Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Maalla asumisen huonot puolet tänne!
03.08.2022 |
Puolisolla on aivan hirveä hinku ja päähänpinttymä muuttaa maalle. Haikailee pilkkahinnalla löytyvistä isoista taloista ja puutarhasta, luonnonrauhasta, siitä että saisi omassa pihassa olla niin kuin tykkää vailla huolta naapureista ja niiden katseista...
Tajuan asian plussapuolet, mutta minua epäilyttää. En ole ikinä asunut maalla, mikäli keskisuuren kirkonkylän asuntoaluetta sellaiseksi ei lasketa. Se nyt on selvää, että huonoja puolia on esim. auton tarve ja kallis bensa, kauppa kaukana jne, mutta mitä muita huonoja puolia maalla asumisessa on?
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Mua itseäni tympisi se jatkuva autolla joka paikkaan meneminen.
Kaupungissa moni ei kulje edes kilometrin matkaa enää ilman autoa, maalla sentään kuljettiin uimarannellekin 5 kilometrin päähän pyörällä.
En tiedä missä kaupungissa mennään kilometrin matkat autolla. Kyllä ne yleensä kävellään, pyöräillään tai mennään julkisilla. Ei kukaan jaksa alkaa etsimään parkkipaikkaa noin lyhyen matkan takia. Itsellä tulee ainakin liikuttua paljon enemmän kaupungissa asuttaessa kuin maalla. Siihen autoiluun tottui, joten joka paikkaan meni autolla. Ja kyllä sen nytkin huomaa, kuinka pienetkin kävelymatkat ahdistavat autoililjoita. Kauhea rutina jos parkkipaikkoja keskitetään ja omaan työmatkaan tuleekin se 5 min kävelyä lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee tosi kalliiksi kun kaikkialle on hirveä matka.
Taloja saa maalta "ilmaiseksi" ja lämmityksen oman metsän puilla ja perunat ja munat sun muut puoli-ilmaiseksi naapureilta, ei paljoa rahaa tarvi, eikä missään käydä, ei edes töissä, varsinkin kun kaupunkikämpän myynnissä jää muutama satatonnia ylimääräistä vaihdon yhteydessä.
Ei sillä satatonnisella tai kahdellakaan ihan hirveän pitkään elätetä perhettä, että kyllä se joku työpaikka kannattaa maallakin olla. Ja ihanko oikeasti sinun unelmasi on muuttaa landelle ja olla tekemättä mitään? Kun siellä ei tosiaan ole niitä harrastusmahdollisuuksia ihan joka nurkan takana. Itse ainakin kaipaan elämään muutakin sisältöä kuin kotona kökkiminen ja lintujen bongailu olohuoneen ikkunasta.
Ja maalle ei kannata muuttaa, jos ei tykkää puuhata/rempata/hoitaa/huoltaa jotain koko ajan joko pihalla tai talossa. Aina riittää pientä puuhaa. Osa toki tykkää, mutta ei kaikki.
Jos oikein ahtaaseen maalaispitäjään muutat,niin voi käydä kuten minulle 20v sitten: jouduin erään vanhemman naishenkilön silmätikuksi, levitti minusta perättömiä asioita ympäri kylää, ihmettelin kun juoksi karkuun mennessäni hakemaan postilaatikolta postia...Kyllähän asia selvisi, mutta tämä ihminen ei koskaan pyytänyt anteeksi.
En myöskään tajunnut sitä että kaikkia olisi pitänyt heti tervehtiä, enhän tuntenut heitä, ja jos pääkaupunkiseudulla olisin alkanut nostaa kättä jokaiselle niin hulluna olis varmaan pidetty.
No,tämä olikin pieni paikka,muutama sata asukasta siinä kylässä...aloin sitten tervehtiä jopa hirvenmetsästäjiä ettei kukaan enää pääsisi moittimaan ylpeäksi tms.
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla asuvat sukulaisteinit ainakin kovasti vannovat muuttavansa ihmisten ilmoille heti kun pystyvät. Maaseudulla ei kuulemma ole heille mitään tekemistä eikä mahdollisuutta harrastaa juuri mitään. Itse kyllä viihtyisin, mutta noille teineille tuntuu olevan erittäin ahdistava asuinpaikka. Onneksi pääsevät muutaman vuoden päästä muualle opiskelemaan, kunhan ensin reissaavat kolme vuotta luokiomatkoja bussilla pari tuntia päivässä.
Ymmärrän täysin näitä sinun sukulaisteinejä. Itsekin olen lapsuuteni maalla asunut enkä kaipaa yhtään takaisin, kun kerran pääsi sieltä pois. Minulla oli yksi harrastus, johon kuljin kesäisin pyörällä, talvisin sentään sain vanhemmilta kyydin. Pari harrastusta tyrmättiin ihan suoralta kädeltä, koska niihin olisi ollut matkaa se 20km suunta, ei riittänyt vanhemmilla intoa lähteä töiden päätteeksi kuskaamaan. Kavereita oli lähellä tasan kaksi. Ei kauppaa, ei mitään paikkaa missä notkua muuta kuin kotona. Koulu oli onneksi suht lähellä, mutta bussilla sinnekin piti mennä. Lähimmälle pysäkille oli 1,5 km. Ei kuulosta pahalta, mutta tuo matka mentiin kelissä kuin kelissä kolmasluokkalaisesta lähtien, ei ollut mitään jalkakäytäviä saati katuvaloja. Ihan kakarana välillä pelotti mennä keskellä talvella pilkko pimeässä, mutta kaikkeen tottui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua itseäni tympisi se jatkuva autolla joka paikkaan meneminen.
Kaupungissa moni ei kulje edes kilometrin matkaa enää ilman autoa, maalla sentään kuljettiin uimarannellekin 5 kilometrin päähän pyörällä.
En tiedä missä kaupungissa mennään kilometrin matkat autolla. Kyllä ne yleensä kävellään, pyöräillään tai mennään julkisilla. Ei kukaan jaksa alkaa etsimään parkkipaikkaa noin lyhyen matkan takia. Itsellä tulee ainakin liikuttua paljon enemmän kaupungissa asuttaessa kuin maalla. Siihen autoiluun tottui, joten joka paikkaan meni autolla. Ja kyllä sen nytkin huomaa, kuinka pienetkin kävelymatkat ahdistavat autoililjoita. Kauhea rutina jos parkkipaikkoja keskitetään ja omaan työmatkaan tuleekin se 5 min kävelyä lisää.
Tuo edellisen kommentin kirjoittaja vertailee kahta eri aikakautta, nykyään kaupungissa ja ennen maalla, joten kommentti on ihan turha.
Vierailija kirjoitti:
Lasten piinaava yksinäisyys. Kyllähän kouluun vie taksi, mutta vapaalla ei kavereita ole. Todennäköisesti lapsi kasvettuaan muuttaa kauaksi kaupunkiin, koska on kasvanut kadehtien sitä sosiaalisuutta, mitä kaupunkilaislapsilla on. Kavereita on han omalla pihallakin, kun vain menee ovesta ulos.
On tietysti seutuja, joilla ei asu muita lapsia, mutta ei näin ole kaikkialla maaseudulla.
Meillä lapsilla on kavereita joka päivä. Toki pienempiä täytyy kuskata, mutta alakoulun loppupuolella olevat pyöräilee jo toisilleen mutkattomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huonoin puoli maalla on se että naapurit tietää sinun asiat paremmin kuin sinä itse ja keräilevät asioistasi kylillä.
Ihan samanlaisia ihmisiä maalla asuu kuin kaupungissa, hyvin vähän tiedän naapurien elämästä ja he minun. Naapurin kanssa törmättiin lähikaupan, 7km, pihalla pari viikkoa sitten, ei oltu koko kesänä nähty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aina ikäni kaupungeissa asuvana muutin maalle 1,5 vuotta sitten vanhaan omakotitaloon miehen suvulta jääneeseen taloon. Kirkonkylälle on meiltä matkaa 18 km ja lähimpään kaupunkiin 35 km.
Halusit huonot puolet:
Autolla liikkuminen joka paikkaan (tulee kalliiksi näillä bensan hinnoilla.) Tosin pyrimme hoitamaan asiat kerralla ja käymme kaupassa ja kylän kuntosalilla samalla 2 kertaa viikossa.
Pimeys ja lumityöt. Mies ajaa traktorilla lumet ja siihen menee paljon aikaa. Onneksi naapuri ajaa välillä myös meidän kotitietä.
Hiiret, myyrät jne. Yksi pääsi sisälle ja asui meillä monta viikkoa ennen kuin meni luokkiin. Ostamme kissan syksyllä.
Etäisyys ystäviin ja läheisiin. Ystävien ja lapsuudenperheen luo pitää matkustaa erikseen. Onneksi olen melko introvertti niin viihdyn itsekseni.
Palvelut kaukana. Ei pääse noin vaan elokuviin, kahville, kauppoihin, syömään ravintolaan jne.
Nämä tulee mieleen, mutta kuten huomasit niin niihinkin ollaan ratkaisuja löydetty.
Hyvät puolet onkin sitten oma rauha, hiljaisuus (nukun 100 kertaa paremmin täällä kuin kaupungissa), luonnon kauneus, pihalla puuhailu, uinti mahdollisuus omassa rannassa 500 m päässä.
Hyvä puoli ylipäätään se, että tuntee olevansa osa luontoa ja täällä on ihana tarkkailla luonnon kiertokulkua. En vieläkään ole kyllästynyt maisemiin ja luonnon kauneuteen täällä. Omalta pihalta pääsee suoraan hiihtämään ja talvella private avantoon uimaan. Tilaa on hengittää ja elää. Omalta pihalta voi bongata kauniita, kettuja, jäniksiä, oravia, kurkia, joutsenia. Täällä voi kasvatella vihanneksia ja yrttejä, marjoja ja kukkia. Kalastaa myös.
Kaikkia mainitsemiasi löytyy kaupungeistakin, mikäli sellaista miljöötä haluaa. No, poislukien private avanto, ellei sitten ole riittävästi rahaa sellaisen järjestämiseen. Kettuja, kauriita yms. näkyy yhtenään, lähimmät heinäpaalit ovat lähimmön lenkkipolun varrella vaikka täällä "Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa" asustelenkin. Luontoa pidän täällä paljon monimuotoisempana ja saavutettavissa olevana kuin yhdessäkään aiemmassa asuinpaikassani (joihin lukeutuu myös ihan oikeaa maaseutua ja kaikkea sen ja kaupungin väliltä). Todella yleinen harhaluulo tuntuukin olevan, ettei luontoa näe kuin talousmetsän/-pellon keskellä asumalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein ahtaaseen maalaispitäjään muutat,niin voi käydä kuten minulle 20v sitten: jouduin erään vanhemman naishenkilön silmätikuksi, levitti minusta perättömiä asioita ympäri kylää, ihmettelin kun juoksi karkuun mennessäni hakemaan postilaatikolta postia...Kyllähän asia selvisi, mutta tämä ihminen ei koskaan pyytänyt anteeksi.
En myöskään tajunnut sitä että kaikkia olisi pitänyt heti tervehtiä, enhän tuntenut heitä, ja jos pääkaupunkiseudulla olisin alkanut nostaa kättä jokaiselle niin hulluna olis varmaan pidetty.
No,tämä olikin pieni paikka,muutama sata asukasta siinä kylässä...aloin sitten tervehtiä jopa hirvenmetsästäjiä ettei kukaan enää pääsisi moittimaan ylpeäksi tms.
Tämä! Ihan huvittaa tuo tervehtimispolitiikka maaseudulla :D
Sanoiko se ja se tuntematon sinulle päivää vai ei! XD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoin puoli maalla on se että naapurit tietää sinun asiat paremmin kuin sinä itse ja keräilevät asioistasi kylillä.
mitä haitaa siitä on, koko kylä tietää, että olen paras ja komein eikä minulla ole mitään huonoja puolia, ei haittaa!!!
Voi kuule, kyllä ne juoruakat ja -ukot sinusta huonoja puolia keksii. Vaikkei niitä oikeasti olisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkät matkat.
Lapsia en edelleenkään kasvattaisi maaseudulla. En halua, että he joutuvat elämään eristyksissä, vaan haluan, että he voivat mennä leikkimään naapurin lasten kanssa kujan toiselle puolelle tai lyhyen kävely/pyöräilymatkan päähän.
Maaseudulla "naapurin lapset" saattavat asua 20 km päässä.
Tuollaista lapsuutta en toivo kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein ahtaaseen maalaispitäjään muutat,niin voi käydä kuten minulle 20v sitten: jouduin erään vanhemman naishenkilön silmätikuksi, levitti minusta perättömiä asioita ympäri kylää, ihmettelin kun juoksi karkuun mennessäni hakemaan postilaatikolta postia...Kyllähän asia selvisi, mutta tämä ihminen ei koskaan pyytänyt anteeksi.
En myöskään tajunnut sitä että kaikkia olisi pitänyt heti tervehtiä, enhän tuntenut heitä, ja jos pääkaupunkiseudulla olisin alkanut nostaa kättä jokaiselle niin hulluna olis varmaan pidetty.
No,tämä olikin pieni paikka,muutama sata asukasta siinä kylässä...aloin sitten tervehtiä jopa hirvenmetsästäjiä ettei kukaan enää pääsisi moittimaan ylpeäksi tms.
Tämä! Ihan huvittaa tuo tervehtimispolitiikka maaseudulla :D
Sanoiko se ja se tuntematon sinulle päivää vai ei! XD
Niin maaseudulla pätee omat kuviot ja on ihan kohtalonkysymys, osaako asettaa askelmerkit alussa oikein. PITÄÄ tervehtiä. Pitää osoittaa tiettyä nöyryyttä, osoittaa kiinnostusta verkostoihin ja seutuun. Täytyy ymmärtää seudun ja ihmisten välinen erilaatuinen yhteys kuin kaupungissa. Se on kuin isännälle moittisi tämän lapsen kierosilmäisyyttä, jos ulkopuolinen arvostelee vaikka maisemaa. Samoin ihmisten omalaatuisuutta ei saa ulkopuolinen sanoittaa.
Olen aika monta kertaa seuraillut sivusta, kun tulokas päräyttää sosiaalisesti metsään näissä kuvioissa. Muistan esim. penskana kuunnelleeni silmät pyöreänä, kun juuri pk-seudulta muuttanut nainen rehvasteli omalla rannallaan - kaikilla, minun perheeni mukaan lukien, oli tietenkin myös oma ranta ja rantasauna, ei meidän kulmilla kukaan asu ilman rantaa.
Tulokkaalla pitää olla "riittävän muttei liian" vähän kaikki, niin menee hyvin. Riittävän muttei liian hyvä puusavotassa, riittävän muttei liian siistit vaatteet kylällä, riittävän muttei liian härskit jutut. Siitä se sitten lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole näppärä käsistään, niin silloin unohtaisin koko homman. Ylipäätään okt-talossa asumisen, jos ei erota pihtejä sahasta, on aika tuhoon tuomittu ajatus.
Olisi kiva kuulla logiikka tämän väittämän takaa. Itse olen asunut yksin omakotitalossa ihan onnistuneesti jo useamman vuoden, vaikka olenkin täysin tumpelo käytännön töissä. Lumet osaan luoda, saunan lämmittää ja pihaa hoitaa sen vähän mitä viitsin.
Nyt on meneillään valtava tuulivoimarakentamisbuumi. Kun ostaa talon maalta Etelä-Suomen ulkopuolelta, pitää varautua siihen, että kunta päättääkin sallia tuulivoimaloita lähelle taloa. Kunnilla on kaavoitusmonopoli. Yleensä mikään vetoomus tai valitukset eivät auta. Keinoksi jää oikeastaan vain muuttaminen pois tuulivoima-alueen läheltä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on meneillään valtava tuulivoimarakentamisbuumi. Kun ostaa talon maalta Etelä-Suomen ulkopuolelta, pitää varautua siihen, että kunta päättääkin sallia tuulivoimaloita lähelle taloa. Kunnilla on kaavoitusmonopoli. Yleensä mikään vetoomus tai valitukset eivät auta. Keinoksi jää oikeastaan vain muuttaminen pois tuulivoima-alueen läheltä.
Niin... Jos hyvä tuuri niin voi lopettaa työssäkäynnin jos tulee useampi tuulimylly.
"Vuokratasoista on vaikeaa löytää tietoa eivätkä osapuolet halua kertoa euroista julkisuuteen. MT:n keräämien tietojen mukaan yhden tuulimyllyn alueen maanvuokra voi olla nykyään 20 00030 000 euroa vuodessa. Hyvin usein maanomistus on kuitenkin pirstoutunutta ja tuotto jakautuu lukuisille maanomistajille. Toisaalta yhdessä tuulivoimapuistossa voi olla kymmeniä myllyjä."
- Hiiret, myyrät, rotat jne. -> Kissa on pakollinen
- Pimeä aika loka/marraskuusta helmikuulle
- Lumityöt
- Polttopuiden teko ja puiden kantaminen
- Auto(t) pakollisia olla
- Lasten kuskaaminen joka paikkaan
- Kesäisin todella paljon hyttysiä
- Likakaivojen kallis tyhjennyttäminen
- Nurmikonleikkuu
Siinäpä mitä äkkiä tulee mieleen.. Mutta maalla asuminen on valinta/elämäntapa ja plussia on tällä hetkellä enemmän
Maalla asumisessa ei ole yhtään huonoa puolta.
Tässä oma listani maalla asumisen huonoista puolista:
-
(Tarkennuksena, listassa ei ollut mitään).
Alue: Aihe vapaa
Toki voi opetella. Mitta riittääkö mielenkiinto, kun yleensä ihmisillä on muutakin tekemistä kuin kunnostaa taloja ja laittaa pihaa. Työt, perhe jne.