Syötetäänkö vanhuksia hoivakodissa jos ei itse kykene?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isälläni muistisairas, asuu hoivakodissa. Saa hyvää hoitoa. Sairauteen kuuluu että kuihtuu, näivettyy pikkuhiljaa. Järki että fyysinen olemus.

Monet tänne kirjottaneet ovat tietämättömiä dementian kulusta. Käymme isää katsomassa viikottain.

Kiitos noista sanoista! Tuntuu pitkän linjan hoitotyön ammattilaisena todella pahalta, kun haukutaan ja väitetään, ettei asukkaita syötetä. Tietysti syötetään.

Moni ei tunnu edes ymmärtävän tuota, että kaikki muistisairaudet johtavat kuolemaan eikä niihin vielä ole keksitty hoitokeinoa. Väkisin syöttämistä en itse hyväksy ja tuskin monet omaisetkaan sitä haluaisi. Aina silloin tällöin tulee läheisiä, jotka luulevat, ettei joku saa ruokaa, kun keho kuihtuu. Esim. Alzheimerin taudissa ihminen lopulta laihtuu, söi hän mitä vaan. Keho ei pysty hyödyntämään ravintoa. Laihtuminen on yksi sairauden piirteistä, samoin kuin motorisen levottomuuden lisääntyminen ja lopulta kaikki liike lakkaa, keho asettuu sikiöasentoon. Monet menehtyvät paljon ennen sitä.

Tapatte ne psyykelääkkeillä ja tiedät sen. Vie ruokahalun ja liikuntakyvyn.älä valehtele

Dementia tuo mukanaan vaikeaa ahdistusta. Vaikea myös sairaan sanoa mikä on vikana. Onneksi on lääkkeitä tähän. Henkilökunta kyllä huomaa vanhuksesta millon tarttee lääkettä.

Vierailija kirjoitti:

Ja millasta ruokaa hoivakodeissa tarjotaan, ei aina sen rahan arvosta, ainakaan päivällinen ja iltapala, usein jotaki sose keittoa, puuroja, iltapalaks kiisseliä tai jugurtti, niille jotka ei pysty syömään voileipää, mutta kallista ruokaa on, ymmärrän kyllä ettei niitä vaihtoehtoja niin vaan oo, niille jotka ei kunnolla pysty pureskelemaan, ottaa vaan päähän ku ne joutuu maksamaan niin paljo tosta ruuasta, vaikkei söiskään juuri mitään

Tietysti on vaihtoehtoja. Meillä ainakin on ikääntyneitä, jotka eivät syö kaikkia aterioita. Mikään pakko ei ole ostaa päivän kaikkia aterioita. Yhdenkin rouvan miesystävä tuo usein viilit ja jukurtit kotoa iltapalalle ja monesti voi olla mukana kesäaikaan mansikoita tai raparperikiisseliä. Samassa jääkaapissa säilytetään kuin muidenkin ruuat ja annetaan iltapalalla tai päiväkahvilla.

Minä en ymmärrä, millaista ruokaa ihmiset normaalissa arkielämässään syövät, kun nirsoillaan ja haukutaan tavallisia ruokia.

Työpaikalla oli eilen aamiaisella puuroa, mehukeittoa, tummaa tai vaaleaa leipää ja sen päällä keitettyä kananmunaa, juomana lasillinen omenamehua ja kahvi. Lounaalla oli lihapullia ruskeassa kastikkeessa ja perunamuusi sekä salaattia, jälkiruokana aprikoosikiisseli, päiväkahvilla oli pyöreä pulla ja kahvi. Päivälliseksi näytti olevan listalla verilettuja, puolukkahilloa ja perunaa. Päivällisen jälkeen ei ole jälkiruokaa.

Iltapalalla meillä on aina useampi vaihtoehto. Jotkut syö jukurtin tai rahkaa, jotkut mieluummin voileipää. Iltapalalla on usein hedelmiä, esim. banaania, viinirypäleitä, ananasta. Omenoista jouduttiin luopumaan, kun sattui useita vaaratilanteita (ei muista pureskella kunnolla ja pala jää kurkkuun kiinni). Joskus on vispipuuroa. Pannukakkuakin voi olla, jos joku ehtii heittää munat, maidon ja jauhot pellille. Se tulee uunissa helposti.

Vellistä ja puurosta sekä keitoista sen verran, että niitä on monta kertaa viikossa joko lounaalla tai päivällisellä. Ne maistuvat hyvin. Ohravelli ja riisivelli ovat niitä ruokia, joita meillä ei tarvitse biojätteeseen heittää, koska niitä pyydetään joskus myös lisää. Helposti nieltävät ruuat ovat mieluisimpia muistisairaille.

Ensi talvena niitä ei syötetä vaan syödään

Tradea ei syötetä vaikka maksettaisiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autetaan jos syöttämisestä on sovittu hoitosopimuksessa ja siitä maksetaan lisämaksua. Muussa tapauksessa ei auteta joko siksi että omaiset ei raatsi kun pelkäävät perinnön pienenevän ja edunvalvojaa taas ei kiinnosta koko asia. Usein vanhukset noissa laitoksissa kuolevatkin nälkään. Hiipui pois tarkoittaa juuri sitä.

Ite oon lapseton, eikä sukuakaan ole. Eli kun olen vanhus, vaikka dementoitumassa, mut tapetaan nälkään? Siis sossutkaanko ei välitä? Pitääkö itse nyt jo 50v tehdä joku hoitosopimus että juottaavat ja syöttäävät sitten ja kuka sitä valvoo?

Haluat siis asua hoivakodissa mahdollisemman pitkään?

Olen sua pari vuotta vanhempi. Toivon että jos se aika koittaa niin sais armokuolema kohdata jo ennen mihinkään hoivakotiin muuttoa. Piikki vaan ja ikiuni.

Tietysti syötetään, jos ihminen vaan syö. Jos suu ei aukea, niin ketään ei aleta väkisin syöttämään, ei se edistä kenenkään terveyttä tai elämänlaatua siinä vaiheessa, kun ihminen on ns. laitoskamaa.

Syöttäminen on varsin nopeaa, sytettävillä on yleensä aina soseruoka.

Vierailija kirjoitti:

Kerran oli televisiossa juttua hoitokodeista, mitä ruoan haaskausta tapahtuu.

Laitetaan täydet annokset ja sitten menee puolet roskiin kun jotkut syövät niin vähän. Ei ihme jos on kalliit kuukausimaksut.

Kuukausimaksut määräytyy tulojen mukaan. Vuokra maksetaan erikseen, hoitomaksu erikseen ja ateriat erikseen.

Aterioiden hinnat säätelee kotikunnan sosiaali- ja terveyslautakunta. Asiakas maksaa esim. lounaasta 5,30 euroa, jos lautakunta on sen hinnaksi asettanut. Yksittäinen palveluntuottaja voi ostaa ruokaa muualta isosta keittiöstä tai palkata omaa keittiöhenkilökuntaa tekemään sen. Todellinen hinta siitä lounaasta voi palveluntuottajalle olla esim. 7 euroa, mutta edelleenkin: asiakas maksaa vain kunnan määräämän hinnan.

Meillä on töissä sanottu, että kaikki ruoka jaetaan asiakkaille, mitään ei jätetä jääkaappiin säilytettäväksi (koskee siis lounasta ja päivällistä). Jos asiakkaat ei syö kaikkea ruokaa, kyllä se biojätteeseen menee. Ei saa jämäruokaa henkilökunta syödä eikä vierailulla olevat omaiset. Joskus tekisi mieli antaa jollekin vanhalle, laihalle omaisellekin pieni annos, jos on käymässä, mutta kun ei saa antaa muruakaan. Henkilökunta voi syödä, jos on tilannut itselleen ruuan, mutta silloin maksaa sen omasta palkasta. En ole viitsinyt pitkiin aikoihin syödä, kun vierailijat kuvittelee, että vanhuksilta ryöstän heidän maksamaa ruokaa, vaikka ihan omasta palkasta se maksu otetaan.

Eräs hoitaja oli yksityisessä vanhusten hoivakodissa. Kertoi paikan mainostavan virikkeitä. Hoitaja kertoi, että käytännössä virikkeet vanhuksille oli sitä, että vanhukset kärrättiin käytävään. Tämä hoitaja vaihtoi työpaikkaa.

Yksityinen hoitolaitos haluaa tuottaa voittoa. Henkilöstömenot ovat isoin kuluerä, joten

Vierailija kirjoitti:

Autetaan jos syöttämisestä on sovittu hoitosopimuksessa ja siitä maksetaan lisämaksua. Muussa tapauksessa ei auteta joko siksi että omaiset ei raatsi kun pelkäävät perinnön pienenevän ja edunvalvojaa taas ei kiinnosta koko asia. Usein vanhukset noissa laitoksissa kuolevatkin nälkään. Hiipui pois tarkoittaa juuri sitä.

Harvoin sanon rumasti, mutta nyt: älä  puhu paskaa - totta kai syötetään. Hoitoisuus arviointiin vaikuttaa ja sitä kautta perittävään maksuun, mutta ketään ei jätetä nälkäiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autetaan jos syöttämisestä on sovittu hoitosopimuksessa ja siitä maksetaan lisämaksua. Muussa tapauksessa ei auteta joko siksi että omaiset ei raatsi kun pelkäävät perinnön pienenevän ja edunvalvojaa taas ei kiinnosta koko asia. Usein vanhukset noissa laitoksissa kuolevatkin nälkään. Hiipui pois tarkoittaa juuri sitä.

Harvoin sanon rumasti, mutta nyt: älä  puhu paskaa - totta kai syötetään. Hoitoisuus arviointiin vaikuttaa ja sitä kautta perittävään maksuun, mutta ketään ei jätetä nälkäiseksi. 

Mitä tarkoittaa "hoitoisuus arviointiin vaikuttaa ja sitä kautta perittävään maksuun"? Meneekö syöttämisestä kuitenkin lisämaksu?

Vierailija kirjoitti:

Eräs hoitaja oli yksityisessä vanhusten hoivakodissa. Kertoi paikan mainostavan virikkeitä. Hoitaja kertoi, että käytännössä virikkeet vanhuksille oli sitä, että vanhukset kärrättiin käytävään. Tämä hoitaja vaihtoi työpaikkaa.

Yksityinen hoitolaitos haluaa tuottaa voittoa. Henkilöstömenot ovat isoin kuluerä, joten

Tiukasti on säädetty, paljonko sitä henkilökuntaa pitää olla. Vastahan niitä mitoituksia nostettiin. Mitoitus tarkoittaa, montako hoitoon osallistuvaa henkilökunnassa pitää olla yhtä asukasta kohden. Yksityisillä ja julkisilla on samat määräykset. Eroja on siinä, peseekö hoitohenkilökunta myös pyykkiä vai ei. Jos pesee, se on asiakastyöstä pois joka työvuorossa kymmeniä minuutteja. Eroa on myös siinä, tekeekö hoitaja ruokatilaukset ja tukkutilaukset vai tekeekö ne joku muu. Joissain paikoissa lääkkeet jaetaan itse ja joissain paikoissa tulee apteekista jakeluna. Säästää muuten todella paljon työaikaa, jos on annospusseissa valmiiksi jaettuna ja vähentää lääkevirheitä, kun kone jakaa.

Työvoimapula on tosiasia ja siksi hoivakodeissa on asiakaspaikkoja täyttämättä. Ei saa ottaa uutta asukasta ennenkuin on saatu rekrytoitua henkilökuntamitoitus täyteen. Nuoret hoitajat myös tekee sitä, että ne irtisanoo itsensä ennen toivomaansa kesälomaa. Esim. meiltä lähti kaksi nuorta lähihoitajaa kesäkuussa. Molemmat sanoivat pitävänsä vähän vapaata ja sitten katselevansa uutta työpaikkaa. Kätevää ilmeisesti kun voi itse päättää, että olen kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun poissa töistä. Se vaan kostautuu ikääntyneille vanhuksille, kun muutenkin kesätyöntekijöitä vaikea saada. Nykyisin lähihoitajaopintoja on tiivistetty, joten monella opiskelijalla on loma vain 4 viikkoa eikä ne välttämättä halua kesätöihin. Toista se oli ennen kun lähihoitajaopiskelijoiden loma oppilaitoksesta alkoi juhannukselta ja päättyi elokuussa. Silloin saatiin vielä kesätyöntekijöitä ja oli varaa valita, kuka otetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autetaan jos syöttämisestä on sovittu hoitosopimuksessa ja siitä maksetaan lisämaksua. Muussa tapauksessa ei auteta joko siksi että omaiset ei raatsi kun pelkäävät perinnön pienenevän ja edunvalvojaa taas ei kiinnosta koko asia. Usein vanhukset noissa laitoksissa kuolevatkin nälkään. Hiipui pois tarkoittaa juuri sitä.

Harvoin sanon rumasti, mutta nyt: älä  puhu paskaa - totta kai syötetään. Hoitoisuus arviointiin vaikuttaa ja sitä kautta perittävään maksuun, mutta ketään ei jätetä nälkäiseksi. 

Mitä tarkoittaa "hoitoisuus arviointiin vaikuttaa ja sitä kautta perittävään maksuun"? Meneekö syöttämisestä kuitenkin lisämaksu?

Mitä sä oikein vänkäät? Kenenkään syöttämisestä ei mene lisämaksua minkäänlaista. Perushoito kuuluu kaikkialla.

Hoitoisuusluokka tarkoittaa, kuinka paljon hoidettava tarvitsee toisen ihmisen apua. Jos on omatoiminen, on ykkösluokassa. Pyyhkii takapuolensa itse, käy suihkussa itse, ottaa lääkkeet itse, lämmittää ja syö ruuan itse. Silloin ei maksa mitään, kun ei apua tarvitse. Sellainen ihminen on omassa kodissaan itsenäisesti.

Hoitoisuusluokka kolmosessa tarvitsee apua useita kertoja päivässä, esim. vaipanvaihtoon, suihkutukseen, lääkkeiden ottamiseen, ruokailuun vähintään sen verran, että toinen ihminen tarjoaa ruuat.

Hoitoisuusluokka 5:ssä ihminen on täysin autettava eikä pärjää ilman valvontaa. Hän on ympärivuorokautisessa asumispalvelussa. Usein vatsa toimitetaan puolesta tai uloste menee aina vaippaan, saattaa olla letkuruokintaa, ei tunnista itse nälkää tai janoa tai ei pysty sitä ilmaisemaan, ei pysty huolehtimaan itsestään, kommunikaatio yleensä rajoittunutta, täysin toisen ihmisen pestävä ja puettava.

Hoitoisuusluokan mukaan ne maksut menee. Jos et tarvitse mitään apua, et maksa avusta. Vai maksaako sinä kotonasi joka kuukausi hoitomaksuja, vaikket tarvitsisi apua?

Tulot määrää sen, paljonko hoidettava maksaa hoidostaan. Pienituloinen vähän, isotuloinen paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja millasta ruokaa hoivakodeissa tarjotaan, ei aina sen rahan arvosta, ainakaan päivällinen ja iltapala, usein jotaki sose keittoa, puuroja, iltapalaks kiisseliä tai jugurtti, niille jotka ei pysty syömään voileipää, mutta kallista ruokaa on, ymmärrän kyllä ettei niitä vaihtoehtoja niin vaan oo, niille jotka ei kunnolla pysty pureskelemaan, ottaa vaan päähän ku ne joutuu maksamaan niin paljo tosta ruuasta, vaikkei söiskään juuri mitään

Tietysti on vaihtoehtoja. Meillä ainakin on ikääntyneitä, jotka eivät syö kaikkia aterioita. Mikään pakko ei ole ostaa päivän kaikkia aterioita. Yhdenkin rouvan miesystävä tuo usein viilit ja jukurtit kotoa iltapalalle ja monesti voi olla mukana kesäaikaan mansikoita tai raparperikiisseliä. Samassa jääkaapissa säilytetään kuin muidenkin ruuat ja annetaan iltapalalla tai päiväkahvilla.

Minä en ymmärrä, millaista ruokaa ihmiset normaalissa arkielämässään syövät, kun nirsoillaan ja haukutaan tavallisia ruokia.

Työpaikalla oli eilen aamiaisella puuroa, mehukeittoa, tummaa tai vaaleaa leipää ja sen päällä keitettyä kananmunaa, juomana lasillinen omenamehua ja kahvi. Lounaalla oli lihapullia ruskeassa kastikkeessa ja perunamuusi sekä salaattia, jälkiruokana aprikoosikiisseli, päiväkahvilla oli pyöreä pulla ja kahvi. Päivälliseksi näytti olevan listalla verilettuja, puolukkahilloa ja perunaa. Päivällisen jälkeen ei ole jälkiruokaa.

Iltapalalla meillä on aina useampi vaihtoehto. Jotkut syö jukurtin tai rahkaa, jotkut mieluummin voileipää. Iltapalalla on usein hedelmiä, esim. banaania, viinirypäleitä, ananasta. Omenoista jouduttiin luopumaan, kun sattui useita vaaratilanteita (ei muista pureskella kunnolla ja pala jää kurkkuun kiinni). Joskus on vispipuuroa. Pannukakkuakin voi olla, jos joku ehtii heittää munat, maidon ja jauhot pellille. Se tulee uunissa helposti.

Vellistä ja puurosta sekä keitoista sen verran, että niitä on monta kertaa viikossa joko lounaalla tai päivällisellä. Ne maistuvat hyvin. Ohravelli ja riisivelli ovat niitä ruokia, joita meillä ei tarvitse biojätteeseen heittää, koska niitä pyydetään joskus myös lisää. Helposti nieltävät ruuat ovat mieluisimpia muistisairaille.

Omaiseni hoitopaikassa tuli kielto, että jos tuo jotain syötävää on syötävä kaikki vierailun aikana, ei saa laittaa yhteiseen jääkaappiin, koska niistä voi levitä bakteereja.

No huh! Varmaan terveystarkastaja asialla. Meillä oli myös yksi pingottava tarkastaja, joka syynäsi, ettei jääkaapissa ole mitään asiakkaiden kotoa tuotuja, herkästi pilaantuvia ruokia. Ei me tosiaan sellaista saada säilyttää, jos puoliso on edellisenä päivänä tehnyt lihapullia ja tuo niitä seuraavana päivänä rasiassa, että lämmittäkää tästä joku päivä. Lämpimissä ja kylmissä ruuissa se kylmäketjun katkeaminen on riski.

Itse olin hetken töissä vanhainkodissa ja syötin kyllä sänkypotilaita. Ne söivät itse jotka pääsivät ruokasaliin.

Syötetään tottakai. Tosin, jos hoitajalla on monta syötettävää vanhusta, niin aikamoista vauhtia joutuu kyllä syöttämään että kerkeää kaikille antaa ruuan ennen seuraavaa ruoka-aikaa.. T. Hoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autetaan jos syöttämisestä on sovittu hoitosopimuksessa ja siitä maksetaan lisämaksua. Muussa tapauksessa ei auteta joko siksi että omaiset ei raatsi kun pelkäävät perinnön pienenevän ja edunvalvojaa taas ei kiinnosta koko asia. Usein vanhukset noissa laitoksissa kuolevatkin nälkään. Hiipui pois tarkoittaa juuri sitä.

Harvoin sanon rumasti, mutta nyt: älä  puhu paskaa - totta kai syötetään. Hoitoisuus arviointiin vaikuttaa ja sitä kautta perittävään maksuun, mutta ketään ei jätetä nälkäiseksi. 

Mitä tarkoittaa "hoitoisuus arviointiin vaikuttaa ja sitä kautta perittävään maksuun"? Meneekö syöttämisestä kuitenkin lisämaksu?

Mitä sä oikein vänkäät? Kenenkään syöttämisestä ei mene lisämaksua minkäänlaista. Perushoito kuuluu kaikkialla.

Hoitoisuusluokka tarkoittaa, kuinka paljon hoidettava tarvitsee toisen ihmisen apua. Jos on omatoiminen, on ykkösluokassa. Pyyhkii takapuolensa itse, käy suihkussa itse, ottaa lääkkeet itse, lämmittää ja syö ruuan itse. Silloin ei maksa mitään, kun ei apua tarvitse. Sellainen ihminen on omassa kodissaan itsenäisesti.

Hoitoisuusluokka kolmosessa tarvitsee apua useita kertoja päivässä, esim. vaipanvaihtoon, suihkutukseen, lääkkeiden ottamiseen, ruokailuun vähintään sen verran, että toinen ihminen tarjoaa ruuat.

Hoitoisuusluokka 5:ssä ihminen on täysin autettava eikä pärjää ilman valvontaa. Hän on ympärivuorokautisessa asumispalvelussa. Usein vatsa toimitetaan puolesta tai uloste menee aina vaippaan, saattaa olla letkuruokintaa, ei tunnista itse nälkää tai janoa tai ei pysty sitä ilmaisemaan, ei pysty huolehtimaan itsestään, kommunikaatio yleensä rajoittunutta, täysin toisen ihmisen pestävä ja puettava.

Hoitoisuusluokan mukaan ne maksut menee. Jos et tarvitse mitään apua, et maksa avusta. Vai maksaako sinä kotonasi joka kuukausi hoitomaksuja, vaikket tarvitsisi apua?

Tulot määrää sen, paljonko hoidettava maksaa hoidostaan. Pienituloinen vähän, isotuloinen paljon.

Kiitos. Asia on harvinaisen selvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja millasta ruokaa hoivakodeissa tarjotaan, ei aina sen rahan arvosta, ainakaan päivällinen ja iltapala, usein jotaki sose keittoa, puuroja, iltapalaks kiisseliä tai jugurtti, niille jotka ei pysty syömään voileipää, mutta kallista ruokaa on, ymmärrän kyllä ettei niitä vaihtoehtoja niin vaan oo, niille jotka ei kunnolla pysty pureskelemaan, ottaa vaan päähän ku ne joutuu maksamaan niin paljo tosta ruuasta, vaikkei söiskään juuri mitään

Tietysti on vaihtoehtoja. Meillä ainakin on ikääntyneitä, jotka eivät syö kaikkia aterioita. Mikään pakko ei ole ostaa päivän kaikkia aterioita. Yhdenkin rouvan miesystävä tuo usein viilit ja jukurtit kotoa iltapalalle ja monesti voi olla mukana kesäaikaan mansikoita tai raparperikiisseliä. Samassa jääkaapissa säilytetään kuin muidenkin ruuat ja annetaan iltapalalla tai päiväkahvilla.

Minä en ymmärrä, millaista ruokaa ihmiset normaalissa arkielämässään syövät, kun nirsoillaan ja haukutaan tavallisia ruokia.

Työpaikalla oli eilen aamiaisella puuroa, mehukeittoa, tummaa tai vaaleaa leipää ja sen päällä keitettyä kananmunaa, juomana lasillinen omenamehua ja kahvi. Lounaalla oli lihapullia ruskeassa kastikkeessa ja perunamuusi sekä salaattia, jälkiruokana aprikoosikiisseli, päiväkahvilla oli pyöreä pulla ja kahvi. Päivälliseksi näytti olevan listalla verilettuja, puolukkahilloa ja perunaa. Päivällisen jälkeen ei ole jälkiruokaa.

Iltapalalla meillä on aina useampi vaihtoehto. Jotkut syö jukurtin tai rahkaa, jotkut mieluummin voileipää. Iltapalalla on usein hedelmiä, esim. banaania, viinirypäleitä, ananasta. Omenoista jouduttiin luopumaan, kun sattui useita vaaratilanteita (ei muista pureskella kunnolla ja pala jää kurkkuun kiinni). Joskus on vispipuuroa. Pannukakkuakin voi olla, jos joku ehtii heittää munat, maidon ja jauhot pellille. Se tulee uunissa helposti.

Vellistä ja puurosta sekä keitoista sen verran, että niitä on monta kertaa viikossa joko lounaalla tai päivällisellä. Ne maistuvat hyvin. Ohravelli ja riisivelli ovat niitä ruokia, joita meillä ei tarvitse biojätteeseen heittää, koska niitä pyydetään joskus myös lisää. Helposti nieltävät ruuat ovat mieluisimpia muistisairaille.

Kuulostaa hyvälle🙂 täälläpäin ei voi valita että ostaako kaikkia aterioita, vaan kaikille tulee samansuurunen lasku ruuasta joka kuukausi, söit tai et

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja millasta ruokaa hoivakodeissa tarjotaan, ei aina sen rahan arvosta, ainakaan päivällinen ja iltapala, usein jotaki sose keittoa, puuroja, iltapalaks kiisseliä tai jugurtti, niille jotka ei pysty syömään voileipää, mutta kallista ruokaa on, ymmärrän kyllä ettei niitä vaihtoehtoja niin vaan oo, niille jotka ei kunnolla pysty pureskelemaan, ottaa vaan päähän ku ne joutuu maksamaan niin paljo tosta ruuasta, vaikkei söiskään juuri mitään

Tietysti on vaihtoehtoja. Meillä ainakin on ikääntyneitä, jotka eivät syö kaikkia aterioita. Mikään pakko ei ole ostaa päivän kaikkia aterioita. Yhdenkin rouvan miesystävä tuo usein viilit ja jukurtit kotoa iltapalalle ja monesti voi olla mukana kesäaikaan mansikoita tai raparperikiisseliä. Samassa jääkaapissa säilytetään kuin muidenkin ruuat ja annetaan iltapalalla tai päiväkahvilla.

Minä en ymmärrä, millaista ruokaa ihmiset normaalissa arkielämässään syövät, kun nirsoillaan ja haukutaan tavallisia ruokia.

Työpaikalla oli eilen aamiaisella puuroa, mehukeittoa, tummaa tai vaaleaa leipää ja sen päällä keitettyä kananmunaa, juomana lasillinen omenamehua ja kahvi. Lounaalla oli lihapullia ruskeassa kastikkeessa ja perunamuusi sekä salaattia, jälkiruokana aprikoosikiisseli, päiväkahvilla oli pyöreä pulla ja kahvi. Päivälliseksi näytti olevan listalla verilettuja, puolukkahilloa ja perunaa. Päivällisen jälkeen ei ole jälkiruokaa.

Iltapalalla meillä on aina useampi vaihtoehto. Jotkut syö jukurtin tai rahkaa, jotkut mieluummin voileipää. Iltapalalla on usein hedelmiä, esim. banaania, viinirypäleitä, ananasta. Omenoista jouduttiin luopumaan, kun sattui useita vaaratilanteita (ei muista pureskella kunnolla ja pala jää kurkkuun kiinni). Joskus on vispipuuroa. Pannukakkuakin voi olla, jos joku ehtii heittää munat, maidon ja jauhot pellille. Se tulee uunissa helposti.

Vellistä ja puurosta sekä keitoista sen verran, että niitä on monta kertaa viikossa joko lounaalla tai päivällisellä. Ne maistuvat hyvin. Ohravelli ja riisivelli ovat niitä ruokia, joita meillä ei tarvitse biojätteeseen heittää, koska niitä pyydetään joskus myös lisää. Helposti nieltävät ruuat ovat mieluisimpia muistisairaille.

Omaiseni hoitopaikassa tuli kielto, että jos tuo jotain syötävää on syötävä kaikki vierailun aikana, ei saa laittaa yhteiseen jääkaappiin, koska niistä voi levitä bakteereja.

No huh! Varmaan terveystarkastaja asialla. Meillä oli myös yksi pingottava tarkastaja, joka syynäsi, ettei jääkaapissa ole mitään asiakkaiden kotoa tuotuja, herkästi pilaantuvia ruokia. Ei me tosiaan sellaista saada säilyttää, jos puoliso on edellisenä päivänä tehnyt lihapullia ja tuo niitä seuraavana päivänä rasiassa, että lämmittäkää tästä joku päivä. Lämpimissä ja kylmissä ruuissa se kylmäketjun katkeaminen on riski.

Kysymyksessä oli tuoreet, torilta ostetut mansikat, joita ei kaikkia jaksanut vierailun aikana syödä ja olisi halunnut syödä seuraavana päivänä. Hoitaja sanoi, että ylemmältä taholta on tullut käsky, koska voi levitä bakteereja koska nyt on niin vaikea tämä tautitilanne. Tautitilannehan on ollut kyllä pitkään, mutta ehkä nyt vasta keksittiin.

Meillä on asukkailla ollut koko heinäkuun ajan omia mansikoita ja säilytämme jääkaapissa. Mikähän tautitilanne tuon estää? Jopa on kummallinen tautitilanne, jos mansikoita estää syömästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja millasta ruokaa hoivakodeissa tarjotaan, ei aina sen rahan arvosta, ainakaan päivällinen ja iltapala, usein jotaki sose keittoa, puuroja, iltapalaks kiisseliä tai jugurtti, niille jotka ei pysty syömään voileipää, mutta kallista ruokaa on, ymmärrän kyllä ettei niitä vaihtoehtoja niin vaan oo, niille jotka ei kunnolla pysty pureskelemaan, ottaa vaan päähän ku ne joutuu maksamaan niin paljo tosta ruuasta, vaikkei söiskään juuri mitään

Tietysti on vaihtoehtoja. Meillä ainakin on ikääntyneitä, jotka eivät syö kaikkia aterioita. Mikään pakko ei ole ostaa päivän kaikkia aterioita. Yhdenkin rouvan miesystävä tuo usein viilit ja jukurtit kotoa iltapalalle ja monesti voi olla mukana kesäaikaan mansikoita tai raparperikiisseliä. Samassa jääkaapissa säilytetään kuin muidenkin ruuat ja annetaan iltapalalla tai päiväkahvilla.

Minä en ymmärrä, millaista ruokaa ihmiset normaalissa arkielämässään syövät, kun nirsoillaan ja haukutaan tavallisia ruokia.

Työpaikalla oli eilen aamiaisella puuroa, mehukeittoa, tummaa tai vaaleaa leipää ja sen päällä keitettyä kananmunaa, juomana lasillinen omenamehua ja kahvi. Lounaalla oli lihapullia ruskeassa kastikkeessa ja perunamuusi sekä salaattia, jälkiruokana aprikoosikiisseli, päiväkahvilla oli pyöreä pulla ja kahvi. Päivälliseksi näytti olevan listalla verilettuja, puolukkahilloa ja perunaa. Päivällisen jälkeen ei ole jälkiruokaa.

Iltapalalla meillä on aina useampi vaihtoehto. Jotkut syö jukurtin tai rahkaa, jotkut mieluummin voileipää. Iltapalalla on usein hedelmiä, esim. banaania, viinirypäleitä, ananasta. Omenoista jouduttiin luopumaan, kun sattui useita vaaratilanteita (ei muista pureskella kunnolla ja pala jää kurkkuun kiinni). Joskus on vispipuuroa. Pannukakkuakin voi olla, jos joku ehtii heittää munat, maidon ja jauhot pellille. Se tulee uunissa helposti.

Vellistä ja puurosta sekä keitoista sen verran, että niitä on monta kertaa viikossa joko lounaalla tai päivällisellä. Ne maistuvat hyvin. Ohravelli ja riisivelli ovat niitä ruokia, joita meillä ei tarvitse biojätteeseen heittää, koska niitä pyydetään joskus myös lisää. Helposti nieltävät ruuat ovat mieluisimpia muistisairaille.

Kuulostaa hyvälle🙂 täälläpäin ei voi valita että ostaako kaikkia aterioita, vaan kaikille tulee samansuurunen lasku ruuasta joka kuukausi, söit tai et

Eikä tule. Ne ruuat etukäteen tilataan ja laskut on eri suuruisia, jos ei ota kaikkia ruokia. Meillä pitää perua ruoka viikkoa ennen. Eli edellisen viikon maanantaina ehtii seuraavan viikon ruokia perua. Asukkaita käy kotilomillakin esim. yön yli. Lain mukaan ei voi olla niin, että kaikki maksavat saman verran, jos ruokailuja on peruttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja millasta ruokaa hoivakodeissa tarjotaan, ei aina sen rahan arvosta, ainakaan päivällinen ja iltapala, usein jotaki sose keittoa, puuroja, iltapalaks kiisseliä tai jugurtti, niille jotka ei pysty syömään voileipää, mutta kallista ruokaa on, ymmärrän kyllä ettei niitä vaihtoehtoja niin vaan oo, niille jotka ei kunnolla pysty pureskelemaan, ottaa vaan päähän ku ne joutuu maksamaan niin paljo tosta ruuasta, vaikkei söiskään juuri mitään

Tietysti on vaihtoehtoja. Meillä ainakin on ikääntyneitä, jotka eivät syö kaikkia aterioita. Mikään pakko ei ole ostaa päivän kaikkia aterioita. Yhdenkin rouvan miesystävä tuo usein viilit ja jukurtit kotoa iltapalalle ja monesti voi olla mukana kesäaikaan mansikoita tai raparperikiisseliä. Samassa jääkaapissa säilytetään kuin muidenkin ruuat ja annetaan iltapalalla tai päiväkahvilla.

Minä en ymmärrä, millaista ruokaa ihmiset normaalissa arkielämässään syövät, kun nirsoillaan ja haukutaan tavallisia ruokia.

Työpaikalla oli eilen aamiaisella puuroa, mehukeittoa, tummaa tai vaaleaa leipää ja sen päällä keitettyä kananmunaa, juomana lasillinen omenamehua ja kahvi. Lounaalla oli lihapullia ruskeassa kastikkeessa ja perunamuusi sekä salaattia, jälkiruokana aprikoosikiisseli, päiväkahvilla oli pyöreä pulla ja kahvi. Päivälliseksi näytti olevan listalla verilettuja, puolukkahilloa ja perunaa. Päivällisen jälkeen ei ole jälkiruokaa.

Iltapalalla meillä on aina useampi vaihtoehto. Jotkut syö jukurtin tai rahkaa, jotkut mieluummin voileipää. Iltapalalla on usein hedelmiä, esim. banaania, viinirypäleitä, ananasta. Omenoista jouduttiin luopumaan, kun sattui useita vaaratilanteita (ei muista pureskella kunnolla ja pala jää kurkkuun kiinni). Joskus on vispipuuroa. Pannukakkuakin voi olla, jos joku ehtii heittää munat, maidon ja jauhot pellille. Se tulee uunissa helposti.

Vellistä ja puurosta sekä keitoista sen verran, että niitä on monta kertaa viikossa joko lounaalla tai päivällisellä. Ne maistuvat hyvin. Ohravelli ja riisivelli ovat niitä ruokia, joita meillä ei tarvitse biojätteeseen heittää, koska niitä pyydetään joskus myös lisää. Helposti nieltävät ruuat ovat mieluisimpia muistisairaille.

Omaiseni hoitopaikassa tuli kielto, että jos tuo jotain syötävää on syötävä kaikki vierailun aikana, ei saa laittaa yhteiseen jääkaappiin, koska niistä voi levitä bakteereja.

No huh! Varmaan terveystarkastaja asialla. Meillä oli myös yksi pingottava tarkastaja, joka syynäsi, ettei jääkaapissa ole mitään asiakkaiden kotoa tuotuja, herkästi pilaantuvia ruokia. Ei me tosiaan sellaista saada säilyttää, jos puoliso on edellisenä päivänä tehnyt lihapullia ja tuo niitä seuraavana päivänä rasiassa, että lämmittäkää tästä joku päivä. Lämpimissä ja kylmissä ruuissa se kylmäketjun katkeaminen on riski.

Kysymyksessä oli tuoreet, torilta ostetut mansikat, joita ei kaikkia jaksanut vierailun aikana syödä ja olisi halunnut syödä seuraavana päivänä. Hoitaja sanoi, että ylemmältä taholta on tullut käsky, koska voi levitä bakteereja koska nyt on niin vaikea tämä tautitilanne. Tautitilannehan on ollut kyllä pitkään, mutta ehkä nyt vasta keksittiin.

Meillä on asukkailla ollut koko heinäkuun ajan omia mansikoita ja säilytämme jääkaapissa. Mikähän tautitilanne tuon estää? Jopa on kummallinen tautitilanne, jos mansikoita estää syömästä.

Sanos muuta, varmaan korona ja apinarutto. Syödä siis sai vierailun aikana, mutta jääkaappiin ei saanut laittaa. Iloitsi niin niistä.