Lue keskustelun säännöt.
HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan
05.08.2022 |
HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan. Tämä on väärä asenne. Ikäänkuin ns suuret ikäluokat ja vähän sen jälkeenkin syntyneet olisivat vain löhöilleet sikarit hampaissa ja konjakkia siemaillen katselleet vierestä, kun omaisuus kasvaa itsestään. Totuus on se, että sen omaisuuden eteen on tehty lujasti töitä. Kaikki tietävät, että into työhön on laskemaan päin ja nuorten arvot ovat erilaiset. Harva nuori nykyään painaa esim koko kesäloman töitä ja tämähän aivan viime uutisten mukaan selittää osaltaan sairaaloiden sijaispulaa. https://www.hs.fi/talous/art-2000008972636.html
Kommentit (989)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkeläisten on hyvä uhossaan muistaa, että ovat täysin nuorempien varassa tässä vaiheessa. Nuoret voi päättää että eiköhän heitä ole kupattu riittämiin, sulkea vanhainkodit, lakata maksamasta eläkkeitä ja ohjata eläkeläiset lähimmän kallion luokse niinkuin aikaisemmin tehtiin. Ihmisten hyväntahtoisuus on ainoa asia miksi sosiaalitukia on.
Vanhainkodit ovat jo suljettu. On vain hoivalaitoksia, joihin pääsee vain ne, jotka eivät enää kotonaan pärjää, jos pääsee.
Et sinäkään tule mitään vanhainkotia koskaan enää näkemään, tuskin hoivalaitostakaan, eläkkeestä puhumattakaan, joten kostosi ei nyt mene maaliin.
Eiköhän suurin osa nyt työiässä olevista ymmärrä tämän. Kun he ovat vanhuksia, hoivaa ei saa edes rahalla. Niinpä 20v sisällä eutanasia tullaan sallimaan. Siihen tulee valtava poliittinen paine vähän samalla tavalla kuin nato-asiassa. Raihnaisille ja sairaille vanhuksille se on houkutteleva vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään eletään kädestä suuhun ja isolla velkarahalla, kun boomereiden aikana piti säästää ja kituuttaen elää. Nyt hoetaan vain, että YOLO, eikä huolta huomisesta.
No ei millään ole mitään väliä. Nauti sinäkin elämästä ja löysää pipoa.
Nykypolvet jättää kaiken yhteiskunnan maksettavaksi, kun boomerit elää omilla rahoillaan.
Eläkkeitä maksetaan 25 miljardia nyt eläkkeelle oleville nyt työssäkäyvien palkoista. Nyt eläkkeellä olevat maksoivat eläkemaksua vain 5 % palkasta, kun nyt se on 25% palkasta.
No ei ole sitten paljon eläkemaksu noussut jos ennen oli 5% ja nyt on 7,15-8.65% palkasta. Miksi yrität väittää että olisi 25% palkasta? Työnantaja suurimman potin maksaa.
"Yksityisalojen eläkemaksusta työntekijän osuus on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 8,65 prosenttia. Työnantajan maksuosuus on keskimäärin 16,95 prosenttia."(Lähde YLE).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen ihmetellyt, että minun ja puolisoni isovanhemmat (syntyneet ennen sotia) ovat käyneet ehkä juuri kansakoulun ja tehneet töitä pienipalkkaisissa duunariammateissa, mutta silti he ovat rakentaneet itse omakotitalot ja mökit järven rannoille. Lainat maksettu nopeasti pois. Varmasti köyhääkin on ollut ja elintaso pienempi, mutta se on voinut siihen aikaan olla sitä tavallista elintasoa, sillä ei ollut kaikkea sitä, mitä nykyään ja nykyajan vaatimuksia.
Sitten taas vanhempamme (50-60-luvuilla syntyneet) ovat vain menneet töihin, tosin duunaritehtäviin ja omistustalot/-asunnot ostettu tai peritty. Lainan maksamiseen on kuitenkin mennyt jo kauemmin.
Me taas olemme yliopistokoulutettuja ja tuntuu mahdottomalta ostaa ikinä (perhe)asuntoa. Ainakaan nykyisestä kotikunnastamme. Mutta olemmehan kuitenkin päätyneet työelämään paljon vanhempina kuin vanhempamme ja isovanhempamme. Ja palkkamme tulee olemaan isompi kuin vanhemmillamme.
No, mutta ei mua nyt ihan hirveästi haittaa, että mulla ei ole mahdollisuutta saada sitä kaikkea, mitä heillä on ollut tai ainakaan yhtä nopeasti. Se on kuitenkin vain rahaa ja materiaa.
Näin se on. Mielestäni on ihan aiheellista ihmetellä, miten ennen duunarit pystyi siihen, mihin nyt ei pysty edes akateemiset. Mikä muuttui ja miksi? Voiko asialle tehdä jotain? Se ei kuitenkaan kannusta yrittämään kun tuntuu että se yrittäminen ei johda mihinkään.
Tehdään pienempiä ja vaatimattomia asuntoja. Rakennusmateriaalina käytetään halpoja materiaaleja, lastulevyä, muovia jne.
Ennen oli Arava-asunnot, joiden mteriaalien käyttöä säännösteltiin ja valvottiin.Vielä tuonne 90-luvulle saakka talopaketit olivat vaatimattomia ja pinta-ala 70-80m2 yleensä 3h +k, nyt myydyt talopaketit ovat laitanaan yli 135m2 ja vielä useampi wc, autokatokset, varastot jne.
Vähän ontuu. 1970-luvulla rakennetut kerrostaloasunnot ovat isoja ja järkevän mallisia. Kolmio 62-68 neliötä. Kunnon keittiö.
Uudet taas pikku kopperoita. Pinta-ala 45neliötä. Hyvä kun sinne makuuhuoneisiin mahtuu edes sänky. Keittiö on olohuoneen yhteydessä ja tila niin pieni että pitää valita haluaako sohvan vai ruokapöydän. Hp kumminkin 300 000e.
Kaikki 70-luvulla rakennetut kolmiot, jotka tiedän ovat tyypillisesti 73-78m2
Vanhempani asuvat nyt eläkkeellä 70-luvulla valmistuneessa 63m2 kaksiossa.
Kaikki ei ole kaikki.
Esim stadissa missä elin 21 ensimmäistä vuottani saattoi yksiö olla 16-32m2, kaksio 30-45m2 ja kolmiot lähti 52 neliöstä! Kukaan tuntemani perhe lapsilukumäärästä riippumatta ei asunut kolmiota isommassa. Tuossa 16m2 yksiössäkin asui 3 henkeä, yhteisvessa oli rappukäytävässä
Sellaisessa 3h/52m2 asuin teini-ikäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Qwerty111 kirjoitti:
Unohdit mainita että ennen sai kaikki halvemmalla ja nyt saa nauttia suurista voitoista. Itse en todennäköisesti pääse nauttimaan edes eläkkeestä, koska joudun tekemään niin vanhaksi töitä. Ainoa eläke mistä pääsen nauttimaan on todennäköisesti sairaseläke!
Ennen myös palkat olivat paljon pienemmät ja rahaa oli vähemmän. Ostovoima on kasvanut huikeasti ja jatkuvasti sitten suurten ikäluokkien nuoruuden.
"Ennen palkast olivat pienemmät" <- unohtui mainita, että silloisella pienemmällä palkalla sai paljon enemmän kuin nykyään.
No miten sen ottaa. Tavallinen televisio saattoi maksaa 1-2 kuukauden palkan. Nyt sellaisen saa 1-2 viikon palkalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä seurasin vierestä, kun vanhemmat rakensivat omakotitalon. Ostivat nk.rakennuspuut pystyyn, kaatoivat, karsivat ja vuokrasivat sahan, jolla sahattiin laudat. Kaikki tehtiin itse, muurari kävi ja sähkömies, mutta kaikki muu itse. Me lapset oltiin illat ja viikonloput rakennuksella mukana. Ja sama juttu oli koko kadunpätkällä. Into oli kova, vuokratonteille rakennettiin. Puhun 1970-luvun alkuvuosista.
Nyt talo on myynnissä hp.78.000. Pikkukaupunki. Ei ole kyselijöitä näkynyt.
Näin on. Hartiapankilla monet rakensivat, sillä se oli ainoa mahdollisuus saada oma koti. Ei ole nykyihmisestä sellaiseen urakkaan.
Jos tuo hartiapankkirakrntaminen olisi ollut ainoa keino saada oma koti, niin miksi suuri osa omistusasunnoista oli ja on kerrostaloissa? Kerrostaloa kun aika harva rakentaa hartiapankilla.
Etkö ole ikinä kuullut aravalainasta :"Järjestelmän avulla on rahoitettu vuosina 1949–2005 kaikkiaan 727 000 asunnon rakentaminen, eli 47 % Suomen noina vuosina rakennetusta asuntokannasta. Vuokra-asuntoja tästä määrästä on 55 %."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli katkerana boomereita kadehtii se, jonka rahkeet ei riitä opiskeluun. Nyt kaikki voivat opiskella niin pitkälle kuin haluavat, jos motivaatio ja äly riittää. Kaikkein helpoimmat työt poistuu automatisoitumisen myötä.
Nykyään työttömillä on tutkinto. Koulutus ei auta nykypäivänä.
Tämä! Puolisolla on 2-3 tutkintoa, mutta eipä vain ole töitä saanut. Tässä sitä kituutetaan yksillä tuloilla.
Suomessa on vallalla edelleen jämähtäminen paikoilleen. Ei osata eikä ainakaan haluta muuttaa työn perässä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollu taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Tämä on täysin väärä katsantokanta eri vuosikymmenien "nautintoihin". Ei voi verrata asioita suoraan. Jos heillä olisi ollut mahdollisuus älypuhelimiin, taulutelevisioihin, matkusteluun ja valmisruokaan niin taatusti olisivat ilman omantunnontuskia ne käyttäneet! Niin mökin Miina 20-luvulla kuin mummosikin 60-luvulla, se on taivahan tosi. Maailma kehittyy ja me sen mukana. Siihen aikaan on varmaan ollut muut tavat rentoutua ja nauttia elämästä. käsitykseni mukaan alkoholi ja huumeet alkoivat siihen aikaan esittää isompaa osaa yhteiskunnassa, baareissa käytiin ahkerasti ja kotibileet olivat SISÄLLÄ TUPAKOIMISINEEN ( lapset myös aina kotona) yleisiä. Töitä varmaan tehtiin joo mutta niin tehdään nykyäänkin, koulutus vaan on nykyään oltava jos meinaa mihinkään töihin. Ei voi enää kävellä tehtaan ovesta sisään ja ilmoittaa tulevansa töihin. Nykyään olet jollain kurjalla 0-sopparilla ja yrität selvitä hengissä vaikka on koulutuskin. Sikäli siihen aikaan on tosiaankin selvitty helpoommalla.
Mitä taas tulee eläkepommiin, hoitajapulaan ja nuorempien sukupolvien haukkumiseen sekä syyllistämiseen, sanoisin että ei se meidän syymme ole että sodan jälkeen sii'ittiin kuin kanit! Miksi se meidän pitää tämäkin ongelma ratkaista? Suuret ikäluokat harrastivat ns. vapaata kasvatusta ja vähät välittivät siitä mitä meistä tulee. Oli avainkaulalapsia paljon. Nyt sitten ei huvita hoitaa meidän lapsia tai edes auttaa, huvittaa matkustella, valittaa " köyhyydestä" ja haukkua nuorempia. Minä joudun tekemään töitä 67-vuotiaaksi asti näillä näkymin. Uskon tosin että kroppa prakaa reilusti ennen sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tunne vuokralla asuvia viiskymppisiä koulutettuja.
Olen 10-lapsisen perheen suurissa ikäluokissa syntynyt. Sisarussarjani tavallisia kansakoulun käyneitä duunareita, pienillä eläkkeillä nyt. Ostimme ensimmäisen omistusasunnon 1998. Vanhemmilla sisaruksillani aikaisemmin kerrostaloasunnot.Mutta kaikkien lapsilla ja lastenlapsilla (40- 65) on hyvät koulutukset, hyvät palkat, elintaso aivan toista kuin meillä harmaasta mökistä lähteneillä vanhemmilla ta isovanhemmilla.
Selvennys: vanhimpien sisarusteni lapsenlapset lähestyy viittäkymmentä , omat lapseni viisissäkymmenissä, kuten suurten ikäluokkien lapset ovat.
No täällä olisi yksi 50+ DI, jolla ei ole ollut varaa omistusasuntoon. Myös lähes viisikymppinen veljeni, joka on tekniikan tohtori, asuu vuokralla.
Sen sijaan kansakoulupohjalta töihin aikoinaan menneet vanhempamme ovat asuneet jo yli 40 vuotta omistusasunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli katkerana boomereita kadehtii se, jonka rahkeet ei riitä opiskeluun. Nyt kaikki voivat opiskella niin pitkälle kuin haluavat, jos motivaatio ja äly riittää. Kaikkein helpoimmat työt poistuu automatisoitumisen myötä.
Nykyään työttömillä on tutkinto. Koulutus ei auta nykypäivänä.
Tämä! Puolisolla on 2-3 tutkintoa, mutta eipä vain ole töitä saanut. Tässä sitä kituutetaan yksillä tuloilla.
Jos haluaa omalle alalleen työllistyä, on hakualueena koko maa.
Jos haluaa pysyä puolison kyljessä ja työllistyä, hakee muitakin kuin oman alan töitä. Henkilökohtaiseksi avustajaksi pääsee ilman koulutusta ja töitä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin tutkimus totesi näin (hatara muistikuva): suuret ikäluokat kun ostivat talon (keskipalkalla keskihintaisen) se maksoi heille 3,5 vuoden palkan verran. Nykyään kun ostetaan keskihintainen talo keskipalkalla, sen maksamiseen menee 7v palkat. Eli kyllä suuret ikäluokat pääsivät selkeästi helpommalla tässäkin. Ja sen keskipalkkaisen työn saivat jopa ilman koulutusta, tänä päivänä ei ihan helpolla saa. Työtahtikin hieman eri ja nykylapsien varustus mitä koulu vaatii, on ihan eri tasolla kuin ennen.
Pääsivätkö he helpolla? Siinä suurten ikäluokkien talossa oli muovimatot ja halvat paperitapetit, 1 wc+pesutila, keittiössä ei astianpesukonetta eikä pakastinta saati mikrolle paikkaa. Ei terasseja, ei ilmalämpöpumppua. Jos nykypäivänä tyytyisi samaan tasoon, saisi talonsa vastaavalla hinnalla. Koska keskihintainen talo oli suurille ikäluokille varustetasoltaan aivan toista kuin nyt, niin ei voida vertailla keskihintaista keskipalkalla samaan nyt.
Katson veljeni 60-luvun lopulla rakennettua taloa. ( Siis vanhempi kuin suuret ikäluokat) . Alue on matalaa 100 neliön taloa ( sis. Päätysaunan ja autotallin) , olohuone ja kolme pientä makuuhuonetta, pieni keittiö kuin kerrostalossa. Hyvin pidetty, rakkaudella hoidettu.
Hinta_arvio 60 000 euroa eikä ostajia ole käynyt ees katsomassa. Keskustaan 6 km.
Suuret ikäluokat on syntyneet noin 1945-50, joten 60-luvun talo ei ole heitä vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi monissa työpaikoissa menee viikossa ainakin yksi työtunti siihen saamarin työaikaseurannan kirjaamiseen. Eli siis kyllä tiedetään. Se tehdään vain nykyisin itse.
Mikäs tämmöinen systeemi on?
Jo yli 20 vuotta mulla oli lätkä, jota vilauttamalla kirjautui sisään ja sama homma lähtiessä.
Kuukausittain sai postiinsa lapun, joka oli tulostettu kulunvalvontasoftasta ja siitä näki onko plussalla vai miinuksella.
Ei tosin ihmetyttäis, jos tässäkin asiassa on menty huonompaan suuntaan.
Kokonaistyöajan seuranta ja käytetyn työajan raportointi eri projekteille on kaksi eri asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nykyjään pitää joka jumalan hommaan käydä joku kurssi/koulutus silkkaa rahastusta.
Kyllä. Ja yhä useampaan työhön tarvitsee sekä koulutuksen että läjän lupia ja kortteja. Montaakaan työtä ei ole johon voisi vain mennä.
Kuka lienee keksinyt tämänkin naurettavuuden. Ei ennen raksallakaan mitään lupia tarvittu. Jos nyt vasaran tunnisti niin se oli riittävä tietotaito alkuun.
Työ ei enää opeta tekijää, vaan palkattavan henkilön pitäisi olla iältään 20v korkeakoulutettu mielellään vähintään 10v työkokemuksella ja lapset hankittuna. Muuten joudutaan mahdollisesti käyttämään aikaa asioiden opettamiseen.
Sen on "keksinyt" teknologia ja on yleismaailmallinen ilmiö.
Sinäkin varmaan näppäilet älypuhelimella, etkä lähetä ystävälle kirjettä, joka työllistäisi postia ja monia muita välillisesti..
Raksalla ei enää tarvita lautapoikia, kun nosturit kuljettavat tavarat ja nostot. Samoin nostopojat, jotka selässään vei tiilejä ja harkkoja käsivoimin krs-talon 5krs. Samoin julkisivut ja muut maslaustyöt hoidetaan koneilla ja ruiskulla, kun se ennen tapahtui käsivoimin pensselillä.
Jos halutaan avustavat työt takaisin, johon ei tarvita koulutusta ja ammattitaitoa, olisi teknologia ajettava alas ja palattava käsityövoimaan.
Ja sitä voi aluksi kokeilla esim. luopumalla astian-ja pyykinpesukoneesta, jolloin tiskarit saadaan suurkeittiöihin ja pyykkärit rannalle.
Jep. Moni työllistyy nykyään alalla, mikä keksii keinoja työllisyyden vähenemiseen ja työttömyyden lisääntymiseen.
Sitten ihmetellään, mihin ne luvatut työpaikat hävisivät suurten ikäpolvien siirtyessä eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Popsikaa nyt vaan säännöllisesti ne pillerinne, että kestätte tilanteen. Sitä kylvää, mitä niittää puolin ja toisin. Sorry, boomeritkaan ei voi, eikä halua enää auttaa teitä kiittämättömiä narisijoita. Joten, olkaapa hyvä, ohjakset ovat nyt teillä, antakaa mennä. Onhan teillä hyvä boomereita halveksiva johto apunanne.
Ehdotan takautuvaa eläkemaksua boomereiden poskettomien eläkkeiden maksamiseksi. Pidätetään nykyeläkkeistä. Ai ei sovi vai?
Kyllä sopiu lapsilulta, mutta sinun verosi nousevat, kun minunnpitää mennä toimeentuloluukulle.
T.mummeli bruttoeläke 1000 eLienet jo tuolla eläkkeellä oikeutettu toimeentulotukeen. Vuokran jälkeen pitäisi mummelilla olla vielä 500+ euroa peruselämiseen. Sen saa Kelasta, jos vain viitsii täyttää kaavakkeet.
Ei kai vaan mummelilla ole omistusasuntoa, jota säästetään lastenlapsille siinä sivussa kituuttaen? Siinä tapauksessa on turha kitistä.
Suomessa pitää koko työikänsä kituuttaa, että saa ostettua ja maksettua itselleen asunnon, jossa on varaa asua eläkkeelläkin, kun tulot putoavat.
Sitten kun ei olekaan varaa, esimerkiksi puolison kuoltua, ihminen jää yksin ja vaikle apua. Sen sijaan, että yhteiskunta auttaisi, se asunto pitäisikin myydä ja alkaa maksamaan asumisesta vuokralla vielä enemmän.
Sitten kyllä yhteiskunnan rahahanat aukeavat, kun raha meneekin vuokraloordin taskuun.Jos vielä kerrot, missä muussa maassa ei näin olisi?
Väittäisin, suurimmalla osalla maapallon väestöstä oma asunto jää haaveeksi, toisin kuin Suomessa, jokaisella on mahdollisuus ostaa jostakin päin Suomea oma asunto. Itä-Suomessa omistaja vaihtuu eurolla.
Ero on siinä, että Suomessa on asuntojrn hintataso karannut käsistä. Helsingin pikkukaupungissa joutuu maksamaan suutkauoungin hintoja. Eipä ihme, että työpaikoista huolimatta Hrlsingistäkin on tullut muuttotappiokunta.
Mitä tulee joihinkin maakunnissa oleviin euron asuntoihin, niin pitäisi saada se toimeentulokin jostain revittyä. Vaikka asuminen olisi täysin ilmaista, tarvitaan silti työpaikka, jolla tienata elanto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä seurasin vierestä, kun vanhemmat rakensivat omakotitalon. Ostivat nk.rakennuspuut pystyyn, kaatoivat, karsivat ja vuokrasivat sahan, jolla sahattiin laudat. Kaikki tehtiin itse, muurari kävi ja sähkömies, mutta kaikki muu itse. Me lapset oltiin illat ja viikonloput rakennuksella mukana. Ja sama juttu oli koko kadunpätkällä. Into oli kova, vuokratonteille rakennettiin. Puhun 1970-luvun alkuvuosista.
Nyt talo on myynnissä hp.78.000. Pikkukaupunki. Ei ole kyselijöitä näkynyt.
Näin on. Hartiapankilla monet rakensivat, sillä se oli ainoa mahdollisuus saada oma koti. Ei ole nykyihmisestä sellaiseen urakkaan.
Jos tuo hartiapankkirakrntaminen olisi ollut ainoa keino saada oma koti, niin miksi suuri osa omistusasunnoista oli ja on kerrostaloissa? Kerrostaloa kun aika harva rakentaa hartiapankilla.
Kyllä nekin rakennettiin ihan itse. Tulevat omistajat oli aina viikonloppuisin aamusta yöhön työssä. Lapset kantoi tavaroita ja vaimot keitteli kahvia ja soppaa retkikeittimillä tulevan grillikatoksen paikalla. Eikä valitettu.
Että sellainen iltasatu keskellä oäivää.
Hhhoooooh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollu taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Tämä on täysin väärä katsantokanta eri vuosikymmenien "nautintoihin". Ei voi verrata asioita suoraan. Jos heillä olisi ollut mahdollisuus älypuhelimiin, taulutelevisioihin, matkusteluun ja valmisruokaan niin taatusti olisivat ilman omantunnontuskia ne käyttäneet! Niin mökin Miina 20-luvulla kuin mummosikin 60-luvulla, se on taivahan tosi. Maailma kehittyy ja me sen mukana. Siihen aikaan on varmaan ollut muut tavat rentoutua ja nauttia elämästä. käsitykseni mukaan alkoholi ja huumeet alkoivat siihen aikaan esittää isompaa osaa yhteiskunnassa, baareissa käytiin ahkerasti ja kotibileet olivat SISÄLLÄ TUPAKOIMISINEEN ( lapset myös aina kotona) yleisiä. Töitä varmaan tehtiin joo mutta niin tehdään nykyäänkin, koulutus vaan on nykyään oltava jos meinaa mihinkään töihin. Ei voi enää kävellä tehtaan ovesta sisään ja ilmoittaa tulevansa töihin. Nykyään olet jollain kurjalla 0-sopparilla ja yrität selvitä hengissä vaikka on koulutuskin. Sikäli siihen aikaan on tosiaankin selvitty helpoommalla.
Mitä taas tulee eläkepommiin, hoitajapulaan ja nuorempien sukupolvien haukkumiseen sekä syyllistämiseen, sanoisin että ei se meidän syymme ole että sodan jälkeen sii'ittiin kuin kanit! Miksi se meidän pitää tämäkin ongelma ratkaista? Suuret ikäluokat harrastivat ns. vapaata kasvatusta ja vähät välittivät siitä mitä meistä tulee. Oli avainkaulalapsia paljon. Nyt sitten ei huvita hoitaa meidän lapsia tai edes auttaa, huvittaa matkustella, valittaa " köyhyydestä" ja haukkua nuorempia. Minä joudun tekemään töitä 67-vuotiaaksi asti näillä näkymin. Uskon tosin että kroppa prakaa reilusti ennen sitä.
Tämä on täyttä totta. Jos isot ikäluokat eläisivät nuoruuttaan nyt, heilläkin olisi älypuhelimet, taulutelkkarit ja pelikoneet. Mitään muuta on turha väittää.
Ja miksi esimerkiksi maalari maalaisi nykyisin jotenkin perustavalla tavalla eri tavalla kuin ennen? Mikä siitä boomermaalarista tekee paremman tai ahkeramman kuin milleniaalimaalarista?
Ja eittämättä paljon töitä tehdään tietokoneella nykyisin. Tai muilla koneilla. Mutta ei tekijöitäkään ole yhtä paljon. Jos ennen yksi boomeri oli pomo ja toinen tämän sihteeri, niin nyt yksi milleniaali tekee näiden molempien työt ja sen oman ydinalan lisäksi pitää hallita tietokoneet ja useampi ohjelma. Mielellään myös pikkuisen korjailua, koska muuten työaikaa menee järjettömästi it-tuen odotteluun. Ei valkokaulusboomerikaan ole yhtään parempi tai ahkerampi, kuin valkokaulusmilleniaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen ihmetellyt, että minun ja puolisoni isovanhemmat (syntyneet ennen sotia) ovat käyneet ehkä juuri kansakoulun ja tehneet töitä pienipalkkaisissa duunariammateissa, mutta silti he ovat rakentaneet itse omakotitalot ja mökit järven rannoille. Lainat maksettu nopeasti pois. Varmasti köyhääkin on ollut ja elintaso pienempi, mutta se on voinut siihen aikaan olla sitä tavallista elintasoa, sillä ei ollut kaikkea sitä, mitä nykyään ja nykyajan vaatimuksia.
Sitten taas vanhempamme (50-60-luvuilla syntyneet) ovat vain menneet töihin, tosin duunaritehtäviin ja omistustalot/-asunnot ostettu tai peritty. Lainan maksamiseen on kuitenkin mennyt jo kauemmin.
Me taas olemme yliopistokoulutettuja ja tuntuu mahdottomalta ostaa ikinä (perhe)asuntoa. Ainakaan nykyisestä kotikunnastamme. Mutta olemmehan kuitenkin päätyneet työelämään paljon vanhempina kuin vanhempamme ja isovanhempamme. Ja palkkamme tulee olemaan isompi kuin vanhemmillamme.
No, mutta ei mua nyt ihan hirveästi haittaa, että mulla ei ole mahdollisuutta saada sitä kaikkea, mitä heillä on ollut tai ainakaan yhtä nopeasti. Se on kuitenkin vain rahaa ja materiaa.
Näin se on. Mielestäni on ihan aiheellista ihmetellä, miten ennen duunarit pystyi siihen, mihin nyt ei pysty edes akateemiset. Mikä muuttui ja miksi? Voiko asialle tehdä jotain? Se ei kuitenkaan kannusta yrittämään kun tuntuu että se yrittäminen ei johda mihinkään.
Tehdään pienempiä ja vaatimattomia asuntoja. Rakennusmateriaalina käytetään halpoja materiaaleja, lastulevyä, muovia jne.
Ennen oli Arava-asunnot, joiden mteriaalien käyttöä säännösteltiin ja valvottiin.Vielä tuonne 90-luvulle saakka talopaketit olivat vaatimattomia ja pinta-ala 70-80m2 yleensä 3h +k, nyt myydyt talopaketit ovat laitanaan yli 135m2 ja vielä useampi wc, autokatokset, varastot jne.
Vähän ontuu. 1970-luvulla rakennetut kerrostaloasunnot ovat isoja ja järkevän mallisia. Kolmio 62-68 neliötä. Kunnon keittiö.
Uudet taas pikku kopperoita. Pinta-ala 45neliötä. Hyvä kun sinne makuuhuoneisiin mahtuu edes sänky. Keittiö on olohuoneen yhteydessä ja tila niin pieni että pitää valita haluaako sohvan vai ruokapöydän. Hp kumminkin 300 000e.
Kaikki 70-luvulla rakennetut kolmiot, jotka tiedän ovat tyypillisesti 73-78m2
Vanhempani asuvat nyt eläkkeellä 70-luvulla valmistuneessa 63m2 kaksiossa.
Kaikki ei ole kaikki.
Esim stadissa missä elin 21 ensimmäistä vuottani saattoi yksiö olla 16-32m2, kaksio 30-45m2 ja kolmiot lähti 52 neliöstä! Kukaan tuntemani perhe lapsilukumäärästä riippumatta ei asunut kolmiota isommassa. Tuossa 16m2 yksiössäkin asui 3 henkeä, yhteisvessa oli rappukäytävässä
Sellaisessa 3h/52m2 asuin teini-ikäni.
Oliko noi kaikki oikeasti rakennettu 1970-luvulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi monissa työpaikoissa menee viikossa ainakin yksi työtunti siihen saamarin työaikaseurannan kirjaamiseen. Eli siis kyllä tiedetään. Se tehdään vain nykyisin itse.
Mikäs tämmöinen systeemi on?
Jo yli 20 vuotta mulla oli lätkä, jota vilauttamalla kirjautui sisään ja sama homma lähtiessä.
Kuukausittain sai postiinsa lapun, joka oli tulostettu kulunvalvontasoftasta ja siitä näki onko plussalla vai miinuksella.
Ei tosin ihmetyttäis, jos tässäkin asiassa on menty huonompaan suuntaan.
Kokonaistyöajan seuranta ja käytetyn työajan raportointi eri projekteille on kaksi eri asiaa.
Mä ainakin aamulla leimaan sisään, päivällä lounaalle, lounaalta sisään ja päivän jälkeen ulos. Ja viimeisenä tekonani ennen ulos kirjautumista naputan ohjelmaan mitä päivän aikana olen tehnyt. Siis: arkistointi 1h 5min, asiaan x perehtyminen 2h, asian x valmistelu 2h 28 min jnejne. Aivan järjetöntä tuo on, mutta näin eräässä valtion virastossa pitää toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen ihmetellyt, että minun ja puolisoni isovanhemmat (syntyneet ennen sotia) ovat käyneet ehkä juuri kansakoulun ja tehneet töitä pienipalkkaisissa duunariammateissa, mutta silti he ovat rakentaneet itse omakotitalot ja mökit järven rannoille. Lainat maksettu nopeasti pois. Varmasti köyhääkin on ollut ja elintaso pienempi, mutta se on voinut siihen aikaan olla sitä tavallista elintasoa, sillä ei ollut kaikkea sitä, mitä nykyään ja nykyajan vaatimuksia.
Sitten taas vanhempamme (50-60-luvuilla syntyneet) ovat vain menneet töihin, tosin duunaritehtäviin ja omistustalot/-asunnot ostettu tai peritty. Lainan maksamiseen on kuitenkin mennyt jo kauemmin.
Me taas olemme yliopistokoulutettuja ja tuntuu mahdottomalta ostaa ikinä (perhe)asuntoa. Ainakaan nykyisestä kotikunnastamme. Mutta olemmehan kuitenkin päätyneet työelämään paljon vanhempina kuin vanhempamme ja isovanhempamme. Ja palkkamme tulee olemaan isompi kuin vanhemmillamme.
No, mutta ei mua nyt ihan hirveästi haittaa, että mulla ei ole mahdollisuutta saada sitä kaikkea, mitä heillä on ollut tai ainakaan yhtä nopeasti. Se on kuitenkin vain rahaa ja materiaa.
Näin se on. Mielestäni on ihan aiheellista ihmetellä, miten ennen duunarit pystyi siihen, mihin nyt ei pysty edes akateemiset. Mikä muuttui ja miksi? Voiko asialle tehdä jotain? Se ei kuitenkaan kannusta yrittämään kun tuntuu että se yrittäminen ei johda mihinkään.
Tehdään pienempiä ja vaatimattomia asuntoja. Rakennusmateriaalina käytetään halpoja materiaaleja, lastulevyä, muovia jne.
Ennen oli Arava-asunnot, joiden mteriaalien käyttöä säännösteltiin ja valvottiin.Vielä tuonne 90-luvulle saakka talopaketit olivat vaatimattomia ja pinta-ala 70-80m2 yleensä 3h +k, nyt myydyt talopaketit ovat laitanaan yli 135m2 ja vielä useampi wc, autokatokset, varastot jne.
Vähän ontuu. 1970-luvulla rakennetut kerrostaloasunnot ovat isoja ja järkevän mallisia. Kolmio 62-68 neliötä. Kunnon keittiö.
Uudet taas pikku kopperoita. Pinta-ala 45neliötä. Hyvä kun sinne makuuhuoneisiin mahtuu edes sänky. Keittiö on olohuoneen yhteydessä ja tila niin pieni että pitää valita haluaako sohvan vai ruokapöydän. Hp kumminkin 300 000e.
Kaikki 70-luvulla rakennetut kolmiot, jotka tiedän ovat tyypillisesti 73-78m2
Vanhempani asuvat nyt eläkkeellä 70-luvulla valmistuneessa 63m2 kaksiossa.
Kaikki ei ole kaikki.
Esim stadissa missä elin 21 ensimmäistä vuottani saattoi yksiö olla 16-32m2, kaksio 30-45m2 ja kolmiot lähti 52 neliöstä! Kukaan tuntemani perhe lapsilukumäärästä riippumatta ei asunut kolmiota isommassa. Tuossa 16m2 yksiössäkin asui 3 henkeä, yhteisvessa oli rappukäytävässä
Sellaisessa 3h/52m2 asuin teini-ikäni.
Etuovi.comin haulla löytyy tällä hetkellä 1354 vuosina 1970-1979 rakennettua kerrostalo-kolmiota.
Niistä 20 eli noin 1.5% on 60m2 tai sen alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä seurasin vierestä, kun vanhemmat rakensivat omakotitalon. Ostivat nk.rakennuspuut pystyyn, kaatoivat, karsivat ja vuokrasivat sahan, jolla sahattiin laudat. Kaikki tehtiin itse, muurari kävi ja sähkömies, mutta kaikki muu itse. Me lapset oltiin illat ja viikonloput rakennuksella mukana. Ja sama juttu oli koko kadunpätkällä. Into oli kova, vuokratonteille rakennettiin. Puhun 1970-luvun alkuvuosista.
Nyt talo on myynnissä hp.78.000. Pikkukaupunki. Ei ole kyselijöitä näkynyt.
Näin on. Hartiapankilla monet rakensivat, sillä se oli ainoa mahdollisuus saada oma koti. Ei ole nykyihmisestä sellaiseen urakkaan.
Jos tuo hartiapankkirakrntaminen olisi ollut ainoa keino saada oma koti, niin miksi suuri osa omistusasunnoista oli ja on kerrostaloissa? Kerrostaloa kun aika harva rakentaa hartiapankilla.
Kyllä nekin rakennettiin ihan itse. Tulevat omistajat oli aina viikonloppuisin aamusta yöhön työssä. Lapset kantoi tavaroita ja vaimot keitteli kahvia ja soppaa retkikeittimillä tulevan grillikatoksen paikalla. Eikä valitettu.
Että sellainen iltasatu keskellä oäivää.
Montako taloa itse olet rakentanut. Veikkaanpa ettet yhtään.
Tämä! Puolisolla on 2-3 tutkintoa, mutta eipä vain ole töitä saanut. Tässä sitä kituutetaan yksillä tuloilla.