Maalla asumisen huonot puolet tänne!

Vierailija kirjoitti:

Tulee tosi kalliiksi kun kaikkialle on hirveä matka.

Hinta ei ole maaseudun vika vaan se on vihreiden vika

Kaupungissa ei todellakaan tarvitse ajaa joka paikkaan autolla! Itse asun Helsingin kantakaupungissa ja taitan matkat yleensä pyöräillen, joskus kävellen tai ratikalla. Kaikki arjessa tarvittava löytyy viiden kilometrin säteellä. Joskus tulee tarve päästä syvälle metsään, silloin hyppään joko seutuliikenteen bussiin tai vuokraan auton. Autolla käyn myös sukuloimassa maalla asuvien sukulaisten luona. Autoa tarvitsen ehkä joka kolmas kuukausi, muuten pärjään mainiosti ilman!

MicMac kirjoitti:

Ehkä tulee toistoakin osittain, mutta ainakin nämä on syytä pohtia:

- Saatteko rahoitusta? Pankki arvioi aika eri tavalla muuttotappioseutuja kuin kasvukeskuksia, osin koska

- Korpitalo on kaikkea muuta kuin likvidiä omaisuutta; paras on laskea että koskaan ei tule ostajaa.

- Lapsilla ei ole välttämättä ketään kavereita. Pahinta on, jos lähellä on kaikki sukua keskenään ja vielä pahimmillaan lestoja tms. Silloin ei mitään mahkuja ujuttautua rinkeihin. SELVITTÄKÄÄ SEUDUN ILMAPIIRI TÄLTÄ OSIN.

- Itsenäisyys on osin näennäistä. Eli korvessa joko lompakko laulaa tai verkostoidut, suosittelen jälkimmäistä. Se on give and take -meininkiä eli sun kuistille voi lompsia joku kesken saunajäähyn, mutta sut myös tullaan nykäisemään hangestä tielle kesken päivällisen. TAI kokonaan oma rauha, mutta palvelut virallisten numeroiden ja odottelun sekä maksun takana.

- Talolla on tietty slotti paikallisessa hierarkiassa ja teidän sääty tulee sen mukaan. Se ei ole kovin korkea, koska paikkaa ei ole sukulaiset pitäneet ja kylänmiehet halunneet. Se tarkoittaa, että esim. jos seudulle suunnitellaan moottorikelkkareittiä, niin teidän odotetaan mukautuvan enemmistön kantaan, ei olevan jotain uuden airuita. Jos teidän koetaan pomppivan aisan yli, sosiaalinen hinta on kova. 

- Edellisestä huolimatta teiltä odotetaan ns. yli oman roolin apuja ja ideoita. Teidän pitää kuitenkin tunnistaa ne isot, herkät varpaat ja olla tallomatta. Vaihtelee paikkakunnittain, mutta esim. voi olla että olette tosi tervetulleita mukaan kyläyhdistykseen ja vaikka pitämään omaa jumppaa tms. Tai sit just se jumppa on seudun kuningatarmehiläisen oma juttu ja olis moka tarjota sitä. Mutta auttakaa jollakin tavalla!

- Jos teidän oma tila ja rannat eivät ole satoisia, niin voi olla tosi nihkeää ruokahuolto. Käykää siis lähimmissä kaupoissa ennen päätöstä.

Ollaan asuttu 5 vuotta maalla, molemmille uudelle paikkakunnalla. Lähin naapuri on 30 metrin päässä. Hän osaa soittaa puhelimella, jos tarvitsee apua meiltä. Sama toisin päin.

Siitä en tiedä, juoruavatko kyläläiset meistä. Emme ole tekemisissä kuin tuon lähimmän naapurin ja yhden muun kanssa. Omat asiamme hoidamme itse, pihan auraukset, puiden kaadot ym.

Eli ihan itsestä riippuu, millaiseksi elämä maalla muodostuu. Jos haluaa omaa rauhaa, pitää pysyä poissa kylätoimikunnasta yms. puuhailusta. Yhdet naapurit ovat asuneet täällä 20 vuotta ja koko sen ajan pohtineet oman lähimmän naapurinsa kanssa puolin ja toisin kahvilla poikkeamista, kuulemma. Ettei täällä kukaan väkisin ovesta tupaan tunge, eikä välttämättä edes pyytämällä.

Itselleni yllätys oli se, että pieni lähikauppa oli melko kallis (toki ymmärrettävää) ja etenkin se, että tuotepäiväykset oli usein paljon nopeammin vanhentuvia kuin isossa kaupungissa.

Naapurit on kaukana, mutta lähellä ja niiden kanssa kannattaa tulla toimeen, vaikka edustaisivat täysin erilaista elämäntapaa kuin omasi.

Pidätkö säännöllistä kävelylenkeistä? Missä ajattelit kävellä talviaikaan? 1m hangessa umpimetsässä vai pimeän ja kapean paikallistien reunassa, jossa tukkirekat kaahaa edes takaisin.

Et toki metsä eläimiä säikähdä? Pihaan saattaa jolkotella hirvi, karhu tai susi ja etenkään viimeiselle et pysty tekemään mitään, vaikka liikuskelisi jatkuvasti pihapiirissäsi.

Vierailija kirjoitti:

- Hiiret, myyrät, rotat jne. -> Kissa on pakollinen

- Pimeä aika loka/marraskuusta helmikuulle

- Lumityöt

- Polttopuiden teko ja puiden kantaminen

- Auto(t) pakollisia olla

- Lasten kuskaaminen joka paikkaan

- Kesäisin todella paljon hyttysiä

- Likakaivojen kallis tyhjennyttäminen

- Nurmikonleikkuu

Siinäpä mitä äkkiä tulee mieleen.. Mutta maalla asuminen on valinta/elämäntapa ja plussia on tällä hetkellä enemmän

-loukut on keksitty

-myös maalle on vedetty sähkölinjat ja otsa-/taskulamppuja myydään myös maalla asuville

-hyttysten määrä riippuu paikasta. Avoimella paikalla, missä ei ole seisovaa vettä lähellä, ei ole juuri ollenkaan hyttysiä.

-likakaivon tyhjentäminen maksaa 90 e/vuosi. Umpisäiliö varmaan 90 e/kk. Nämä ovat siis kaksi aivan eri asiaa.

Loput väitteet pitävät paikkansa. Autoja on oltava yhtä monta kuin kodin ulkopuolella työssä käyviä henkilöitä ja useimmat pihat ovat nurmikolla. Toki sen voi jättää niityksi, ei tarvitse leikata.

1) Matkat tehtävä aina autolla, maksaa

2) Jos ei ole kunnallistekniikkaa voi kaivovesi esim olla pahanmakuista ja hajuista ja jopa juomakelvotonta. Se voi mennä ihan naapurin syystä. 

3) Nettiyhteys ei toimi kunnolla

4) harrastusmahdollisuudet yksipuoliset. Esim metsästämään ei  pääse ellei ole iso tappi paikkakunnalla tai maksa kynnysrahaa

5) Ei ole vapaita naisia ts parisuhdemarkkinat ei toimi. Tämän pitäisi miesten tajuta jos on vaimo, mutta hän lähtee lätkimään. Naisilla helpompi löytää mies maalta. 

6) Ei voi mennä baareihin tai juhliin joissa juodaan alkoholia jos joutuu olemaan kuski. Samoin ei voi kutsua vieraita omaan kotiin ryyppäämään koska heidänkin pitää ajaa. Eli juhlat aina vain kahvilinjalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee tosi kalliiksi kun kaikkialle on hirveä matka.

Hinta ei ole maaseudun vika vaan se on vihreiden vika

Autolla ajmanimen on Suomessa aina maksanut paljon, jo siihen aikaan kun ei ollut muita puolueita päättämässä kuin Maalaisliitto ja Sosdemarit. Vihreät tuliavt politiikkaan vasta 80-luvulla eivätkä he  päätä autoilun kustannuksista.

Pahinta on pimeys ja sen seurauksena mm.kävelylenkit ovat melkein mahdottomia. Kylätie on kapea, eikä ole katuvaloja. Ja lapsille on hankalaa, kun pitää aamupimeässä kävellä 1,5km bussipysäkille. Koulupäivät ovat kuljetusten takia pitkiä, eikä iltaisin oikein jää aikaa harrastuksiin, kun vanhemmatkin ovat kotona vasta puoli kuuden maissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apua ei saa hetkessä, jos vaikka saa sydänkohtauksen tai katkaisee koipensa. Siellä saa virua parhaassa tapauksessa tunnin jos toisenkin, jos jää henkiin.

Sehän teillä harhaluuloisuushäiriöisillä tädeillä on aina mielessä. Huoh.

Lähipiiriin kuuluva alle eläkeikäinen mies juuri säilytti henkensä ainoastaan siksi, että apu oli ajallisesti lähellä. Jos asuisi maaseudulla, makaisi nyt kylmiössä.

Epäilemättä se on sinulla hysteerikolla mielessä joka ainoa hetki ja unissakin😂

Miksi kaikki esimerkit on jostainvitunKAINUUN korvesta. Kyllä jo se Jyväskylä on maaseutua.

Maalla on kiva asua toukokuusta syyskuuhun, oikeastaan ihanaa. Muu aika on kamalaa, pimeää, kosteaa, lumista, ankeaa. Jos voisi olla kaksi kotia, kaupunkiasunto 7kk, maaseutukoti 5kk.

Asuin muutaman vuoden maalla enkä ihan heti kaipaa takaisin koska ne pitkät välimatkat ja huonokuntoiset tiet alkoi tympiä. Talvella syrjäseutujen teitä ei aurata ensimmäisenä eli matkoihin sai talvisin varata kaksinkertaisen ajan. Myös sähkökatkot saattoi kestää kesällä ja talvella ja niihin varautuminen.

Syksyllä ja talvella kaikista valoista huolimatta pimeys ahdisti.

Lapsella ei ollut kavereita lähellä eli taas autolla ajelua ja suunnittelua ja sopimista.

Lapsuus ja nuoruus oli maalaismaisemassa. Tästä on hirmu pitkä aika, mutta mulle jäi "elinikäinen trauma" maalla asumisesta. Nuorena ei esim. päässyt elokuviin, kun perheellä ei ollut autoa eikä myöhään illalla kulkenut linja-autoja kotiin päin. Yms.asioita, joihin kai nuorena tottui, mutta kun pääsi asumaan kaupunkiin, tuntui kuin uusi elämä olisi alkanut.

Tärkeintä on, että kaikki peruspalvelut ovat lähellä, nykyään n. 1,5 km säteellä.