Lue keskustelun säännöt.
Mummolan ruokamuistot
Mun oli pakko tänään etsiä kaneliässien resepti, kun tuli kauhea nostalgiannälkä. Mummo leipoi aina ässiä kahvipöytään. Ja lettivehnästä.
Toinen mummo teki usein korinttikeksejä.
Onko teillä jotain ruokamuistoja mummolasta?
Kommentit (546)
Mummi teki pyöröjä. Ne on sellaisia vaaleaan taikinaan tehtyjä piirakoita, joissa on riisipuuroa keskellä. Jotkut tekee myös mannapuuroon. Vähän kuin karjalanpiirakoita, mutta piirakkaosuus paljon paksumpi ja paljon enemmän puuroa. Ja sitten paistetaan ja lämpimänä voisulaa päälle.
Ja mummin karjalanpaisti oli ihan eri ruokalaji kuin nämä kaupan valmiista palasista nopeasti "lämmitetyt" padat. Mummi haudutti tuntikaupalla hitaasti ja siinä oli todellakin makua. Jotkut sanoo, että karjalanpaisti ei maistu miltään. Ei maistukaan, jos sen hätäsesti tekee.
Ja ihan peruspullapitko oli ihan älyttömän hyvää. Varmaankin siksi, kun se tehtiin ihan suoraan lehmästä otettuun maitoon eikä mihinkään rasvattomaan kurriin.
Itse olen yrittänyt tehdä kaikkia noita, mutta en ole koskaan päässyt lähellekään sitä alkuperäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummo teki parhaat lihapullat ja ruskean kastikkeen. Ihania ruokamuistoja on mummosta ylipäätään niin paljon, että niistä on vaikeaa valita parhaita. Mummon karjalanpaisti, pullat, wieninleikkeet, paneroituna paistettu kala, kalakeitto, kakut. Lista voisi vain jatkua. Mummo oli ihana! <3
Vierailija kirjoitti:
Mummo oli kuollut joten pappa teki. Saarioisten pizza, Jaffaa ja vaniljajäätelöä. 😀
🥰
Ihanat lihapullat, karjalanpaisti ja karjalan piirakat ja kaikki ihanat muut leipomukset!
Vierailija kirjoitti:
Asuttiin kolme sukupolvea samalla maatilalla, joten mummu oli se, joka yleensä teki ruoan.
Vähämausteisia ja vähäsuolaisia. Aika aneemisia.
Pannulla paistetut lihapullat olivat hyviä, sekä uunista juuri otettu kakko, satakuntalainen hiivaleipä, jonka päälle voi suli.
Koskaan en osannut arvostaa esim. ohrapuuroa/velliä, jota meillä joskus syömässä olevat sukulaiset/vieraat kilvan kehuivat. Tai mummun ruskeaa kastiketta, joka oli kuulemma jonkun mielestä niin taivaallisen hyvää. Ihan tavallista palaneen jauhon makuista se minun suussani oli.
Enemmän odotin aina viikonlopun ruokia, jotka äiti yleensä teki.
Silloin syötiin enemmän mausteisia ruokia (esim, lasagnea, joka oli maaseudulla 80-luvulla vielä tositosi hienoa) tai sellaisia pidempään valmistuvia kuten kaalilaatikkoa, kaalikääryleitä. Ja kesäaikana grillattiin. Luonnolisesti oman possun lihaa, itse maustettuna, eli ei mitään kaupan marinadissa uinutta.Toinen mummu ei ollut ruoanlaittaja ollenkaan. Siellä söin niin harvoin, etten edes muista mitään muuta kuin sen talkkunan, jota oli aina pöydässä.
Kävin ala-asteen maalla 80-luvulla ja meidän koulussa oli lasagnea ihan tavisruokana. Saattoi olla harvinaista mummosi ikäpolvelle, mutta ei se mikään maaseutu-kaupunki-juttu ollut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummi teki pyöröjä. Ne on sellaisia vaaleaan taikinaan tehtyjä piirakoita, joissa on riisipuuroa keskellä. Jotkut tekee myös mannapuuroon. Vähän kuin karjalanpiirakoita, mutta piirakkaosuus paljon paksumpi ja paljon enemmän puuroa. Ja sitten paistetaan ja lämpimänä voisulaa päälle.
Ja mummin karjalanpaisti oli ihan eri ruokalaji kuin nämä kaupan valmiista palasista nopeasti "lämmitetyt" padat. Mummi haudutti tuntikaupalla hitaasti ja siinä oli todellakin makua. Jotkut sanoo, että karjalanpaisti ei maistu miltään. Ei maistukaan, jos sen hätäsesti tekee.
Ja ihan peruspullapitko oli ihan älyttömän hyvää. Varmaankin siksi, kun se tehtiin ihan suoraan lehmästä otettuun maitoon eikä mihinkään rasvattomaan kurriin.
Itse olen yrittänyt tehdä kaikkia noita, mutta en ole koskaan päässyt lähellekään sitä alkuperäistä.
Karjalanpaistista:
Edesmennyt anoppini oli Karjalasta kotoisin ja olisi ollut kanssasi samaa mieltä kauppojen "karjanpaisteista".
Sanoi joskus hekotelleensa kaupassa moiselle keksinnölle.
Hänen mukaansa karjalanpaistiin kuuluu kolmen eläimen lihaa, possu, lehmä ja lammas, mahdollisesti jonkun munuaisia jos hyviä, sipulia, pippuria, laakerinlehtiä ja vettä.
Ja sitten tuntitolkulla uuniin hautumaan.
Anoppi teki myös paremmassa voinnissa ollessaan joulukinkun ruistaikinaan.
Ruistaikina kinkkuliemessä muhineena oli herkkua.
Terveisiä vaan anopille sinne pilven reunalle.
Mummulassa oli aina pelkkiä herkkuja kun me lapset mentiin sinne, oltiin yleensä viikonloppu ja kesällä pidempiä aikoja. Aamupalaksi oli pullaa ja kaakaota. Ruoaksi usein kermaista naudan palapaistia tai paahtopaistia. Kaapissa oli aina suklaata, jäätelöä, itsetehtyjä keksejä ja mehuja. Usein myös leivottiin keksejä tai pullaa yhdessä mummun kanssa.
Aivan ihanat ja idylliset muistot on mummulasta kaikin puolin. terkkuja sinne jonnekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en tuntenut mummojani ollenkaan, nukkuivat pois ennen syntymääni.Sitten hämäläinen an oppini opetti imelletyn perunalaatikon teon minulle karjalaiselle miniälleen. Toinen oli ternimaidosta tehty uunijuusto. Todella hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuttiin kolme sukupolvea samalla maatilalla, joten mummu oli se, joka yleensä teki ruoan.
Vähämausteisia ja vähäsuolaisia. Aika aneemisia.
Pannulla paistetut lihapullat olivat hyviä, sekä uunista juuri otettu kakko, satakuntalainen hiivaleipä, jonka päälle voi suli.
Koskaan en osannut arvostaa esim. ohrapuuroa/velliä, jota meillä joskus syömässä olevat sukulaiset/vieraat kilvan kehuivat. Tai mummun ruskeaa kastiketta, joka oli kuulemma jonkun mielestä niin taivaallisen hyvää. Ihan tavallista palaneen jauhon makuista se minun suussani oli.
Enemmän odotin aina viikonlopun ruokia, jotka äiti yleensä teki.
Silloin syötiin enemmän mausteisia ruokia (esim, lasagnea, joka oli maaseudulla 80-luvulla vielä tositosi hienoa) tai sellaisia pidempään valmistuvia kuten kaalilaatikkoa, kaalikääryleitä. Ja kesäaikana grillattiin. Luonnolisesti oman possun lihaa, itse maustettuna, eli ei mitään kaupan marinadissa uinutta.Toinen mummu ei ollut ruoanlaittaja ollenkaan. Siellä söin niin harvoin, etten edes muista mitään muuta kuin sen talkkunan, jota oli aina pöydässä.
Kävin ala-asteen maalla 80-luvulla ja meidän koulussa oli lasagnea ihan tavisruokana. Saattoi olla harvinaista mummosi ikäpolvelle, mutta ei se mikään maaseutu-kaupunki-juttu ollut...
Ok, ehkä jossain oli maaseudulla sitten jo 80-luvun koulussa lasagnea, mutta meidän noin 40 oppilaan koulussa ei ollut. Siistijä-keittäjä oli noin 60-vuotias nainen, joka ei varmaan ollut kuullutkaan sellaisesta ruoasta. Hän teki itse kaikki ruoat oppilaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen mummu leipoi maailman parasta rievää, sitä tekee mieli vieläkin mutten ole itse opetellut tekemään ja tuskin tulisi niin hyvää. Leipoi myös hyvää pullaa ja kakkuja. Oli kova laittamaan ruokia ja moitti aina äitiäni ettei tee oikein, vaikka äiti on tosi hyvä kokki.
Toisen mummun luona kävin paljon vähemmän, mutta siellä ollessa sai maailman parasta pannukahvia ja mustikkapiirakkaa. Juhlissa oli aina juustosarvia ja jonkinlaista pizzaa mtkä oli tosi hyviä ja jäi mieleen.
Mykykeitto
Talkkunapuuro ja tirripaisti
Paistetut muikut
Keitetyt muikut
Hiilikala
Patakukko
Karjalan paisti
Leipäressu
Kaskinauriit
Rusinasoppa (kiisseli) ja kermavaahto
Raparpeririisipuuro
Raparperi-mansikkakiisseli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummon tekemä Big Mac Meal, tuplaranut ja Cokis veivät kielen mennessään.
Mummo oli töissä mäkkärissä ja antoi vielä lelutkin kaupan päälle, vaikka ei oltu tilattu Happy Mealia.
: D : D
Palapaisti, muikkupotut, itse tehty viili, rieska, leipäjuusto, riisivelli, pikkuleivät. Ja oikeaa voita, aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistelen, että harvemmin mummoloissa isommin söin mitään, että oli sitä kevyempää tarjottavaa. Kahvilla keksit oli yleensä Dominoita ja pullat sitä perus mummolan lettipitkoja. Koska en kahvia juonut niin lapsena niin sain yleensä puolukkamehua, hyvää sekin. Monesti oli pöydässä myös leipäjuustoa ja jonkinlaista herapaistostakin mummo teki.
Sitten ne herkut mitä sai mummoloissa. Sisu-pastillit ja Euca Mentholit tulee päällimmäisenä mieleen ja jos oli suklaita tarjolla olivat ne yleensä Juhlapöydän konvehteja tai Brunbergin tryffeleitä. Hyviä kylläkin, mutta kun näitä syö tulee aina kummatkin mummolat mieleen tietty hyvässä vain. Joskus 80-luvulla oli Silkkitie-jogurttia, sitä äidinäiti antoi joskus kun kyläiltiin.
Muistelen juuri äidinäidin kuolemaa niin lähti varhain ainakin jos nykymittapuulla ajattelee, hieman yli 70-vuotiaana. Massiiviseen sydäninfarktiin menehtyi ja suvussa ollutkin sepelvaltimotautia ja mitä tämä mummo joi paljon niin pannukahvia. Varmasti hyvää, mutta ei vain isoina annoksina kovin hyväksi sydämelle.
Muistan lapsuudesta mummolan leivinuunissa paistetun rieskan joka oli todella hyvää uunivalmiina kun laittoi vähän voita päälle.
Toisesta mummolasta muistan kun jo hieman koukkuselkäinen mummo teki täydellä touhulla mykykeittoa eli herkkua mitä ei enää saa mistään.
Aikaa on muisteloista jo vuosikymmeniä.
Uudet perunat ja uusista sipuleista tehty voi-sipulikastike, kalakukko, lanttukukko, itse tehty lämmin ruisleipä, savustettu ahven, marjasoppa ja puolukkamehu. <3 ihanat muistot mummojen herkuista, moni omasta maasta kerätty tai kastettu yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
On toki, paljon. Mummo oli hyvä kokki, hän laittoi paljon sellaista, mitä äiti ei koskaan laittanut. Mummon ruokakaappi oli herkkuja täynnä. Olivatko mummot ennen vanhaan ihanampia kuin nykyajan mummot?
Tuskin ihanampia pienille lapsille, mutta taatusti parempia kokkeja!
Ruisleivän leipomispäivät.
Mummo pyöritteli leipiä jauhoteulla pöydällä, paljon.
Kypsät, tuoksuvat leivät olivat kuumina jäähtymässä kuistin ikkunalaudoilla ja penkeillä.
Ei ole ihanampaa syötävää lapselle kuin kuuma leivän yli leikattu ruisleipäpala, johon voi sulaa ja katoaa.
Voipullat, jossa oli croisanttimainen rakenne (ei kuitenkaan kerroksia, ei wiener). Harmittaa, ettei minulla ole reseptiä!
Tirripaisti ja maito(piimä)rieska.