Lue keskustelun säännöt.
Miten tytön äitinä suhtaudut siihen että media normalisoi hyvin pitkälle isoja ikäerosuhteita. Esim Harlinit esittää ikäeron jotenkin hienona asiana.
Kommentit (424)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori mies: spermasi on heikompaa kuin isäsi sperma – syytä ei tarkkaan tiedetä
https://yle.fi/uutiset/3-10805215
mies54v
Ehkä sun mällis pysty johonkin vielä 35 vuotta sitten, mutta nykyään niilläkin on pyörätuolit.
😂🤣 Anteeksi nauru, mutta tää oli hauska! Joo, jos yhtään on valinnanvaraa (ja sitähän on) niin en lähtisi kokeilemaan. Todennäköisesti jää pyörätuoli jumiin munasolun solukalvoon eikä siitä sitten etene edes akkumoottorilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on parhaassa lapsentekoiässä parikymppisenä. Mies taas on neljä- tai viisikymppisenä parhaassa iässä huolehtimaan naisestaan ja lapsesta.
Olet väärässä. Mies on parhaassa lapsentekoiässä parikymppisenä. Yli kolmekymppisen miehen lapsilla on suurentunut riski esim. autismiin ja skitsofreniaan.
Nainen on nelikymppisenä parhaassa iässä huolehtimaan lapsista. Nelikymppisten naisten lapset ovat tutkitusti tasapainoisempia ja lapsikuolleisuus pienempää kuin nuorempien naisten lapsilla.
Ei ollut puhe lapsentekoiästä vaan lapsista huolehtimisen iästä. Mies voi olla panokoneena innokas parikymppisenä mutta lapsesta huolehtimaan hänestä ei ole. Keski-iässä mies on selvinnyt pahimmasta hormonihumalasta, saanut koulut käytyä ja vakiintunut ammatillisesti ja järkevöitynyt muutenkin - ja siis parhaassa iässä huolehtimaan lapsista.
Mitä parhainta isoisämateriaalia!
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju osui hauskaan saumaan...
Isäni on äitiä 20 vuotta vanhempi, ja ihan viime aikoihin asti (olen vajaa 30) en ymmärtänyt, että mitä äidin päässä oikein liikkui siinä valinnan hetkellä. Että onko se vietti, rakastuminen ja henkinen yhteys ollut niin kova, että realiteetit on täysin työnnetty syrjään. Isällä ei ollut edes rahaa tai kummempaa statustakaan, ja äidillä oli vientiä varmasti omanikäisissäkin. Isä oli kyllä nuorekas, komea ja eksentrinen, mutta silti.
...kunnes nyt huomasin itse olevani palavasti ihastunut lähes 20 vuotta vanhempaan mieheen. Myös nuorekas, komea, eksentrinen, fiksukin vielä ja yhteys toimii. Se tunne on ihan hallitsematon, mikään sisäinen järkipuhe ei sammuta sitä. Meistä tuskin tulee mitään, tässä on iän lisäksi muitakin esteitä, eli järjen on voitettava ja pokan pidettävä. Mutta kokemus on kieltämättä maailmaa avartava.
Äiti oli lähes samanikäinen kuin minä nyt.
Tuntuu kulkevan suvussa. Itsekin tiedän nyt n. 65v naisen, jonka mies on jo n.85-vuotias. Nainen menevä ja juuri jäänyt eläkkeelle, mies on jo niin vanha että ei juuri enää kotoa pysty poistumaan.
Naisen naisen nelikymppisen tyttären mies on myös kuusikymppinen. Mistälie johtuu, jostain syystä sitä moni ehkä etsii isänsä kaltaista, tässä tapauksessa reilusti vanhempaa, miestä?
Ei haittaisi minua. Enemmän paheksuisin sitä jos tytär toisi näytille itseään nuoremman tai poika "mummotytön" eli itseään vanhemman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ottaa itseään 20 tai 30 vuotta vanhemman miehen, kannattaa muistaa, että romantiikka ja seksuaalisuus loppuvat keskimäärin 20-30 vuotta aikaisemmin kuin samanikäisen miehen valinneilla. Ja jo sitä ennen nuo muuttavat muotoaan ja elävät sellaisissa vaiheissa, joihin olisi samanikäisen kumppanin kanssa tultu luultavasti vasta 20 tai 30 vuotta myöhemmin. 45-vuotiaan naiseus toteutuu vähän toisenlaisena seitsemänkymppisen kuin samanikäisen miehen kanssa. Kyllä vanhuksillakin voi olla vipinää, mutta ikä muuttaa sitä toisenlaiseksi, ja tässä asiassa mennään vanhemman ehdoilla.
Tietysti on niitä, joiden mielestä rakkaus voi olla niin suurta, ettei tämä haittaa. Ja niitä, joille on aivan sama, koska sitten vaan ukkoa vaihdetaan. Toki 50- tai 60-vuotiaalla leskellä on aina se riski, että uutta mieluisaa ottajaa ei löydykään.
Sukupuolten välillä onnen lahjat eivät tosiaan käy tasan. Keski-iässä nainen rupsahtaa mutta mies vasta nousee kukoistukseensa. Viisi-kuusikymppisenä mies on parhaimmillaan, mutta naisen parasta ennen -päivämäärä on ollut ohi jo parikymmentä vuotta.
Voidaanko jo lopettaa tämä miesten itse keksimä legenda, jolla miehet pönkittävät oman vanhenevan ukonkäppänän itsetuntoaan? Ei perustu mihinkään muuhun kuin omiin harhoihinne. Ihan samalla tavalla tekin rupsahdatte kuin naisetkin, osa nopeammin, osa hitaammin. Tai itseasiassa miehet sairastavat ja lihovat enemmän ja kuolevat nuorempina, eli toisinsanoen vanhenevat suhteessa naisiin ennenaikaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhemmilla on liki 20v ikäeroa
Mulla ja mun miehellä on 11kk ikäeroa :D
Sairasta normalisoida noin rajuja ikäeroja. Mitä seuraavaksi ? Ped....ilia ?
Niin, johan ne yrittävät sitäkin normalisoida. Pitäisi palata pari pykälää taaksepäin ja tunnustaa ettei h0###$ ole tervettä. Siitä yhteiskunnan paraneminen voisi alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen naimisissa miljonäärin kanssa.
Se, että hänen varallisuutensa on noin 30x ja tulonsa noin 5x sen mitä minulla, ei ole tarkoittanut sitä, että hän ostaisi minulle mitään kallista. Ajan itse ostamallani parin tonnin autolla, vaatteeni hankin isoimmaksi osaksi ketjuliikkeistä ja esim Lidlestä. Puhelimeni on 6 v vanha. Syntymäpäivälahjaksi sain 20€ maksavan hampurilaisen.
Älkää olettako, että rahamiehet kylvettävät naisensa kalliissa tavaroissa. Todennäköisesti suurin osa ei sitä tee, kuin korkeintaan suhteen alussa. Vaikeaa tässä on, että muut olettavat minulla olevan kaikkea kallista. Myös se on joskus vaikeaa, kun hän ostelee itselleen kalliita juttuja JA puhuu niistä tauotta. Elintasoero perheessä on välillä henkisesti vaikea juttu.
Ainut, miten tulen tästä ehkä joskus rahallisesti hyötymään on se, jos hän kuolee ennen minua ja saan sitten leskeneläkettä.
Itse seurustelen persaukisen duunarin kanssa ja hyvin nopeasti tuli eteen se että hän halusi minun vaihtavan autoni turvallisempaan, kun ajelin tuollaisella parin tonnin prutkulla. Koska hän oli huolissaan siitä että minulle sattuu jotain. Tulkitsen sen välittämiseksi, joten tuo sinun tilanteesi tuntuu oudon kylmältä.
Hän halusi sinun vaihtavan autosi parempaan, mutta maksoiko hän myös sen? Kaksi täysin eri asiaa. Haluaminen ja kehottaminen ei maksa mitään.
T. Se kelle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Eikös parikymppinen Jasmin Mäntylä mennyt naimiisiin 80-vuotiaan englantilaispapan kanssa. Siinä oli samaa meininkiä kuin Dannyn ja Erikan kanssa.
Herran tähden, ovatkos IsoD ja Erika menneet naimisiin? Jos niin onnittelut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole tytön äiti, mutta pidän tätä erittäin haitallisena. Aloin tapailla 19-vuotiaana 45-vuotiasta miestä ja tuo yhteys rikkoi minut iäksi. Nuorena tyttönä kuvittelin olevani suhteessa, vaikka kyse oli puhtaasta hyväksikäytöstä. Myöhemmin kävi ilmikin, että tuo mies pyöritti lukuisia naisia ja nuoria samaan aikaan lähinnä seksin merkeissä. Suuri ikäero tai eroavaisuus vaikka varallisuudessa luo valta-asetelman. Valtaa käytetään valitettavan usein väärin.
Nuorta ihmistä on aina helpompi höynäyttää kuin vanhempaa johtuen elämänkokemuksen puutteesta. On hyvä, että on olemassa suojaikärajat ja mielestäni 16v on hyvä raja, sitä ei missään nimessä pidä alentaa, voisi vaikka nostaa 18 vuotiaaseen.
Mutta jossain vaiheessa (vaikka siinä 18 vuotiaana) on ihmiselle annettava vapaus toimia ja tehdä niin kuin haluaa. Ihmissuhteissa kaikilla varmasti tulee virhearvioita ja ongelmia, mutta se on elämää. Toisille tulee vähemmän virhearvioita ja toiset pääsevät vastoinkäymisistä ylös nopeammin ja paremmin johtuen paremmista tukiverkoistaan. On surullista jos koet, että menit rikki iäksi. Oletko puhunut huonosta kokemuksesta kenellekään vai oletko vain yksin yrittänyt pärjätä siinä onnistumatta?
Sinun tapauksessasi olit kuitenkin jo täysi-ikäinen ja mielestäni tuon ikäinen voi seurustella papparaisen kanssa jos haluaa. En paheksuisi. Suhde saattaa olla hyvä tai sitten huono, mutta täysi-ikäisenä luultavasti mieli kestää huononkin suhdekokemuksen ainakin joten kuten. Sinun tapauksessa mieli ei kestänyt, mutta on tuollaisia karismaattisia käärme miehiä myös nuoremmissa miehissä. Suhteenne ongelma ei ollut ikä vaan miehen itsekkyys ja luonne ongelmat.
Ja luultavasti sinunkin "vika", että sinulta on puuttunut hyvä tukiverkosto ja roolimallit ja olet siksi haksahtanut pahaa tekevään mieheen, koska kaipasit niin paljon hyväksyntää ja rakkautta. Ei siis todellakaan oikeasti sinun vika vaan silleen, että sinun elämäsi kulku aikuisuuteen on ollut keskimääräistä huonompi joka on johtanut sitten lumipalloefektinä huonoihin valintoihin.
Rikkinäisiä aikuisia on paljon ja he suurella todennäköisyydellä harhautuvat huonoihin hyväksikäyttö suhteisiin todennäköisemmin kuin sellaiset, joilla on ollut hyvä lapsuus ja itsetunto on päässyt kehittymään ja ongelmien tullessa tukiverkosto ottaa heti kopin jos niikseen tulee.
Käytännön syistä en suosi suurta ikäeroa, se alkaa näkymään jo tuossa 50-60-kymppisinä kun toinen köpöttää kepeillä kakan haju housuissa tekarit lonksuen.
"Hyvässä" lykyssä joutuu ennen aikojaan omahoitajaksi kun laitoksiinkaan ei enää voi tuupata.
Voi käydä rankaksi kun saattaa olla neljäkin sukupolvea tarvitsemassa apua ja jos puolisosta ei siihen ole,
niin voi olla ihan hullun hommaa pyörittää yksin arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut kaikkia vastauksia, joten ehkä tämä mainittiin jo.
Moni parikymppinen, joka tapailee itseään kymmeniä vuosia vanhempaa miestä, perustelee sillä että nämä vanhemmat ovat "kypsempiä"
Ei sellainen kovin kypsältä kuulosta, joka katselee kumppanikseen tyttöä, kenen isä voisi olla vaikka kaksi kertaa..
Muutenkin vähän vaikuttaa, että se kiinnostus perustuu vaan ulkonäköön, joitain miehiä kiinnostaa nuoret naiset niin, että se on jotain aivan sekopäistä.
Itse olin 20-vuotiaana parisuhteessa 45-vuotiaan miehen kanssa. Hänelle eivät käyneet oman ikäiset naiset. Oli myös aika vaativa ja mustasukkainen. 778 Olin liian nuori ymmärtämään asioiden oikeaa laitaa. Hän puhui minulle asioita, joita en nyt vanhempana kuuntelisi päivääkään. Olin 23-vuotias kun erosimme. En kyennyt menemään naimisiin hänen kanssaan. Hänellä oli jo toinen nuori nainen kiikarissa. Tämä oli toisaalta minun onneni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vaan poikia, mutta voin kai silti vastata tähän koska mun ja ukonhan rakkaustarinaa tämä koskee :) me vissiin ollaan suuren ikäeron pariskunta, koska 12 vuotta ikäeroa, mutta en ole koskaan osannut nähdä tuota suurena ikäerona koska mies ei edes pystyisi ikänsä puolesta olemaan minun isä ja tutustuin mieheeni 16-vuotiaana, aloitimme suhteen ollessani 18-vuotias, siitä sitten jonkin ajan kuluttua naimisiin ja muutaman vuoden kuluttua lapset perään. Koen edelleen tehneeni täydellisen valinnan koska olemme yhdessä 10 vuoden jälkeenkin. Media ei mielestäni normalisoi tässä asiassa mitään, vaan luo suvaitsevaisuutta ja hyvä niin, median ansiosta ollaan tultu suvaitsevammiksi myös homojen ja lesbojen parisuhteita kohtaan ja hyvä niin, koska tärkeintä on se että jokainen valitsee kumppanikseen henkilön kenen kanssa on onnellisin ja joskus sielunkumppani voi löytyä huomattavasti vanhemmasta henkilöstä... En silti olisi huolissani tyttäresi puolesta, suurin osa ihmisistä kuitenkin pariutuu oman ikäisten kanssa ja vaikka media nykyään uutisoi myönteiseen sävyyn homoista ja lesboista niin silti suurin osa ihmisistä päätyy aina heterosuhteisiin!
Ööö, homoseksuaalisuuden normalisointi ei mitenkään ole rinnastettavissa suurten ikäerojen normalisointiin. Homoseksuaalisuus on seksuaalinen suuntautuminen siinä missä heteroseksuaalisuuskin, ikäero taas hyväksikäyttöä. Ja joo, 28-vuotias vikittelemässä 16-vuotiasta on todella arveluttavaa toimintaa. Olet vasta 26-vuotias ja miehesi ilmeisesti 38, tunnen lähes tuolla ikäerolla ja historialla olevan parin jossa mies on jo katselemassa naisen selän takana uutta nuorta hoitoa.
Ole mitä mieltä olet :D , mutta sen sanon etten ole missään vaiheessa ollut mikään hyväksikäytetty ressukka ja kaikissa parisuhteissa ei katsella uutta hoitoa, jotkin ovat aidosti onnellisia parisuhteita. Minusta on törkeää että sinun ajatuksesi on toisista tälläinen, minuakaan et tunne muuta kuin yhden kommentin perusteella ja alat jo analysoimaan minut heikkotahtoiseksi hyväksikäytetyksi ressukaksi ja että suurten ikäerojen parisuhteissa katseltaisiin aina uutta hoitoa, kun kumppani vanhenee, jospa on kuitenkin niin että suurin osa parisuhteista perustuu rakkaudelle eikä hyväksikäytölle, oli ikäero mikä tahansa, koska jos suurimmassa osassa parisuhteita olisi noin sairas ajatusmaailma niin voi sanoa sellaiselle arvolle kuin toisen aidolle välittämiselle hyvästi ja noin mustaksi en omaa ajatusmaailmaa maalaa! ja ehkä asia on niin päin, että kun on huomattavasti nuorempi kumppani niin ei edes kiinnosta katsella muita kun se kumppani tulee kuitenkin aina olemaan itseä huomattavasti nuorempi. Uskovaiset suhtautuu myös halveksuen lesbojen ja homojen parisuhteisiin, joten löytyy aina suuri joukko myös heitä jotka pitää tälläisiä parisuhteita epänormaaleina ja minusta on vaan hyvä, että kun mitään laitonta ei tapahdu, niin media tuo esille onnellisia ihmisten tarinoita ja näyttää että hei, onnen voi löytää myös parisuhteesta jossa on iso ikäero, että pitäkää turpanne kiinni, älkääkä haukkuko, VOI OLLA myös hyvä valinta parisuhde jossa on ikäeroa esim 20 vuotta!
Että jokainen pitäköön huolen niistä omista asioistaan ja keskittyköön elämään sitä omaa elämäänsä, jos jokin ei sovi sinulle, niin sun ei tarvii elää niin, mutta älä silti ala maalailemaan kuvitelmia niinkin törkein termein kuin hyväksikäyttö. Kun puhutaan täysi-ikäisistä ihmisistä ja et tiedä miten kukin kokee parisuhteensa. Jos on kyseessä täysi-ikäiset ihmiset, ei holhouksen alaiset, niin silloin lähtökohta on se että jokainen toimii elämässään niin kuin haluaa ja tietää mitä tekee.
Noin vihainen defenssireaktio kertoo epävarmuudesta ja todellisuuden kieltämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju osui hauskaan saumaan...
Isäni on äitiä 20 vuotta vanhempi, ja ihan viime aikoihin asti (olen vajaa 30) en ymmärtänyt, että mitä äidin päässä oikein liikkui siinä valinnan hetkellä. Että onko se vietti, rakastuminen ja henkinen yhteys ollut niin kova, että realiteetit on täysin työnnetty syrjään. Isällä ei ollut edes rahaa tai kummempaa statustakaan, ja äidillä oli vientiä varmasti omanikäisissäkin. Isä oli kyllä nuorekas, komea ja eksentrinen, mutta silti.
...kunnes nyt huomasin itse olevani palavasti ihastunut lähes 20 vuotta vanhempaan mieheen. Myös nuorekas, komea, eksentrinen, fiksukin vielä ja yhteys toimii. Se tunne on ihan hallitsematon, mikään sisäinen järkipuhe ei sammuta sitä. Meistä tuskin tulee mitään, tässä on iän lisäksi muitakin esteitä, eli järjen on voitettava ja pokan pidettävä. Mutta kokemus on kieltämättä maailmaa avartava.
Äiti oli lähes samanikäinen kuin minä nyt.
Tuntuu kulkevan suvussa. Itsekin tiedän nyt n. 65v naisen, jonka mies on jo n.85-vuotias. Nainen menevä ja juuri jäänyt eläkkeelle, mies on jo niin vanha että ei juuri enää kotoa pysty poistumaan.
Naisen naisen nelikymppisen tyttären mies on myös kuusikymppinen. Mistälie johtuu, jostain syystä sitä moni ehkä etsii isänsä kaltaista, tässä tapauksessa reilusti vanhempaa, miestä?
Noin se on oltava. Ihminen omaksuu väkisinkin ja voimakkaasti asioita lapsuudessa ja ne mallit rakentuu ihmisen sisään halusi tai ei. Sitten alitajuntaisesti (ei toki kaikki) toimii ja tuntee sen sisään leivotun mallin mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Käytännön syistä en suosi suurta ikäeroa, se alkaa näkymään jo tuossa 50-60-kymppisinä kun toinen köpöttää kepeillä kakan haju housuissa tekarit lonksuen.
"Hyvässä" lykyssä joutuu ennen aikojaan omahoitajaksi kun laitoksiinkaan ei enää voi tuupata.
Voi käydä rankaksi kun saattaa olla neljäkin sukupolvea tarvitsemassa apua ja jos puolisosta ei siihen ole,
niin voi olla ihan hullun hommaa pyörittää yksin arkea.
Hehheh. 50-60 ei millään kepeillä köpötä, eikä ole tekareita, jos on yhtään liikunnallinen ihminen ja syö normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Käytännön syistä en suosi suurta ikäeroa, se alkaa näkymään jo tuossa 50-60-kymppisinä kun toinen köpöttää kepeillä kakan haju housuissa tekarit lonksuen.
"Hyvässä" lykyssä joutuu ennen aikojaan omahoitajaksi kun laitoksiinkaan ei enää voi tuupata.
Voi käydä rankaksi kun saattaa olla neljäkin sukupolvea tarvitsemassa apua ja jos puolisosta ei siihen ole,
niin voi olla ihan hullun hommaa pyörittää yksin arkea.
Et voi olla tosissas?!! Olet aivan naurettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännön syistä en suosi suurta ikäeroa, se alkaa näkymään jo tuossa 50-60-kymppisinä kun toinen köpöttää kepeillä kakan haju housuissa tekarit lonksuen.
"Hyvässä" lykyssä joutuu ennen aikojaan omahoitajaksi kun laitoksiinkaan ei enää voi tuupata.
Voi käydä rankaksi kun saattaa olla neljäkin sukupolvea tarvitsemassa apua ja jos puolisosta ei siihen ole,
niin voi olla ihan hullun hommaa pyörittää yksin arkea.
Et voi olla tosissas?!! Olet aivan naurettava.
Eiköhän tuo kirjoittaja tarkoittanut että 50-60-kymppisenä huomaat itse eron kun kumppanisi on 20 vuotta vanhempi, eli kahdeksankymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vaan poikia, mutta voin kai silti vastata tähän koska mun ja ukonhan rakkaustarinaa tämä koskee :) me vissiin ollaan suuren ikäeron pariskunta, koska 12 vuotta ikäeroa, mutta en ole koskaan osannut nähdä tuota suurena ikäerona koska mies ei edes pystyisi ikänsä puolesta olemaan minun isä ja tutustuin mieheeni 16-vuotiaana, aloitimme suhteen ollessani 18-vuotias, siitä sitten jonkin ajan kuluttua naimisiin ja muutaman vuoden kuluttua lapset perään. Koen edelleen tehneeni täydellisen valinnan koska olemme yhdessä 10 vuoden jälkeenkin. Media ei mielestäni normalisoi tässä asiassa mitään, vaan luo suvaitsevaisuutta ja hyvä niin, median ansiosta ollaan tultu suvaitsevammiksi myös homojen ja lesbojen parisuhteita kohtaan ja hyvä niin, koska tärkeintä on se että jokainen valitsee kumppanikseen henkilön kenen kanssa on onnellisin ja joskus sielunkumppani voi löytyä huomattavasti vanhemmasta henkilöstä... En silti olisi huolissani tyttäresi puolesta, suurin osa ihmisistä kuitenkin pariutuu oman ikäisten kanssa ja vaikka media nykyään uutisoi myönteiseen sävyyn homoista ja lesboista niin silti suurin osa ihmisistä päätyy aina heterosuhteisiin!
Ööö, homoseksuaalisuuden normalisointi ei mitenkään ole rinnastettavissa suurten ikäerojen normalisointiin. Homoseksuaalisuus on seksuaalinen suuntautuminen siinä missä heteroseksuaalisuuskin, ikäero taas hyväksikäyttöä. Ja joo, 28-vuotias vikittelemässä 16-vuotiasta on todella arveluttavaa toimintaa. Olet vasta 26-vuotias ja miehesi ilmeisesti 38, tunnen lähes tuolla ikäerolla ja historialla olevan parin jossa mies on jo katselemassa naisen selän takana uutta nuorta hoitoa.
Ole mitä mieltä olet :D , mutta sen sanon etten ole missään vaiheessa ollut mikään hyväksikäytetty ressukka ja kaikissa parisuhteissa ei katsella uutta hoitoa, jotkin ovat aidosti onnellisia parisuhteita. Minusta on törkeää että sinun ajatuksesi on toisista tälläinen, minuakaan et tunne muuta kuin yhden kommentin perusteella ja alat jo analysoimaan minut heikkotahtoiseksi hyväksikäytetyksi ressukaksi ja että suurten ikäerojen parisuhteissa katseltaisiin aina uutta hoitoa, kun kumppani vanhenee, jospa on kuitenkin niin että suurin osa parisuhteista perustuu rakkaudelle eikä hyväksikäytölle, oli ikäero mikä tahansa, koska jos suurimmassa osassa parisuhteita olisi noin sairas ajatusmaailma niin voi sanoa sellaiselle arvolle kuin toisen aidolle välittämiselle hyvästi ja noin mustaksi en omaa ajatusmaailmaa maalaa! ja ehkä asia on niin päin, että kun on huomattavasti nuorempi kumppani niin ei edes kiinnosta katsella muita kun se kumppani tulee kuitenkin aina olemaan itseä huomattavasti nuorempi. Uskovaiset suhtautuu myös halveksuen lesbojen ja homojen parisuhteisiin, joten löytyy aina suuri joukko myös heitä jotka pitää tälläisiä parisuhteita epänormaaleina ja minusta on vaan hyvä, että kun mitään laitonta ei tapahdu, niin media tuo esille onnellisia ihmisten tarinoita ja näyttää että hei, onnen voi löytää myös parisuhteesta jossa on iso ikäero, että pitäkää turpanne kiinni, älkääkä haukkuko, VOI OLLA myös hyvä valinta parisuhde jossa on ikäeroa esim 20 vuotta!
Että jokainen pitäköön huolen niistä omista asioistaan ja keskittyköön elämään sitä omaa elämäänsä, jos jokin ei sovi sinulle, niin sun ei tarvii elää niin, mutta älä silti ala maalailemaan kuvitelmia niinkin törkein termein kuin hyväksikäyttö. Kun puhutaan täysi-ikäisistä ihmisistä ja et tiedä miten kukin kokee parisuhteensa. Jos on kyseessä täysi-ikäiset ihmiset, ei holhouksen alaiset, niin silloin lähtökohta on se että jokainen toimii elämässään niin kuin haluaa ja tietää mitä tekee.
Noin vihainen defenssireaktio kertoo epävarmuudesta ja todellisuuden kieltämisestä.
Sun oma viesti oli törkeä ja ylimielinen. En yhtään ihmettele, että sait siihen kipakan vastauksen.
-eri
Onko sulla kaikki ihan hyvin?