Lue keskustelun säännöt.
Hevosnaisen kanssa seurustelu
29.07.2022 |
Olin kuullut huhuja, että ratsastus on kallis laji, mutta nyt vasta koen sen ihan itse! Olen juuri tutustunut naiseen, jolla on oma hevonen Tuusulassa. Nainen on tallilla ainakin viisi iltaa viikossa ja paljasti hieman häpeillen, että hänellä kuluu hevoseen välillä tonni kuussa! On sairaanhoitaja eikä todellakaan mikään aatelinen, mitä hittoa!
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se on, jos joutuu pitämään hevosta täysihoitotallissa. Halvemmalla pääsee ne jotka voi pitää hevosen omassa tallissa pihapiirissään ja on aikaa hoitaa se itse.
No jep. Meillä 2 lämppäriä kotona, kaikki tehdään itse, paitsi heinistä maksetaan (menee 1,5 isoa paalia kuussa) ja vesi maksaa käytön mukaan, sen hintaa vaikea arvioida, kun hevosten vedenkulutus tulee oman käytön päälle. Ehkä 100e maksaa kuussa? Toki sitten eläinlääkärin taksat erikseen ja talvella kengittäjä laittaa hokkikengät jalkaan, muutoin ovat ilman kenkiä. Hevoset oikeastaan 247 ulkona (pääsevät kyllä talliin halutessaan, kun ovi aina auki) isossa metsätarhassa ja naapurin pellolle pääsevät kesäksi laiduntamaan.
Ennen kun saatiin hevoset omalle pihalle, piti maksaa itsehoitotallissa 300e/kk vuokraa ja hevoset saivat olla ulkona vain 9-18 maksimissaan, koska rytmi piti olla kaikkien kanssa yhteinen. Oli sellainen päivittäin kiertävä ulos- ja sisällelaitto itsehoidon lisäksi, eli jokainen vuorollaan vei kaikki ulos ja otti sisälle. Kaikki ei olleet ihan niin luotettavia esim. aikojen kanssa.. paljon parempi olla kotona, eivät enää stressaa.
Todelliset hevosenpitokulut on paljon korkeammat kuin tuo 100-300€/kk. Turha antaa ruusuista kuvaa.
Tuossa sinulla on vain hevosen asuminen ja siitäkin puuttuu. Esim laitumen, kentän ja tarhan/pihaton ylläpitämisen kustannukset ja yleensä hevonen tarvii syödäkseen muutakin kuin pelkkää heinää. Lisäksi puuttuu ainakin vakuutukset, kaikki varusteet (osa maksaa tuhansia), omat ratsastusvarusteet, mahdolliset kisamaksut. yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä sairaanhoitaja saa käteen 2000- 2300€/kk
Yli 10v HUSsilla ollut töissä sairaanhoitajana 1850€/kk netto.
Venymällä ylitöihin ja tekemällä loputtomasti vuorotyötä. Tai keikkafirmoissa.
T: Toinen Sh
Olen sairaanhoitaja ja teen nelipäiväistä työviikkoa, päivätyö ja mulla jää käteen 1600e/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan omasta ja kavereiden kokemusten pohjalta sanon, että mitä intohimoisempi eläinihminen nainen on, sitä todennäköisemmin hän on persoonallisuushäiriöinen.
Olen itsekin eläinrakas ja tietenkin monet on tosi tasapainoisia. Mut naiset jotka on todella investoituneet eläimiin - esim kallis hevosharrastus tai valtavasti aikaa vievät 3 massiivista koiraa - on huomattavasti todennäköisemmin tätä "tykkään enemmän eläimistä kuin ihmisistä, tuun niiden kanssa toimeen paremmin" -osastoa.
No nyt on kyllä paksua tuubaa. Rakastan eläimiä ja pidän niistä enemmän kuin ihmisistä näin yleisesti ottaen, mutta en ihmisiäkään vihaa. Pidän enemmän eläimistä, sillä ne eiävt ole ksokaan tehneet minulle mitään pahaa toisinkuin ihmiset.
Minä taas en vihaa eläimiä, mutta en ole koskaan niitä itselleni hommannut, koska ihmiseen verrattuna todellinen riesa, aina ja kaikkialla. Olen naimissa ja meillä on myös lapsia. Minusta on mahtavaa tulla kotiin, kun tiedän, ettei vaimo tai lapset ole syöneet kenkiäni, järsineet ovipieliä, kynsineet sohvaa pilalle, paskoneet ja kuseskelleet ympäri asuntoa. Lisäksi vaimoni ei ainakaan vielä ole kertaakaan potkaissut minua. Ja jos hevoseen verrataan tunnepuolella, niin kun sanon vaimolleni miten häntä rakastan, hän vastaa ääneen rakastavansa minua, eikä vaan toljota kuin hevonen ja kusta lorota keskelle olohuoneen lattiaa ja päästäisi vielä piiiitkän pierun päälle. Ja onhan se vaimo ja lapsi kivempi kainalossakin hevoseen verrattuna. Pärjää ihan normaalilla sängyllä.
😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan omasta ja kavereiden kokemusten pohjalta sanon, että mitä intohimoisempi eläinihminen nainen on, sitä todennäköisemmin hän on persoonallisuushäiriöinen.
Olen itsekin eläinrakas ja tietenkin monet on tosi tasapainoisia. Mut naiset jotka on todella investoituneet eläimiin - esim kallis hevosharrastus tai valtavasti aikaa vievät 3 massiivista koiraa - on huomattavasti todennäköisemmin tätä "tykkään enemmän eläimistä kuin ihmisistä, tuun niiden kanssa toimeen paremmin" -osastoa.
En ehkä lähtisi ihan diagnooseja heittämään, mutta huomasin jo nuorena tyypillisessä varhaisteini-iän heppahuumassa että hevosihmiset ovat tosiaan ihan oma rotunsa. Koin että olivat jotenkin kolhoja ja tunnevammaisia. Ei ole vieläkään tullut esiin syytä muuttaa käsitystäni.
Onpa jännä juttu että sama käsitys on muillakin. Nimittäin mietin että ehkä minun polulleni on vain sattunut useampi tällainen tapaus. Mutta tosiaan on.
Tarkoitatko hevosnaama naista, kuten Voileipä Iina sekä Sarah Jessica Parker?
Kyllä nekin joillekin kelpaa :)
Kuten mopsi bulldoggin näköiset naiset esim Mutsis on Emppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hevosnaisista 99% on mt-ongelmaisia, että siltä pohjalta kannattaa asioita pohdiskella. Lisäksi käyttävät kaikki rahasi omiin humputuksiinsa.
Ja ovat yleensä velkaa joka suuntaan ja aina kunnon riidoissa muiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan omasta ja kavereiden kokemusten pohjalta sanon, että mitä intohimoisempi eläinihminen nainen on, sitä todennäköisemmin hän on persoonallisuushäiriöinen.
Olen itsekin eläinrakas ja tietenkin monet on tosi tasapainoisia. Mut naiset jotka on todella investoituneet eläimiin - esim kallis hevosharrastus tai valtavasti aikaa vievät 3 massiivista koiraa - on huomattavasti todennäköisemmin tätä "tykkään enemmän eläimistä kuin ihmisistä, tuun niiden kanssa toimeen paremmin" -osastoa.
No nyt on kyllä paksua tuubaa. Rakastan eläimiä ja pidän niistä enemmän kuin ihmisistä näin yleisesti ottaen, mutta en ihmisiäkään vihaa. Pidän enemmän eläimistä, sillä ne eiävt ole ksokaan tehneet minulle mitään pahaa toisinkuin ihmiset.
Minä taas en vihaa eläimiä, mutta en ole koskaan niitä itselleni hommannut, koska ihmiseen verrattuna todellinen riesa, aina ja kaikkialla. Olen naimissa ja meillä on myös lapsia. Minusta on mahtavaa tulla kotiin, kun tiedän, ettei vaimo tai lapset ole syöneet kenkiäni, järsineet ovipieliä, kynsineet sohvaa pilalle, paskoneet ja kuseskelleet ympäri asuntoa. Lisäksi vaimoni ei ainakaan vielä ole kertaakaan potkaissut minua. Ja jos hevoseen verrataan tunnepuolella, niin kun sanon vaimolleni miten häntä rakastan, hän vastaa ääneen rakastavansa minua, eikä vaan toljota kuin hevonen ja kusta lorota keskelle olohuoneen lattiaa ja päästäisi vielä piiiitkän pierun päälle. Ja onhan se vaimo ja lapsi kivempi kainalossakin hevoseen verrattuna. Pärjää ihan normaalilla sängyllä.
Ehdit ennen minua. :D kylläpäs nauratti, mutta tämä tuli mieleen kun näitä juttuja luin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten naiset, joilla on kovin ulkonevat sisemmät häpyhuulet, pystyvät oikein ratsastamaan? Onko heillä käytössään joitakin alapään suojia?Vai eivätkö he ratsasta ollenkaan?
Heh, mulla on samanlaisia kokemuksia hevosihmisistä kuin parilla muullakin kirjoittaneella! Ratsastin itse lapsena ja teininä ja totesin saman, että hevosihmiset on ihan omanlaisiaan. Ei sinällään väärällä tavalla, ihan mukavia ovat olleet, mutta aika kipakoita, töksähteleviä, outoja.. hevosten kanssa tulevat toimeen, mutta ihmisten kanssa ei sosiaalinen kanssakäyminen suju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan omasta ja kavereiden kokemusten pohjalta sanon, että mitä intohimoisempi eläinihminen nainen on, sitä todennäköisemmin hän on persoonallisuushäiriöinen.
Olen itsekin eläinrakas ja tietenkin monet on tosi tasapainoisia. Mut naiset jotka on todella investoituneet eläimiin - esim kallis hevosharrastus tai valtavasti aikaa vievät 3 massiivista koiraa - on huomattavasti todennäköisemmin tätä "tykkään enemmän eläimistä kuin ihmisistä, tuun niiden kanssa toimeen paremmin" -osastoa.
En ehkä lähtisi ihan diagnooseja heittämään, mutta huomasin jo nuorena tyypillisessä varhaisteini-iän heppahuumassa että hevosihmiset ovat tosiaan ihan oma rotunsa. Koin että olivat jotenkin kolhoja ja tunnevammaisia. Ei ole vieläkään tullut esiin syytä muuttaa käsitystäni.
Onpa jännä juttu että sama käsitys on muillakin. Nimittäin mietin että ehkä minun polulleni on vain sattunut useampi tällainen tapaus. Mutta tosiaan on.
Olen huomannut saman. Hevosharrastajissa on paljon itsekeskeisiä, herkästi provosoituvia, kovuutta ihannoivia ja kieroja ihmisiä. Tykkäävät komennella ja "opettaa" muita ja osa pelailee omia sosiaalisia pelejään, esimerkiksi yrittävät tulehduttaa ihmisten välejä ihan omaksi huvikseen. Varsinaisesti fiksuja he eivät ole ja kuka tahansa enemmän heidän kanssaan aikaa viettävä oppii näkemään niiden alakoulutasoisten manipulointien läpi nopeasti. Isolle osalle vaikuttaa olevan tärkeämpää egon pönkitys kuin varsinainen hevosten kanssa harrastaminen.
Harrastukset pitää mitoittaa omien resurssien mukaisiksi.
Oma hevonen vuokrapilttuussa on mieletöntä pieni/keskituloiselle.
Minulla on kaveri, joka on eläköitynyt ja alkoholisoitunut nuorena.
Hän on päättänyt, että hänen elämänsä sisältö on kilpa-autoilu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riittääkö 500 Euroa/kk pelkästä tallipaikasta? Ehkä jossain, mutta hintataso näyttäisi maneesillisilla talleilla olevan nykyään jo 600-700 euroa/kk. Siihen päälle erikoisruokavaliot, eläinlääkärit, kengitykset, jatkuva ajelu tallille yms. Ilman, että tulee mitään isompaa sairastumista, niin tosiaan tuo tonni on varmaan hyvä arvio. Hevonen on iso eläin ja sitten jos tulee joku isompi operaatio, niin hinnat on toista kuin pikkupuudelilla, koska eihän eläinlääkäri voi ottaa sitä elukkaa siihen pieneen huoneeseen ja pikkuisen pistää jotain ainetta.
Monella on tosiaan hevosten takia kaatunut koko ihmissuhde. Hevoset vie paljon aikaa ja rahaa. Se on kaikki pois siitä yhteiselämästä. Parhaiten pärjää nämä lapsettomat pariskunnat, joissa nainen pystyy itse rahoittamaan kepeästi harrastuksensa ja sen päälle vielä osallistumaan riittävästi yhteisiin kuluihin. Lasten kanssa tuleekin ongelmia, kun ei puoliso jaksa välttämättä olla jatkuva lapsenvahti ja sen lisäksi keskituloisessa perheessä joudutaan tinkimään paljon kaikesta tuon takia ja se alkaa risoa. Ymmärrän hyvin. En mäkään kestäisi, että mies käyttäisi lähes puolet palkasta omaan harrastukseensa ja sitten meillä olisi rahaa kaikkeen muuhun vähemmän sen takia. Asuttaisiin ahtaammin ja huonommin, ei matkoja, huonompi auto jne. Reilua?
Vierailija kirjoitti:
Miten naiset, joilla on kovin ulkonevat sisemmät häpyhuulet, pystyvät oikein ratsastamaan? Onko heillä käytössään joitakin alapään suojia?Vai eivätkö he ratsasta ollenkaan?
No mitäs luulet?
Nyt kun illat taas pimenevät, voit hiljentyä miettimään tätä iltaisin vaikka tunnelmallisesti kynttilän valossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se on, jos joutuu pitämään hevosta täysihoitotallissa. Halvemmalla pääsee ne jotka voi pitää hevosen omassa tallissa pihapiirissään ja on aikaa hoitaa se itse.
No jep. Meillä 2 lämppäriä kotona, kaikki tehdään itse, paitsi heinistä maksetaan (menee 1,5 isoa paalia kuussa) ja vesi maksaa käytön mukaan, sen hintaa vaikea arvioida, kun hevosten vedenkulutus tulee oman käytön päälle. Ehkä 100e maksaa kuussa? Toki sitten eläinlääkärin taksat erikseen ja talvella kengittäjä laittaa hokkikengät jalkaan, muutoin ovat ilman kenkiä. Hevoset oikeastaan 247 ulkona (pääsevät kyllä talliin halutessaan, kun ovi aina auki) isossa metsätarhassa ja naapurin pellolle pääsevät kesäksi laiduntamaan.
Ennen kun saatiin hevoset omalle pihalle, piti maksaa itsehoitotallissa 300e/kk vuokraa ja hevoset saivat olla ulkona vain 9-18 maksimissaan, koska rytmi piti olla kaikkien kanssa yhteinen. Oli sellainen päivittäin kiertävä ulos- ja sisällelaitto itsehoidon lisäksi, eli jokainen vuorollaan vei kaikki ulos ja otti sisälle. Kaikki ei olleet ihan niin luotettavia esim. aikojen kanssa.. paljon parempi olla kotona, eivät enää stressaa.
Todelliset hevosenpitokulut on paljon korkeammat kuin tuo 100-300€/kk. Turha antaa ruusuista kuvaa.
Tuossa sinulla on vain hevosen asuminen ja siitäkin puuttuu. Esim laitumen, kentän ja tarhan/pihaton ylläpitämisen kustannukset ja yleensä hevonen tarvii syödäkseen muutakin kuin pelkkää heinää. Lisäksi puuttuu ainakin vakuutukset, kaikki varusteet (osa maksaa tuhansia), omat ratsastusvarusteet, mahdolliset kisamaksut. yms.
Ja tuossa laskelmassa ei ole sitä mukana, paljonko siihen menee työtä ja aikaa sitten itse hoitaa hevoset. Ne sitoo ja omalle työllekin pitää laskea arvoa. Erityisesti kun se on pois siitä muusta ja perheeltä. Eikä sekään ole ilmaista, jos sen takia ostetaan isompi pihapiiri sivumpaa (kulkemiskulut), varataa kallista maapohjaa hevosten käyttöön, kunnostetaan tallia, lämmitetään jne. Ehkä halvimmalla menee hyötyelukoiden kyljessä.
Mustä johtuu, että ratsastuksen harrastajista on valtaosa naisia/tyttöjä? Miehet/pojat harrastavat ratsastusta paljon vähemmän?
Hevonen on kallein harrastus.
Luxusauto tai mp vie vähemmän rahaa / kk.
Käyttökulut siis.
Hevonen on sen noin 1000 e kk.
Isällä oli polle ja oli aina pa.
Jopa työttömänä osti hevosen eli oli totaalisen pa.
Jo lapsena näin kuvion järjettömyyden ja sairaan hinnan.
Käsittämätöntä jos köyhä palkallaan 1800...3000 e kk ostaa oman hevosen
Talous pettää takuuvarmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hevosnainen, mutta talousmielessä köyhä, joten nyt en harrasta.
Mutta viitaten vähän aiempiin kommentteihin tuli mieleen, että muistan lapsena miettineeni, miten joku voi tykätä ihmisistä enemmän, kuin eläimistä. Nyt olen aikuisena ymmärtänyt olevani luultavasti autismin kirjolla tai ehkä adhd. Diagnosoituna minulla on vain ocd. Olen aina myös halunnut olla mieluummin jokin muu eläin, kuin ihminen tai elää kuin ihmiset kivikaudella.
Monella on myös sellaista ajattelua tai tunnetta, että eläin ei koskaan hylkää eikä tuomitse. Se on tietysti totta, mutta näin ihan biologisestakin näkökulmasta voisi kuvitella, että ihminen normaalisti kokee vahvimman sosiaalisen siteen juuri lajitovereihinsa.
Tämä ei ollut millään tavalla tarkoitettu arvosteluksi tai kritiikiksi. Mutta varsin usein jos ihminen kokee suhteet eläimiin mielekkäämmäksi kuin suhteet ihmisiin (ja tällä ei tarkoiteta sitä että perheen koira on rakkaampi kuin random ihminen), niin taustalla on jotain poikkeavaa persoonallisuudessa.
Tätä eläinrakkaus-ilmiötä on tutkittu ja ilmiö on... Yllätys yllätys.... Yleismaailmallinen.
Eli ihmisissä on yksilöitä, jotka valitsevat mieluummin hevosen tai koiran seuran kuin toisten ihmisten seuran.
Arjessa tiedetään ilmiö, jossa juhlavieraan on helpompi hakeutua isäntäperheen koiran seuraan kuin tutustua muihin juhlavieraisiin.
Mutta aivan samalla tapaa ainakin hevosista ja koirista löytyy yksilöitä, jotka valitsevat mieluummin eri lajin kuin oman lajin seuran. Myös esimerkiksi norsuilla ja delfiineillä on havaittu yksilöitä, jotka haluavat luoda lajien välisiä suhteita sen sijaan, että loisivat oman lajin sisäisiä suhteita.
Ilmiötä havaitaan vain sosiaalisilla laumaeläimillä. Samalla luonteenpiirteet ekstrovertti ja introvertti ovat saaneet uuden ulottuvuuden: mitä enemmän yksilö on kiinnostunut muiden lajien seurasta, sitä syvemmällä hän on introversion janalla. Mitä enemmän yksilö nauttii oman lajinsa seurasta, sitä syvemmällä hän on ekstroversion janalla.
(Nämä ovat tietysti havaittuja todennäköisyyksiä: on myös introvertteja jotka eivät ole kiinnostuneita kissoista ja hevosista ja ekstrovertteja, jotka etsiytyvät koirien seuraan.)
Varmasti jossain menee raja, jossa kiinnostus hevosiin/koiriin/kissoihin on jo epäterveellistä, mutta hyvin monella ihmisellä se on vain se tapa, jolla he ovat rakentuneet. Historiassa ihmiset, jotka ovat olleet hyperkiinnostuneita eläimistä, ovat olleet kullanarvoisia metsästäjiä ja paimenia. Ja eläimet, jotka ovat olleet hyperkiinnostuneita ihmisistä, ovat olleet ensimmäisiä metsästyssusia ja ratsuhevosia.
Vierailija kirjoitti:
Mustä johtuu, että ratsastuksen harrastajista on valtaosa naisia/tyttöjä? Miehet/pojat harrastavat ratsastusta paljon vähemmän?
Ravihommissa on puntit toisten päin. Siellä voi moni saada ammatinkin alalta. Alan koulutus on tietysti hyvä lähtökohta. Monte on Suomessa suhteellisen vähäistä, mutta ihme ja kumma, monte-ratsastajat ovat melkein kaikki naisia.
Miehet ovat juuri tuollaisia että kotona pitäisi akan olla HEIDÄN kanssaan, mutta mitä saa vastineeksi? Sohvalla pitäisi maata telkkua katsomassa ja keskustelut " mitä tehtäisiin "-aiheesta pykivät " en tiedä "-alueella. Ensin kun hevosista luovutaan, syytetään hevosia kaikesta mikä mättää mutta sitten siirrytään syyttämään muita aiheita(naisen tekemää tai töissä tapahtunutta) kun vieläkin mättää.
Ei ikinä enää miestä joka ei hyväksy hevosharrastusta. Ja jolla ei ole mitään omaa elämää sen naisen lisäksi.
Ravipuolella muuten on miehiä aika lailla.
Hevosnaisista 99% on mt-ongelmaisia, että siltä pohjalta kannattaa asioita pohdiskella. Lisäksi käyttävät kaikki rahasi omiin humputuksiinsa.