintataso ei enää olekaan noussut kuin 5-10%
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Qwerty111 kirjoitti:
Unohdit mainita että ennen sai kaikki halvemmalla ja nyt saa nauttia suurista voitoista. Itse en todennäköisesti pääse nauttimaan edes eläkkeestä, koska joudun tekemään niin vanhaksi töitä. Ainoa eläke mistä pääsen nauttimaan on todennäköisesti sairaseläke!
Tämä nyt on sellainen "optinen" harha. Tosiasiassa nykyään omaisuus karttuu ihan toisella tavalla. Esimerkkinä oma köyhä lapsiperheeni v 94 ja toisaalta pienituloisen tyttäreni perhe tänään:
- mieheni ja minun alle 100m2 rivari pk seudun laidalla maksoi v 86 470 000mk, lainaa 80%. Meidän nettotulomme olivat yhteensä 10 000mk joten suhde oli tosiaan parempi kuin nykyään.
- tyttäreni perheen nettotulot ovat 3000€, asunnon hinta 270 000€, lainaa 80%
Mutta
- kun myimme asunnon vuonna 94 saimme siitä 470 000mk, lainaa oli jäljellä täsmälleen sama summa kuin vuonna 86. Korkoprosentti oli 16 joten 42% tuloista meni pelkkiin korkoihin ja laina ei kuolettunut koskaan. Lisäksi lama-aika aiheutti sen ettei arvonnousuakaan tullut.
- jos tyttäreni nyt myisi asunnon nyt 5v asumisen jälkeen asunnon arvo olisi vähintään 300 000€, samaan aikaan he ovat kuolettaneet asuntolainaa 700€/kk (+ muutama kymppi korkoihin). Heidän oma pääomansa on kasvanut asumisaikana 42 000€ lainan lyhenemisenä ja n 30 000€ arvonnousuna. Yhteensä 72 000€.
Eli kyllä vaan nykyään on paljon parempi tilanne, älkää turhaan kadehtiko meitä jotka olemme niska limassa yrittäneet selvitä 80- ja 90-luvuilla (en tosin ole ns suurta ikäluokkaa vaan 60 luvulla syntynyt)
Sun esimerkissäsi ongelma on oma tyhmyys, ostitte asunnon kun ne olivat kalleimmillaan ja myitte kun lama oli pahimmillaan. 90-luvun lopulla hinnat olivat jo uudelleen nousussa ja kun euro tuli niin muutamassa vuodessa asunnon hinta saattoi kymmenkertaistua.
1990 - luvulla talon rakensi 100 000 eurolla ja nyt eläkeläiset ovat myyneet niitä nuoremmille 300 000 eurolla.
Tuttu asui 30 vuotta ja sai vielä nyt myydessään 200 000 voittoa ja talo on vanha.
Nuoret ottaa lainaa ja maksaa.
Ja nyt korot voi nousta 3 %
Ja isot sähkölaskut päälle ja ehkä vielä irtisanomislappu.
Eli ihan sama kuin 90 luvulla?
Mies oli lomautettuna lähes vuoden ja kesti 8kk ennenkuin sai päivärahoja. Samaan ainaan mun palkkani meni pennilleen lainan korkoihin. Vieläkään en tiedä miten selvisimme. Siihen aikaan ei sossun taikaseinästä saanut rahaa eikä normaalit ihmiset edes hakeneet sitä.
Mistä muka on nautittu? Ikinä ei ole nautittu! Vilua ja nälkää vain kärsitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te, jotka ihmettelette, kuinka duunari-isän palkalla saatiin talo. No, pienituloiset saivat matalampikorkoista avaralainaa, mutta omia säästöjä piti olla.
Mutta; monellako perheenjäsenellä oli älypuhelin? Oliko teillä kotona uusinta elektronikkaa? Kuinka usein kävitte pizzalla ja hampurilaisella, oliko kotona jatkuvasti tarjolla karkkia ja sipsejä? Pursusiko vaatekaapit täynnä tavaraa? Niinpä. Oli rahaa maksaa sitä lainaa, kun oli vähemmän asioita, mihin kulutettiin. Katsokaa nyt vähän sitä kotianne ja vertailkaa, luulen, että aika paljon löytyy sellaista mitä lapsuudenkodissa ei ollut ja mitä ilmankin tulisi toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka ihmettelette, kuinka duunari-isän palkalla saatiin talo. No, pienituloiset saivat matalampikorkoista avaralainaa, mutta omia säästöjä piti olla.
Mutta; monellako perheenjäsenellä oli älypuhelin? Oliko teillä kotona uusinta elektronikkaa? Kuinka usein kävitte pizzalla ja hampurilaisella, oliko kotona jatkuvasti tarjolla karkkia ja sipsejä? Pursusiko vaatekaapit täynnä tavaraa? Niinpä. Oli rahaa maksaa sitä lainaa, kun oli vähemmän asioita, mihin kulutettiin. Katsokaa nyt vähän sitä kotianne ja vertailkaa, luulen, että aika paljon löytyy sellaista mitä lapsuudenkodissa ei ollut ja mitä ilmankin tulisi toimeen.
No mikäs sille voi että nykyisin on oltava puhelin ja netti ja ne maksaa julmetusti. Aivan typerää kaivaa nuo puhelimet esiin, kun itsekin tiedät että niitä tarvitaan.
Vaatteita ei pursuile vaatekaappi koska vaatteet on nykyisin kertakäyttöisiä. Maksat 10e t-paidasta ja se on läpinäkyvä ja reikäinen parin pesun jälkeen. Pakko ostaa uusi ja kierrättää vanha rätiksi.
1970-luvun pesukone maksoi kyllä paljon, mutta kesti jopa vuosikymmeniä (kokemusta on). Nyt kun ostat pesukoneen takuu on 5v ja se hajoaa kun aikaa ostosta on kulunut 5v 1pv. Ja taas pitää mennä kaupoille.
Rahaa menee enemmän pakon sanelemana. Odotan innolla sitä uutta eu-direktiiviä, jonka mukaan käyttötavaraa ei saa tehdä huonoöaatuisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 1970-luvulla. Ei meillä ollut mitään hienouksia. Pieni talo (60m2) ja siinä asui 2-4 aikuista ja 1-2 lasta. Talossa ei ollut (eikä ole edelleenkään) mitään mukavuuksia. Ei vesijohtoja, ei sisävessaa, ei suihkua, sauna erillisessä rakennuksessa. Telkkaria meillä ei ollut (sellainen tuli vasta, kun pääsin töihin ja ostin omasta palkastani pienen 14 tuuman telkkarin). Tiukkaa oli silti, joka pennin sai tarkkaan laskea. Että sellainen ylellinen lapsuus oli -70 ja -80 -luvulla. Eikä ole tullut yhtäkään perintöä, eikä ole tulossakaan.
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka ihmettelette, kuinka duunari-isän palkalla saatiin talo. No, pienituloiset saivat matalampikorkoista avaralainaa, mutta omia säästöjä piti olla.
Mutta; monellako perheenjäsenellä oli älypuhelin? Oliko teillä kotona uusinta elektronikkaa? Kuinka usein kävitte pizzalla ja hampurilaisella, oliko kotona jatkuvasti tarjolla karkkia ja sipsejä? Pursusiko vaatekaapit täynnä tavaraa? Niinpä. Oli rahaa maksaa sitä lainaa, kun oli vähemmän asioita, mihin kulutettiin. Katsokaa nyt vähän sitä kotianne ja vertailkaa, luulen, että aika paljon löytyy sellaista mitä lapsuudenkodissa ei ollut ja mitä ilmankin tulisi toimeen.
Toi aravalaina systeemikin oli outo.
Mun vanhemmat - pienipalkkaiset tehtaantyöläinen ja varastomies eivät saaneet kun tulot oli liian pienet.
Mieheni vanhemmat, yrittäjä ja opetteja saivat.
Eli pienituloinen duunari oli jo 60-70 luvulla väliinputoaja - aina oli joko liian pienet tulot normilainaa varten tai liian isot aravaan.
Sama tänään - asumistuki yms rajoista menee euron yli niin olet omillasi. Joudut maksamaan järjetöntä vuokraa mutta et saa lainaa omaa varten. Eli pitää heti alussa jäädä sossupummiksi tai sitten onnistua harppaamaan suoraan keskiluokkaan.
Ah miten Suomi aina kannustaa pienimpiä ja heikoimpia jotka kuitenkin yrittävät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka ihmettelette, kuinka duunari-isän palkalla saatiin talo. No, pienituloiset saivat matalampikorkoista avaralainaa, mutta omia säästöjä piti olla.
Mutta; monellako perheenjäsenellä oli älypuhelin? Oliko teillä kotona uusinta elektronikkaa? Kuinka usein kävitte pizzalla ja hampurilaisella, oliko kotona jatkuvasti tarjolla karkkia ja sipsejä? Pursusiko vaatekaapit täynnä tavaraa? Niinpä. Oli rahaa maksaa sitä lainaa, kun oli vähemmän asioita, mihin kulutettiin. Katsokaa nyt vähän sitä kotianne ja vertailkaa, luulen, että aika paljon löytyy sellaista mitä lapsuudenkodissa ei ollut ja mitä ilmankin tulisi toimeen.
No mikäs sille voi että nykyisin on oltava puhelin ja netti ja ne maksaa julmetusti. Aivan typerää kaivaa nuo puhelimet esiin, kun itsekin tiedät että niitä tarvitaan.
Vaatteita ei pursuile vaatekaappi koska vaatteet on nykyisin kertakäyttöisiä. Maksat 10e t-paidasta ja se on läpinäkyvä ja reikäinen parin pesun jälkeen. Pakko ostaa uusi ja kierrättää vanha rätiksi.
1970-luvun pesukone maksoi kyllä paljon, mutta kesti jopa vuosikymmeniä (kokemusta on). Nyt kun ostat pesukoneen takuu on 5v ja se hajoaa kun aikaa ostosta on kulunut 5v 1pv. Ja taas pitää mennä kaupoille.
Rahaa menee enemmän pakon sanelemana. Odotan innolla sitä uutta eu-direktiiviä, jonka mukaan käyttötavaraa ei saa tehdä huonoöaatuisesti.
"Vaatteita ei pursuile vaatekaappi koska vaatteet on nykyisin kertakäyttöisiä. Maksat 10e t-paidasta ja se on läpinäkyvä ja reikäinen parin pesun jälkeen. Pakko ostaa uusi ja kierrättää vanha rätiksi."
Mistä löytyy noin huonoja t-paitoja? T. Paljon halvempiakin t-paitoja ostanut, hyvin ovat kestäneet pitkän ajan.
Maailma on nyt erilainen monella tavalla, ihan turha on tiettyä ikäpolvea syyllistää, koska asia ei ole yksinkertainen. Kulutustottumukset ovat muuttuneet, työelämä on muuttunut, koulutus on muuttunut, yhteiskuntarakenteet ovat muuttuneet... asia on niin monitahoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat söi kuin heinäsirkkaparvet elinmahdollisuudet nuoremmilta. Vuosikausia odotin, että "kun ne pääsee eläkkeelle, niin paljon työpaikkoja vapautuu" -unelmaa. Se ei toteutunut koskaan. Tuli uudet nuoremmat, jotka vei ne vähät työpaikat mitä oli.
Minä putosin samaan kuoppaan, monen muun ikäiseni tavoin. Töitä ei ollut, mutta puhuttiin että työpaikkoja kyllä tulee kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. No ei tullut. Ihmisiä jäi eläkkeelle, mutta ei heidän tilalleen ketään palkattu. Kiristettiin vain työtahtia.
Nykynuoret kysyvät, että miksi et viivyttänyt valmistumista. He eivät ymmärrä ettei sellaista vaihtoehtoa ollut silloin. Sitä valmistuttiin ajallaan tai ei ollenkaan.
Sitten kun työpaikkoja alkoi taas olemaan avoinna, menivät ne nuorille. Kukapa nyt sellaista haluaisi palkata joka on käynyt koulunsa kauan aikaa sitten eikä ole oikein työkokemusta edes hankkinut.
Piti alkaa sitten lopulta pakkoyrittäjäksi kun ei ollut vaihtoehtoja.
En kuitenkaan syytä työelämän muutoksesta suuria ikäluokkia. Hekin ovat kuitenkin vain yrittäneet pärjätä elämässään. Jostain korvesta ovat saaneet edullisia taloja, suurilla koroilla ja lyhyillä lainan maksuajoilla.
Muistan myös miten 2007 yhteiskuntaopin tunnilla sanottiin, että ihan kohta vapautuu työpaikkoja. 2011 abivuonna yhteiskuntaopin opettaja sanoi että ei ehkä sittenkään kannata pidätellä henkeä.
Olin aloittamassa abivuottani 20 vuotta sitten. Kovasti puhui lukion opo luokallemme silloin kuinka suurilta ikäluokilta vapautuu työpaikkoja juuri teille kun valmistutte. Sain maisterin paperit 2008 mutta eipä paljon näkynyt työpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Qwerty111 kirjoitti:
Unohdit mainita että ennen sai kaikki halvemmalla ja nyt saa nauttia suurista voitoista. Itse en todennäköisesti pääse nauttimaan edes eläkkeestä, koska joudun tekemään niin vanhaksi töitä. Ainoa eläke mistä pääsen nauttimaan on todennäköisesti sairaseläke!
Tämä nyt on sellainen "optinen" harha. Tosiasiassa nykyään omaisuus karttuu ihan toisella tavalla. Esimerkkinä oma köyhä lapsiperheeni v 94 ja toisaalta pienituloisen tyttäreni perhe tänään:
- mieheni ja minun alle 100m2 rivari pk seudun laidalla maksoi v 86 470 000mk, lainaa 80%. Meidän nettotulomme olivat yhteensä 10 000mk joten suhde oli tosiaan parempi kuin nykyään.
- tyttäreni perheen nettotulot ovat 3000€, asunnon hinta 270 000€, lainaa 80%
Mutta
- kun myimme asunnon vuonna 94 saimme siitä 470 000mk, lainaa oli jäljellä täsmälleen sama summa kuin vuonna 86. Korkoprosentti oli 16 joten 42% tuloista meni pelkkiin korkoihin ja laina ei kuolettunut koskaan. Lisäksi lama-aika aiheutti sen ettei arvonnousuakaan tullut.
- jos tyttäreni nyt myisi asunnon nyt 5v asumisen jälkeen asunnon arvo olisi vähintään 300 000€, samaan aikaan he ovat kuolettaneet asuntolainaa 700€/kk (+ muutama kymppi korkoihin). Heidän oma pääomansa on kasvanut asumisaikana 42 000€ lainan lyhenemisenä ja n 30 000€ arvonnousuna. Yhteensä 72 000€.
Eli kyllä vaan nykyään on paljon parempi tilanne, älkää turhaan kadehtiko meitä jotka olemme niska limassa yrittäneet selvitä 80- ja 90-luvuilla (en tosin ole ns suurta ikäluokkaa vaan 60 luvulla syntynyt)
Sun esimerkissäsi ongelma on oma tyhmyys, ostitte asunnon kun ne olivat kalleimmillaan ja myitte kun lama oli pahimmillaan. 90-luvun lopulla hinnat olivat jo uudelleen nousussa ja kun euro tuli niin muutamassa vuodessa asunnon hinta saattoi kymmenkertaistua.
1990 - luvulla talon rakensi 100 000 eurolla ja nyt eläkeläiset ovat myyneet niitä nuoremmille 300 000 eurolla.
Kyllä se talon rakentaminen maksoi vähän enemmän.
V 98 valmistunut, hartiapankilla rakennettu talomme maksoi 200 000 euroiksi muutettuna. Pk seutu
Totta on että teimme sillä tilin, myimme sen v 04 386 000 eurolla. Sen jälkeen hintataso ei enää olekaan noussut kuin 5-10%
Helsingissä on voinut tontti maksaa silloin, muualla ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1990 - luvun lopussa uusi rivitalokolmio maksoi 60 000 ja uusi paritalon puolikas 80 000 euroa. Eläkeläiset ovat saaneet hyvän hinnan myydessään niitä, paljon voittoa. Nuoret ottaa lainaa ja maksaa.
Ja 90-luvulla palkka oli? Niinpä!
Tehtaissa oli hyvät palkat. Eläkeläisten eläkkeet ovat saman suuruiset kuin kaupan alan palkat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka ihmettelette, kuinka duunari-isän palkalla saatiin talo. No, pienituloiset saivat matalampikorkoista avaralainaa, mutta omia säästöjä piti olla.
Mutta; monellako perheenjäsenellä oli älypuhelin? Oliko teillä kotona uusinta elektronikkaa? Kuinka usein kävitte pizzalla ja hampurilaisella, oliko kotona jatkuvasti tarjolla karkkia ja sipsejä? Pursusiko vaatekaapit täynnä tavaraa? Niinpä. Oli rahaa maksaa sitä lainaa, kun oli vähemmän asioita, mihin kulutettiin. Katsokaa nyt vähän sitä kotianne ja vertailkaa, luulen, että aika paljon löytyy sellaista mitä lapsuudenkodissa ei ollut ja mitä ilmankin tulisi toimeen.
No mikäs sille voi että nykyisin on oltava puhelin ja netti ja ne maksaa julmetusti. Aivan typerää kaivaa nuo puhelimet esiin, kun itsekin tiedät että niitä tarvitaan.
Vaatteita ei pursuile vaatekaappi koska vaatteet on nykyisin kertakäyttöisiä. Maksat 10e t-paidasta ja se on läpinäkyvä ja reikäinen parin pesun jälkeen. Pakko ostaa uusi ja kierrättää vanha rätiksi.
1970-luvun pesukone maksoi kyllä paljon, mutta kesti jopa vuosikymmeniä (kokemusta on). Nyt kun ostat pesukoneen takuu on 5v ja se hajoaa kun aikaa ostosta on kulunut 5v 1pv. Ja taas pitää mennä kaupoille.
Rahaa menee enemmän pakon sanelemana. Odotan innolla sitä uutta eu-direktiiviä, jonka mukaan käyttötavaraa ei saa tehdä huonoöaatuisesti.
Vanhat koneet vievät enemmän sähköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1990 - luvun lopussa uusi rivitalokolmio maksoi 60 000 ja uusi paritalon puolikas 80 000 euroa. Eläkeläiset ovat saaneet hyvän hinnan myydessään niitä, paljon voittoa. Nuoret ottaa lainaa ja maksaa.
Ja 90-luvulla palkka oli? Niinpä!
Tehtaissa oli hyvät palkat. Eläkeläisten eläkkeet ovat saman suuruiset kuin kaupan alan palkat.
Ja nuo eläkkeet maksavat nyt työssäkäyvät palkoistaan eli 25 miljardia, lisäksi rahastosta 5 miljardia ja verorahoista 3 miljardia.
Eläkkeitä maksetaan 33 miljardia vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1990 - luvun lopussa uusi rivitalokolmio maksoi 60 000 ja uusi paritalon puolikas 80 000 euroa. Eläkeläiset ovat saaneet hyvän hinnan myydessään niitä, paljon voittoa. Nuoret ottaa lainaa ja maksaa.
Ja 90-luvulla palkka oli? Niinpä!
Tehtaissa oli hyvät palkat. Eläkeläisten eläkkeet ovat saman suuruiset kuin kaupan alan palkat.
Ja nuo eläkkeet maksavat nyt työssäkäyvät palkoistaan eli 25 miljardia, lisäksi rahastosta 5 miljardia ja verorahoista 3 miljardia.
Eläkkeitä maksetaan 33 miljardia vuodessa.
Ensi talvena iso eläkemaksu palkasta voi harmittaa, kun sähkönhinta nousee 😂
Tarkoitit varmaan työssäkäyvät asumistukena.