Syötetäänkö vanhuksia hoivakodissa jos ei itse kykene?
Vai riippuuko tapauksesta? Kerran satuin ruokailun aikaan (kysymyksessä yksityinen hoivakoti) niin liikuntakyvyttömät, dementoituneet vanhukset istuivat ison pöydän ääressä ja kukin söi miten kykeni. Eräs mummo ei osannut käyttää ruokailuvälineitä. Hän heitteli käsin lautaselta ruokaa viereensä lattialle, ei ymmärtänyt pistää suuhunsa. Ketään ei autettu. Eräs osasi syödä vaan pullaa, joka oli tarkoitettu ilmeisesti jälkiruoaksi kahvin kanssa. Ruoka-annos oli koskematon.
Toinen tapaus. Kunnallinen hoivakoti, jossa juuri vanhusikään ehtinyt asukas.
Sairastanut kolmekymmentä vuotta ääreishermostosairautta (polyneuropatia) ja mennyt liikuntakyky, vuodepotilas, kädet myös melkein halvaantuneet. Ei pysty enää kirjoittamaan ja puristusvoima käsissä olematon.
Kertoi, että hoitajat odottaa, että hänen pitäisi itse saada syötyä, että kun sinä et edes yritä. Puuroa vähän kuulemma pystyy saamaan suuhunsa, mutta muuten ei onnistu. Ilmeisesti kuitenkin syötetäänkin, mutta samalla syyllistetään, voisi sanoa, että halvaantunutta, säryistä kärsivää ihmistä.
Asun kaukana, enkä ole lähiomainen, vain satunnaisesti kävin katsomassa. Ei myöskään ole omaisia jotka kävisivät syöttämässä. Mitään kuntoutusta ei ole koskaan annettu.
Ymmärrän kyllä, että resussit ei ehkä riitä. mutta surullista. Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Kommentit (256)
Tottakai syötetään, jos ei itse pysty syömään. Sitä vartenhan siellä asutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja millasta ruokaa hoivakodeissa tarjotaan, ei aina sen rahan arvosta, ainakaan päivällinen ja iltapala, usein jotaki sose keittoa, puuroja, iltapalaks kiisseliä tai jugurtti, niille jotka ei pysty syömään voileipää, mutta kallista ruokaa on, ymmärrän kyllä ettei niitä vaihtoehtoja niin vaan oo, niille jotka ei kunnolla pysty pureskelemaan, ottaa vaan päähän ku ne joutuu maksamaan niin paljo tosta ruuasta, vaikkei söiskään juuri mitään
Tietysti on vaihtoehtoja. Meillä ainakin on ikääntyneitä, jotka eivät syö kaikkia aterioita. Mikään pakko ei ole ostaa päivän kaikkia aterioita. Yhdenkin rouvan miesystävä tuo usein viilit ja jukurtit kotoa iltapalalle ja monesti voi olla mukana kesäaikaan mansikoita tai raparperikiisseliä. Samassa jääkaapissa säilytetään kuin muidenkin ruuat ja annetaan iltapalalla tai päiväkahvilla.
Minä en ymmärrä, millaista ruokaa ihmiset normaalissa arkielämässään syövät, kun nirsoillaan ja haukutaan tavallisia ruokia.
Työpaikalla oli eilen aamiaisella puuroa, mehukeittoa, tummaa tai vaaleaa leipää ja sen päällä keitettyä kananmunaa, juomana lasillinen omenamehua ja kahvi. Lounaalla oli lihapullia ruskeassa kastikkeessa ja perunamuusi sekä salaattia, jälkiruokana aprikoosikiisseli, päiväkahvilla oli pyöreä pulla ja kahvi. Päivälliseksi näytti olevan listalla verilettuja, puolukkahilloa ja perunaa. Päivällisen jälkeen ei ole jälkiruokaa.
Iltapalalla meillä on aina useampi vaihtoehto. Jotkut syö jukurtin tai rahkaa, jotkut mieluummin voileipää. Iltapalalla on usein hedelmiä, esim. banaania, viinirypäleitä, ananasta. Omenoista jouduttiin luopumaan, kun sattui useita vaaratilanteita (ei muista pureskella kunnolla ja pala jää kurkkuun kiinni). Joskus on vispipuuroa. Pannukakkuakin voi olla, jos joku ehtii heittää munat, maidon ja jauhot pellille. Se tulee uunissa helposti.
Vellistä ja puurosta sekä keitoista sen verran, että niitä on monta kertaa viikossa joko lounaalla tai päivällisellä. Ne maistuvat hyvin. Ohravelli ja riisivelli ovat niitä ruokia, joita meillä ei tarvitse biojätteeseen heittää, koska niitä pyydetään joskus myös lisää. Helposti nieltävät ruuat ovat mieluisimpia muistisairaille.
Omaiseni hoitopaikassa tuli kielto, että jos tuo jotain syötävää on syötävä kaikki vierailun aikana, ei saa laittaa yhteiseen jääkaappiin, koska niistä voi levitä bakteereja.
No huh! Varmaan terveystarkastaja asialla. Meillä oli myös yksi pingottava tarkastaja, joka syynäsi, ettei jääkaapissa ole mitään asiakkaiden kotoa tuotuja, herkästi pilaantuvia ruokia. Ei me tosiaan sellaista saada säilyttää, jos puoliso on edellisenä päivänä tehnyt lihapullia ja tuo niitä seuraavana päivänä rasiassa, että lämmittäkää tästä joku päivä. Lämpimissä ja kylmissä ruuissa se kylmäketjun katkeaminen on riski.
Kysymyksessä oli tuoreet, torilta ostetut mansikat, joita ei kaikkia jaksanut vierailun aikana syödä ja olisi halunnut syödä seuraavana päivänä. Hoitaja sanoi, että ylemmältä taholta on tullut käsky, koska voi levitä bakteereja koska nyt on niin vaikea tämä tautitilanne. Tautitilannehan on ollut kyllä pitkään, mutta ehkä nyt vasta keksittiin.
Meillä on asukkailla ollut koko heinäkuun ajan omia mansikoita ja säilytämme jääkaapissa. Mikähän tautitilanne tuon estää? Jopa on kummallinen tautitilanne, jos mansikoita estää syömästä.
Olisiko tekosyy? Ainakin mun edellisessä työpaikassa oli 3 isoa jääkaappia ja ne oli aina ihan täynnä. Yhdessä oli juustot, makkarat, mehukeitot, maidot, margariinit. Toisessa oli lämmitettävät ruuat, jotka tuli 2 kertaa viikossa. Niin paljon ruokaa, että oli vaikeus saada kaikkia mahtumaan. Kolmannessa oli salaatit, vihanneksia, jukurtit, kiisselit, ateriakorvikkeet, ketsuppi ja muut mausteet, yksittäiset dieettiruuat. Siinäpä se juttu olikin, mihin saatiin mahtumaan, jos omainen toi vaikka täytekakun asukkaan syntymäpäiville. Yhdellä asukkaalla oli huoneessaan oma jääkaappi/pakastin, joka jouduttiin pitämään lukossa, kun muut asukkaat oli käyneet tyhjentämässä useamman kerran. Asukkaalle annettiin sitten lukkojen takaa esim. jäätelö tai suklaavanukas, joita söi omassa huoneessaan. En tiedä, onko edes laillista pitää lukossa, mutta miten muutenkaan olisi estetty, ettei muut käy varkaissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja millasta ruokaa hoivakodeissa tarjotaan, ei aina sen rahan arvosta, ainakaan päivällinen ja iltapala, usein jotaki sose keittoa, puuroja, iltapalaks kiisseliä tai jugurtti, niille jotka ei pysty syömään voileipää, mutta kallista ruokaa on, ymmärrän kyllä ettei niitä vaihtoehtoja niin vaan oo, niille jotka ei kunnolla pysty pureskelemaan, ottaa vaan päähän ku ne joutuu maksamaan niin paljo tosta ruuasta, vaikkei söiskään juuri mitään
Tietysti on vaihtoehtoja. Meillä ainakin on ikääntyneitä, jotka eivät syö kaikkia aterioita. Mikään pakko ei ole ostaa päivän kaikkia aterioita. Yhdenkin rouvan miesystävä tuo usein viilit ja jukurtit kotoa iltapalalle ja monesti voi olla mukana kesäaikaan mansikoita tai raparperikiisseliä. Samassa jääkaapissa säilytetään kuin muidenkin ruuat ja annetaan iltapalalla tai päiväkahvilla.
Minä en ymmärrä, millaista ruokaa ihmiset normaalissa arkielämässään syövät, kun nirsoillaan ja haukutaan tavallisia ruokia.
Työpaikalla oli eilen aamiaisella puuroa, mehukeittoa, tummaa tai vaaleaa leipää ja sen päällä keitettyä kananmunaa, juomana lasillinen omenamehua ja kahvi. Lounaalla oli lihapullia ruskeassa kastikkeessa ja perunamuusi sekä salaattia, jälkiruokana aprikoosikiisseli, päiväkahvilla oli pyöreä pulla ja kahvi. Päivälliseksi näytti olevan listalla verilettuja, puolukkahilloa ja perunaa. Päivällisen jälkeen ei ole jälkiruokaa.
Iltapalalla meillä on aina useampi vaihtoehto. Jotkut syö jukurtin tai rahkaa, jotkut mieluummin voileipää. Iltapalalla on usein hedelmiä, esim. banaania, viinirypäleitä, ananasta. Omenoista jouduttiin luopumaan, kun sattui useita vaaratilanteita (ei muista pureskella kunnolla ja pala jää kurkkuun kiinni). Joskus on vispipuuroa. Pannukakkuakin voi olla, jos joku ehtii heittää munat, maidon ja jauhot pellille. Se tulee uunissa helposti.
Vellistä ja puurosta sekä keitoista sen verran, että niitä on monta kertaa viikossa joko lounaalla tai päivällisellä. Ne maistuvat hyvin. Ohravelli ja riisivelli ovat niitä ruokia, joita meillä ei tarvitse biojätteeseen heittää, koska niitä pyydetään joskus myös lisää. Helposti nieltävät ruuat ovat mieluisimpia muistisairaille.
Omaiseni hoitopaikassa tuli kielto, että jos tuo jotain syötävää on syötävä kaikki vierailun aikana, ei saa laittaa yhteiseen jääkaappiin, koska niistä voi levitä bakteereja.
No huh! Varmaan terveystarkastaja asialla. Meillä oli myös yksi pingottava tarkastaja, joka syynäsi, ettei jääkaapissa ole mitään asiakkaiden kotoa tuotuja, herkästi pilaantuvia ruokia. Ei me tosiaan sellaista saada säilyttää, jos puoliso on edellisenä päivänä tehnyt lihapullia ja tuo niitä seuraavana päivänä rasiassa, että lämmittäkää tästä joku päivä. Lämpimissä ja kylmissä ruuissa se kylmäketjun katkeaminen on riski.
Kysymyksessä oli tuoreet, torilta ostetut mansikat, joita ei kaikkia jaksanut vierailun aikana syödä ja olisi halunnut syödä seuraavana päivänä. Hoitaja sanoi, että ylemmältä taholta on tullut käsky, koska voi levitä bakteereja koska nyt on niin vaikea tämä tautitilanne. Tautitilannehan on ollut kyllä pitkään, mutta ehkä nyt vasta keksittiin.
Meillä on asukkailla ollut koko heinäkuun ajan omia mansikoita ja säilytämme jääkaapissa. Mikähän tautitilanne tuon estää? Jopa on kummallinen tautitilanne, jos mansikoita estää syömästä.
Sanos muuta, varmaan korona ja apinarutto. Syödä siis sai vierailun aikana, mutta jääkaappiin ei saanut laittaa. Iloitsi niin niistä.
Miksei sillä ole omaa jääkaappia? Minä olen ostanut pienen jääkaapin isälleni jo silloin kun muutti hoivakotiin. Siellä on aina kylmää vissyä, juotavaa jukurttia ja kesällä voin viedä mansikoita, viimeksi pienen rasian vadelmia. Yöhoitaja yleensä antaa pientä välipalaa, kun sillä saa isän houkuteltua sänkyyn nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoni oli sairaalassa vähän ennen kuolemaansa, yli 90-vuotiaana muistisairaana. Kävin vierailulla juuri ruoka-aikaan. Pöydän viereen hänet oli talutettu ja yritin häntä syöttää, tosin huonolla menestyksellä. Sitä jäin ihmettelemään, että ruokana oli laihaa kasviskeittoa! Ilmeisesti tosiaan tarkoitus näivettää kuoliaaksi, kun niin vähäenergistä ruokaa tarjottiin.
Sairaalassakin olen työskennellyt ja ruoka on yleensä heikompaa kuin hoivakodeissa. Päivän toinen pääruoka on keitto ja toinen on tuhti. Yleensä makaaminen vähentää energiantarvetta ja voi olla, että siksi ei soppa maistunut. Päivän ruokavalio on laskettu täsmälleen energiantarpeeseen sopivasti. Isoille miehille ja raskaana oleville tai juuri synnyttäneille voi olla 1,5-kertaiset annokset, jos on tarvetta. Yleensä ottaen ruuan pitää olla helposti sulavaa. Sairaalassa vältetään pihvejä ja sellaisia ruokia, jotka aiheuttaa ummetusta tai sulaa hitaasti. Liian rasvaistakaan ei saa olla, koska se närästää ja toisaalta heti leikkausten jälkeen vain vähärasvaista ruokaa.
T. Sh
Sivusta tähän lisään, että sairaalassa on varmaan parempaa ruokaa monesti kuin vanhainkodeissa. Meillä ainakin ruoka hyvin kehnoa ja sitä on vähän. Loppuu välillä kesken ja joltakin jää esim leipä saamatta. Päivällinen on yleensä puuroa ja joskus keittoa. Päivän ruuat aamulla puuroa sitten kehno lounas, päivällinen puuroa sekä pieni iltapala. Huonoa ruokaa ja ymmärrän jos ei maistu. Asiasta sanottu, mutta pitää kuulemma säästää ruuassa. Yksityinen iso vanhainkoti. Hävettää koko touhu.
Muuten hyvin kirjoitettu, mutta yksityinen ja vanhainkoti ei sovi samaan lauseeseen.
Sori jos kirjoitin väärin. Näin viestin vasta nyt ja tämä on oikeasti yksityinen paikka. Ehkä palvelutalo sitten on oikea termi.
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää, miksi näihin ketjuihin aina löytyy juttujen keksijöitä. Ollaan oltu töissä ns. hoitolaitoksissa tai ns. yksityisessä vanhainkodissa, jollaista ei ole Suomessa ja jokainen hoitoalan ihminen tietää oikeat nimikkeet. Samaa se oli jossain ketjussa, jossa oli hoitajia ja kommenteista huomasi, että myös valehoitajia. Kun joku huomautti faktoista, yhä kovemmilla sanoilla vakuutteli, että totta on. Voihan sitä keksiä mitä vaan, minäkin voin alkaa keksiä tarinoita.
Olen tuo joka kirjoitti yksityisestä vanhainkodista. Pahoittelen sitä, että kirjoitin termin väärin. Silti kirjoitin täysin totta ruoan huonosta laadusta. Olen itse nyt vain kesällä ollut tuolla vähän aikaa ja uusi paikka minulle. En siis varsinaisesti ole ns alalla. Näin termit menivät väärin. Muuten en kirjoittaisi tänne valheita. On ikävää jos leivätkin loppuvat kesken ja kuulemma pitää ruuasta säästää. Tämä näkyy laadussa. Terveisin "kesätyöntekijä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoni oli sairaalassa vähän ennen kuolemaansa, yli 90-vuotiaana muistisairaana. Kävin vierailulla juuri ruoka-aikaan. Pöydän viereen hänet oli talutettu ja yritin häntä syöttää, tosin huonolla menestyksellä. Sitä jäin ihmettelemään, että ruokana oli laihaa kasviskeittoa! Ilmeisesti tosiaan tarkoitus näivettää kuoliaaksi, kun niin vähäenergistä ruokaa tarjottiin.
Sairaalassakin olen työskennellyt ja ruoka on yleensä heikompaa kuin hoivakodeissa. Päivän toinen pääruoka on keitto ja toinen on tuhti. Yleensä makaaminen vähentää energiantarvetta ja voi olla, että siksi ei soppa maistunut. Päivän ruokavalio on laskettu täsmälleen energiantarpeeseen sopivasti. Isoille miehille ja raskaana oleville tai juuri synnyttäneille voi olla 1,5-kertaiset annokset, jos on tarvetta. Yleensä ottaen ruuan pitää olla helposti sulavaa. Sairaalassa vältetään pihvejä ja sellaisia ruokia, jotka aiheuttaa ummetusta tai sulaa hitaasti. Liian rasvaistakaan ei saa olla, koska se närästää ja toisaalta heti leikkausten jälkeen vain vähärasvaista ruokaa.
T. Sh
Sivusta tähän lisään, että sairaalassa on varmaan parempaa ruokaa monesti kuin vanhainkodeissa. Meillä ainakin ruoka hyvin kehnoa ja sitä on vähän. Loppuu välillä kesken ja joltakin jää esim leipä saamatta. Päivällinen on yleensä puuroa ja joskus keittoa. Päivän ruuat aamulla puuroa sitten kehno lounas, päivällinen puuroa sekä pieni iltapala. Huonoa ruokaa ja ymmärrän jos ei maistu. Asiasta sanottu, mutta pitää kuulemma säästää ruuassa. Yksityinen iso vanhainkoti. Hävettää koko touhu.
Muuten hyvin kirjoitettu, mutta yksityinen ja vanhainkoti ei sovi samaan lauseeseen.
Kaikki alan ihmiset tietäisi, ettei yksityistä vanhainkotia ole ollut olemassa 20 vuoteen. Kohta tulee selitys, että ei kun se työpaikka onkin yksityinen palvelutalo tai yksityinen hoivakoti, mutta en kiireessä muistanut, missä olen töissä.
Tähän liittyen vielä edelliset viestit eli olen ns kesätyöntekijä joka ei ole kuitenkaan ammatiltaan hoitaja. Näin termit hukassa ja pahoittelen sitä. Valetta ei kuitenkaan ole tuo kirjoittamani huono ruoka. En koskaan valehtelisi näissä asioissa. Äitini on itse hoitaja ja itsekin puhuu välillä vanhainkodista, vaikka yksityisellä on töissä. Ei aina voi miettiä mitä kirjoittaa ja joskus tulee virheitä. Pahoittelut niistä. Miksi valehtelisin ruoasta tänne? Se oli tuo tärkein pointti minusta ettei saisi ruoan laatu olla huonoa. Laittaisin vaikka paikan nimen tänne jos viitsisin, mutta pieni paikkakunta kyseessä niin en viitsi.
Ei ainakaan siinä hoitokodissa ( Attendo ) kukaan auttanut potilaita syömisessä. Ruuat vietiin eteen ja jos potilas
ei osannut syödä, vietiin puolen tunnin päästä pois. Hoitajille oli tärkeämpää juoruta keskenään jossain kansliassa....
Eli potilaat tapettiin nälkään siellä......
Samaa kuullut kuin ap:kin. Mustisairaalle tarvittiin laitospaikka, ja omainen kävi katsomassa kohdetta etukäteen. Sama tilanne. Kuvaili tarkkaan, kuinka muistisairaat vanhukset istuivat pöydän äärellä ruoka edessään, eivätkä pystyneet, osanneet tai muistaneet syödä. Henkilökunta ei auttanut. Sanomattakin selvää, ettei paikkaa vastaanotettu.
Turha väittää ettei hoitohenkilökunta muka ehdi. Hoitohenkilökunnalla on aina sata eri selitystä ja tekosyytä miksi syömiseen liittyät työtehtävät laiminlyödään. Ruokailu on yksi tärkeimmistä asioista ja priorisoinnissa kärjessä. Jos hoitohenkilökunta ei osaa, kykene tai viitsi priorisoida työtehtäviään ruokailun suhteen, on kyseessä mielestäni heitteillejättö. Jos yksi tärkeimmistä työtehtävistä hoidetaan huonosti, kuinka huonosti hoidetaankaan muut vähemmän kriittiset työtehtävät? Kuinkahan moni potilas nääntyy todellisuudessa hoitolaitoksissa nälkään? Ja vielä kehdataan pyytää lisää palkkaa!
Olin kerran satunnaisesti käymässä ruoka-aikana osittain halvaantuneen tuttavavanhuksen luona Esperi hoivakodissa. Syötin häntä puoli tuntia, näytti aina sormellaan mitä lajia seuraavaksi haluaa. Söi todella hitaasti, kunnes viestitti että nyt on täynnä. Voin vannoa, että yhdelläkään hoitajalla ei ole aikaa istua puolta tuntia syöttämässä yhtä asukasta, minkä tämänkin henkilön kohdalla olisi tarpeen. Onko aikaa syöttää edes ketään?
Tämä asia on järkyttävä epäkohta, jos ei syötetä niitä vanhuksia, jotka eivät enää itse pysty.
Meidänkin työpaikalla omaiset välillä valittaa, kun viedään täysi tarjotin pois nenän edestä. Usein tilanne on tämä: hoitaja vie ruuan asukkaan eteen ja asukas sanoo heti, ettei aio syödä. Hän kuitenkin haluaa jäädä seurustelemaan, joten hoitaja jättää ruuat siihen, jos hän kuitenkin muuttaa mielensä. Toisen asukkaan omainen tulee ruokailun aikana yksikköön ja näkee, kun ruokailun päätyttyä hoitaja tulee ottamaan em. asukkaan täyden tarjottimen ja vie pois.
Kyllä joka paikassa on aina avustettu ruokailussa. Avatkaa se suu ja kysykää, jos henkilökunnan toiminta mietityttää!
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran satunnaisesti käymässä ruoka-aikana osittain halvaantuneen tuttavavanhuksen luona Esperi hoivakodissa. Syötin häntä puoli tuntia, näytti aina sormellaan mitä lajia seuraavaksi haluaa. Söi todella hitaasti, kunnes viestitti että nyt on täynnä. Voin vannoa, että yhdelläkään hoitajalla ei ole aikaa istua puolta tuntia syöttämässä yhtä asukasta, minkä tämänkin henkilön kohdalla olisi tarpeen. Onko aikaa syöttää edes ketään?
Tämä asia on järkyttävä epäkohta, jos ei syötetä niitä vanhuksia, jotka eivät enää itse pysty.
Tämä oli yksi syy, miksi vaihdoin alaa. Joskus oli pakko vain kylmänviileästi lopettaa hitaasti syövän asukkaan syöttäminen kesken kaiken, koska muuten ei olisi ehtinyt syöttää kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta, että tällaista tapahtuu edelleen. Vanhuksien oloja ei koskaan saada kuntoon, aina vaan samanlaista nälkään tappamista.
Jos ketä tahansa ihmistyhmää kohdeltaisiin samoin, olisi julkinen lynkkaus valmis. Mutta vanhuksista ei välitä kukaan :(
Ainoastaan omaiset. Minunkin muistisairas isäni yritetään näännyttää vuodeosastolla, siksi on käytävä varmistamassa että saa vettä ja ruokaa tarpeeksi
Kun ihmisen dementian aste on edennyt niin pitkälle ettei ymmärrä enää syödä (tai usein nielemisrefleksi on häipynyt), ei ole enää paljoa kuntoutettavaa. Ei ihmistä ole tarkoitus esim letkuruokinnalla syöttää silloin kun syöminen ei dementian vuoksi enää suju.
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan siinä hoitokodissa ( Attendo ) kukaan auttanut potilaita syömisessä. Ruuat vietiin eteen ja jos potilas
ei osannut syödä, vietiin puolen tunnin päästä pois. Hoitajille oli tärkeämpää juoruta keskenään jossain kansliassa....
Eli potilaat tapettiin nälkään siellä......
Jos esim eläimet tap ettaisiin hitaasti nälkään, olisi iso lauma ihmisiä huutamassa ja vaatimassa eläimille parempia oloja. Vanhus on alhaisemmalla tasoilla kuin eläin tässä maassa, heidät saa vaikka tap paa nälkään ja tämä ei kiinnosta valtaosaa ihmisistä. Muistisairas vanhus on avuttomampi kuin pieni lapsi, mutta ei herätä samanlaista sympatiaa
Vierailija kirjoitti:
Kun ihmisen dementian aste on edennyt niin pitkälle ettei ymmärrä enää syödä (tai usein nielemisrefleksi on häipynyt), ei ole enää paljoa kuntoutettavaa. Ei ihmistä ole tarkoitus esim letkuruokinnalla syöttää silloin kun syöminen ei dementian vuoksi enää suju.
Sovellettaanko vammaisiin samaa asennetta? Että jos vammainen ei ymmärrä/osaa syödä niin annetaan kylmästi kuolla nälkään? Muistisairas ei halua nääntyä nälkään hitaasti kitumalla, kuten ei kukaan muukaan
Pitäisi olla aika huolissaan, jos joku vielä haluaisi ravintoa +tarvitsee ja jätetään heitteille. Siis ei tarkoita että pitää liikaa tai väkisin. Vaan yleensä. On myös korvikkeita jos on kipeä ja muuta.
Vanhukset ovat nykyajan huutolaisia: se kuka halvimmalla hoitaa ja hoidon taso on sitä ettei ole aikaa/halua edes syöttää heitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan siinä hoitokodissa ( Attendo ) kukaan auttanut potilaita syömisessä. Ruuat vietiin eteen ja jos potilas
ei osannut syödä, vietiin puolen tunnin päästä pois. Hoitajille oli tärkeämpää juoruta keskenään jossain kansliassa....
Eli potilaat tapettiin nälkään siellä......
Jos esim eläimet tap ettaisiin hitaasti nälkään, olisi iso lauma ihmisiä huutamassa ja vaatimassa eläimille parempia oloja. Vanhus on alhaisemmalla tasoilla kuin eläin tässä maassa, heidät saa vaikka tap paa nälkään ja tämä ei kiinnosta valtaosaa ihmisistä. Muistisairas vanhus on avuttomampi kuin pieni lapsi, mutta ei herätä samanlaista sympatiaa
Niinpä! Esim maa hantu lijoiden puolesta ollaan kyllä osoittamassa mieltä, samoin lasten, eläinten, ilmaston, ym. Mutta vanhusten puolesta ei ole mielenosoituksia näkynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan siinä hoitokodissa ( Attendo ) kukaan auttanut potilaita syömisessä. Ruuat vietiin eteen ja jos potilas
ei osannut syödä, vietiin puolen tunnin päästä pois. Hoitajille oli tärkeämpää juoruta keskenään jossain kansliassa....
Eli potilaat tapettiin nälkään siellä......
Jos esim eläimet tap ettaisiin hitaasti nälkään, olisi iso lauma ihmisiä huutamassa ja vaatimassa eläimille parempia oloja. Vanhus on alhaisemmalla tasoilla kuin eläin tässä maassa, heidät saa vaikka tap paa nälkään ja tämä ei kiinnosta valtaosaa ihmisistä. Muistisairas vanhus on avuttomampi kuin pieni lapsi, mutta ei herätä samanlaista sympatiaa
Sille eläimelle annetaankin lopetuspiikki, jos se ei enää kykene syömään. Muussa tapauksessa syyllistyy eläinsuojelurikokseen. Mutta olet oikeassa siinä, että eläimillä on paremmat oikeudet kuin vanhuksilla.
On kai jotenkin luonnollista, että ihminen ei kovin mielellään ajattele omaa vanhuuttaan. Se on asia, joka mieluiten torjutaan ajatuksista kokonaan. Jopa vanhuuseläkkeelle siirtyneissäkin on paljon sellaisia, jotka eivät halua vielä lainkaan ajatella, miten 10-20 vuoden päästä pärjäävät. Vasta sitten, kun joku rakas ja läheinen omainen on vanha ja tarvitsee hoitoa ja hoivaa, koko asia tulee ajankohtaiseksi. Vasta sitten huomataan epäkohdat ja ollaan tyytymättömiä ja joskus kiukkuisiakin siitä, ettei läheisen hoito olekaan kuten satukirjoissa. Tähän vielä lisään sen, että vanhustenhoidosta on jo vuosikausia kirjoitettu paljon mediassa. On ollut ajankohtaisohjelmia telkkarissa. On ollut vanhustyön ja geriatrian asiantuntijoiden haastatteluja jne. Kuinka moni, jolle asia ei ole lainkaan ajankohtainen, lukee ja seuraa näitä? En minäkään seuraa jääkiekkoa. Hyppään yli kaikki uutiset ja keskustelut, joissa puhutaan jäåäkiekosta. Tilanne olisi varmasti ihan toinen, jos joku läheiseni pelaisi jääkiekkoa. Pointtini tässä on, että ei ihmisiä kiinnosta sellaiset asiat, jotka eivät - ainakaan vielä - liity millään tavalla heidän omaan elämäänsä.
Sosiaalihuollon ateriamaksuista on mun mielestä määrätty, ettei ketään voi pakottaa syömään aterioita ja on viimeiseen asti oikeus valita. Tietysti se pitää sopia, jos joku ei ota päiväkahvia tai iltapalaa ja ennakkoon perua. Mun työpaikalla koko päivän ateriat tai puoli päivää on ne vaihtoehdot. Voi myös valita, ettei ota koskaan päiväkahvia, mutta tulee yhtä kalliiksi ottaa koko ateriapaketti kuin jättää päiväkahvi tai iltapala ottamatta, jos syö ne muut yksittäisinä aterioina.
Mun työpaikalla on jo vuosia ollut kerran kuukaudessa mässylauantai. No ei oikeesti ole sillä nimellä. Silloin ei tule valmista ruokaa päivälliselle ollenkaan vaan tilataan kuljetuksella, mitä asukkaat haluaa. Makkaraperunat on aika suosittu. Joskus joku haluaa pitsaa tai hampurilaisen. Jos ei osaa itse päättää, me tilataan kuitenkin jotain, ettei kukaan jää ilman. Yhdessä aasialaisessa ravintolassa on mahtavan makuinen keitto, ei liian mausteinen. Soseruokailijoille viimeksi surautettiin tehosekoittimella keitot ja hyvin maistui. Lauantaisin on muutenkin vähän erilainen päivä, kun on saunotus. Ei kaikki omaiset siitäkään tykkää, kun tilataan kerran kuussa ravintoloista. Ranskikset on jonkun mielestä epäterveellisiä. Mitä väliä, jos asukas itse tykkää.