Mieheni kertoi eilen kärsineensä kanssani vuosia

Tyypillinen " kiltti" mies tosiaan. Minuakin on vastaavasti pahiten loukannut samanlainen. Ikinä enää en tule yhtäkään miestä " painostamaan" ( lue pyytämään useasti) yhtään mihinkään saati sitoutumaan, ettei käy näin. Jos vielä joskus seurustelen, niin saa mies osoittaa vahvasti halunsa olla kanssani.

On oikeasti aika traumatisoivaa kuulla, että kumppanisi mielestä kaikki on ollut pelkkää paskaa aina vaikka itse olet kokenut teillä olleen hyviä hetkiä ja mm ihanaa seksiä. Olen itse tässä tilanteessa ja vihdoin tajunnut, että miehen on parempi sitten run"^ailla yksinään kun kerran itseensä tahtoo keskittyä( nämäkin hänen sanojaan).

Komps muu että kyllähän se mies ihan tarkkaan kertoi miltä tuntuu, tosin vuosia liian myöhään. Ei ole mitään syytä jatkaa tuollaista liittoa, miehellekin on paras päästä eroon naisesta jota ei koskaan halunnut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tuon miehesi tunteen. Sinä painostat häntä johonkin, hän ei saa mitä tarvitsee. Se voi olla seksikin. Olin itse jopa niin kipeä että olin sairaslomaa vailla vaimoni vuoksi, paha olo, todella paha, vaikka kaikki piti olla hyvin. Samaan aikaan hän vonkasi minua ulos syömään, reissuun jne. Sanoin suoraan että voidaan mennä, jos sen jälkeen saan ihan itse lomailla, sen verran raskasta se oli. Nyt on paremmin. Mutta ap:lle. Se voit todellakin olla sinä. Tee jotain. On vaihtoehtoja.

Nyt kiinnostaa. Mitä pitäisi tehdä ja mitkä on ne vaihtoehdot?

Erositteko te, ja siksikö on paremmin? Vai tajusiko vaimosi jättää sinut rauhaan, ja lakata pyytämästä mihinkään? Vai saitko suun auki ja kerrottua hänelle ettet enää tykkää hänen seurastaan?

Ja lisään vielä: mitä vaimosi tarkalleen ottaen teki väärin ja miten korjasi sen? Pidätkö hänestä tai oletko koskaan pitänyt?

Hän purki kaiken vihan itsestään minuun. En päässyt yli 5 vuoteen koskaan minnekään yksin, paitsi työ ja kauppa, jos kävin tunnin jossain näin hänen silmissään vihan. Seksielämä oli mitä oli, vaikka jatkuvasti otin puheeksi ja luvattiin muutosta. Lopulta ajauduin kielletylle reissulle toisen naisen kanssa ja hänen rohkaisemana sanomaan vaimolle todella suoraan että nyt meidän suhde muuttuu tai muuttaa muotoaan, olen kipeä ja sairasloman tarpeessa. Oma tila, seksi jne kun loppuu. Lopulta on jopa viha ja koko kroppa kipeä. Asioihin tuli edes hetkeksi muutosta ja kyllä olo parantui.

Avatkaas trollit vielä tätä logiikkaa:

Mies paljasti ettei tykkää vaimostaan, ei ole ikinä tykännytkään. Eroaminen olisi teidän mukaanne kuitenkin vaimolta itsekäs teko. Pitäisi ilmeisesti jäädä liittoon selvittämään miksi miehellä on paha mieli ja mitä olisi itse voinut tehdä paremmin.

Miksi tämä olisi miehen etu, jos on alkujaankin mennyt yhteen itselleen väärän naisen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä kommentteja, joissa vähätellään sen merkitystä, missä ongelman juurisyy on, narsismissa vai ei.

Olen tälläkin viikolla keskustellut kahden naisen kanssa, meillä kaikilla kolmella on narsistieksät. Yksi ei tiedä sairaudesta mitään, joten on ihan kuutamolla eikä osaa tulkita ja nähdä käytöksiä. Me kaksi muuta sen sijaan käsitämme mistä on kyse, mitä odottaa, mitä toiveista huolimatta ei tule koskaan tapahtumaan jne. Onhan siinä iso ero.

Kirjoitin tuon kommentin jossa kehotin aloittajaa järjestämään asiat ja lähtemään, koska miehen ongelmien syy ei ole oleellinen. Olen edelleen samaa mieltä. Oli syy mikä tahansa, ap ei sille mitään voi eikä tarvitse voidakaan. Kun toinen osoittautuu mulkeroksi ja loukkaa anteeksiantamattomalla tavalla, mitä väliä sillä mulkerouden syyllä on? Miksi jäädä katsomaan jotain tubevideota siitä millainen on narsisti? Pitää lähteä.

Totta kai pitää lähteä!

Mutta jos se mies on narsisti ja ap:n elämässä loppuiän, ap tarvii tietoa. Siksi hänen on tärkeää ottaa selvää ja arvioida, onko vai ei. Ihan oleellisen tärkeää hänen itsensä ja myös lasten kannalta.

Maallikon läheisestään tekemistä diagnooseista ei kyllä hyödy kukaan. Olen itse kokenut mm rajua väkivaltaa ja manipulaatiota, enkä ole hetkeäkään miettinyt että mikähän tuolla ihmisellä on kun se hakkasi ja raiskasi minut. Sillä analyysinteolla ja asiaan paneutumisella vain antaisin vähänkin voimani pois. Kaikki energia kannattaa keskittää itseen ja tilanteesta pois pääsemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tuon miehesi tunteen. Sinä painostat häntä johonkin, hän ei saa mitä tarvitsee. Se voi olla seksikin. Olin itse jopa niin kipeä että olin sairaslomaa vailla vaimoni vuoksi, paha olo, todella paha, vaikka kaikki piti olla hyvin. Samaan aikaan hän vonkasi minua ulos syömään, reissuun jne. Sanoin suoraan että voidaan mennä, jos sen jälkeen saan ihan itse lomailla, sen verran raskasta se oli. Nyt on paremmin. Mutta ap:lle. Se voit todellakin olla sinä. Tee jotain. On vaihtoehtoja.

Nyt kiinnostaa. Mitä pitäisi tehdä ja mitkä on ne vaihtoehdot?

Erositteko te, ja siksikö on paremmin? Vai tajusiko vaimosi jättää sinut rauhaan, ja lakata pyytämästä mihinkään? Vai saitko suun auki ja kerrottua hänelle ettet enää tykkää hänen seurastaan?

Ja lisään vielä: mitä vaimosi tarkalleen ottaen teki väärin ja miten korjasi sen? Pidätkö hänestä tai oletko koskaan pitänyt?

Hän purki kaiken vihan itsestään minuun. En päässyt yli 5 vuoteen koskaan minnekään yksin, paitsi työ ja kauppa, jos kävin tunnin jossain näin hänen silmissään vihan. Seksielämä oli mitä oli, vaikka jatkuvasti otin puheeksi ja luvattiin muutosta. Lopulta ajauduin kielletylle reissulle toisen naisen kanssa ja hänen rohkaisemana sanomaan vaimolle todella suoraan että nyt meidän suhde muuttuu tai muuttaa muotoaan, olen kipeä ja sairasloman tarpeessa. Oma tila, seksi jne kun loppuu. Lopulta on jopa viha ja koko kroppa kipeä. Asioihin tuli edes hetkeksi muutosta ja kyllä olo parantui.

Ota selvää narsismista. Ihan klassiset jutut kaikki sinun sairastumistasi ja pettämistä myöten.

Vierailija kirjoitti:

On oikeasti aika traumatisoivaa kuulla, että kumppanisi mielestä kaikki on ollut pelkkää paskaa aina vaikka itse olet kokenut teillä olleen hyviä hetkiä ja mm ihanaa seksiä. Olen itse tässä tilanteessa ja vihdoin tajunnut, että miehen on parempi sitten run"^ailla yksinään kun kerran itseensä tahtoo keskittyä( nämäkin hänen sanojaan).

Tämähän kertoo vain siitä kuinka itsekäs olet ollut, vain että kunhan sinulla on hyvä olla. Luulen että sillä miehelläkin olisi ollut, jos olisit ottanut asiaa puheeksi ja kuunnellut miehen toiveita. Saatetaan sanoa seksistäkin että ei ole perustarve, mutta todellakin on, se saattaa jopa sairastuttaa jos ei ole seksiä ja kaikkeen muuhunkin vaikuttaa... Ihan samoin, sormeile vain yksinäs jos kivempaa.

Vierailija kirjoitti:

Avatkaas trollit vielä tätä logiikkaa:

Mies paljasti ettei tykkää vaimostaan, ei ole ikinä tykännytkään. Eroaminen olisi teidän mukaanne kuitenkin vaimolta itsekäs teko. Pitäisi ilmeisesti jäädä liittoon selvittämään miksi miehellä on paha mieli ja mitä olisi itse voinut tehdä paremmin.

Miksi tämä olisi miehen etu, jos on alkujaankin mennyt yhteen itselleen väärän naisen kanssa?

Ehkä taustalla on ajatus, että lapsille ydinperhe olisi parempi kuin eroperhe? Eli ei ajatellakaan sen paremmin miehen kuin naisenkaan etua vaan lasten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tuon miehesi tunteen. Sinä painostat häntä johonkin, hän ei saa mitä tarvitsee. Se voi olla seksikin. Olin itse jopa niin kipeä että olin sairaslomaa vailla vaimoni vuoksi, paha olo, todella paha, vaikka kaikki piti olla hyvin. Samaan aikaan hän vonkasi minua ulos syömään, reissuun jne. Sanoin suoraan että voidaan mennä, jos sen jälkeen saan ihan itse lomailla, sen verran raskasta se oli. Nyt on paremmin. Mutta ap:lle. Se voit todellakin olla sinä. Tee jotain. On vaihtoehtoja.

Nyt kiinnostaa. Mitä pitäisi tehdä ja mitkä on ne vaihtoehdot?

Erositteko te, ja siksikö on paremmin? Vai tajusiko vaimosi jättää sinut rauhaan, ja lakata pyytämästä mihinkään? Vai saitko suun auki ja kerrottua hänelle ettet enää tykkää hänen seurastaan?

Ja lisään vielä: mitä vaimosi tarkalleen ottaen teki väärin ja miten korjasi sen? Pidätkö hänestä tai oletko koskaan pitänyt?

Hän purki kaiken vihan itsestään minuun. En päässyt yli 5 vuoteen koskaan minnekään yksin, paitsi työ ja kauppa, jos kävin tunnin jossain näin hänen silmissään vihan. Seksielämä oli mitä oli, vaikka jatkuvasti otin puheeksi ja luvattiin muutosta. Lopulta ajauduin kielletylle reissulle toisen naisen kanssa ja hänen rohkaisemana sanomaan vaimolle todella suoraan että nyt meidän suhde muuttuu tai muuttaa muotoaan, olen kipeä ja sairasloman tarpeessa. Oma tila, seksi jne kun loppuu. Lopulta on jopa viha ja koko kroppa kipeä. Asioihin tuli edes hetkeksi muutosta ja kyllä olo parantui.

No kyllä tuossa on useampikin parisuhdetta pahasti kuormittava ongelma, erityisesti kontrollointi & vaatimus, ettei puoliso saisi mennä mihinkään yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On oikeasti aika traumatisoivaa kuulla, että kumppanisi mielestä kaikki on ollut pelkkää paskaa aina vaikka itse olet kokenut teillä olleen hyviä hetkiä ja mm ihanaa seksiä. Olen itse tässä tilanteessa ja vihdoin tajunnut, että miehen on parempi sitten run"^ailla yksinään kun kerran itseensä tahtoo keskittyä( nämäkin hänen sanojaan).

Tämähän kertoo vain siitä kuinka itsekäs olet ollut, vain että kunhan sinulla on hyvä olla. Luulen että sillä miehelläkin olisi ollut, jos olisit ottanut asiaa puheeksi ja kuunnellut miehen toiveita. Saatetaan sanoa seksistäkin että ei ole perustarve, mutta todellakin on, se saattaa jopa sairastuttaa jos ei ole seksiä ja kaikkeen muuhunkin vaikuttaa... Ihan samoin, sormeile vain yksinäs jos kivempaa.

Moni sairas mies mielummin runkkailee itsekseen kuin harjoitaa seksiä naisensa kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä kommentteja, joissa vähätellään sen merkitystä, missä ongelman juurisyy on, narsismissa vai ei.

Olen tälläkin viikolla keskustellut kahden naisen kanssa, meillä kaikilla kolmella on narsistieksät. Yksi ei tiedä sairaudesta mitään, joten on ihan kuutamolla eikä osaa tulkita ja nähdä käytöksiä. Me kaksi muuta sen sijaan käsitämme mistä on kyse, mitä odottaa, mitä toiveista huolimatta ei tule koskaan tapahtumaan jne. Onhan siinä iso ero.

Kirjoitin tuon kommentin jossa kehotin aloittajaa järjestämään asiat ja lähtemään, koska miehen ongelmien syy ei ole oleellinen. Olen edelleen samaa mieltä. Oli syy mikä tahansa, ap ei sille mitään voi eikä tarvitse voidakaan. Kun toinen osoittautuu mulkeroksi ja loukkaa anteeksiantamattomalla tavalla, mitä väliä sillä mulkerouden syyllä on? Miksi jäädä katsomaan jotain tubevideota siitä millainen on narsisti? Pitää lähteä.

Totta kai pitää lähteä!

Mutta jos se mies on narsisti ja ap:n elämässä loppuiän, ap tarvii tietoa. Siksi hänen on tärkeää ottaa selvää ja arvioida, onko vai ei. Ihan oleellisen tärkeää hänen itsensä ja myös lasten kannalta.

Maallikon läheisestään tekemistä diagnooseista ei kyllä hyödy kukaan. Olen itse kokenut mm rajua väkivaltaa ja manipulaatiota, enkä ole hetkeäkään miettinyt että mikähän tuolla ihmisellä on kun se hakkasi ja raiskasi minut. Sillä analyysinteolla ja asiaan paneutumisella vain antaisin vähänkin voimani pois. Kaikki energia kannattaa keskittää itseen ja tilanteesta pois pääsemiseen.

Hienoa, että se tyyppi jätti sut rauhaan heti eikä ole ollut elämässäsi sen jälkeen. 

Mun on vaikea olla lapsille kiva, jos puoliso on paikalla ja meillä on riitaa. On niin kamala olo, kun turhauttaa, kun asioita ei saa selvitettyä heti. Toiset saa puhumattomuuden mallin kotoa ja se on tosi surullista. Jokainen selvittämättä jätetty riita erottaa ja jokainen läpi puhuttu asia lähentää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tuon miehesi tunteen. Sinä painostat häntä johonkin, hän ei saa mitä tarvitsee. Se voi olla seksikin. Olin itse jopa niin kipeä että olin sairaslomaa vailla vaimoni vuoksi, paha olo, todella paha, vaikka kaikki piti olla hyvin. Samaan aikaan hän vonkasi minua ulos syömään, reissuun jne. Sanoin suoraan että voidaan mennä, jos sen jälkeen saan ihan itse lomailla, sen verran raskasta se oli. Nyt on paremmin. Mutta ap:lle. Se voit todellakin olla sinä. Tee jotain. On vaihtoehtoja.

Nyt kiinnostaa. Mitä pitäisi tehdä ja mitkä on ne vaihtoehdot?

Erositteko te, ja siksikö on paremmin? Vai tajusiko vaimosi jättää sinut rauhaan, ja lakata pyytämästä mihinkään? Vai saitko suun auki ja kerrottua hänelle ettet enää tykkää hänen seurastaan?

Ja lisään vielä: mitä vaimosi tarkalleen ottaen teki väärin ja miten korjasi sen? Pidätkö hänestä tai oletko koskaan pitänyt?

Hän purki kaiken vihan itsestään minuun. En päässyt yli 5 vuoteen koskaan minnekään yksin, paitsi työ ja kauppa, jos kävin tunnin jossain näin hänen silmissään vihan. Seksielämä oli mitä oli, vaikka jatkuvasti otin puheeksi ja luvattiin muutosta. Lopulta ajauduin kielletylle reissulle toisen naisen kanssa ja hänen rohkaisemana sanomaan vaimolle todella suoraan että nyt meidän suhde muuttuu tai muuttaa muotoaan, olen kipeä ja sairasloman tarpeessa. Oma tila, seksi jne kun loppuu. Lopulta on jopa viha ja koko kroppa kipeä. Asioihin tuli edes hetkeksi muutosta ja kyllä olo parantui.

Ota selvää narsismista. Ihan klassiset jutut kaikki sinun sairastumistasi ja pettämistä myöten.

Ei... Narsismin mä tiedän ja en ole ollenkaan sellainen. Parisuhteessa päätösten pitää olla yhteisiä, ei vain toisen, narsistin kanssahan mennään aina narsistin ehdoilla ja ei näin. Vaimollani oli vihaansa useita syitä, mm yksinäisyys, tylsyyden tunne jne. Purki niitä minuun ja minä aloin voida pahoin. Mutta jos ei asioita tuo rohkeasti ja hyvin selvästi esille niin ei voida lähteä etsimään sitä hyvää molempien mielestä hyvää ratkaisua. Hyvin selkeästi otin huomioon mitä vaimo haluaa ja usein myös kysyn että onko nyt hyvä ja jos ei ole niin saa kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avatkaas trollit vielä tätä logiikkaa:

Mies paljasti ettei tykkää vaimostaan, ei ole ikinä tykännytkään. Eroaminen olisi teidän mukaanne kuitenkin vaimolta itsekäs teko. Pitäisi ilmeisesti jäädä liittoon selvittämään miksi miehellä on paha mieli ja mitä olisi itse voinut tehdä paremmin.

Miksi tämä olisi miehen etu, jos on alkujaankin mennyt yhteen itselleen väärän naisen kanssa?

Ehkä taustalla on ajatus, että lapsille ydinperhe olisi parempi kuin eroperhe? Eli ei ajatellakaan sen paremmin miehen kuin naisenkaan etua vaan lasten?

Hmm. Eli rakkaudeton, täysin vääristä lähtökohdista perustettu ydinperhe olisi parempi kuin esim viikko-viikko-huoltajuus, jossa näillä kasvatuksesta täysin eri linjoilla olevilla vanhemmilla olisi mahdollisuus luoda lapsiinsa juuri omanlainen suhde? Ja molemmilla olisi tilaisuus löytää rinnalle kumppani josta välittää, eikä vihaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tuon miehesi tunteen. Sinä painostat häntä johonkin, hän ei saa mitä tarvitsee. Se voi olla seksikin. Olin itse jopa niin kipeä että olin sairaslomaa vailla vaimoni vuoksi, paha olo, todella paha, vaikka kaikki piti olla hyvin. Samaan aikaan hän vonkasi minua ulos syömään, reissuun jne. Sanoin suoraan että voidaan mennä, jos sen jälkeen saan ihan itse lomailla, sen verran raskasta se oli. Nyt on paremmin. Mutta ap:lle. Se voit todellakin olla sinä. Tee jotain. On vaihtoehtoja.

Nyt kiinnostaa. Mitä pitäisi tehdä ja mitkä on ne vaihtoehdot?

Erositteko te, ja siksikö on paremmin? Vai tajusiko vaimosi jättää sinut rauhaan, ja lakata pyytämästä mihinkään? Vai saitko suun auki ja kerrottua hänelle ettet enää tykkää hänen seurastaan?

Ja lisään vielä: mitä vaimosi tarkalleen ottaen teki väärin ja miten korjasi sen? Pidätkö hänestä tai oletko koskaan pitänyt?

Hän purki kaiken vihan itsestään minuun. En päässyt yli 5 vuoteen koskaan minnekään yksin, paitsi työ ja kauppa, jos kävin tunnin jossain näin hänen silmissään vihan. Seksielämä oli mitä oli, vaikka jatkuvasti otin puheeksi ja luvattiin muutosta. Lopulta ajauduin kielletylle reissulle toisen naisen kanssa ja hänen rohkaisemana sanomaan vaimolle todella suoraan että nyt meidän suhde muuttuu tai muuttaa muotoaan, olen kipeä ja sairasloman tarpeessa. Oma tila, seksi jne kun loppuu. Lopulta on jopa viha ja koko kroppa kipeä. Asioihin tuli edes hetkeksi muutosta ja kyllä olo parantui.

Ota selvää narsismista. Ihan klassiset jutut kaikki sinun sairastumistasi ja pettämistä myöten.

Ei... Narsismin mä tiedän ja en ole ollenkaan sellainen. Parisuhteessa päätösten pitää olla yhteisiä, ei vain toisen, narsistin kanssahan mennään aina narsistin ehdoilla ja ei näin. Vaimollani oli vihaansa useita syitä, mm yksinäisyys, tylsyyden tunne jne. Purki niitä minuun ja minä aloin voida pahoin. Mutta jos ei asioita tuo rohkeasti ja hyvin selvästi esille niin ei voida lähteä etsimään sitä hyvää molempien mielestä hyvää ratkaisua. Hyvin selkeästi otin huomioon mitä vaimo haluaa ja usein myös kysyn että onko nyt hyvä ja jos ei ole niin saa kertoa.

Siis minusta tuossa lyhyessä tarinassa ihan jokainen sana ja lause täsmäsi narsismiin niin, että vaimosi on se narsisti ja sinä et. Mutta eihän se sitä tarkoita, että hän välttämättä olisi, mutta toiminta täsmää täysin sekä kohteen sairastuminen ja se, että ulospääsy tilanteesta tapahtuu pettämisen kautta.

Jos kiinnostuit aiheesta, katso Sam Vakninin videoita ja vaihda mies ja nainen päikseen. Hän on aiheen professori ja narsisti itsekin ja sanoo, että kiltit ihmiset, jotka eivät uskoisi koskaan pettävänsä, hakeutuvat ulos suhteista narsistin kanssa pettämisen kautta, koska eivät muuten pääse. 

Kuka idiootti edes kuvittelee että avioliitto muuttaa mitään? Eihän se muuta, se on vain juridinen sopimus, jotkut juhlat ehkä, jos sellaiset järjestää. Sen jälkeen elämä jatkuu ihan niinkuin siihenkin saakka, tavallisena arkena. Ei se ole mikään taikasauvan heilautus millä toisen persoona ja käytös yhtäkkiä vain muuttuvat.

Jos toisen käytös ahdistaa, eikä siitä sano, on ihan oma moka ettei mikään koskaan muutu. Kukaan ei lue ajatuksia, ja vaikka toista kuinka rakastaisi ei silti välttämättä tajua että toisen ei ole hyvä olla.

Ja jos oikeasti on niin tyhmä, että menee naimisiin ihmisen kanssa kenen kanssa ei haluaisi mennä naimisiin, niin en enää tiedä mitä siihen voisi sanoa. Holhouksenalaiseksihan sellainen ihminen pitäisi laittaa, pakko olla jollakin tavalla vajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On oikeasti aika traumatisoivaa kuulla, että kumppanisi mielestä kaikki on ollut pelkkää paskaa aina vaikka itse olet kokenut teillä olleen hyviä hetkiä ja mm ihanaa seksiä. Olen itse tässä tilanteessa ja vihdoin tajunnut, että miehen on parempi sitten run"^ailla yksinään kun kerran itseensä tahtoo keskittyä( nämäkin hänen sanojaan).

Tämähän kertoo vain siitä kuinka itsekäs olet ollut, vain että kunhan sinulla on hyvä olla. Luulen että sillä miehelläkin olisi ollut, jos olisit ottanut asiaa puheeksi ja kuunnellut miehen toiveita. Saatetaan sanoa seksistäkin että ei ole perustarve, mutta todellakin on, se saattaa jopa sairastuttaa jos ei ole seksiä ja kaikkeen muuhunkin vaikuttaa... Ihan samoin, sormeile vain yksinäs jos kivempaa.

Oma mies menee heti henkisesti siiliastoon, jos hänelle sanoo, että meidän pitää jutella. Hän varmaan lähtisi heti ulos, jos sanoisin, että meidän pitää jutella tunteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On oikeasti aika traumatisoivaa kuulla, että kumppanisi mielestä kaikki on ollut pelkkää paskaa aina vaikka itse olet kokenut teillä olleen hyviä hetkiä ja mm ihanaa seksiä. Olen itse tässä tilanteessa ja vihdoin tajunnut, että miehen on parempi sitten run"^ailla yksinään kun kerran itseensä tahtoo keskittyä( nämäkin hänen sanojaan).

Tämähän kertoo vain siitä kuinka itsekäs olet ollut, vain että kunhan sinulla on hyvä olla. Luulen että sillä miehelläkin olisi ollut, jos olisit ottanut asiaa puheeksi ja kuunnellut miehen toiveita. Saatetaan sanoa seksistäkin että ei ole perustarve, mutta todellakin on, se saattaa jopa sairastuttaa jos ei ole seksiä ja kaikkeen muuhunkin vaikuttaa... Ihan samoin, sormeile vain yksinäs jos kivempaa.

Oma mies menee heti henkisesti siiliastoon, jos hänelle sanoo, että meidän pitää jutella. Hän varmaan lähtisi heti ulos, jos sanoisin, että meidän pitää jutella tunteista.

siis henkisesti siiliasentoon.

Tiedän tuon miehesi tunteen. Sinä painostat häntä johonkin, hän ei saa mitä tarvitsee (tyypillinen dynamiikka suhteessa narsistin kanssa). Se voi olla seksikin (seksi narsistin kanssa on aina jotekin vaurioittavaa, heillä ei ole libidoa, ei kykyä terveeseen seksielämään). Olin itse jopa niin kipeä että olin sairaslomaa vailla vaimoni vuoksi, paha olo, todella paha, vaikka kaikki piti olla hyvin (narsistin uhrit sairastavat psyykkisesti ja fyysisesti, mutta eivät tajua itse, mistä on kyse. Joku tosi hahmottaa, että puolisosta ja yrittää vuosia puhua, että saisi asiat paranemaan, mutta keskustelut eivät johda mihinkään). Samaan aikaan hän vonkasi minua ulos syömään, reissuun jne. (tekemiset narsistin ehdoilla) Sanoin suoraan että voidaan mennä, jos sen jälkeen saan ihan itse lomailla, sen verran raskasta se oli. Nyt on paremmin (mitä tapahtui, uhkasit lähteä, sairastuit liikaa? Narsisti tarjoaa aina sen verran, että saa uhrinsa pidettyä, jos haluaa vielä pitää sen. Tarjoaa bare minimumin, ei enempää, paitsi hetkellisesti, jos itseä sattuu huvittamaan ja kohde osoittaa siitä ihailua häntä kohtaan = palkitsee) .

Hän purki kaiken vihan itsestään minuun (naristin raivo ja projektio). En päässyt yli 5 vuoteen koskaan minnekään yksin, paitsi työ ja kauppa, jos kävin tunnin jossain näin hänen silmissään vihan (narsistin kontrollointi) . Seksielämä oli mitä oli, vaikka jatkuvasti otin puheeksi ja luvattiin muutosta (narsistin kanssa yleensä seksielämä loppuu kokonaan tai on konemaista, alussa voi vaikuttaa olevan vallan ihanaa). Lopulta ajauduin kielletylle reissulle toisen naisen kanssa ja hänen rohkaisemana sanomaan vaimolle todella suoraan että nyt meidän suhde muuttuu tai muuttaa muotoaan, olen kipeä ja sairasloman tarpeessa (professori Sam Vakninin mukaan tyypillistä ja normaalisti pettämistä vastustavatkin ihmiset saattavat pettää. Jano kosketukselle ja nähdyksi tulemiselle on valtava sekä alitajuinen ajatus päästä puolisosta eroon tätä kautta.). Oma tila, seksi jne kun loppuu (narsisti ei anna tilaa on kuin kaasu joka leviää koko huoneistoon, ottaa kyllä oman tilansa). Lopulta on jopa viha ja koko kroppa kipeä (uhri sairastuu yleensä aina, monella eri tavalla). Asioihin tuli edes hetkeksi muutosta ja kyllä olo parantui (pelkäsi menettävänsä sinut eikä ollut siihen itse valmis. Jättämisen tulee tapahtua hänen ehdoillaan ja uusi katsottuna valmiiksi).

Ei... Narsismin mä tiedän ja en ole ollenkaan sellainen (juu et ole, olet empaattinen/läheisriippuvainen eli unelmapari narsistille). Parisuhteessa päätösten pitää olla yhteisiä, ei vain toisen, narsistin kanssahan mennään aina narsistin ehdoilla (niinhän te olette menneetkin) ja ei näin. Vaimollani oli vihaansa useita syitä, mm yksinäisyys (narsisti on sisältä tyhjä ja tarvitsee jatkuvasti lähdettä muilta pysyäkseen koossa), tylsyyden tunne (narsisti tylistyy todella helposti, paitsi hetkinä, jolloin tietoisesti haluaa tylsistyttää itseään vaikkapa tv:n ääressä) jne. Purki niitä minuun ja minä aloin voida pahoin (mitäpä muutakaan narsistin kanssa). Mutta jos ei asioita tuo rohkeasti ja hyvin selvästi esille niin ei voida lähteä etsimään sitä hyvää molempien mielestä hyvää ratkaisua (kyllä, juuri näin, hyvä kommunikaatio tarvitsee molempia toimiakseen, molempien tulee olla aktiivisia ja avoimia sekä rehellisiä). Hyvin selkeästi otin huomioon mitä vaimo haluaa ja usein myös kysyn että onko nyt hyvä ja jos ei ole niin saa kertoa (tällaisiahan kohteita ne narsistit etsivät ja jaksavat katsoa vuosia).

JUST SAYING.