Lue keskustelun säännöt.
Mies kiukuttelee kun en halunnut mökkiviikonloppuna seksiä
31.07.2022 |
Kun illalla en halunnut ja olisin aamulla halunnut nauttia mökkiaamusta niin mies pakkasi tavarat ja sanoi kello 8 että nyt lähdetään sitten kotiin. Automatka oli pelkkää mykkäkoulua. Illalla se meni siihen siis, että mies koitti lääppiä, mutta sanoin että nyt en ole tunnelmissa niin hän vain käänsi selkänsä minulle ja hymähti, että niinpä tietysti. Olen nyt todella surullinen tästä suhteen tilasta.
Kommentit (1989)
Vierailija kirjoitti:
Väittääkö joku tosissaan että mies ajattelisi seksin aikana sekuntiakaan naisen nautintoa? Pääasia että omat halut saavat tyydytyksen. Ja vaikka nainen sanoisi että tästä en tykkää niin mitään tuommoisia vikinöitä ei kuunnella vaan alistetaan ja pakotetaan että lauetaan kunnolla.
Et elä samassa mailmassa minun kanssani.
Seksissä parasta on nautinnon antaminen. toiseksi parasta on saaminen.
Loppupelissä ei elämässä ole suurempaa nautinsoa kuin seksi.
M48
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut miehet vaan luulee että naiset on ainoastaan niiden haluja varten ja sitten ihmetellään kun ei saada.🙄
Tämä on sitä sisäistettyä sovinismia. Mun miehellä on ollut joitakin vahvasti sisäistettyjä sovinistisia asenteita, mutta koska hän on normaali mies, hän opettelee uudet asenteet kun nämä ongelmalliset asenteet hänelle osoittaa. Usein vaatii rautalangasta vääntämistä, mutta se on kannattanut. Parhaiten toimii kun kääntää asetelman toisinpäin. Mitä jos minä käyttäytyisin näin? Ai ei olisi ok? Miksi ei? No miksi on ok että sinä käyttäydyt näin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän ketjun lukeneena tunnen itseni erittäin onnekkkaaksi mieheksi. Tai ei sillä oikeasti ole mitään tekemistä onnen kanssa. Olet tajunnut sen, mitä naisen onnellisena pitäminen vaatii. Tässä tapauksessa sekä hellyyttä, kotitöitä sekä seksiä.
Muutenkaan meillä ei seksistä kieltäydytä syyllä, että ei nyt vaan huvita. Kyllä siihen jokin syy aina on.
Elämä on varsin kivaa hyvässä suhteessa.
Tässäpä tuhannen taalan kysymys:
Tekeekö parisuhteesi sinut onnellisemmaksi vai onnettomammaksi?
Tässä on toinen mies, joka on parisuhteessa onnellisen ja tyytyväisen naisen kanssa. Arjessa on paljon haasteita, mutta me molemmat olemme sitoutuneita, teemme paljon työtä ja puskemme eteenpäin. Tuen puolisoani ja hän minua. Kommunikaatio sujuu. Nainen on kertonut ja näyttänyt sen, että hän arvostaa minua ja parisuhdettamme. Seksikin siis sujuu.
En silti pysty vastaamaan kysymykseen, tekeekö parisuhde itsessään minut onnellisemmaksi vai onnettomammaksi. Kysymys ei ole yksinkertainen. Vastaisin itse, että se tekee molempia. Välillä se tarjoaa syviä onnellisuuden hetkiä, mutta välillä tuntuu, että juuri parisuhteen vuoksi elämäni on raskasta/kurjaa/tylsää/yksinäistä/vaikeaa.
Miehen mielestä nainen siis kertoo ja näyttää arvostuksensa miestään ja parisuhdettaan kohtaan (ensisijaisesti) seksillä jota on riittävästi miehen makuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas ollut esillä sen miehen kommentit, jolle kompromissi on seksiä joka toinen päivä, ja ero tulee, ellei näin käy. Mä en vaan voi tajuta, miten joku kuvittelee, että MIKÄÄN asia elämässä on sellainen, että sitä pitää voida luvata tehdä joka toinen päivä.
Mä sanoisin tuollaiselle miehelle, että kyllä käy, jos sovitaan, että sinä täytät myös minun tarpeeni joka toinen päivä. Minä haluan sinun keittävän kunnon marjapuuron. Siis ostat tuoreet marjat, keittelet ne ensin kiisseliksi ja sitten teet puuron. Mieluiten söisin tuoreen marjapuuron joka päivä, mutta kompromissina voin joka toinen päivä syödä eilistä puuroa.
Jos tuore puuro joskus puuttuu pöydästä kolmantena päivänä, se on kriisin paikka ja vakava keskustelu. Järjestänet arkesi tämän puuron ympärille, niin kiireesi töissä kuin harrastukset.
Hyvää elämää meille. Mä annan sitten, kun olen syönyt puuroni.
Tämä on oikeasti loistava pointti! Ja tietysti kun tulet kivan työpäivän ja salilla käynnin jälkeen pirteänä kotiin mielessä ihana tuore marjapuuro, joudut pettymään tosi katkerasti, kun hellalla ei ole kattilaa eikä jääkaapissa kulhoa. Turha siinä miehen on itkuntuhruisin silmin selittää mitään pahasta konfliktissa töissä tai äitinsä sairaudesta. Olisi mies voinut herätä aikaisemmin sen puuron keittelyyn, tai nipistää yöunista ja illalla myöhään keitellä aamuksi valmiiksi.
Se on kiukun paikka tai vähintään mökötyksen. Tosin sä vaikutat niin kypsältä ihmiseltä, että ymmärrät, että ihan joskus harvoin voi olla hyvä syy olla keittämättä puuroa. Mutta se ei ole kyllä mikään hyvä syy, että ei vaan huvita joka toinen päivä puuroja keitellä.
Onko teillä haluttomuutta tuntevilla ollut seksiä kuitenkin suhteen alkuaikoina?
Miksi olette yhdessä ihmisen kanssa jota ette halua (enää)?
Se puoliso kärsii seksittömyydestä, eikö siitä voi sitten ihan vaan sanoa sille että miksi sitä ei ole, ja jos pidätte siitä ihmisestä niin päästäkää se sitten vapaaksi, antakaa sen hakea seksinsä mistä haluvat. (ihan kuin se siis helppoa olisi...) Eikä se tule muuttumaan, se puolisonne kärsii siitä seksittömyydestä ihan oikeasti, syvästi ja siten että se katkeroittaa pahasti.
Jos olette viisaampia, niin koettakaa ymmärtää. Eihän ketään voi muuttaa haluttomammaksi.
Tahallasiko ohitat tämän jutun varsinaisen pointin?
Kyse ei ole siitä, haluttaako seksi, vaan se, että seksiä vaaditaan olevan, tilanteista huolimatta, muusta elämästä huolimatta, JOKA TOINEN PÄIVÄ tai muuten ero.
Mikä sellainen asia on sinun elämässäsi, jonka voit varmasti luvata tekeväsi joka toinen päivä? Kerro.
Koko elämä siis pitää järjestää siten, että varmasti ennättää panna ja jaksaa panna 1 kerta 48 t sisällä.
Jos tätä voi vaatia, mikä vikaa on siinä, että vaaditaan keittämään marjapuuro - miksi muka ei onnistuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas ollut esillä sen miehen kommentit, jolle kompromissi on seksiä joka toinen päivä, ja ero tulee, ellei näin käy. Mä en vaan voi tajuta, miten joku kuvittelee, että MIKÄÄN asia elämässä on sellainen, että sitä pitää voida luvata tehdä joka toinen päivä.
Mä sanoisin tuollaiselle miehelle, että kyllä käy, jos sovitaan, että sinä täytät myös minun tarpeeni joka toinen päivä. Minä haluan sinun keittävän kunnon marjapuuron. Siis ostat tuoreet marjat, keittelet ne ensin kiisseliksi ja sitten teet puuron. Mieluiten söisin tuoreen marjapuuron joka päivä, mutta kompromissina voin joka toinen päivä syödä eilistä puuroa.
Jos tuore puuro joskus puuttuu pöydästä kolmantena päivänä, se on kriisin paikka ja vakava keskustelu. Järjestänet arkesi tämän puuron ympärille, niin kiireesi töissä kuin harrastukset.
Hyvää elämää meille. Mä annan sitten, kun olen syönyt puuroni.
Tämä on oikeasti loistava pointti! Ja tietysti kun tulet kivan työpäivän ja salilla käynnin jälkeen pirteänä kotiin mielessä ihana tuore marjapuuro, joudut pettymään tosi katkerasti, kun hellalla ei ole kattilaa eikä jääkaapissa kulhoa. Turha siinä miehen on itkuntuhruisin silmin selittää mitään pahasta konfliktissa töissä tai äitinsä sairaudesta. Olisi mies voinut herätä aikaisemmin sen puuron keittelyyn, tai nipistää yöunista ja illalla myöhään keitellä aamuksi valmiiksi.
Se on kiukun paikka tai vähintään mökötyksen. Tosin sä vaikutat niin kypsältä ihmiseltä, että ymmärrät, että ihan joskus harvoin voi olla hyvä syy olla keittämättä puuroa. Mutta se ei ole kyllä mikään hyvä syy, että ei vaan huvita joka toinen päivä puuroja keitellä.
Onko teillä haluttomuutta tuntevilla ollut seksiä kuitenkin suhteen alkuaikoina?
Miksi olette yhdessä ihmisen kanssa jota ette halua (enää)?
Se puoliso kärsii seksittömyydestä, eikö siitä voi sitten ihan vaan sanoa sille että miksi sitä ei ole, ja jos pidätte siitä ihmisestä niin päästäkää se sitten vapaaksi, antakaa sen hakea seksinsä mistä haluvat. (ihan kuin se siis helppoa olisi...) Eikä se tule muuttumaan, se puolisonne kärsii siitä seksittömyydestä ihan oikeasti, syvästi ja siten että se katkeroittaa pahasti.
Jos olette viisaampia, niin koettakaa ymmärtää. Eihän ketään voi muuttaa haluttomammaksi.
Tahallasiko ohitat tämän jutun varsinaisen pointin?
Kyse ei ole siitä, haluttaako seksi, vaan se, että seksiä vaaditaan olevan, tilanteista huolimatta, muusta elämästä huolimatta, JOKA TOINEN PÄIVÄ tai muuten ero.
Mikä sellainen asia on sinun elämässäsi, jonka voit varmasti luvata tekeväsi joka toinen päivä? Kerro.
Koko elämä siis pitää järjestää siten, että varmasti ennättää panna ja jaksaa panna 1 kerta 48 t sisällä.
Jos tätä voi vaatia, mikä vikaa on siinä, että vaaditaan keittämään marjapuuro - miksi muka ei onnistuisi.
Syöminen. Juominen. Nukkuminen. Paskalla käyminen. Kuseminen. Hengittäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas ollut esillä sen miehen kommentit, jolle kompromissi on seksiä joka toinen päivä, ja ero tulee, ellei näin käy. Mä en vaan voi tajuta, miten joku kuvittelee, että MIKÄÄN asia elämässä on sellainen, että sitä pitää voida luvata tehdä joka toinen päivä.
Mä sanoisin tuollaiselle miehelle, että kyllä käy, jos sovitaan, että sinä täytät myös minun tarpeeni joka toinen päivä. Minä haluan sinun keittävän kunnon marjapuuron. Siis ostat tuoreet marjat, keittelet ne ensin kiisseliksi ja sitten teet puuron. Mieluiten söisin tuoreen marjapuuron joka päivä, mutta kompromissina voin joka toinen päivä syödä eilistä puuroa.
Jos tuore puuro joskus puuttuu pöydästä kolmantena päivänä, se on kriisin paikka ja vakava keskustelu. Järjestänet arkesi tämän puuron ympärille, niin kiireesi töissä kuin harrastukset.
Hyvää elämää meille. Mä annan sitten, kun olen syönyt puuroni.
Tämä on oikeasti loistava pointti! Ja tietysti kun tulet kivan työpäivän ja salilla käynnin jälkeen pirteänä kotiin mielessä ihana tuore marjapuuro, joudut pettymään tosi katkerasti, kun hellalla ei ole kattilaa eikä jääkaapissa kulhoa. Turha siinä miehen on itkuntuhruisin silmin selittää mitään pahasta konfliktissa töissä tai äitinsä sairaudesta. Olisi mies voinut herätä aikaisemmin sen puuron keittelyyn, tai nipistää yöunista ja illalla myöhään keitellä aamuksi valmiiksi.
Se on kiukun paikka tai vähintään mökötyksen. Tosin sä vaikutat niin kypsältä ihmiseltä, että ymmärrät, että ihan joskus harvoin voi olla hyvä syy olla keittämättä puuroa. Mutta se ei ole kyllä mikään hyvä syy, että ei vaan huvita joka toinen päivä puuroja keitellä.
Onko teillä haluttomuutta tuntevilla ollut seksiä kuitenkin suhteen alkuaikoina?
Miksi olette yhdessä ihmisen kanssa jota ette halua (enää)?
Se puoliso kärsii seksittömyydestä, eikö siitä voi sitten ihan vaan sanoa sille että miksi sitä ei ole, ja jos pidätte siitä ihmisestä niin päästäkää se sitten vapaaksi, antakaa sen hakea seksinsä mistä haluvat. (ihan kuin se siis helppoa olisi...) Eikä se tule muuttumaan, se puolisonne kärsii siitä seksittömyydestä ihan oikeasti, syvästi ja siten että se katkeroittaa pahasti.
Jos olette viisaampia, niin koettakaa ymmärtää. Eihän ketään voi muuttaa haluttomammaksi.
Muuten kivaa vaahtoamista, mutta satuit kommentoimaan keissiä, jossa vaimo haluaisi pari kertaa viikossa, miehen on saatava vähintään joka toinen päivä. Seksittömyys, my ass.
No voitko yleistää asiaa himpun verran laajemmalle, sellaiseen että halut eivät ollenkaan kohtaa?
Ja mikä tuossa oli vaahtoamista mielestäsi, pitäisikö ongelmia sitten peitellä vai miten ajattelit?
No voitko huomata että aika harvoin puhutaan täydellisestä tai lähes täydellisestä seksittömyydestä, vaan useimmiten on kyse siitä, että toisen mielestä seksiä on liian vähän. Ja se liian vähän voi olla mitä vaan välillä 1 x kk - 1 x pv.
Miksi joillakin keskustelijoilla on noin suunnaton tarve puhua seksittömyydestä, kun siitä on aniharvoin kyse? Onko täällä keskustelemassa miten paljon vastentahtoisesti täysin seksitöntä elämää eläviä ihmisiä? Miten moni noista ei edes elää parisuhteessa? Jotenkin haiskahtaa, että suurinta melua täällä pitävät taas nämä samat naisettomat naisenhaukkujat, jotka riehuvat jokaisessa miksi naiset -ketjussa.
Oletus, mutta monet tarkoittanevat seksittömyydellä tilannetta jossa halut eivät kohtaa, että ero määrässä on sen verran suuri että sitä ei voi ohittaa. Samanlainen ero siis kuin tässä hellyydessä ja läheisyydessä, että ei saa tarpeeksi sellaista huomiota puolisoltaan jota eniten itse kaipaa.
Koetan siis olla ratkomatta mitään yksittäisiä ongelmia tai ajattelematta mustavalkoisesti, vaan eriparisuus on se iso ongelma suhteissa. Joillain se tarkoittaa totaalista seksittömyyttä, joillain kerran kuussa -settiä. Itselläni tällä hetkellä muutaman kerran vuodessa, jos ei ole mitään isompaa ongelmaa toisella juuri silloin.
Ongelma on se, että sitä ei haluttomampikaan tahdo ratkaista, siitä puhua, sitä sanoittaa toiselle. Siitä se katkeroituminen aiheutuu. Itse en enää edes toivo seksiä, vaan toivon että toinen sanoisin mikä on vikana. Ja jotenkin, edes puhumalla kertoisi että välittää. Mutta kun tätäkään ei tapahdu ilman että sitä joutuu itse anelemaan, niin on aika per ke leen avuton olo. Ja ajattelee lähinnä että miksi se tahtoo mun kärsivän.
Voit erota koska tahansa. Mikä estää?
Hankalaa erota kun rakastaa toista.
Jos rakastaa toista, niin silloin laskee puolison menemään, jos hän ei saa liitossa sitä mitä tarvitsee. Eikä pidä panttivankina.
Olen tuo rakastava puoliso, ja ongelma on että se toinen ei halua sitä seksiä. En tiedä mitä hän haluaa sitten enää.
Mutta johtaahan tää tunnekylmyyteen, ei mun enää tee mieli mennä lähelle muutenkaan sitten. Hellyys on tällä hetkellä sellaista pakotettua, koska itse ainakin kärsin siitä että ei ole kuin sitä yksipuolista hellyyttä omalta puoleltani. Ei mitään muuta. Joo, kiva talo ja perhettä ja normaalia itsesään huoltapitämistä. Ihan tyhjää elämää siis.
Itse olen myös ollut samassa asemassa sillä erotuksella, että tiesin aikalailla jo tasan tarkkaan mitä toinen haluaa. Hän halusi vain seksiä. Hän ei halunnut pussailla, ei halailla, ei läheisyyttä, ei mitään paitsi seksiä. Ihan jokaikisen kosketuksen olisi pitänyt johtaa automaattisesti seksiin tai ainakin siihen, että otan suihin.
Ja seksin jälkeen ei puhettakaan, että olisi voinut vaan olla toisen lähellä vaan sitten alkoi ilkkuminen ja irvailu, että mikäs nymfo sä olet kun justhan me pantiin ja marmatus etten tajua kuinka mies (tai ainakin sen elin) tarvitsee hieman taukoa.
Ja sitten kun olikin taas kerätty voimia niin ohimennen hipaisu selästä olikin miehelle vihje tarjolla olevasta seksistä..
Eikä auttanut asiasta juttelu vaan mies loukkaantui joka kerta verisesti että hänen seksitaitojaan (kyllä!) kyseenalaistetaan ja arvostellaan. Muistipa vielä yleensä uhriutua kuinka hän ei voi olla ajatustenlukija..
Mut yksi mies haukkui kun pyysin asioista mistä mä nautin, että miten voin olla niin vaikea kun kaikki muut on tulleet kuulemma yhdynnässä koska hänellä on iso. Niin kuin kaikki muut. Ok. :D Silti on ihme, ettei irtoa.
Ja mulle taasen ärähti kesken seksin, että mene sitten pantavaksi niiden exiesi luo kun ne kerran osasi pannakin paremmin..
Juu en mennyt exän luo, mutta suhde päättyi myös tähän mieheen. Eikä se päättyminen johtunut seksitaidoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän ketjun lukeneena tunnen itseni erittäin onnekkkaaksi mieheksi. Tai ei sillä oikeasti ole mitään tekemistä onnen kanssa. Olet tajunnut sen, mitä naisen onnellisena pitäminen vaatii. Tässä tapauksessa sekä hellyyttä, kotitöitä sekä seksiä.
Muutenkaan meillä ei seksistä kieltäydytä syyllä, että ei nyt vaan huvita. Kyllä siihen jokin syy aina on.
Elämä on varsin kivaa hyvässä suhteessa.
Tässäpä tuhannen taalan kysymys:
Tekeekö parisuhteesi sinut onnellisemmaksi vai onnettomammaksi?
Tässä on toinen mies, joka on parisuhteessa onnellisen ja tyytyväisen naisen kanssa. Arjessa on paljon haasteita, mutta me molemmat olemme sitoutuneita, teemme paljon työtä ja puskemme eteenpäin. Tuen puolisoani ja hän minua. Kommunikaatio sujuu. Nainen on kertonut ja näyttänyt sen, että hän arvostaa minua ja parisuhdettamme. Seksikin siis sujuu.
En silti pysty vastaamaan kysymykseen, tekeekö parisuhde itsessään minut onnellisemmaksi vai onnettomammaksi. Kysymys ei ole yksinkertainen. Vastaisin itse, että se tekee molempia. Välillä se tarjoaa syviä onnellisuuden hetkiä, mutta välillä tuntuu, että juuri parisuhteen vuoksi elämäni on raskasta/kurjaa/tylsää/yksinäistä/vaikeaa.
Miehen mielestä nainen siis kertoo ja näyttää arvostuksensa miestään ja parisuhdettaan kohtaan (ensisijaisesti) seksillä jota on riittävästi miehen makuun.
Itse asiassa kyllä. Onko se niin outo ajatus? Ihmiset pitävät yleensä isoinpana arvostuksen osoituksena sitä jos toinen antaa sitä mikä on itselle tärkeintä. Pitäähän iso osa naisistakin miehen taholta arvostuksen osoituksena jos mies antaa naiselle paljon läheisyyttä ja hyviä keskusteluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas ollut esillä sen miehen kommentit, jolle kompromissi on seksiä joka toinen päivä, ja ero tulee, ellei näin käy. Mä en vaan voi tajuta, miten joku kuvittelee, että MIKÄÄN asia elämässä on sellainen, että sitä pitää voida luvata tehdä joka toinen päivä.
Mä sanoisin tuollaiselle miehelle, että kyllä käy, jos sovitaan, että sinä täytät myös minun tarpeeni joka toinen päivä. Minä haluan sinun keittävän kunnon marjapuuron. Siis ostat tuoreet marjat, keittelet ne ensin kiisseliksi ja sitten teet puuron. Mieluiten söisin tuoreen marjapuuron joka päivä, mutta kompromissina voin joka toinen päivä syödä eilistä puuroa.
Jos tuore puuro joskus puuttuu pöydästä kolmantena päivänä, se on kriisin paikka ja vakava keskustelu. Järjestänet arkesi tämän puuron ympärille, niin kiireesi töissä kuin harrastukset.
Hyvää elämää meille. Mä annan sitten, kun olen syönyt puuroni.
Tämä on oikeasti loistava pointti! Ja tietysti kun tulet kivan työpäivän ja salilla käynnin jälkeen pirteänä kotiin mielessä ihana tuore marjapuuro, joudut pettymään tosi katkerasti, kun hellalla ei ole kattilaa eikä jääkaapissa kulhoa. Turha siinä miehen on itkuntuhruisin silmin selittää mitään pahasta konfliktissa töissä tai äitinsä sairaudesta. Olisi mies voinut herätä aikaisemmin sen puuron keittelyyn, tai nipistää yöunista ja illalla myöhään keitellä aamuksi valmiiksi.
Se on kiukun paikka tai vähintään mökötyksen. Tosin sä vaikutat niin kypsältä ihmiseltä, että ymmärrät, että ihan joskus harvoin voi olla hyvä syy olla keittämättä puuroa. Mutta se ei ole kyllä mikään hyvä syy, että ei vaan huvita joka toinen päivä puuroja keitellä.
Onko teillä haluttomuutta tuntevilla ollut seksiä kuitenkin suhteen alkuaikoina?
Miksi olette yhdessä ihmisen kanssa jota ette halua (enää)?
Se puoliso kärsii seksittömyydestä, eikö siitä voi sitten ihan vaan sanoa sille että miksi sitä ei ole, ja jos pidätte siitä ihmisestä niin päästäkää se sitten vapaaksi, antakaa sen hakea seksinsä mistä haluvat. (ihan kuin se siis helppoa olisi...) Eikä se tule muuttumaan, se puolisonne kärsii siitä seksittömyydestä ihan oikeasti, syvästi ja siten että se katkeroittaa pahasti.
Jos olette viisaampia, niin koettakaa ymmärtää. Eihän ketään voi muuttaa haluttomammaksi.
Kuinkahan moneen kertaan täälläkin on jo selitetty miten se erokaan ei ole mikään helppo vaihtoehto. Ja jos aina pitäisi vaihtaa miestä kun halut hiipuu, niin sitä ei sitten ikinä olisi pitkässä parisuhteessa. Mulla ei kyllä vielä koskaan ole halut hiipuneet miehen takia, vaan ihan vaan siinä, kun arki tulee suhteeseen. Ei johdu miehestä siis, vaan siitä, että aika nopeasti suhteessa se mies lakkaa olemasta koko ajan päällimmäisenä mielessä. Työtkin pitää saada hoidettua, samoin muut arjen askareet. Ei vaan ehdi eikä jaksa miettiä panemista. Ja mitä pidemmälle suhde etenee, sitä enemmän lapsien ja iän tuomien kremppojen, vanhempien vanhenemisen ja sairastelun ym. takia sitä aikaa on miettiä panemista.
Mulla ei ole halut hiipuneet mutta itsekkään / haluttoman miehen kanssa seksi ei onnistu. Haaveilen silti useamman tunnin päivässä kiihkeästä rakastajasta. Palstalta on kuitenkin tullut opittua, että jossei näytä fittnesskissalta niin ei hyvä heilu joten sama kai se on jos keskittyy pelkkään haaveiluun muutaman vuoden.
Sä olet siis addikti palstan mukaan. Mene hoitoon. Sekin on palstan neuvo.
Ai on? Tuossahan on kyse juuri siitä että ei ole ilmeisesti PITKÄÄN AIKAAN saanut hyvää seksiä, eikä mistään silloin tällöin tilanteesta.
Addiktithan ajattelevat seksiä useasti. Tämäkin tapaus kahdesti päivässä.
Kai nää samat määritelmät toimivat molemmilla sukupuolilla?
Entä se mies, joka ei ole saanut pitkään aikaan ja ajettelee sitä usein?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas ollut esillä sen miehen kommentit, jolle kompromissi on seksiä joka toinen päivä, ja ero tulee, ellei näin käy. Mä en vaan voi tajuta, miten joku kuvittelee, että MIKÄÄN asia elämässä on sellainen, että sitä pitää voida luvata tehdä joka toinen päivä.
Mä sanoisin tuollaiselle miehelle, että kyllä käy, jos sovitaan, että sinä täytät myös minun tarpeeni joka toinen päivä. Minä haluan sinun keittävän kunnon marjapuuron. Siis ostat tuoreet marjat, keittelet ne ensin kiisseliksi ja sitten teet puuron. Mieluiten söisin tuoreen marjapuuron joka päivä, mutta kompromissina voin joka toinen päivä syödä eilistä puuroa.
Jos tuore puuro joskus puuttuu pöydästä kolmantena päivänä, se on kriisin paikka ja vakava keskustelu. Järjestänet arkesi tämän puuron ympärille, niin kiireesi töissä kuin harrastukset.
Hyvää elämää meille. Mä annan sitten, kun olen syönyt puuroni.
Tämä on oikeasti loistava pointti! Ja tietysti kun tulet kivan työpäivän ja salilla käynnin jälkeen pirteänä kotiin mielessä ihana tuore marjapuuro, joudut pettymään tosi katkerasti, kun hellalla ei ole kattilaa eikä jääkaapissa kulhoa. Turha siinä miehen on itkuntuhruisin silmin selittää mitään pahasta konfliktissa töissä tai äitinsä sairaudesta. Olisi mies voinut herätä aikaisemmin sen puuron keittelyyn, tai nipistää yöunista ja illalla myöhään keitellä aamuksi valmiiksi.
Se on kiukun paikka tai vähintään mökötyksen. Tosin sä vaikutat niin kypsältä ihmiseltä, että ymmärrät, että ihan joskus harvoin voi olla hyvä syy olla keittämättä puuroa. Mutta se ei ole kyllä mikään hyvä syy, että ei vaan huvita joka toinen päivä puuroja keitellä.
Onko teillä haluttomuutta tuntevilla ollut seksiä kuitenkin suhteen alkuaikoina?
Miksi olette yhdessä ihmisen kanssa jota ette halua (enää)?
Se puoliso kärsii seksittömyydestä, eikö siitä voi sitten ihan vaan sanoa sille että miksi sitä ei ole, ja jos pidätte siitä ihmisestä niin päästäkää se sitten vapaaksi, antakaa sen hakea seksinsä mistä haluvat. (ihan kuin se siis helppoa olisi...) Eikä se tule muuttumaan, se puolisonne kärsii siitä seksittömyydestä ihan oikeasti, syvästi ja siten että se katkeroittaa pahasti.
Jos olette viisaampia, niin koettakaa ymmärtää. Eihän ketään voi muuttaa haluttomammaksi.
Tahallasiko ohitat tämän jutun varsinaisen pointin?
Kyse ei ole siitä, haluttaako seksi, vaan se, että seksiä vaaditaan olevan, tilanteista huolimatta, muusta elämästä huolimatta, JOKA TOINEN PÄIVÄ tai muuten ero.
Mikä sellainen asia on sinun elämässäsi, jonka voit varmasti luvata tekeväsi joka toinen päivä? Kerro.
Koko elämä siis pitää järjestää siten, että varmasti ennättää panna ja jaksaa panna 1 kerta 48 t sisällä.
Jos tätä voi vaatia, mikä vikaa on siinä, että vaaditaan keittämään marjapuuro - miksi muka ei onnistuisi.
Tämä keskustelu ei oikein etene mihinkään jos koko ajan kärjistetään äärimmilleen. Tiedät varmaan itsekin oikein hyvin että tuollaisia vaatimuksia esittää vain joku äärimmäisen pieni osa miehistä. Se ei siis ole se vaatimus josta normaalisti puhumme jos puhumme liian vähäisestä seksin määrästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haluta vierelleen ihmisen, joka tarjoaa vain romantiikkaa, läheisyyttä ja hellyyttä.
Tietysti, haluja on monenlaisia.
Silloin vaan pitäisi tehdä asia selväksi sille toisellekin, että muuta ei sitten tule.
Toinen sitten tekee valinnat, että miten haluaa jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas ollut esillä sen miehen kommentit, jolle kompromissi on seksiä joka toinen päivä, ja ero tulee, ellei näin käy. Mä en vaan voi tajuta, miten joku kuvittelee, että MIKÄÄN asia elämässä on sellainen, että sitä pitää voida luvata tehdä joka toinen päivä.
Mä sanoisin tuollaiselle miehelle, että kyllä käy, jos sovitaan, että sinä täytät myös minun tarpeeni joka toinen päivä. Minä haluan sinun keittävän kunnon marjapuuron. Siis ostat tuoreet marjat, keittelet ne ensin kiisseliksi ja sitten teet puuron. Mieluiten söisin tuoreen marjapuuron joka päivä, mutta kompromissina voin joka toinen päivä syödä eilistä puuroa.
Jos tuore puuro joskus puuttuu pöydästä kolmantena päivänä, se on kriisin paikka ja vakava keskustelu. Järjestänet arkesi tämän puuron ympärille, niin kiireesi töissä kuin harrastukset.
Hyvää elämää meille. Mä annan sitten, kun olen syönyt puuroni.
Tämä on oikeasti loistava pointti! Ja tietysti kun tulet kivan työpäivän ja salilla käynnin jälkeen pirteänä kotiin mielessä ihana tuore marjapuuro, joudut pettymään tosi katkerasti, kun hellalla ei ole kattilaa eikä jääkaapissa kulhoa. Turha siinä miehen on itkuntuhruisin silmin selittää mitään pahasta konfliktissa töissä tai äitinsä sairaudesta. Olisi mies voinut herätä aikaisemmin sen puuron keittelyyn, tai nipistää yöunista ja illalla myöhään keitellä aamuksi valmiiksi.
Se on kiukun paikka tai vähintään mökötyksen. Tosin sä vaikutat niin kypsältä ihmiseltä, että ymmärrät, että ihan joskus harvoin voi olla hyvä syy olla keittämättä puuroa. Mutta se ei ole kyllä mikään hyvä syy, että ei vaan huvita joka toinen päivä puuroja keitellä.
Onko teillä haluttomuutta tuntevilla ollut seksiä kuitenkin suhteen alkuaikoina?
Miksi olette yhdessä ihmisen kanssa jota ette halua (enää)?
Se puoliso kärsii seksittömyydestä, eikö siitä voi sitten ihan vaan sanoa sille että miksi sitä ei ole, ja jos pidätte siitä ihmisestä niin päästäkää se sitten vapaaksi, antakaa sen hakea seksinsä mistä haluvat. (ihan kuin se siis helppoa olisi...) Eikä se tule muuttumaan, se puolisonne kärsii siitä seksittömyydestä ihan oikeasti, syvästi ja siten että se katkeroittaa pahasti.
Jos olette viisaampia, niin koettakaa ymmärtää. Eihän ketään voi muuttaa haluttomammaksi.
Tahallasiko ohitat tämän jutun varsinaisen pointin?
Kyse ei ole siitä, haluttaako seksi, vaan se, että seksiä vaaditaan olevan, tilanteista huolimatta, muusta elämästä huolimatta, JOKA TOINEN PÄIVÄ tai muuten ero.
Mikä sellainen asia on sinun elämässäsi, jonka voit varmasti luvata tekeväsi joka toinen päivä? Kerro.
Koko elämä siis pitää järjestää siten, että varmasti ennättää panna ja jaksaa panna 1 kerta 48 t sisällä.
Jos tätä voi vaatia, mikä vikaa on siinä, että vaaditaan keittämään marjapuuro - miksi muka ei onnistuisi.
Syöminen. Juominen. Nukkuminen. Paskalla käyminen. Kuseminen. Hengittäminen.
Voi kun olet hauska. Noita sitä paitsi tehdään pakosti, itseään varten ja niille löytyy aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas ollut esillä sen miehen kommentit, jolle kompromissi on seksiä joka toinen päivä, ja ero tulee, ellei näin käy. Mä en vaan voi tajuta, miten joku kuvittelee, että MIKÄÄN asia elämässä on sellainen, että sitä pitää voida luvata tehdä joka toinen päivä.
Mä sanoisin tuollaiselle miehelle, että kyllä käy, jos sovitaan, että sinä täytät myös minun tarpeeni joka toinen päivä. Minä haluan sinun keittävän kunnon marjapuuron. Siis ostat tuoreet marjat, keittelet ne ensin kiisseliksi ja sitten teet puuron. Mieluiten söisin tuoreen marjapuuron joka päivä, mutta kompromissina voin joka toinen päivä syödä eilistä puuroa.
Jos tuore puuro joskus puuttuu pöydästä kolmantena päivänä, se on kriisin paikka ja vakava keskustelu. Järjestänet arkesi tämän puuron ympärille, niin kiireesi töissä kuin harrastukset.
Hyvää elämää meille. Mä annan sitten, kun olen syönyt puuroni.
Tämä on oikeasti loistava pointti! Ja tietysti kun tulet kivan työpäivän ja salilla käynnin jälkeen pirteänä kotiin mielessä ihana tuore marjapuuro, joudut pettymään tosi katkerasti, kun hellalla ei ole kattilaa eikä jääkaapissa kulhoa. Turha siinä miehen on itkuntuhruisin silmin selittää mitään pahasta konfliktissa töissä tai äitinsä sairaudesta. Olisi mies voinut herätä aikaisemmin sen puuron keittelyyn, tai nipistää yöunista ja illalla myöhään keitellä aamuksi valmiiksi.
Se on kiukun paikka tai vähintään mökötyksen. Tosin sä vaikutat niin kypsältä ihmiseltä, että ymmärrät, että ihan joskus harvoin voi olla hyvä syy olla keittämättä puuroa. Mutta se ei ole kyllä mikään hyvä syy, että ei vaan huvita joka toinen päivä puuroja keitellä.
Onko teillä haluttomuutta tuntevilla ollut seksiä kuitenkin suhteen alkuaikoina?
Miksi olette yhdessä ihmisen kanssa jota ette halua (enää)?
Se puoliso kärsii seksittömyydestä, eikö siitä voi sitten ihan vaan sanoa sille että miksi sitä ei ole, ja jos pidätte siitä ihmisestä niin päästäkää se sitten vapaaksi, antakaa sen hakea seksinsä mistä haluvat. (ihan kuin se siis helppoa olisi...) Eikä se tule muuttumaan, se puolisonne kärsii siitä seksittömyydestä ihan oikeasti, syvästi ja siten että se katkeroittaa pahasti.
Jos olette viisaampia, niin koettakaa ymmärtää. Eihän ketään voi muuttaa haluttomammaksi.
Kuinkahan moneen kertaan täälläkin on jo selitetty miten se erokaan ei ole mikään helppo vaihtoehto. Ja jos aina pitäisi vaihtaa miestä kun halut hiipuu, niin sitä ei sitten ikinä olisi pitkässä parisuhteessa. Mulla ei kyllä vielä koskaan ole halut hiipuneet miehen takia, vaan ihan vaan siinä, kun arki tulee suhteeseen. Ei johdu miehestä siis, vaan siitä, että aika nopeasti suhteessa se mies lakkaa olemasta koko ajan päällimmäisenä mielessä. Työtkin pitää saada hoidettua, samoin muut arjen askareet. Ei vaan ehdi eikä jaksa miettiä panemista. Ja mitä pidemmälle suhde etenee, sitä enemmän lapsien ja iän tuomien kremppojen, vanhempien vanhenemisen ja sairastelun ym. takia sitä aikaa on miettiä panemista.
Mulla ei ole halut hiipuneet mutta itsekkään / haluttoman miehen kanssa seksi ei onnistu. Haaveilen silti useamman tunnin päivässä kiihkeästä rakastajasta. Palstalta on kuitenkin tullut opittua, että jossei näytä fittnesskissalta niin ei hyvä heilu joten sama kai se on jos keskittyy pelkkään haaveiluun muutaman vuoden.
Sä olet siis addikti palstan mukaan. Mene hoitoon. Sekin on palstan neuvo.
Ai on? Tuossahan on kyse juuri siitä että ei ole ilmeisesti PITKÄÄN AIKAAN saanut hyvää seksiä, eikä mistään silloin tällöin tilanteesta.
Addiktithan ajattelevat seksiä useasti. Tämäkin tapaus kahdesti päivässä.
Kai nää samat määritelmät toimivat molemmilla sukupuolilla?
Entä se mies, joka ei ole saanut pitkään aikaan ja ajettelee sitä usein?
Nyt oli kyse tilanteesta jossa ei voida ottaa vastaan kieltävää vastausta silloin tällöin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihtaaminen on kyllä niin vittumaisen kuuloinen sana.
Mutta niin on tekonakin aika vittumainen.
11 alapeukuttajaa on ilmeisesti sitä mieltä, että pihtaaminen on ihan OK?
Kuinka moni teistä olikaan naisia?
Jokaisella ihmisellä on itsemääräämisoikeus itse päättää mitä tekee tai jättää tekemättä ja oikeus koskemattomuuteen. Parisuhdekaan ei tätä oikeutta poista.
Onko sillä osapuolella, joka ei saa parisuhteessa sitten oikeus hakea seksinsä jostain muualta? Suostuisitko sinä siis siihen, että miehesi käy vieraissa?
Olisihan se kuitenkin miehesi oikeus.
Miehellä on oikeus runkata itse tai ottaa ero. Ei olla uskoton suhteessa.
Uskottomuus ei ole itsessään laitonta, vaikka ehkä moraalisesti tuomittavaa nyky-yhteiskunnassa. Jokainen voi muuten "oikeuksiaan" sitten miettiä tahollaan... Onko avioliitossa oikeus lopettaa seksi kokonaan, onko oikeus olla uskoton? Onko (tässä tapauksessa) miehellä oikeus käydä vieraissa, jos muuten haluaa pitää perheen koossa? Mitä oikeuksia kenelläkin nyt sitten parisuhteissa on ja kuka sen määrittelee?
Kyllä varmasti suurimman osan mielestä seksi on olennainen osa parisuhdetta. Haluttomuus ei ole normaalia aikuiselle ihmiselle, kyllähän siihen on aina syynsä. Suurin osa ilmeisesti on nuorempana kuitenkin pitänyt seksistä, haluttomuus iskee sitten myöhemmin. Itse hakisin tähän kyllä apua.
En mä kyllä ikinä nuorena pitänyt seksistä. Sillon vaan oli niin epävarma ja miellyttämisenhaluinen, että sitä harrasti kun sitä kuului harrastaa. Muutenkin kokemus naisena on se, että alkuun seksi on aina enemmän tai vähemmän rasittavaa ähellystä uuden miehen kanssa. Hyvin epätyydyttävää. Suhteen edetessä seksi voi muuttua paremmaksi, kun opitaan toisiamme, sitä mistä toinen nauttii. Mutta lähtökohtaisesti mun kokemus on se, että seksi on paskaa kunnes siitä alkuvaiheesta pääsee yli. Se muutama kuukausi aina jopa vuoteen saakka vaan on pakko sietää jos haluaa ikinä hyvää seksiä.
Joskus voi mennä ihan toisinkin. Onneksi näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka toinen päivä mies. Hauska.🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas ollut esillä sen miehen kommentit, jolle kompromissi on seksiä joka toinen päivä, ja ero tulee, ellei näin käy. Mä en vaan voi tajuta, miten joku kuvittelee, että MIKÄÄN asia elämässä on sellainen, että sitä pitää voida luvata tehdä joka toinen päivä.
Mä sanoisin tuollaiselle miehelle, että kyllä käy, jos sovitaan, että sinä täytät myös minun tarpeeni joka toinen päivä. Minä haluan sinun keittävän kunnon marjapuuron. Siis ostat tuoreet marjat, keittelet ne ensin kiisseliksi ja sitten teet puuron. Mieluiten söisin tuoreen marjapuuron joka päivä, mutta kompromissina voin joka toinen päivä syödä eilistä puuroa.
Jos tuore puuro joskus puuttuu pöydästä kolmantena päivänä, se on kriisin paikka ja vakava keskustelu. Järjestänet arkesi tämän puuron ympärille, niin kiireesi töissä kuin harrastukset.
Hyvää elämää meille. Mä annan sitten, kun olen syönyt puuroni.
Tämä on oikeasti loistava pointti! Ja tietysti kun tulet kivan työpäivän ja salilla käynnin jälkeen pirteänä kotiin mielessä ihana tuore marjapuuro, joudut pettymään tosi katkerasti, kun hellalla ei ole kattilaa eikä jääkaapissa kulhoa. Turha siinä miehen on itkuntuhruisin silmin selittää mitään pahasta konfliktissa töissä tai äitinsä sairaudesta. Olisi mies voinut herätä aikaisemmin sen puuron keittelyyn, tai nipistää yöunista ja illalla myöhään keitellä aamuksi valmiiksi.
Se on kiukun paikka tai vähintään mökötyksen. Tosin sä vaikutat niin kypsältä ihmiseltä, että ymmärrät, että ihan joskus harvoin voi olla hyvä syy olla keittämättä puuroa. Mutta se ei ole kyllä mikään hyvä syy, että ei vaan huvita joka toinen päivä puuroja keitellä.
Onko teillä haluttomuutta tuntevilla ollut seksiä kuitenkin suhteen alkuaikoina?
Miksi olette yhdessä ihmisen kanssa jota ette halua (enää)?
Se puoliso kärsii seksittömyydestä, eikö siitä voi sitten ihan vaan sanoa sille että miksi sitä ei ole, ja jos pidätte siitä ihmisestä niin päästäkää se sitten vapaaksi, antakaa sen hakea seksinsä mistä haluvat. (ihan kuin se siis helppoa olisi...) Eikä se tule muuttumaan, se puolisonne kärsii siitä seksittömyydestä ihan oikeasti, syvästi ja siten että se katkeroittaa pahasti.
Jos olette viisaampia, niin koettakaa ymmärtää. Eihän ketään voi muuttaa haluttomammaksi.
Kuinkahan moneen kertaan täälläkin on jo selitetty miten se erokaan ei ole mikään helppo vaihtoehto. Ja jos aina pitäisi vaihtaa miestä kun halut hiipuu, niin sitä ei sitten ikinä olisi pitkässä parisuhteessa. Mulla ei kyllä vielä koskaan ole halut hiipuneet miehen takia, vaan ihan vaan siinä, kun arki tulee suhteeseen. Ei johdu miehestä siis, vaan siitä, että aika nopeasti suhteessa se mies lakkaa olemasta koko ajan päällimmäisenä mielessä. Työtkin pitää saada hoidettua, samoin muut arjen askareet. Ei vaan ehdi eikä jaksa miettiä panemista. Ja mitä pidemmälle suhde etenee, sitä enemmän lapsien ja iän tuomien kremppojen, vanhempien vanhenemisen ja sairastelun ym. takia sitä aikaa on miettiä panemista.
Valittaminen tuntuu olevan se helppo vaihtoehto, ainakin tämän palstan naisille.
Tehkää jotain asialle, tai laittakaa suu kiinni ja reidet auki.
Kyllä mä voin reidet avata silloin kun ehdin. Pitää kuitenkin huomioida, että mulla on työpäivä joka matkoineen kestää 10 tuntia. Pari krt viikossa on pakko myös ehtiä auttamaan äitiä 150 kilometrin päähän. Koira ja lasten harrastukset pitää myös saada hoidettua, ja miehen vuorotyö ei auta tässä yhtään. Elämä on yhtä aikatauluttamista, ja sitten niinä vapaapäivinä mies saattaa olla töissä, ja itse on niin rättiväsynyt tästä elämänvaiheesta, että ne reidet kyllä aukeaa mutta kesken kaiken saattaa nukahtaa. Äiti ei enää montaa kuukautta elä. Sitten tulee suremiset, hautajaisjärjestelyt, perunkirjoitukset, kuolinpesän tyhjentämiset. Sen jälkeen ehkä vähän helpottaa. Ellei isä nyt mene huonoon kuntoon, onneksi se asuu vain 50 kilometrin päässä.
Mitäpä jos nyt aluksi lopettaisit kaiken tulevan murehtimisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas ollut esillä sen miehen kommentit, jolle kompromissi on seksiä joka toinen päivä, ja ero tulee, ellei näin käy. Mä en vaan voi tajuta, miten joku kuvittelee, että MIKÄÄN asia elämässä on sellainen, että sitä pitää voida luvata tehdä joka toinen päivä.
Mä sanoisin tuollaiselle miehelle, että kyllä käy, jos sovitaan, että sinä täytät myös minun tarpeeni joka toinen päivä. Minä haluan sinun keittävän kunnon marjapuuron. Siis ostat tuoreet marjat, keittelet ne ensin kiisseliksi ja sitten teet puuron. Mieluiten söisin tuoreen marjapuuron joka päivä, mutta kompromissina voin joka toinen päivä syödä eilistä puuroa.
Jos tuore puuro joskus puuttuu pöydästä kolmantena päivänä, se on kriisin paikka ja vakava keskustelu. Järjestänet arkesi tämän puuron ympärille, niin kiireesi töissä kuin harrastukset.
Hyvää elämää meille. Mä annan sitten, kun olen syönyt puuroni.
Tämä on oikeasti loistava pointti! Ja tietysti kun tulet kivan työpäivän ja salilla käynnin jälkeen pirteänä kotiin mielessä ihana tuore marjapuuro, joudut pettymään tosi katkerasti, kun hellalla ei ole kattilaa eikä jääkaapissa kulhoa. Turha siinä miehen on itkuntuhruisin silmin selittää mitään pahasta konfliktissa töissä tai äitinsä sairaudesta. Olisi mies voinut herätä aikaisemmin sen puuron keittelyyn, tai nipistää yöunista ja illalla myöhään keitellä aamuksi valmiiksi.
Se on kiukun paikka tai vähintään mökötyksen. Tosin sä vaikutat niin kypsältä ihmiseltä, että ymmärrät, että ihan joskus harvoin voi olla hyvä syy olla keittämättä puuroa. Mutta se ei ole kyllä mikään hyvä syy, että ei vaan huvita joka toinen päivä puuroja keitellä.
Onko teillä haluttomuutta tuntevilla ollut seksiä kuitenkin suhteen alkuaikoina?
Miksi olette yhdessä ihmisen kanssa jota ette halua (enää)?
Se puoliso kärsii seksittömyydestä, eikö siitä voi sitten ihan vaan sanoa sille että miksi sitä ei ole, ja jos pidätte siitä ihmisestä niin päästäkää se sitten vapaaksi, antakaa sen hakea seksinsä mistä haluvat. (ihan kuin se siis helppoa olisi...) Eikä se tule muuttumaan, se puolisonne kärsii siitä seksittömyydestä ihan oikeasti, syvästi ja siten että se katkeroittaa pahasti.
Jos olette viisaampia, niin koettakaa ymmärtää. Eihän ketään voi muuttaa haluttomammaksi.
Muuten kivaa vaahtoamista, mutta satuit kommentoimaan keissiä, jossa vaimo haluaisi pari kertaa viikossa, miehen on saatava vähintään joka toinen päivä. Seksittömyys, my ass.
No voitko yleistää asiaa himpun verran laajemmalle, sellaiseen että halut eivät ollenkaan kohtaa?
Ja mikä tuossa oli vaahtoamista mielestäsi, pitäisikö ongelmia sitten peitellä vai miten ajattelit?
No voitko huomata että aika harvoin puhutaan täydellisestä tai lähes täydellisestä seksittömyydestä, vaan useimmiten on kyse siitä, että toisen mielestä seksiä on liian vähän. Ja se liian vähän voi olla mitä vaan välillä 1 x kk - 1 x pv.
Miksi joillakin keskustelijoilla on noin suunnaton tarve puhua seksittömyydestä, kun siitä on aniharvoin kyse? Onko täällä keskustelemassa miten paljon vastentahtoisesti täysin seksitöntä elämää eläviä ihmisiä? Miten moni noista ei edes elää parisuhteessa? Jotenkin haiskahtaa, että suurinta melua täällä pitävät taas nämä samat naisettomat naisenhaukkujat, jotka riehuvat jokaisessa miksi naiset -ketjussa.
Oletus, mutta monet tarkoittanevat seksittömyydellä tilannetta jossa halut eivät kohtaa, että ero määrässä on sen verran suuri että sitä ei voi ohittaa. Samanlainen ero siis kuin tässä hellyydessä ja läheisyydessä, että ei saa tarpeeksi sellaista huomiota puolisoltaan jota eniten itse kaipaa.
Koetan siis olla ratkomatta mitään yksittäisiä ongelmia tai ajattelematta mustavalkoisesti, vaan eriparisuus on se iso ongelma suhteissa. Joillain se tarkoittaa totaalista seksittömyyttä, joillain kerran kuussa -settiä. Itselläni tällä hetkellä muutaman kerran vuodessa, jos ei ole mitään isompaa ongelmaa toisella juuri silloin.
Ongelma on se, että sitä ei haluttomampikaan tahdo ratkaista, siitä puhua, sitä sanoittaa toiselle. Siitä se katkeroituminen aiheutuu. Itse en enää edes toivo seksiä, vaan toivon että toinen sanoisin mikä on vikana. Ja jotenkin, edes puhumalla kertoisi että välittää. Mutta kun tätäkään ei tapahdu ilman että sitä joutuu itse anelemaan, niin on aika per ke leen avuton olo. Ja ajattelee lähinnä että miksi se tahtoo mun kärsivän.
Voit erota koska tahansa. Mikä estää?
Hankalaa erota kun rakastaa toista.
Jos rakastaa toista, niin silloin laskee puolison menemään, jos hän ei saa liitossa sitä mitä tarvitsee. Eikä pidä panttivankina.
Olen tuo rakastava puoliso, ja ongelma on että se toinen ei halua sitä seksiä. En tiedä mitä hän haluaa sitten enää.
Mutta johtaahan tää tunnekylmyyteen, ei mun enää tee mieli mennä lähelle muutenkaan sitten. Hellyys on tällä hetkellä sellaista pakotettua, koska itse ainakin kärsin siitä että ei ole kuin sitä yksipuolista hellyyttä omalta puoleltani. Ei mitään muuta. Joo, kiva talo ja perhettä ja normaalia itsesään huoltapitämistä. Ihan tyhjää elämää siis.
Itse olen myös ollut samassa asemassa sillä erotuksella, että tiesin aikalailla jo tasan tarkkaan mitä toinen haluaa. Hän halusi vain seksiä. Hän ei halunnut pussailla, ei halailla, ei läheisyyttä, ei mitään paitsi seksiä. Ihan jokaikisen kosketuksen olisi pitänyt johtaa automaattisesti seksiin tai ainakin siihen, että otan suihin.
Ja seksin jälkeen ei puhettakaan, että olisi voinut vaan olla toisen lähellä vaan sitten alkoi ilkkuminen ja irvailu, että mikäs nymfo sä olet kun justhan me pantiin ja marmatus etten tajua kuinka mies (tai ainakin sen elin) tarvitsee hieman taukoa.
Ja sitten kun olikin taas kerätty voimia niin ohimennen hipaisu selästä olikin miehelle vihje tarjolla olevasta seksistä..
Eikä auttanut asiasta juttelu vaan mies loukkaantui joka kerta verisesti että hänen seksitaitojaan (kyllä!) kyseenalaistetaan ja arvostellaan. Muistipa vielä yleensä uhriutua kuinka hän ei voi olla ajatustenlukija..
N o toihan on ihan ilmeistä että tuollainen toiminta johtaa haluttomuuteen, pitäisi olla jokaiselle päivänselvää. Mulla on harmi kyllä vaikeampaa, koska tuo hellyyskin tuntuu olevan mörkö sille haluttomammalle osapuolelle. Tai hänelle ei ole luontevaa koskettaa tai halata kuin hyvin harvoin.
Siitä tulee tietenkin mörkö jos/kun sen halukkaamman osapuolen mielestä liki jokainen kosketus saati sitten läheisyys on vihje ja jopa lupaus seksistä.
Sen jälkeen minkäänlaista hellyyttä ei enää edes uskalla antaa eikä tulla edes toisen lähelle kun toinen on samantien repimässä vaatteita ja alkamassa hommiin.
Ja lopulta sillä ei siis ole enää edes väliä vaikka toinen ei just tällä kertaa/enää niin tekisikään koska sitä riskiä ei vaan halua ottaa.
Tuosta nimittäin yleensä seuraa ensin vonkaamista (se lopullinen/pysyväkin turn off) ja sitten riitaa ja mykkäkoulua. Vähemmällä siis pääsee kun jatkossa ollaan ilman läheisyyttä ja hellyyttäkin, koska se halukkaampi näin haluaa ja päätti.
Ymmärrän hyvin että se ei toimi niin mutta jos on joutunut olemaan ihan liian kauan ilman seksiä niin se pelkkä kosketus tai hellyys voi tuntua itse asiassa melkein pahalta. Se on kuin nälkiintyneelle sanottaisiin että katsellaan nyt vain näitä herkullisten ruokien kuvia mutta ei syödä oikeasti. Se pienikin kosketus voi saada aikaan niin suuren halun että se tuntuu jo fyysisesti pahalta jos tietää että se kosketus ei saa johtaa mihinkään pidemmälle.
Ymmärrän siis että tässä on iso ongelma ja että pitäisi tietenkin olla läheisyyttä ja hellyyttä myös ilman seksiä mutta halusin vain tuoda esiin vähän tätä toista näkökulmaa ja sitä miltä se tilanne tuntuu siitä halukkaasta osapuolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hienoa, että ihmiset eroaa seksittömästä suhteesta. Jos halut on ihan eriparia, niin elo yhdessä muodostuu tuskalliseksi. Silloin molempien pitää nähdä asia ja kunnioittaa toisiaan. Seksiä kaipaava on päästettävä menemään ja etsimään samanlainen lajikumppani. Ja päinvastoin.
Tämän palstan naisille ero ei näytä olevan vaihtoehto. Ennemmin nillitetään kurjaa elämää kun mies ei halua / haluaa liikaa mutta silti tuhlataan oma elämä epätyydyttävässä suhteessa. Ei taida naisista olla päätöksentekijöiksi, valittajiksi kyllä.
Kun mies on tyytymätön ja onneton, niin naisen pitää olla päätöksentekijä ja erota. Kun nainen on tyytymätön ja onneton, niin naisen pitää olla päätöksentekijä ja erota.
Kun nainen eroaa, alkaa kauhea huuto miten nainen sitä nainen tätä nainen tuota nainen ei ei välitä nainen käyttää miestä siittäjänä ja elättäjänä naisen vaiheet beeta-elättäjä nönnönnöö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas ollut esillä sen miehen kommentit, jolle kompromissi on seksiä joka toinen päivä, ja ero tulee, ellei näin käy. Mä en vaan voi tajuta, miten joku kuvittelee, että MIKÄÄN asia elämässä on sellainen, että sitä pitää voida luvata tehdä joka toinen päivä.
Mä sanoisin tuollaiselle miehelle, että kyllä käy, jos sovitaan, että sinä täytät myös minun tarpeeni joka toinen päivä. Minä haluan sinun keittävän kunnon marjapuuron. Siis ostat tuoreet marjat, keittelet ne ensin kiisseliksi ja sitten teet puuron. Mieluiten söisin tuoreen marjapuuron joka päivä, mutta kompromissina voin joka toinen päivä syödä eilistä puuroa.
Jos tuore puuro joskus puuttuu pöydästä kolmantena päivänä, se on kriisin paikka ja vakava keskustelu. Järjestänet arkesi tämän puuron ympärille, niin kiireesi töissä kuin harrastukset.
Hyvää elämää meille. Mä annan sitten, kun olen syönyt puuroni.
Tämä on oikeasti loistava pointti! Ja tietysti kun tulet kivan työpäivän ja salilla käynnin jälkeen pirteänä kotiin mielessä ihana tuore marjapuuro, joudut pettymään tosi katkerasti, kun hellalla ei ole kattilaa eikä jääkaapissa kulhoa. Turha siinä miehen on itkuntuhruisin silmin selittää mitään pahasta konfliktissa töissä tai äitinsä sairaudesta. Olisi mies voinut herätä aikaisemmin sen puuron keittelyyn, tai nipistää yöunista ja illalla myöhään keitellä aamuksi valmiiksi.
Se on kiukun paikka tai vähintään mökötyksen. Tosin sä vaikutat niin kypsältä ihmiseltä, että ymmärrät, että ihan joskus harvoin voi olla hyvä syy olla keittämättä puuroa. Mutta se ei ole kyllä mikään hyvä syy, että ei vaan huvita joka toinen päivä puuroja keitellä.
Onko teillä haluttomuutta tuntevilla ollut seksiä kuitenkin suhteen alkuaikoina?
Miksi olette yhdessä ihmisen kanssa jota ette halua (enää)?
Se puoliso kärsii seksittömyydestä, eikö siitä voi sitten ihan vaan sanoa sille että miksi sitä ei ole, ja jos pidätte siitä ihmisestä niin päästäkää se sitten vapaaksi, antakaa sen hakea seksinsä mistä haluvat. (ihan kuin se siis helppoa olisi...) Eikä se tule muuttumaan, se puolisonne kärsii siitä seksittömyydestä ihan oikeasti, syvästi ja siten että se katkeroittaa pahasti.
Jos olette viisaampia, niin koettakaa ymmärtää. Eihän ketään voi muuttaa haluttomammaksi.
Kuinkahan moneen kertaan täälläkin on jo selitetty miten se erokaan ei ole mikään helppo vaihtoehto. Ja jos aina pitäisi vaihtaa miestä kun halut hiipuu, niin sitä ei sitten ikinä olisi pitkässä parisuhteessa. Mulla ei kyllä vielä koskaan ole halut hiipuneet miehen takia, vaan ihan vaan siinä, kun arki tulee suhteeseen. Ei johdu miehestä siis, vaan siitä, että aika nopeasti suhteessa se mies lakkaa olemasta koko ajan päällimmäisenä mielessä. Työtkin pitää saada hoidettua, samoin muut arjen askareet. Ei vaan ehdi eikä jaksa miettiä panemista. Ja mitä pidemmälle suhde etenee, sitä enemmän lapsien ja iän tuomien kremppojen, vanhempien vanhenemisen ja sairastelun ym. takia sitä aikaa on miettiä panemista.
Mulla ei ole halut hiipuneet mutta itsekkään / haluttoman miehen kanssa seksi ei onnistu. Haaveilen silti useamman tunnin päivässä kiihkeästä rakastajasta. Palstalta on kuitenkin tullut opittua, että jossei näytä fittnesskissalta niin ei hyvä heilu joten sama kai se on jos keskittyy pelkkään haaveiluun muutaman vuoden.
Sä olet siis addikti palstan mukaan. Mene hoitoon. Sekin on palstan neuvo.
Tääoli varmaan läppä mutta kun sitä tyydyttävää seksiä ei ole saatavilla niin asiaa miettii paljon. Kun hommat toimii, painoarvo on pienempi. Yksi mun naispuolinen ystävä sanoi että jos seksi on paskaa se on 90% suhteesta jos hyvää niin 10%. Mulla niin pieniä lapsia ettei se vaihtaminenkaan tähän hätään auttaisi mitään ellei sitten lounastunnilla jollekin sopisi.
Ei ollut läppä lainkaan. Samalla tavalla seksiä ajattelevat miehet täällä leimataan. Lue nyt vaikka ketjua läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän ketjun lukeneena tunnen itseni erittäin onnekkkaaksi mieheksi. Tai ei sillä oikeasti ole mitään tekemistä onnen kanssa. Olet tajunnut sen, mitä naisen onnellisena pitäminen vaatii. Tässä tapauksessa sekä hellyyttä, kotitöitä sekä seksiä.
Muutenkaan meillä ei seksistä kieltäydytä syyllä, että ei nyt vaan huvita. Kyllä siihen jokin syy aina on.
Elämä on varsin kivaa hyvässä suhteessa.
Tässäpä tuhannen taalan kysymys:
Tekeekö parisuhteesi sinut onnellisemmaksi vai onnettomammaksi?
Jos kysymys oli mulle osoitettu, niin vastaus on tuo ensimmäinen vaihtoehto.
Luonnollisesti. Onnettomista suhteista olen lähtenyt.
Kysymys oli yleisluontoisesti esitetty kullekin lukijalle omasta puolestaan.
Kiitos kun vastasit, hyvä kuulla että kaikki eivät sentään jää kärvistelemään onnettomaan suhteeseen.
Oho, tulipas sieltä taas, messevä kommentti!