Miksi suomalaiset nuoret eivät osaa enää ääntää englantia?
Kaikki puhuu joko rallienkkua tai larppaa jotain ihme mamughettoo.
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Ei ne osannut ennenkään, et vaan huomannut, kun kukaan ei puhunut, kun pelättiin niin paljon sitä väärin ääntämistä.
Osalla on iso huoli siitä, että englantia alkavat käyttämään ja puhumaan myös ne joilla se ei ole täydellistä.
Vierailija kirjoitti:
Otetaan sana carpenter. Se ei tule ulos suusta aina chaapenter vaan kaRpenteR.
Tässä kannattaa huomioida myös sellainen asia, että moni lausuu rallienglannilla sen takia, että jotenkin ei kehtaa alkaa ääntämällä ääntämään tai ei ehkä ole edes löytänyt itselleen luontaista aksenttia, lähdenkö taittamaan amerikkalaisittain vai brittiläisittäin.
Ei kannata ottaa niin vakavasti, kun ei ole kyse tositilanteesta vaan kavereiden kesken häsläämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Nuorisohan puhuu nyt tosi hyvää englantia, verrattuna esim edelliseen sukupolveen kun koulussa ei tarvinnut yhtään puhua kieltä englannin tunnilla.
Kuulostaa ehkä pintapuolisesti ihan hyvältä, mutta kuuntele mitä ne sanoo. Kaikki lauseet päin mäntyä ja todella suppea sanavarasto.
Että mua häiritsee tuo rallienglanti määritelmänä - aika harva suomalainen pystyy puhumaan edes kuin Jari-Matti tai vaikkapa Esuppi. Tommi puhui englantia erittäin suomalaisesti korostaen mutta miettikääpä miten muut suomalaiset silloin puhuivat, mutta eipä tarvinnut BBC:llä tekstitystä - joka puolestaan tehtiin kun McRae puhui, että sitä edes natiivit ymmärsivät. Tietysti, jos rallienglannilla käsitetään myös ranskalaiset, belgialaiset ja espanjalaiset kuskit, niin joo - onhan se mongerrusta mutta jos puhutaan halveksivasti vain suomalaisetn kuskien kielitaidosta, niin kannattaa miettiä asia uudestaan. Pitäsiköhän sen nyt ylipäätään olla "urheiluenglanti" niin laajennettaisiin se myös lätkään jne...
Suomessa menee jenkkienglanti ja brittienglanti sekaisin (ja varmaan aussi/kanada) koska jossain tapauksissa eri sanat merkitsevät samaa suomalaista asiaa - mutta koska kuunnellaan leffoja/sarjoja ja haetaan asioita netistä, niin siellä on yleiskäsite "englannin kieli" johon kaikki nämä eri "murteet" menevät. Harva suomalainen edes pystyy puhumaan "puhdasta" kieltä ja miksi pitäisikään? Paras on koittaa kommunikoida ja siinä se ääntäminen ja osaaminen kasvaa.
Miksi suomalaisilla on tällainen pakkomielle ääntämyksestä? Itse olen töissä jenkkifirmassa tiimissä, jossa töitä tekee etänä monia kansallisuuksia: jenkkejä, pari suomalaista, itäeurooppalaisia, intialaisia, filippiiniläisiä. Ei ketään kiinnosta yhtään miten kukin englantia ääntää, kunhan sitä pystyy ymmärtämään. Keskitymme asiaan, en toisten ihmisten ääntämyksen arvosteluun. Kenenkään ei tarvitse yhtään hävetä ääntämystään. Meille on tullut myös ihmisiä jotka on osannut ihan sanavarastollisestikin aika huonosti englantia alussa, mutta siinähän ne on oppineet, kun on ystävällinen ilmapiiri harjoitella.
Tuo on myös jännä tuo muiden kuin "ralliaksentin" pitäminen teennäisinä. Mun mies on skotti ja joo, aksentti on tarttunut jonkun verran. Jotkut suomalaiset tuntuu jotenkin kuvittelevan että yritän "esittää natiivia" ja heitä se kovasti ärsyttää. Mutta en minä mitään esitä enkä mieti miltä kuulostan, keskityn puheen sisältöön ja ääntämys tulee ulos kuin on tullakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska oli yksi vastavalmistunut, joka luuli että bank branch tarkoitti pankkialaa : DDDDDD
No mitä se sitten meinaa? Eihä tuommoisia termistöjä tavalliset duunarit osaa.
Ota Google käteen ja katso. Oikeastaan mikään ei ole enää sellaista, josta ei voisi ottaa selvää ihan itse kysymättä keneltäkään muulta kuin Googlelta.
En ota. Googlella on nykyään vaikeaa löytää vastausta yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Otetaan sana carpenter. Se ei tule ulos suusta aina chaapenter vaan kaRpenteR.
Niin - natiivienglannissakin on ns. roottisia murteita paljon, joissa nimenomaan äännetään myös nuo R:t. Esim. suurin osa amerikan murteista on roottisia, samoin Irlannissa, mutta brittimurteista pienempi osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorisohan puhuu nyt tosi hyvää englantia, verrattuna esim edelliseen sukupolveen kun koulussa ei tarvinnut yhtään puhua kieltä englannin tunnilla.
Kuulostaa ehkä pintapuolisesti ihan hyvältä, mutta kuuntele mitä ne sanoo. Kaikki lauseet päin mäntyä ja todella suppea sanavarasto.
Eli kuulostaa hyvältä, se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin kielen ymmärrys on heikentynyt Suomessa. Esim. sanonta "Long time, no see", kääntyy nykynuorisolla Suomessa usein muotoon "Pitkästä aikaa, en näe yhtään mitään".
Ei ymmärretä, että metri englanniksi on metre, eikä meter.
Jne.
Luulen että tuossa on kyse ihan leikittelystä, käännetään tahallaan väärin koska se on hauskaa. Sitä paitsi tuotahan tuo lausahdus oikeastaan tarkoittaa, se on itsessään jo huonoa englantia ja matkii varmaankin jotain kansaa joka ei ole puhunyt englantia äidinkielenään. Veikkaisin, että Amerikan alkuperäiskansoilta on peräisin tuo jostain vuodelta kivi ja nakki.
Metri on meter amerikanenglannissa, vaikka siellä ei yleensä metristä systeemiä käytetäkään.
Long time, no see = eipa olla toisiamme nahty pitkaan aikaan.
Miten alapeukuttaja tuon kääntäisi?
Eihän kyse ollutkaan siitä, että se olisi väärin. Et vaan ilmeisesti ymmärtänyt lainaamasi viestin pointtia. Onhan se vähän jännä muutenkin nillittää tuollaisista sanonnoista, koska ne todellakin kirjaimellisesti voivat tarkoittaa muuta, kuin mikä ajatus sen takana on. Eli toisin sanoen pitää tietää jo kulttuuria näiden taustalla, koska pelkästään varsinaisella kielitaidolla sitä ei voi päätellä. Ja minusta on ihan normaalia, ettei kaikkea nyt vaan voi aina tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaan sana carpenter. Se ei tule ulos suusta aina chaapenter vaan kaRpenteR.
Tässä kannattaa huomioida myös sellainen asia, että moni lausuu rallienglannilla sen takia, että jotenkin ei kehtaa alkaa ääntämällä ääntämään tai ei ehkä ole edes löytänyt itselleen luontaista aksenttia, lähdenkö taittamaan amerikkalaisittain vai brittiläisittäin.
Ei kannata ottaa niin vakavasti, kun ei ole kyse tositilanteesta vaan kavereiden kesken häsläämisestä.
Tämä on muuten ihan totta, huomaan itsekin tekeväni tätä. En nyt varsinaisesti ihan rallia väännä, mutta lausun yleensä etenkin natiivin kanssa jutellessani huonommin, kuin oikeasti osaisin. Jostain syystä sitä vähän ujostuttaa ja varmaan pelkää just tällaista tuomitsemista, jos sitten tuleekin joku sana minkä oikeaoppista ääntämystä ei tiedäkään ja sitten se erottuu sieltä puheesta virheenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorisohan puhuu nyt tosi hyvää englantia, verrattuna esim edelliseen sukupolveen kun koulussa ei tarvinnut yhtään puhua kieltä englannin tunnilla.
Kuulostaa ehkä pintapuolisesti ihan hyvältä, mutta kuuntele mitä ne sanoo. Kaikki lauseet päin mäntyä ja todella suppea sanavarasto.
Eli kuulostaa hyvältä, se riittää.
Riittää mihin? Muille kielitaidottomille esittämiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorisohan puhuu nyt tosi hyvää englantia, verrattuna esim edelliseen sukupolveen kun koulussa ei tarvinnut yhtään puhua kieltä englannin tunnilla.
Kuulostaa ehkä pintapuolisesti ihan hyvältä, mutta kuuntele mitä ne sanoo. Kaikki lauseet päin mäntyä ja todella suppea sanavarasto.
Eli kuulostaa hyvältä, se riittää.
Riittää mihin? Muille kielitaidottomille esittämiseen?
Itsensä ilmaisemiseen?
Eiköhän se ole fiksuinta tehdä itsensä ymmärretyksi kuin alkaa väkisin jotain aksenttia vääntää. Itse olen 27v mies enkä puhu lähes lainkaan englantia, mitä nyt muutaman peruslauseen osaan mutta siinäpä se. Syy, koska en ole koskaan sitä tarvinut paitsi jos turisteja tullut bussiin (olen bussikuski) niin todennut vain "sorry no English" mutta aina on lippu saatu myytyä:)
Kyllä, mun teini ei osaa lausua enkkua yhtä hyvin kuin minä. Se taas varman johtuu siitä, että minä olen viimeiset noin 20 vuotta käyttänyt englantia töissäni liki päivittäin. Luultavasti tuon teininkin ääntämys paranee siinä vaiheessa, kun hän alkaa kieltä käyttää ja pääsee yli pahimmasta jännityksestä. Muistan, että oli se itsellekin jännää, kun ensimmäisiä kertoja piti jonkun kanssa englanniksi jutella.
Hmm, tällaista en tiennytkään. Eniten tulee amerikanenglantiin törmättyä, niin en ole huomannut tuota. luulen kuitenkin, että puhekielessä tämä ei ole niin tarkkaa, kumpikin käy ja asia tulee ymmärretyksi.