Lue keskustelun säännöt.
HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan
05.08.2022 |
HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan. Tämä on väärä asenne. Ikäänkuin ns suuret ikäluokat ja vähän sen jälkeenkin syntyneet olisivat vain löhöilleet sikarit hampaissa ja konjakkia siemaillen katselleet vierestä, kun omaisuus kasvaa itsestään. Totuus on se, että sen omaisuuden eteen on tehty lujasti töitä. Kaikki tietävät, että into työhön on laskemaan päin ja nuorten arvot ovat erilaiset. Harva nuori nykyään painaa esim koko kesäloman töitä ja tämähän aivan viime uutisten mukaan selittää osaltaan sairaaloiden sijaispulaa. https://www.hs.fi/talous/art-2000008972636.html
Kommentit (989)
nykyjään pitää joka jumalan hommaan käydä joku kurssi/koulutus silkkaa rahastusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
nykyjään pitää joka jumalan hommaan käydä joku kurssi/koulutus silkkaa rahastusta.
Kyllä. Ja yhä useampaan työhön tarvitsee sekä koulutuksen että läjän lupia ja kortteja. Montaakaan työtä ei ole johon voisi vain mennä.
Kuka lienee keksinyt tämänkin naurettavuuden. Ei ennen raksallakaan mitään lupia tarvittu. Jos nyt vasaran tunnisti niin se oli riittävä tietotaito alkuun.
Työ ei enää opeta tekijää, vaan palkattavan henkilön pitäisi olla iältään 20v korkeakoulutettu mielellään vähintään 10v työkokemuksella ja lapset hankittuna. Muuten joudutaan mahdollisesti käyttämään aikaa asioiden opettamiseen.
En tunne vuokralla asuvia viiskymppisiä koulutettuja.
Olen 10-lapsisen perheen suurissa ikäluokissa syntynyt. Sisarussarjani tavallisia kansakoulun käyneitä duunareita, pienillä eläkkeillä nyt. Ostimme ensimmäisen omistusasunnon 1998. Vanhemmilla sisaruksillani aikaisemmin kerrostaloasunnot.
Mutta kaikkien lapsilla ja lastenlapsilla (40- 65) on hyvät koulutukset, hyvät palkat, elintaso aivan toista kuin meillä harmaasta mökistä lähteneillä vanhemmilla ta isovanhemmilla.
Selvennys: vanhimpien sisarusteni lapsenlapset lähestyy viittäkymmentä , omat lapseni viisissäkymmenissä, kuten suurten ikäluokkien lapset ovat.
Jokin tutkimus totesi näin (hatara muistikuva): suuret ikäluokat kun ostivat talon (keskipalkalla keskihintaisen) se maksoi heille 3,5 vuoden palkan verran. Nykyään kun ostetaan keskihintainen talo keskipalkalla, sen maksamiseen menee 7v palkat. Eli kyllä suuret ikäluokat pääsivät selkeästi helpommalla tässäkin. Ja sen keskipalkkaisen työn saivat jopa ilman koulutusta, tänä päivänä ei ihan helpolla saa. Työtahtikin hieman eri ja nykylapsien varustus mitä koulu vaatii, on ihan eri tasolla kuin ennen.
Mahtaako "kovaa työtä" tekevät nyt ruikuttavat maisterit edes tietää, mikä in kellokalle? Miten se hyvä palkka määräytyi?
Totta on että tehdasduunari urakalla hankki paremmin kuin se keskikoulun käynyt pyntätty typykkä toimistossa touhuillessaan kalkkeeripapereiden kanssa.
Suurissa ikäluokissa löytyy kaikkia, ministereistä kartanonherroihin, pohjois- karjalasta lähteneisiin duunareihin. Kuka kehittyi hyväpalkkaiseksi duunariksi, joku väsäsi aputöissä huonolla palkalla ikänsä kun ei Ollut kädentaitoja muttei lapsuudenkodissa annettu muitakaan mahdollisuuksia, vaikkapa koulunkäyntiin.
Moni maaltamuuttanut sortui alkoholiin eikä lapsensa pääse kehumaan kun isä talon rakensi, se helpolla päässyt boomeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mahtaako "kovaa työtä" tekevät nyt ruikuttavat maisterit edes tietää, mikä in kellokalle? Miten se hyvä palkka määräytyi?
Totta on että tehdasduunari urakalla hankki paremmin kuin se keskikoulun käynyt pyntätty typykkä toimistossa touhuillessaan kalkkeeripapereiden kanssa.Suurissa ikäluokissa löytyy kaikkia, ministereistä kartanonherroihin, pohjois- karjalasta lähteneisiin duunareihin. Kuka kehittyi hyväpalkkaiseksi duunariksi, joku väsäsi aputöissä huonolla palkalla ikänsä kun ei Ollut kädentaitoja muttei lapsuudenkodissa annettu muitakaan mahdollisuuksia, vaikkapa koulunkäyntiin.
Moni maaltamuuttanut sortui alkoholiin eikä lapsensa pääse kehumaan kun isä talon rakensi, se helpolla päässyt boomeri.
Kellokortit on nykyisinkin käytössä melkein joka paikassa. Lisäksi monissa työpaikoissa menee viikossa ainakin yksi työtunti siihen saamarin työaikaseurannan kirjaamiseen. Eli siis kyllä tiedetään. Se tehdään vain nykyisin itse. Kellokorttiin maistereilla riittää sentään vain sisään ulos. Lounaskin olisi leimavaihtoehto, mutta monet viettää sen lounasajankin töitä tehden. Muuten päivä venyy pitkälle iltaan. Ja se taas ei toimi, koska lapset on haettava viideltä päiväkodista.
Jos jotain jää kesken, niin onneksi koneen voi ottaa kotiin ja jatkaa sitten kotona sitä työpäivää.
Vierailija kirjoitti:
Jokin tutkimus totesi näin (hatara muistikuva): suuret ikäluokat kun ostivat talon (keskipalkalla keskihintaisen) se maksoi heille 3,5 vuoden palkan verran. Nykyään kun ostetaan keskihintainen talo keskipalkalla, sen maksamiseen menee 7v palkat. Eli kyllä suuret ikäluokat pääsivät selkeästi helpommalla tässäkin. Ja sen keskipalkkaisen työn saivat jopa ilman koulutusta, tänä päivänä ei ihan helpolla saa. Työtahtikin hieman eri ja nykylapsien varustus mitä koulu vaatii, on ihan eri tasolla kuin ennen.
Pääsivätkö he helpolla? Siinä suurten ikäluokkien talossa oli muovimatot ja halvat paperitapetit, 1 wc+pesutila, keittiössä ei astianpesukonetta eikä pakastinta saati mikrolle paikkaa. Ei terasseja, ei ilmalämpöpumppua. Jos nykypäivänä tyytyisi samaan tasoon, saisi talonsa vastaavalla hinnalla. Koska keskihintainen talo oli suurille ikäluokille varustetasoltaan aivan toista kuin nyt, niin ei voida vertailla keskihintaista keskipalkalla samaan nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvinvointiyhteiskuntaa yllä pidetään velalla - tämäkin hallitus on väkisin pitänyt Suomea hyvinvointivaltiona ottamalla 37 miljardia lisää velkaa. Velan ansiosta mekin olemme päässeet nauttimaan, mutta lapsilla ei tule olemaan yhtä nautinnollinen tilanne. Velan korot nousevat koko ajan ja jo pelkästään ensi vuonna nousevat puolimiljardia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaako "kovaa työtä" tekevät nyt ruikuttavat maisterit edes tietää, mikä in kellokalle? Miten se hyvä palkka määräytyi?
Totta on että tehdasduunari urakalla hankki paremmin kuin se keskikoulun käynyt pyntätty typykkä toimistossa touhuillessaan kalkkeeripapereiden kanssa.Suurissa ikäluokissa löytyy kaikkia, ministereistä kartanonherroihin, pohjois- karjalasta lähteneisiin duunareihin. Kuka kehittyi hyväpalkkaiseksi duunariksi, joku väsäsi aputöissä huonolla palkalla ikänsä kun ei Ollut kädentaitoja muttei lapsuudenkodissa annettu muitakaan mahdollisuuksia, vaikkapa koulunkäyntiin.
Moni maaltamuuttanut sortui alkoholiin eikä lapsensa pääse kehumaan kun isä talon rakensi, se helpolla päässyt boomeri.Kellokortit on nykyisinkin käytössä melkein joka paikassa. Lisäksi monissa työpaikoissa menee viikossa ainakin yksi työtunti siihen saamarin työaikaseurannan kirjaamiseen. Eli siis kyllä tiedetään. Se tehdään vain nykyisin itse. Kellokorttiin maistereilla riittää sentään vain sisään ulos. Lounaskin olisi leimavaihtoehto, mutta monet viettää sen lounasajankin töitä tehden. Muuten päivä venyy pitkälle iltaan. Ja se taas ei toimi, koska lapset on haettava viideltä päiväkodista.
Jos jotain jää kesken, niin onneksi koneen voi ottaa kotiin ja jatkaa sitten kotona sitä työpäivää.
Eli nykyihminen ei tiedä mikä "kellokalle" on. Se ei tosiaankaan ole sama kuin "kellokortti"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaako "kovaa työtä" tekevät nyt ruikuttavat maisterit edes tietää, mikä in kellokalle? Miten se hyvä palkka määräytyi?
Totta on että tehdasduunari urakalla hankki paremmin kuin se keskikoulun käynyt pyntätty typykkä toimistossa touhuillessaan kalkkeeripapereiden kanssa.Suurissa ikäluokissa löytyy kaikkia, ministereistä kartanonherroihin, pohjois- karjalasta lähteneisiin duunareihin. Kuka kehittyi hyväpalkkaiseksi duunariksi, joku väsäsi aputöissä huonolla palkalla ikänsä kun ei Ollut kädentaitoja muttei lapsuudenkodissa annettu muitakaan mahdollisuuksia, vaikkapa koulunkäyntiin.
Moni maaltamuuttanut sortui alkoholiin eikä lapsensa pääse kehumaan kun isä talon rakensi, se helpolla päässyt boomeri.Kellokortit on nykyisinkin käytössä melkein joka paikassa. Lisäksi monissa työpaikoissa menee viikossa ainakin yksi työtunti siihen saamarin työaikaseurannan kirjaamiseen. Eli siis kyllä tiedetään. Se tehdään vain nykyisin itse. Kellokorttiin maistereilla riittää sentään vain sisään ulos. Lounaskin olisi leimavaihtoehto, mutta monet viettää sen lounasajankin töitä tehden. Muuten päivä venyy pitkälle iltaan. Ja se taas ei toimi, koska lapset on haettava viideltä päiväkodista.
Jos jotain jää kesken, niin onneksi koneen voi ottaa kotiin ja jatkaa sitten kotona sitä työpäivää.
Eli nykyihminen ei tiedä mikä "kellokalle" on. Se ei tosiaankaan ole sama kuin "kellokortti"
Just samaa meinasin kirjoittaa. Kellokalle ei ole kellokortti.
Kellokortin valvoivat työnjohtaja ja palkkakonttori.
Urakoiden hinnat laski työntutkija eli kellokalle. Hän seisoi keskitasoisen työntekijän vieressä, kirjasi kädenliikkeet ja kappaleen valmistumisen ajan ja sitten laski kappaletta kohden urakkahinnan huomioiden niin ettei hyvä tekijä saanut liian hyvää liksaa määrätyllä hinnalla. Hitaat tekivät samaa perustuntipalkalla kun taito ja nopeus eivät riittäneet kellotettuun taksaan.
Nyt jos työntekijä vie "kotiin töitä" hän siis ei ole pärjännyt urakasssaan. Ennen vaan ei voinut vaikka vaiheompelija voinut viedä kotiin töitään jotra olisi saavuttanut x - määrän per päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaako "kovaa työtä" tekevät nyt ruikuttavat maisterit edes tietää, mikä in kellokalle? Miten se hyvä palkka määräytyi?
Totta on että tehdasduunari urakalla hankki paremmin kuin se keskikoulun käynyt pyntätty typykkä toimistossa touhuillessaan kalkkeeripapereiden kanssa.Suurissa ikäluokissa löytyy kaikkia, ministereistä kartanonherroihin, pohjois- karjalasta lähteneisiin duunareihin. Kuka kehittyi hyväpalkkaiseksi duunariksi, joku väsäsi aputöissä huonolla palkalla ikänsä kun ei Ollut kädentaitoja muttei lapsuudenkodissa annettu muitakaan mahdollisuuksia, vaikkapa koulunkäyntiin.
Moni maaltamuuttanut sortui alkoholiin eikä lapsensa pääse kehumaan kun isä talon rakensi, se helpolla päässyt boomeri.Kellokortit on nykyisinkin käytössä melkein joka paikassa. Lisäksi monissa työpaikoissa menee viikossa ainakin yksi työtunti siihen saamarin työaikaseurannan kirjaamiseen. Eli siis kyllä tiedetään. Se tehdään vain nykyisin itse. Kellokorttiin maistereilla riittää sentään vain sisään ulos. Lounaskin olisi leimavaihtoehto, mutta monet viettää sen lounasajankin töitä tehden. Muuten päivä venyy pitkälle iltaan. Ja se taas ei toimi, koska lapset on haettava viideltä päiväkodista.
Jos jotain jää kesken, niin onneksi koneen voi ottaa kotiin ja jatkaa sitten kotona sitä työpäivää.
Eli nykyihminen ei tiedä mikä "kellokalle" on. Se ei tosiaankaan ole sama kuin "kellokortti"
Just samaa meinasin kirjoittaa. Kellokalle ei ole kellokortti.
Kellokortin valvoivat työnjohtaja ja palkkakonttori.
Urakoiden hinnat laski työntutkija eli kellokalle. Hän seisoi keskitasoisen työntekijän vieressä, kirjasi kädenliikkeet ja kappaleen valmistumisen ajan ja sitten laski kappaletta kohden urakkahinnan huomioiden niin ettei hyvä tekijä saanut liian hyvää liksaa määrätyllä hinnalla. Hitaat tekivät samaa perustuntipalkalla kun taito ja nopeus eivät riittäneet kellotettuun taksaan.
Nyt jos työntekijä vie "kotiin töitä" hän siis ei ole pärjännyt urakasssaan. Ennen vaan ei voinut vaikka vaiheompelija voinut viedä kotiin töitään jotra olisi saavuttanut x - määrän per päivä.
Niin? Tuo kyttääminen on kellokortin ja työaikakirjaamisen kanssa ulkoistettu työntekijälle itselleen. Tai kai sitä palkanlaskennassa joku katsoo. Ja jos työtä pitää viedä kotiin, sitä on liikaa. Ennen tehtävää saattoi hoitaa kolme ihmistä, nyt sama määrä ja lisää on yhdellä. Siksi se 8h/pv ei riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle ei ihan aukea, miksi nuorten pitäisi tietää asioita mitä ei enää ole olemassa. Eihän vanhatkaan tiedä yhtään miten maailma nykyisin toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaako "kovaa työtä" tekevät nyt ruikuttavat maisterit edes tietää, mikä in kellokalle? Miten se hyvä palkka määräytyi?
Totta on että tehdasduunari urakalla hankki paremmin kuin se keskikoulun käynyt pyntätty typykkä toimistossa touhuillessaan kalkkeeripapereiden kanssa.Suurissa ikäluokissa löytyy kaikkia, ministereistä kartanonherroihin, pohjois- karjalasta lähteneisiin duunareihin. Kuka kehittyi hyväpalkkaiseksi duunariksi, joku väsäsi aputöissä huonolla palkalla ikänsä kun ei Ollut kädentaitoja muttei lapsuudenkodissa annettu muitakaan mahdollisuuksia, vaikkapa koulunkäyntiin.
Moni maaltamuuttanut sortui alkoholiin eikä lapsensa pääse kehumaan kun isä talon rakensi, se helpolla päässyt boomeri.Kellokortit on nykyisinkin käytössä melkein joka paikassa. Lisäksi monissa työpaikoissa menee viikossa ainakin yksi työtunti siihen saamarin työaikaseurannan kirjaamiseen. Eli siis kyllä tiedetään. Se tehdään vain nykyisin itse. Kellokorttiin maistereilla riittää sentään vain sisään ulos. Lounaskin olisi leimavaihtoehto, mutta monet viettää sen lounasajankin töitä tehden. Muuten päivä venyy pitkälle iltaan. Ja se taas ei toimi, koska lapset on haettava viideltä päiväkodista.
Jos jotain jää kesken, niin onneksi koneen voi ottaa kotiin ja jatkaa sitten kotona sitä työpäivää.
Eli nykyihminen ei tiedä mikä "kellokalle" on. Se ei tosiaankaan ole sama kuin "kellokortti"
Just samaa meinasin kirjoittaa. Kellokalle ei ole kellokortti.
Kellokortin valvoivat työnjohtaja ja palkkakonttori.
Urakoiden hinnat laski työntutkija eli kellokalle. Hän seisoi keskitasoisen työntekijän vieressä, kirjasi kädenliikkeet ja kappaleen valmistumisen ajan ja sitten laski kappaletta kohden urakkahinnan huomioiden niin ettei hyvä tekijä saanut liian hyvää liksaa määrätyllä hinnalla. Hitaat tekivät samaa perustuntipalkalla kun taito ja nopeus eivät riittäneet kellotettuun taksaan.
Nyt jos työntekijä vie "kotiin töitä" hän siis ei ole pärjännyt urakasssaan. Ennen vaan ei voinut vaikka vaiheompelija voinut viedä kotiin töitään jotra olisi saavuttanut x - määrän per päivä.Niin? Tuo kyttääminen on kellokortin ja työaikakirjaamisen kanssa ulkoistettu työntekijälle itselleen. Tai kai sitä palkanlaskennassa joku katsoo. Ja jos työtä pitää viedä kotiin, sitä on liikaa. Ennen tehtävää saattoi hoitaa kolme ihmistä, nyt sama määrä ja lisää on yhdellä. Siksi se 8h/pv ei riitä.
Kyllä ennen saattoi työntutkija seurata myös toimistotyöntekijöitä ja työvaiheiden kestoa.
Itsehan "nuoret polvet"ovat halveksineet ay-liikettä ja työehtosopimuksia. Seuraus on sitten se että "tekevät kolmen työt " ottaen vapaa-ajasta lisää aikaa. Työmarttyyreita.
Ajattele nyt vanhaa aikaa, vaiheompelija tai hitsaaja olisi ottanut työnantajaa miellyttääkseen kotiin töitä saadakseen tehtyä kolmen työt yhden ihmisen palkalla.
Kyllä me boomeri oltiin paljon fiksumpia, työpäivä painettiin eikä pidetty kahvipalavereita, mutta ei tehty ilmaistöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin tutkimus totesi näin (hatara muistikuva): suuret ikäluokat kun ostivat talon (keskipalkalla keskihintaisen) se maksoi heille 3,5 vuoden palkan verran. Nykyään kun ostetaan keskihintainen talo keskipalkalla, sen maksamiseen menee 7v palkat. Eli kyllä suuret ikäluokat pääsivät selkeästi helpommalla tässäkin. Ja sen keskipalkkaisen työn saivat jopa ilman koulutusta, tänä päivänä ei ihan helpolla saa. Työtahtikin hieman eri ja nykylapsien varustus mitä koulu vaatii, on ihan eri tasolla kuin ennen.
Pääsivätkö he helpolla? Siinä suurten ikäluokkien talossa oli muovimatot ja halvat paperitapetit, 1 wc+pesutila, keittiössä ei astianpesukonetta eikä pakastinta saati mikrolle paikkaa. Ei terasseja, ei ilmalämpöpumppua. Jos nykypäivänä tyytyisi samaan tasoon, saisi talonsa vastaavalla hinnalla. Koska keskihintainen talo oli suurille ikäluokille varustetasoltaan aivan toista kuin nyt, niin ei voida vertailla keskihintaista keskipalkalla samaan nyt.
Katson veljeni 60-luvun lopulla rakennettua taloa. ( Siis vanhempi kuin suuret ikäluokat) . Alue on matalaa 100 neliön taloa ( sis. Päätysaunan ja autotallin) , olohuone ja kolme pientä makuuhuonetta, pieni keittiö kuin kerrostalossa. Hyvin pidetty, rakkaudella hoidettu.
Hinta_arvio 60 000 euroa eikä ostajia ole käynyt ees katsomassa. Keskustaan 6 km.
Väärät ovat päätelmäsi. Äitini, sairaanhoitaja teki helppoa työtään eläkeikään saakka. Oli pitkät kahvipaussit, ja hoitsuja tarpeeksi. Työnajntaja ei edes edellyttänyt ylitöitä, eikä niitä olisi ollutkaan, ennemminkin alitöitä. Minä, sama ammatti. En saa millään vakituista sopparia, ihan vain siksi että on kiva pompottaa. Kaikki vuorot joudun tekemään koska pelko on koko ajan persiissä että vakkarihommaan valitaan sitten se maija joka teki kaikki extravuorot ja jousti maailman tappiin asti.
Vierailija kirjoitti:
Miten nuori, tai kukaan muukaan lähtee ilman koulutusta sairaalaan sijaistamaan?
Nykyään kaikkeen vaaditaan se vähintään kolmen vuoden koulutus, eikä töitä välttämättä saa silti.
Missä kasarikuplassa oikein elät?
Tietenkin vaaditaan koulutus.
Mutta sinne kouluun hakeutuu niitä myös paljon tyhjäpäitä, jotka ei pärjää.
Koulutusohjelmat laskevat tavoitteita ja tasoa, että saavat valmistuneista rahaa. Pääasia, että ulos edes joillakin papereilla.
Seuraatko yhtään koulutuskenttää?
Ja sitten enemmistö haluaa yliopistoon tekemään aivotyötä, muttakun se ei riitä tän yhteiskunnan ylläpitoon.
Fyysistä työtä ei arvosteta. Mielummin sit tosiaankin löhötään.
Lahjakkuutta on. Yhteiskunta ehkä ohjaa vähän huonoin suuntaan. Pitäisi maksaa palkkaa työstä. Sitten sinne hakeutuisivat myös lahjakkaat.
Ja fyysistä työtä voisi arvostaa enempi. Vieläkin on vallalla ainakin vanhemmissa se koulutuksen merkitys.
Arvostan itsekin koulutusta, mutta en haahuilua. Hyvä koulutus ja siihen työ..
Ja olisi hyvä ymmärtää mihin työhön itse sopii. Tylyä tehdään mooonta vuotta kuitenkin.
Ja voihan ammattia sitten vaihtaa tai kouluttautua lisää. Arvostan sitä, että mennään konkreettisen kautta. Oppii siten tajuamaan mhin teoriat perustuu.
Moni nuori tekee kyllä kassa ja siivous ja ravintolatyötä kustantaakseen opintojaan.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi monissa työpaikoissa menee viikossa ainakin yksi työtunti siihen saamarin työaikaseurannan kirjaamiseen. Eli siis kyllä tiedetään. Se tehdään vain nykyisin itse.
Mikäs tämmöinen systeemi on?
Jo yli 20 vuotta mulla oli lätkä, jota vilauttamalla kirjautui sisään ja sama homma lähtiessä.
Kuukausittain sai postiinsa lapun, joka oli tulostettu kulunvalvontasoftasta ja siitä näki onko plussalla vai miinuksella.
Ei tosin ihmetyttäis, jos tässäkin asiassa on menty huonompaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nuori, tai kukaan muukaan lähtee ilman koulutusta sairaalaan sijaistamaan?
Nykyään kaikkeen vaaditaan se vähintään kolmen vuoden koulutus, eikä töitä välttämättä saa silti.
Missä kasarikuplassa oikein elät?Älä viisastele, tässä tarkoitetaan todennäköisesti alan opiskelijoita. Toisaalta on paljon töitä, joihin vaaditaan koulutus, mutta joita voitaisiin tehdä ilmankin ja koulutukset ovat pidentyneet aivan turhaan. Tädistäni tuli ylioppilasmerkonomi vuoden koulutuksella ja eläkkeelle jäi pankinjohtajana(myöhemmin se oli kaksi vuotta ja nyt samoihin hommiin vaaditaan tradenomikiulutus).
Moni työ, johon on päässyt ylioppilastutkinnolla tai jollakin merkonomitutkinnolla, vaatii, aivan turhaan, korkeakoulututkinnon. Vähän ristiriitaista, koulutuksia pidennetään, mutta valmistua pitäisi nopeammin. Alemmat korkeakoulututkinnot ovat lähinnä tarkoitettu politiikassa kunnostautuneille johtajanpaikkoja varten.
Merkonomiksi opiskelu kestää 3 vuotta peruskoulun jälkeen. Yo-merkonomiksi opiskelu 5 vuotta, riippuen tietenkin siitä miten kauan lukiossa viettää aikaa.
En kuulu suuriin ikäluokkiin, mutta näköjään jokaisella sukupolvella pitää olla oma halveksunnan ja haukkumisen kohde, jota voi syyllistää omista epäonnistumistaan.
Nyt ne ovat suuret ikäluokat, kun vielä 80-luvulle saakka ne oli sotaveteraanit - miksi lähtivät sotimaa?
Suuret ikäluokat, tuskin ovat voineet itse päättää syntymästään, vaan se on täysin poliittinen tavoite ja päätös.
Suomi menetti sodassa paljon nuoria miehiä, naisia ja lapsia, monet menettivät henkensä ja monen työkyky meni kokonaan, vaikka jäi henkiin. Tarvittiin ylimääräinen sukupolvi.
Suomen jälkeenrakentaminen ja elinkeinoelämä tarvitsi kipeästi työvoimaa, samoi omaishoitajia ja lapsille sijaisperheitä, kun orpoja oli paljon.
Suurien ikäluokkien vanhemmat painostettiin synnyttämään, syntyi suuret ikäluokat, jokainen isänmaalinen ja kunniallinen nainen synnytti perheeseen vähintäin 5-15 lasta, jota tuettiin rahallisesti ja yhteiskunnan arvomaailma pohjautui isoon lapsimäärään. Vielä 2000-luvulle saakka vuosittain presidentin myöntämät kunniamerkit menivät yli 10 lasten äideille. Eikä ollut nainen eikä mikään, jos ei ollut synnyttänyt 10lasta.
Ei ole reilua, syyllistää nykyisiä olosuhteista pelkästään suuria ikäluokkia, sillä aivan muut ovat päättäneet heidän kohtalostaan.
Ja mitä tulee nykyiseen työllisyyteen, syy löytyy teknologiasta, joka on vienyt työpaikkoja ja on yleismaailmallinen ilmiö.
Samoin asumisen suhteen, vaatimustaso on kasvanut. Kuka tämän päivän nuoripari tyytyisi rintamiestalon yläkertaan tai hellahuoneeseen.
Asun rintamiestalossa ja asutaan tässä yhdessä miehen kanssa, mutta vielä 70-luvulle saakka tässä on asunut kolme perhettä. Pihan perillä ulkohuussi ja pihasauna, jota oli lämmitetty kerran viikossa.
Mutta silloin ajettiin ja rahastettiin ihan tosissaan. Nyt siitä on tullut sellaista puuhastelua.