Maalla asumisen huonot puolet tänne!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Äärimmäisen rajatut tai usein kokonaan puuttuvat palvelut

- Äärimmäisen rajatut harrastusmahdollisuudet lapsille

- Ei julkista liikennettä, kulkeminen aina ja joka kelillä omalla autolla

- Pitkät etäisyydet ja hankala lähteä esim. matkoille

- Tylsät ulkoilumahdollisuudet (talousmetsää ja pellonlaitaa)

- Ahdistavat, pienet ja nurkkakuntaiset piirit

- Asunto ei säilytä saati nosta arvoaan, eikä sitä saa tarvittaessa välttämättä edes myytyä

- Työpaikat todella vähissä ja nekin vähät usein kaukana

- Poliisi, ambulanssi ja paloauto yleensä kaukana

Onpas nyt ollut äärimmäistä.

Jep, sellaista siellä maalla on. Ja ihan omakohtaisesta kokemuksesta puhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lunta saa kolailla itsekin aika tavalla vaikka joku muu auraisi ne tiet maksua vastaan.

Ei tarvi kolailla, kun on siihen sopiva työkalu. Esim traktori.

Ja paljonko se traktori sitten maksaa, pienestäkin saa maksaa kymmeniä tuhansia. Siihen päälle käyttökoulutus, polttoaineet, varaosat, vakuutus, huollot ym.

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla asuvat sukulaisteinit ainakin kovasti vannovat muuttavansa ihmisten ilmoille heti kun pystyvät. Maaseudulla ei kuulemma ole heille mitään tekemistä eikä mahdollisuutta harrastaa juuri mitään. Itse kyllä viihtyisin, mutta noille teineille tuntuu olevan erittäin ahdistava asuinpaikka. Onneksi pääsevät muutaman vuoden päästä muualle opiskelemaan, kunhan ensin reissaavat kolme vuotta luokiomatkoja bussilla pari tuntia päivässä.

Niinhän ne teinit aina tekee. Kuitenkin aika monet opiskeluiden jälkeen alkavat nähdä myös ne positiiviset puolet omasta kotipaikastaan ja muuttavat takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla asuvat sukulaisteinit ainakin kovasti vannovat muuttavansa ihmisten ilmoille heti kun pystyvät. Maaseudulla ei kuulemma ole heille mitään tekemistä eikä mahdollisuutta harrastaa juuri mitään. Itse kyllä viihtyisin, mutta noille teineille tuntuu olevan erittäin ahdistava asuinpaikka. Onneksi pääsevät muutaman vuoden päästä muualle opiskelemaan, kunhan ensin reissaavat kolme vuotta luokiomatkoja bussilla pari tuntia päivässä.

Niinhän ne teinit aina tekee. Kuitenkin aika monet opiskeluiden jälkeen alkavat nähdä myös ne positiiviset puolet omasta kotipaikastaan ja muuttavat takaisin.

No ei vastaavasti Helsingissä asuvat sukulaisteinit ole mihinkään muuttamassa, vaan aikovat opiskellakin kotikaupungissaan. Harrastuksiakin heillä on laidasta laitaan. Sinänsä voisi tehdä toki ihan hyvää muuttaa opiskelemaan jonnekin muualle, mutta eivät tunnu näkevän sille tarvetta.

Minä aina ikäni kaupungeissa asuvana muutin maalle 1,5 vuotta sitten vanhaan omakotitaloon miehen suvulta jääneeseen taloon. Kirkonkylälle on meiltä matkaa 18 km ja lähimpään kaupunkiin 35 km.

Halusit huonot puolet:

Autolla liikkuminen joka paikkaan (tulee kalliiksi näillä bensan hinnoilla.) Tosin pyrimme hoitamaan asiat kerralla ja käymme kaupassa ja kylän kuntosalilla samalla 2 kertaa viikossa.

Pimeys ja lumityöt. Mies ajaa traktorilla lumet ja siihen menee paljon aikaa. Onneksi naapuri ajaa välillä myös meidän kotitietä.

Hiiret, myyrät jne. Yksi pääsi sisälle ja asui meillä monta viikkoa ennen kuin meni luokkiin. Ostamme kissan syksyllä.

Etäisyys ystäviin ja läheisiin. Ystävien ja lapsuudenperheen luo pitää matkustaa erikseen. Onneksi olen melko introvertti niin viihdyn itsekseni.

Palvelut kaukana. Ei pääse noin vaan elokuviin, kahville, kauppoihin, syömään ravintolaan jne.

Nämä tulee mieleen, mutta kuten huomasit niin niihinkin ollaan ratkaisuja löydetty.

Hyvät puolet onkin sitten oma rauha, hiljaisuus (nukun 100 kertaa paremmin täällä kuin kaupungissa), luonnon kauneus, pihalla puuhailu, uinti mahdollisuus omassa rannassa 500 m päässä.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muuttaa noin 20-30 km isosta kaupungista maaseudun ja kaupungin rajamaille. Itse ostin mummon mökin joka maksoi 30k eli ei ole ikuista velkaloukkua. Mielellään paikka joka on piha täysin villiintynyt. Laitoin tontin kuntoon ja nyt kaikki täällä käyneet sanovat että paikka on kuin satukirjasta. En ollut ennen asunut maalla ja nyt 4 vuoden jälkeen tiedän että täältä en ikinä enää muuta pois.

Et muuten kauaa asu kun mökkisi menee parin vuoden päästä energiatehokkuusvaatimusten takia asumiskieltoon

Muuttaisin maalle vasta kun lapset on aikuisia, jos mieli sinne vielä halajaa.

Kyllä se teininä keljutti lähteä klo 6 jälkeen lompsimaan pari kilometriä lähimmälle bussipysäkille ja körötellä tunti bussilla, jotta pääsi kahdeksaksi opinahjoon. Lisäksi kotiin palatessa busseja kulki harvakseltaan, joten usein saavuin takaisin kotiin siinä kuuden maissa illalla. Ei siinä varsinaisesti harrastuksia kaipaillut, kun ei niille ollut aikaa.

Mua itseäni tympisi se jatkuva autolla joka paikkaan meneminen.[/quote]

Kaupungissa moni ei kulje edes kilometrin matkaa enää ilman autoa, maalla sentään kuljettiin uimarannellekin 5 kilometrin päähän pyörällä.

Vierailija kirjoitti:

Huonoin puoli maalla on se että naapurit tietää sinun asiat paremmin kuin sinä itse ja keräilevät asioistasi kylillä.

mitä haitaa siitä on, koko kylä tietää, että olen paras ja komein eikä minulla ole mitään huonoja puolia, ei haittaa!!!

Vierailija kirjoitti:

Tulee tosi kalliiksi kun kaikkialle on hirveä matka.

Taloja saa maalta "ilmaiseksi" ja lämmityksen oman metsän puilla ja perunat ja munat sun muut puoli-ilmaiseksi naapureilta, ei paljoa rahaa tarvi, eikä missään käydä, ei edes töissä, varsinkin kun kaupunkikämpän myynnissä jää muutama satatonnia ylimääräistä vaihdon yhteydessä.

Pitkät matkat joka paikkaan alkaa nakertaa. Kokemusta on.

Monille mökkialueiden pimeys tulee yllätyksenä kun moni ei niillä seuduilla liiku kuin kesällä, pitkä pimeys alkaa syys-lokakuussa ja päättyy joskus toukokuussa kun ei ole tievaloja eikä muitakaan valonlähteitä.

Kaikki muu on jo mainittu, mutta lisään vielä: Huonot tiet. Moni kaupunkilainen ei tajua, että syrjäkylillä tiet ovat liukkailla talvikeleillä, lumipyryssä ja keväällä kelirikon aikana sellaisessa kunnossa, että voi oikeasti mennä pari, kolme päivää, että kotoa ei pääse mihinkään tai jos lähtee, niin omalla vastuulla, lapio ja hiekkasäkki takakontissa ja matkaan kuluu madellen järkyttävän paljon aikaa. Sivukylien sivutiet ovat viimeisenä listalla, kun kaupunki järjestää aurausta ja hiekoitusta. 

maalla liikkuu eläimiä, pihoilla voi kulkea karhuja ja susia, näitä ei tottumaton pimeässä edes huomaa

Jännä juttu, että kaupungissa asuen olen saanut olla aivan rauhassa elämäni ja asioideni kanssa. Maaseudulla se ei niinkään onnistunut. Aina joku juoruamassa ja ihmettelemässä jotain. Ongelma on nimenomaan siinä, että kaikki tuntevat toisensa. Ohis.

Vierailija kirjoitti:

Maalla on aina vähemmän harrastusmahdollisuuksia. Sekä lapsille että aikuisille. Lisäksi pienessä paikassa kaikki tuppaa tietämään kaikkien asiat. Itse en kestäisi sellaista.

Mua itseäni tympisi se jatkuva autolla joka paikkaan meneminen.

No ei edes Espoossa kukaan elä ilman autoa.

Asun maalla.

Ainoat huonot puolet:

Lähimpään kauppaan 50km.

Ja toi 50km on siis lähes kokonaan kapeaa hiekkatietä. Talvella varsinkin aika hankala matka.

Toisaalta olen onnellinen että asun kaukana ihmisistä.

Toinen huono puoli että jos jotain sattuisi niin apua ei olisi tulossa.(toisaalta täällä on paljon turvallisempaa kuin olisi esim. Kaupungin keskustassa tai lähiössä.)

Vierailija kirjoitti:

Mua itseäni tympisi se jatkuva autolla joka paikkaan meneminen.

Kaupungissa moni ei kulje edes kilometrin matkaa enää ilman autoa, maalla sentään kuljettiin uimarannellekin 5 kilometrin päähän pyörällä.

Pötyä.

Vierailija kirjoitti:

Minä aina ikäni kaupungeissa asuvana muutin maalle 1,5 vuotta sitten vanhaan omakotitaloon miehen suvulta jääneeseen taloon. Kirkonkylälle on meiltä matkaa 18 km ja lähimpään kaupunkiin 35 km.

Halusit huonot puolet:

Autolla liikkuminen joka paikkaan (tulee kalliiksi näillä bensan hinnoilla.) Tosin pyrimme hoitamaan asiat kerralla ja käymme kaupassa ja kylän kuntosalilla samalla 2 kertaa viikossa.

Pimeys ja lumityöt. Mies ajaa traktorilla lumet ja siihen menee paljon aikaa. Onneksi naapuri ajaa välillä myös meidän kotitietä.

Hiiret, myyrät jne. Yksi pääsi sisälle ja asui meillä monta viikkoa ennen kuin meni luokkiin. Ostamme kissan syksyllä.

Etäisyys ystäviin ja läheisiin. Ystävien ja lapsuudenperheen luo pitää matkustaa erikseen. Onneksi olen melko introvertti niin viihdyn itsekseni.

Palvelut kaukana. Ei pääse noin vaan elokuviin, kahville, kauppoihin, syömään ravintolaan jne.

Nämä tulee mieleen, mutta kuten huomasit niin niihinkin ollaan ratkaisuja löydetty.

Hyvät puolet onkin sitten oma rauha, hiljaisuus (nukun 100 kertaa paremmin täällä kuin kaupungissa), luonnon kauneus, pihalla puuhailu, uinti mahdollisuus omassa rannassa 500 m päässä.

Hyvä puoli ylipäätään se, että tuntee olevansa osa luontoa ja täällä on ihana tarkkailla luonnon kiertokulkua. En vieläkään ole kyllästynyt maisemiin ja luonnon kauneuteen täällä. Omalta pihalta pääsee suoraan hiihtämään ja talvella private avantoon uimaan. Tilaa on hengittää ja elää. Omalta pihalta voi bongata kauniita, kettuja, jäniksiä, oravia, kurkia, joutsenia. Täällä voi kasvatella vihanneksia ja yrttejä, marjoja ja kukkia. Kalastaa myös.