Mistä te olette löytäneet fiksut ja henkisesti kypsät miehenne?
Sellaiset, jotka ovat
-luotettavia, rehellisiä ja pitävät sanansa
-osallistuvat kotitöihin oma-aloitteisesti
-tykkäävät keskustella syvällisistä asioista
-osaavat selvittää erimielisyydet keskustelemalla ja ottavat huomioon myös toisten tunteet
-ovat itsetietoisia ja kehittävät itseään
Kommentit (93)
Lukiosta, josta yliopistoon ja fyysikoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sellainen piti kouluttaa ihan itse.
Itse olen taas huomannut, että kouluttamalla näitä ei ainakaan saa aikaiseksi tai ehkä mä olen sitten vaan niin huono kouluttaja...
Kutsut itseäsi kouluttajaksi, muut nalkuttajaksi.
Fiksuille miehille ei tarvitse nalkuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi hel ve t ti joku soijavihervasurihiiri! Ei ole miestä nähnytkään tuollainen!
Juuri tällaisen kommentin kirjoittajan vastakohta olisi hakusessa. Olkoonkin sitten vaikka se soijavihervasurihiiri :)
Älä ainakaan perusjuomalaisten vaalikojulta etsi
Vierailija kirjoitti:
Hyi hel ve t ti joku soijavihervasurihiiri! Ei ole miestä nähnytkään tuollainen!
Sirkka-Liisa palaa kyökin äärelle. Antaako jenkki tarpeeksi?
Mun mies on Kangasalta. Korjasin talteen töistä ja pidän hyvänä vielä perhe-elämän jälkeenkin, on meinaan loistopakkaus.
Vierailija kirjoitti:
Löysin mun miehen kaupasta. Mun ostokset levisivät pitkin lattioita ja hän kiiruhti auttamaan. Kun hän kuuli mun olevan kävellen liikkeellä ja kantavan mukanani vielä kassia, jossa olivat kaikki mun taitoluistelutreenikamppeet, hän tarjosi mulle kyydin kotiin. Häntä parempaa, rakkaampaa ja ihanampaa miestä ei voi olla olemassa. Joka ikinen aamu hän muistaa sanoa mulle, miten paljon mua rakastaa:)
Palstan mukaan kaupassa ei saa jutella naisille, silloin on limainen kyylä. Kyllä sieltä miehesi kuoren alta siis vielä joku naistenhakkaaja paljastuu, koska hän jutteli sinulle kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Onpa tylsän kuuloinen mies.
Ps naiset telttayksikkö kokoontuu 😁
Netistä kymmenen vuotta sitten. Luotettava, keskusteleva, huolehtiva ja rakastava mies.
Tapasin mieheni puistossa, kun olimme n. 25-vuotiaita. Näin kavereideni seurassa hyvännäköisen tyypin, jolla oli omituisen ruma polkupyörä. Aloimme jutella pyörästä, jonka hän oli itse hitsannut. Kuukauden kuluttua seurustelimme, kahden vuoden päästä asuimme yhdessä, kymmenen vuoden päästä menimme naimisiin. Olemme olleet yhdessä 18 vuotta. Yhteinen elämä on ollut helppoa ja onnellista.
Olin tosi kova sarjadeittailija tuohon aikaan ja tapailin miehiä lähinnä yliopistolta ja kulttuuripiireistä. En olisi arvannut, että ihannekumppanini olisi autojen ja tietokoneiden rassaamista rakastava hitsaaja. Hän vaan on älykkäin, lahjakkain, monipuolisin, oikeamielisin, valaistunein ja hyväsydämisin ihminen, jonka tunnen. Pakko vielä kehua: hän on säveltänyt minulle rakkauslaulunkin.
Mitä neuvoa tästä nyt saisi aikaan. No, olin oikeaan aikaan liikkeellä. Mieheni oli juuri vapautunut pitkästä parisuhteesta. Plus että olimme nuoria, jolloin parin löytäminen on helpompaa. Mutta ennen kaikkea onneni avain on se, että kumppani löytyi omien ympyröiden ulkopuolelta. Se on rikastanut elämää.
Vierailija kirjoitti:
Onpa tylsän kuuloinen mies.
Niinpä. Elämä paljon antoisampaa valehtelevan, epäluotettavan miehen kanssa, joka ei ikinä osallistu kotitöihin, ei osaa keskustella mistään ja huutaa kuin uhmaikäinen kun on jostain eri mieltä. Ei tietenkää ole itse tietoinen, että omassa käytöksessä olisi mitään vikaa eikä mitään korjattavaa omissa toimissaan ja itsessään...
Sellaisia ei nykyisin valmisteta eli mahdoton löytää nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa tylsän kuuloinen mies.
Niinpä. Elämä paljon antoisampaa valehtelevan, epäluotettavan miehen kanssa, joka ei ikinä osallistu kotitöihin, ei osaa keskustella mistään ja huutaa kuin uhmaikäinen kun on jostain eri mieltä. Ei tietenkää ole itse tietoinen, että omassa käytöksessä olisi mitään vikaa eikä mitään korjattavaa omissa toimissaan ja itsessään...
Niin, et pitäis olla alistuva kynnysmatto?
Mulla on ollut tuollainen, ja paljon enemmänkin, jo 23 vuotta.
Olin vähän päälle kolmekymppinen ja mies kuusi vuotta vanhempi, kun tavattiin ravintolassa. Kummallakaan ei entuudestaan lapsia tai avioliittoa, seurustelusuhteita kyllä. Se oli rakkautta lähes ensi katseesta. Naimisissa ollaan oltu 22 vuotta ja kaksi lasta saatu. Edelleen menee hyvin, rakkautta riittää ja viihdytään älyttömän hyvin yhdessä.
Tinderistä, siis ihan oikeasti :D
Kansanopistosta. Olin hyvin nuori, mutta tajusin jo silloin, että nyt löytyi kultaa.
Omani löysin meditointiretriitiltä. Noissa pyörii todella fiksua ja mukavaa väkeä. Yleensä kaikki self develoment -kurssit ovat kanssa hyviä.
Juuri tällaisen kommentin kirjoittajan vastakohta olisi hakusessa. Olkoonkin sitten vaikka se soijavihervasurihiiri :)