Yhteishaku & AMK-valintakoe syksy 2022

Kävin tiistaina iltapäivällä tekemässä kokeen ihan demoiluna. Ehkä haen ensi keväänä tosissani. Järkytyin englanninkielen osiosta. Olin aivan avuton. En varmaan päässyt edes läpi osiota. Minulla jäi moni osio myös kesken kun aika loppui. Pääsin vuonna 2019 todella vähällä työllä amk:hon. Oli siis minunkin mielestä selvästi vaikein valintakoe, jonka olen koskaan tehnyt. Vaikkakin valintakoe onkin kokenut suuren muutoksen.

Oon ollut muutamassa valintakokeessa aikaisemmin.

Nyt täytyy sanoa, että oli tähän menneistä kokeista hankalin :D kovasti onnea kaikille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä alko koe 30min etuajassa :P Luulin että olin ajallaan paikalla mutta kun pääsin luokkaan niin olinkin viimeisten saapuvien joukossa :D

Mulle englanti oli helppo, tosin kävin maanantain aamun kokeessa, että myöhemmin sitten ollut vaikeampi teksti..??

Tämäkin on outoa, en tiennyt että se voi alkaa etuajassa. Yleensä aina vähän myöhässä. En tarkoituksella mene sinne jonottamaan liian aikaisin, koska sitten joutuu vain istumaan paikoillaan jopa tunnin odottamassa ja paikat puutuu niin että se vaikuttaa jo keskittymiskykyyn.

Sama homma. Koulurakennuksen aulassa jaettiin lappu, mihin kerrokseen/luokkaan täytyy mennä ja lapun jakaja hoputti, että kannattaa kiirehtiä, että pääsette nopeasti aloittamaan kokeen. En ehtinyt oikein reagoida tuohon kommenttiin kun pää oli hieman jännityksestä sumussa ja ihmettelin itsekseni, että miten niin kiire, kello on 8:30. Ja että en halua kiirehtiä yhtään mihinkään, jos en ole myöhässä. Inhoan muutenkin "kiire, kiire" -tyyppisiä ihmisiä ja tilanteita. No olinkin viimeisia tulijoita luokkaan, suurin osa varmaan tullut jo kahdeksalta istumaan ja siellä joutuivat odottelemaan viimeisiä tulijoita. En edes jaksanut nolostua, en tosiaankaan tiennyt, että kokeen voi aloittaa aikaisemminkin kun ei sitä missään lue.

Oltiinkohan samassa paikassa kokeessa :D Koska itellä ihan sama homma. Muutenki jännitti koko tilanne ja sit sekoilin läppärin kans siinä ja yritin saada laturia pistokkeeseen kun tuntui että sellainen 30 silmäparia tuijottaa.

Puoli tradenomi kirjoitti:

Kävin tiistaina iltapäivällä tekemässä kokeen ihan demoiluna. Ehkä haen ensi keväänä tosissani. Järkytyin englanninkielen osiosta. Olin aivan avuton. En varmaan päässyt edes läpi osiota. Minulla jäi moni osio myös kesken kun aika loppui. Pääsin vuonna 2019 todella vähällä työllä amk:hon. Oli siis minunkin mielestä selvästi vaikein valintakoe, jonka olen koskaan tehnyt. Vaikkakin valintakoe onkin kokenut suuren muutoksen.

Jep, osaa ihan sujuvasti englantia ja sanavarasto on laaja, mutta tekstit olivat niin tajuttoman tylsiä ja vilisi sivistyssanoja, joita ei tule useinkaan vastaan, edes suomenkielessä. Vaati melko paljon myös päättelykykyä, ei pelkästään englanninkielentaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Eniten ärsyttää ns. haamutehtävät. Ei tue sitä logiikkaa että vastaisit vain niihin tehtäviin joihin kuvittelet tietäväsi varmasti oikean vastauksen. Jos keskityt koko osion ajan tiettyihin tehtäviin, ne voivatkin olla näitä "haamuja" ja olet nollilla. Eikä näitä edes paljasteta jälkikäteen. Itselläni oli tänään kaksi samaa tehtävää kuin kevään kokeessa. Olivatkohan ne keväällä "haamuja", vai onko muilla kokemusta että sama tehtävä voi tulla uudestaan kokeeseen?

Minulla on aina tullut joku ennestään tuttu tehtävä kokeessa, joten kyllä niitä on. Nytkin oli niissä "tunnista tunne" -tehtävissä semmonen irvistyskuva minkä olen mielestäni nähnyt peräti kaksi kertaa aiemmin.

Jotkut ovat kertoneet käyneensä jopa neljä kertaa valintakokeessa. Miten selviätte ahdistuksesta kun ei pääsekään? Itselläni oli nyt toinen yritys, ja en tiedä miten tsempata ehkä taas ensi keväänä. Minulla on kyllä vakituinen työpaikka, joten opiskelemaan pääsy ei sinänsä ole kynnyskysymys. Tuntuu vain turhauttavalta. Lisäksi en voi hakea todistusvalinnalla, valintakoe on ainoa pääsymahdollisuus ja tänään taas tuntui ettei vaan onnistu :(.

Moni haukkuu valmennuskursseja, mutta kyllä niistä vaan apua on niille, joilla koulusta on aikaa vierähtänyt. Hyvin pystyy opiskella itseopiskelumateriaalilla, jos niitä vaan jaksaa opiskella, varmasti pääsee sisään :)

Eikö aika keskinkertaisella yo-todistuksella pääse suoraan amkiin? Onko nuo valintakokeet kaikille samat?

Itselläni on vain ammattiikoulututkinto, joka on niin vanha ettei käy todistusvalintaan. Siksi valintakoe ainoa vaihtoehto...

Avoimen AMK:n puolella olen suorittanut yli 30 opintopistettä hyvin arvosanoin, uskoisin olevani pätevä opintoihin. Silti valintakoe oli kamala :D. Tuntuu hieman epäreilulta tämä valinta...

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat kertoneet käyneensä jopa neljä kertaa valintakokeessa. Miten selviätte ahdistuksesta kun ei pääsekään? Itselläni oli nyt toinen yritys, ja en tiedä miten tsempata ehkä taas ensi keväänä. Minulla on kyllä vakituinen työpaikka, joten opiskelemaan pääsy ei sinänsä ole kynnyskysymys. Tuntuu vain turhauttavalta. Lisäksi en voi hakea todistusvalinnalla, valintakoe on ainoa pääsymahdollisuus ja tänään taas tuntui ettei vaan onnistu :(.

Kyllähän se turhauttaa kun tulee taas tieto ettei opiskelupaikkaa tälläkään kertaa tullut...

Itse olen myös vakituisessa työssä mutta en oikeastaan enää nauti työstäni ja tämän takia haluaisin lähteä opiskelemaan uutta alaa.

Lähes joka päivä ahdistun kun minun pitää taas raahata itseni työhön mistä en pidä.

Jatkuvasti olen väsynyt sekä ärtynyt ja tuntuu että Pinna on kireällä... Kaikki sosiaalinen elämä ympäriltä katoaa eikä jaksa tehdä mitään vapaa-ajalla.

Tässä työahdistuksen keskellä pitäisi jaksaa myös lukea pääsykokeisiin ja pyrkiä kouluun kohti parempaa alaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat kertoneet käyneensä jopa neljä kertaa valintakokeessa. Miten selviätte ahdistuksesta kun ei pääsekään? Itselläni oli nyt toinen yritys, ja en tiedä miten tsempata ehkä taas ensi keväänä. Minulla on kyllä vakituinen työpaikka, joten opiskelemaan pääsy ei sinänsä ole kynnyskysymys. Tuntuu vain turhauttavalta. Lisäksi en voi hakea todistusvalinnalla, valintakoe on ainoa pääsymahdollisuus ja tänään taas tuntui ettei vaan onnistu :(.

Kyllähän se turhauttaa kun tulee taas tieto ettei opiskelupaikkaa tälläkään kertaa tullut...

Itse olen myös vakituisessa työssä mutta en oikeastaan enää nauti työstäni ja tämän takia haluaisin lähteä opiskelemaan uutta alaa.

Lähes joka päivä ahdistun kun minun pitää taas raahata itseni työhön mistä en pidä.

Jatkuvasti olen väsynyt sekä ärtynyt ja tuntuu että Pinna on kireällä... Kaikki sosiaalinen elämä ympäriltä katoaa eikä jaksa tehdä mitään vapaa-ajalla.

Tässä työahdistuksen keskellä pitäisi jaksaa myös lukea pääsykokeisiin ja pyrkiä kouluun kohti parempaa alaa.

Mulla täysin sama tilanne. Haluan pois tältä alalta ja nyt yritän tosissani päästä kouluun. Ahdistaa,että menee ainakin ensi elokuulle,että pääsen pois. Mutta pakko ensikerralla vain lukea enemmän ja tarkemmin. Mä luulen,että etiikka meni mulla ihan perseelleen koska ajattelen aivan eri tavalla kuin ilmeisesti pitäisi. Mutta toisaalta tällä tavalla sitten pääsen sisään kun laitan päinvastaisen vastauksen. Muistan ikuisesti esimerkin,että missä oikea vastaus oli pettää jonkun luottamus puhumalla asioita eteenpäin ja silloin mietin,että ei jumalauta.

mistä johtuu, että amkiin on jollekin tyyliin pitsinnypläys opintoihinkin 700 hakijaa? Mistä noita hakijoita oikein tulee?

Itse hain neljään eri kohteisiin optiolla että ovat monimuotoja. Meinasin jatkaa työssäni jos johonkin pääsen. Vipusen perusteella en pääse taas mihinkään. Masentavaa.

Huhhuijaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat kertoneet käyneensä jopa neljä kertaa valintakokeessa. Miten selviätte ahdistuksesta kun ei pääsekään? Itselläni oli nyt toinen yritys, ja en tiedä miten tsempata ehkä taas ensi keväänä. Minulla on kyllä vakituinen työpaikka, joten opiskelemaan pääsy ei sinänsä ole kynnyskysymys. Tuntuu vain turhauttavalta. Lisäksi en voi hakea todistusvalinnalla, valintakoe on ainoa pääsymahdollisuus ja tänään taas tuntui ettei vaan onnistu :(.

Kyllähän se turhauttaa kun tulee taas tieto ettei opiskelupaikkaa tälläkään kertaa tullut...

Itse olen myös vakituisessa työssä mutta en oikeastaan enää nauti työstäni ja tämän takia haluaisin lähteä opiskelemaan uutta alaa.

Lähes joka päivä ahdistun kun minun pitää taas raahata itseni työhön mistä en pidä.

Jatkuvasti olen väsynyt sekä ärtynyt ja tuntuu että Pinna on kireällä... Kaikki sosiaalinen elämä ympäriltä katoaa eikä jaksa tehdä mitään vapaa-ajalla.

Tässä työahdistuksen keskellä pitäisi jaksaa myös lukea pääsykokeisiin ja pyrkiä kouluun kohti parempaa alaa.

Mulla täysin sama tilanne. Haluan pois tältä alalta ja nyt yritän tosissani päästä kouluun. Ahdistaa,että menee ainakin ensi elokuulle,että pääsen pois. Mutta pakko ensikerralla vain lukea enemmän ja tarkemmin. Mä luulen,että etiikka meni mulla ihan perseelleen koska ajattelen aivan eri tavalla kuin ilmeisesti pitäisi. Mutta toisaalta tällä tavalla sitten pääsen sisään kun laitan päinvastaisen vastauksen. Muistan ikuisesti esimerkin,että missä oikea vastaus oli pettää jonkun luottamus puhumalla asioita eteenpäin ja silloin mietin,että ei jumalauta.

ai jos kaverisi tulisi sanomaan, että tapoin jus pertin, älä kerro kellekään, ni et ilmottaisi poliisille, koska sun mielestä on eettisesti väärin pettää ystäväsi luottamus

Teinkö mä ihan eri kokeen vai millä tavalla se muka oli haastava? En edes valmistautunut ja kaikki tehtävät tuntuivat tosi helpoilta. Muutamasta naamasta en ollu ihan varma ja se yks kysymys siitä mitä pitää kysyä että pääs turvallisesti kotiin oli aika typeriä, mutta muuten oli ihan perusjuttuja.

Vierailija kirjoitti:

Itse hain neljään eri kohteisiin optiolla että ovat monimuotoja. Meinasin jatkaa työssäni jos johonkin pääsen. Vipusen perusteella en pääse taas mihinkään. Masentavaa.

Oisko sul laittaa linkkiä tonne vipuseen? Löydän jostain syystä vain viime kevään hakijatilastot

Vierailija kirjoitti:

Huhhuijaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat kertoneet käyneensä jopa neljä kertaa valintakokeessa. Miten selviätte ahdistuksesta kun ei pääsekään? Itselläni oli nyt toinen yritys, ja en tiedä miten tsempata ehkä taas ensi keväänä. Minulla on kyllä vakituinen työpaikka, joten opiskelemaan pääsy ei sinänsä ole kynnyskysymys. Tuntuu vain turhauttavalta. Lisäksi en voi hakea todistusvalinnalla, valintakoe on ainoa pääsymahdollisuus ja tänään taas tuntui ettei vaan onnistu :(.

Kyllähän se turhauttaa kun tulee taas tieto ettei opiskelupaikkaa tälläkään kertaa tullut...

Itse olen myös vakituisessa työssä mutta en oikeastaan enää nauti työstäni ja tämän takia haluaisin lähteä opiskelemaan uutta alaa.

Lähes joka päivä ahdistun kun minun pitää taas raahata itseni työhön mistä en pidä.

Jatkuvasti olen väsynyt sekä ärtynyt ja tuntuu että Pinna on kireällä... Kaikki sosiaalinen elämä ympäriltä katoaa eikä jaksa tehdä mitään vapaa-ajalla.

Tässä työahdistuksen keskellä pitäisi jaksaa myös lukea pääsykokeisiin ja pyrkiä kouluun kohti parempaa alaa.

Mulla täysin sama tilanne. Haluan pois tältä alalta ja nyt yritän tosissani päästä kouluun. Ahdistaa,että menee ainakin ensi elokuulle,että pääsen pois. Mutta pakko ensikerralla vain lukea enemmän ja tarkemmin. Mä luulen,että etiikka meni mulla ihan perseelleen koska ajattelen aivan eri tavalla kuin ilmeisesti pitäisi. Mutta toisaalta tällä tavalla sitten pääsen sisään kun laitan päinvastaisen vastauksen. Muistan ikuisesti esimerkin,että missä oikea vastaus oli pettää jonkun luottamus puhumalla asioita eteenpäin ja silloin mietin,että ei jumalauta.

ai jos kaverisi tulisi sanomaan, että tapoin jus pertin, älä kerro kellekään, ni et ilmottaisi poliisille, koska sun mielestä on eettisesti väärin pettää ystäväsi luottamus

Lue tarina ja vastaa kysymykseen.

Työskentelet Johannan kanssa paljon ja välillenne muodostuu läheinen kollegiaalisuussuhde. Työyhteisössä, jossa työskentelette, on ollut tapana jakaa myös henkilökohtaiseen elämään liittyviä asioita. Johanna kertoo vain sinulle, että hän on ollut väsynyt ja stressaantunut jo muutaman kuukauden ajan, koska hän on juuri eronnut ja samaan aikaan hänen nuorimmalla pojallaan on todettu pitkäaikainen, joskaan ei kovin vaarallinen sairaus. Eräänä päivänä toinen työkaverisi Petri kertoo sinulle, että Johanna on tehnyt paljon virheitä työssään. Petri on keskustellut asiasta Johannan kanssa, ja kysynyt onko Johannalla jotain huolia kotona. Johanna on vastannut Petrille hymyillen, että kaikki on hyvin. Petri kysyy sinulta, mikä Johannaa vaivaa, onkohan hänellä jotain salattavaa? Et haluaisi valehdella Petrille, mutta et myöskään paljastaa Johannan henkilökohtaisia asioita.

Mikä seuraavista väittämistä sisältää eettisen näkökulman?

*Et halua valehdella Petrille.

*Sinä ja Johanna olette läheisempiä kuin Petri ja Johanna.

*Johanna on ollut väsynyt ja stressaantunut.

*Töissä työskennellään yhdessä kollegoiden kanssa.

Oikea vastaus on; Et halua valehdella Petrille.

Pointtina; Tuskin kukaan valehdella haluaa mutta se,että vaihtoehtona on joko valehtelu tai kertominen eikä suinkaan en luottamuksellisista syistä voi kertoa - vaihtoehto. Ahdistaa tällainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse hain neljään eri kohteisiin optiolla että ovat monimuotoja. Meinasin jatkaa työssäni jos johonkin pääsen. Vipusen perusteella en pääse taas mihinkään. Masentavaa.

Oisko sul laittaa linkkiä tonne vipuseen? Löydän jostain syystä vain viime kevään hakijatilastot

Hän varmaan niihin just vertaa omia pisteitä kun siellä näkyy ne alimmat millä päässyt sisään.

Eipä siinä,en pääse minäkään. Liian vaikea koe oli kyllä nyt,että olisi toivoakaan.

Pitäisi saada (viime kevääseen jos vertaa) niin yli 47 pistettä,että pääsen sisään. Melko hiljaista tämän suhteen.

Minkä ikäisiä olette? Itse olen 34v ja vihaan itseäni että nyt vasta tajusin mitä haluaisin tehdä työkseni.. tähän asti tehny vain hanttihommia paskapalkalla koska en ole uskonut (enkä usko edelleenkään) että pääsisin kunnon kouluun ja sitä kautta kunnon työhön mistä tietää enemmänkin kuin sen 1500-1700€ (bruttona..) Masentavaa kun jos nyt ei pääse niin siirtyy taas eteenpäin ja eteenpäin se haku :(