Nainen, miksi et lähesty miestä, josta olet kiinnostunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään tasoja ei ole. Kaikki ihmiset on rikki, niillä on itsetunto-ongelmia ja halu olla rakastettuja ja hyväksyttyjä. Kun niihin kohtiin isket niin kuka tahansa on saatavillasi. Jokainen haluaa tulla valituksi. Tärkeintä ei ole se mitä saat muut uskomaan itsestäsi vaan se mitä saat kohteen uskomaan itsestään.

Ovatko jotkut ihmiset kauniimpia kuin toiset? Jos vastaat kyllä, tunnustat tasojen olemassa olon.

On. Joku voi olla visuaalisesti miellyttävämpi. Olenko koskaan nähnyt seksuaalisesti kiinnostavaa tai kiihottavaa kaunista ihmistä,niin en ole. Täydellisyys on tylsää. Se ei kiihota, siinä ei ole seksiä, ei syvyyttä, ei mitään. Siksi myöskään kauniit ihmiset ei kiinnosta.

Eli sinäkin näet tasot.

Onko kaunis tai komea mutta seksuaalisesti täysin epäkiinnostava ihminen nyt sitten korkeaa vai matalaa tasoa?

Se onko joku seksuaalisesti kiinnostava tai epäkiinnostava on osittain subjektiivinen asia, eli on makueroja siinä, kenestä ytm:stä/ytn:stä joku tykkää. Mutta yleensä komea ja kaunis on haluttu, ruma ei. Korkea taso = suuri määrä naisia/miehiä haluaa sinut, matala taso = hyvin pieni määrä naisia/miehiä haluaa sinut.

Mutta jos tarkoitat sitä, että jotkut ovat jotenkin vain seksittömiä vaikka ovat komeita/kauniita, niin on sellaisiakin ihmisiä, ovat ehkä aseksuaaleja. Isossa kuvassa se ei muuta kuitenkaan asioita mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä tietysti tulee mielenkiintoinen kehä. Näet baarissa kiinnostavan näköisen ihmisen. Et lähesty häntä, koska et tiedä hänestä mitään. Koska et lähesty häntä, et voikaan oppia hänestä mitään.  Helpointa mennä johonkin tyhjään pöytään surffailemaan puhelimella.

Ei, yleisesti ottaen hän ei ole kiinnostava, koska en tiedä hänestä mitään. Hän voi olla hyvännäköinen, mutta pelkkä ulkonäkö ei tee hänestä kiinnostavaa. Poikkeuksia on, jos henkilö on pukeutunut omituisesti tai hän muuten tuo ilmi persoonaansa.

Tämä just. Esim. itse olen heikkona muusikoihin, joten aivan eri tavalla kiinnostus herää, jos näen hyvännäköisen miehen kitaralaukku selässä kuin ilman.

Lähestytkö sitten tuota muusikkoa vai et?

Voisin lähestyä, jos tilanne olisi hyvä.

Voitko antaa esimerkkejä noista hyvistä tilanteista? Missä ja milloin saattaisit lähestyä kitaralaukullista miestä? Keikan yhteydessä baarissa? Jossain muuallakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä tietysti tulee mielenkiintoinen kehä. Näet baarissa kiinnostavan näköisen ihmisen. Et lähesty häntä, koska et tiedä hänestä mitään. Koska et lähesty häntä, et voikaan oppia hänestä mitään.  Helpointa mennä johonkin tyhjään pöytään surffailemaan puhelimella.

Ei, yleisesti ottaen hän ei ole kiinnostava, koska en tiedä hänestä mitään. Hän voi olla hyvännäköinen, mutta pelkkä ulkonäkö ei tee hänestä kiinnostavaa. Poikkeuksia on, jos henkilö on pukeutunut omituisesti tai hän muuten tuo ilmi persoonaansa.

Tämä just. Esim. itse olen heikkona muusikoihin, joten aivan eri tavalla kiinnostus herää, jos näen hyvännäköisen miehen kitaralaukku selässä kuin ilman.

Lähestytkö sitten tuota muusikkoa vai et?

Voisin lähestyä, jos tilanne olisi hyvä.

Voitko antaa esimerkkejä noista hyvistä tilanteista? Missä ja milloin saattaisit lähestyä kitaralaukullista miestä? Keikan yhteydessä baarissa? Jossain muuallakin?

Ihan mikä tahansa tilanne, jossa ei ole älyttömästi muita ihmisiä ympärillä eikä mies vaikuta kiireiseltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.

Siksi koska niillä ei ole merkitystä.

Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.

Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.

Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?

Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.

Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".

Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?

Niin ja pakko vielä kysyä tätä:

"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."

Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.

Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?

Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.

Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.

Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?

Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.

Nyt on kovaa tiedettä :D

Jos kirjoittamani on sinusta ilmiselvää, kertoo se että hyväksyt tasoteorian periaatteen.

Miksi sinä jankkaat itsestäänselvyyttä? Onko joku jossakin väittänyt, ettei samantyyliset ihmiset pariudu? Eikä se ole snobbailua, se vaan menee niin että jos itse käyt oikista, tapaat bileissä niitä muita oikislaisia ja vastaavia. Jos itse olet maaseutu-Teboilin vakipöytäläinen, luultavasti puolisokin on. 

Ei tuohon mitään teoriaa tarvita.

Se teoria nyt vaan on käyttäytymistieteessä olemassa, halusit tai et.

mikä näistä teorioista?

Mihin viittaat sanalla näistä?

Siihen, ettei jankkaaja edes pysty sanomaan, mikä se teoria on.

Kun se oikea olemassaoleva teoria ei kelpaa, siinä kun pitäisi pystyä sitouttamaan, mihin tasojankkaaja ei pysty/ole koskaan pystynyt. Näiden teoria on jotakin hatusta vedettyjä prosentteja, nekin peräisin kai töllöstä.

En kai minä sentään yksin pysty jankkaamaan. Vastaan, kun kysytään ja haastan kun näen tyhmyyksiä kirjoitettavan.

Olen jo monesti tässä ketjussa kirjoittanut mikä se tasoteoria on, sinä vaan olet haluton ottamaan kirjoittamaani vastaan. Sinusta on hyödyllisempää kognitiivisen dissonanssisi vuoksi teeskennellä, ettei kukaan ole kyennyt asiaa selittämään.

Tasoteoria selittää suurten joukkojen tasolla ihmisten parinvalintakäyttäytymistä. Sen mukaan ihmiset pariutuvat ulkonäöltään suurinpiirtein saman tasoisen kumppanin kanssa. Kaunilla on usein kaunis kumppani, mutta harvemmin ruma.

Tasoteoria ei väitä selittävänsä yksittäisen ihmisen pariutumista, mitä joidenkin tässä ketjussa on vaika ymmärtää, vastaväitteistä päätellen. Se ei myöskään ennusta kula kiinnostuu kenestäkin. Sen sijaan sillä on ennustearvoa siihen kuka saa kenetkin. Mutta mikään 100% pakkopaita se ei ole.

Entä sitten? Ja miten se menee, jos 8 ottaa kutosen, nouseeko kutosen arvo vai laskeeko kasin? Oikeassa elämässä ei ole lapsellisia numerotasoja.

Mitä se teoria siis antaa? Kun kauneus on katsojan silmässä, niin ei yhtään mitään. Kaikki tietää, että samantapaiset ihmiset pariutuvat.

Mitä tekee tiedolla ihmisen keskimääräisestä pariutumisesta? Ei kukaan pariudu keskiarvon kanssa, vaan ihmisen.

Jos haluat antaa kauneudella numeerisen määritelmän siitä vaan. Monet niin tekevät, mutta ei siihen kannata hirttäytyä. Ei tasoteoria itsessään edellytä numeeristen arvojen käyttämistä. Se vain kertoo, että ihmiset pariutuvat suurin piirtein samantasoisten kanssa. Pääsääntönä.

Tuohan on ihan turha kehäpäätelmä. Jos hypoteesi on, että samantasoiset pariutuvat keskenään, niin tästä seuraa automaattisesti, että kun kaksi ihmistä pariutuu keskenään, teoreetikko päättelee heidän olevan samaa tasoa. Eritasoisten pariutuminen on siis teorian mukaan täysin mahdoton yhtälö. Hieno teoria, tosiaan.

Tosiasiassa ihmiset kuitenkin tuppaavat pariutumaan ulkonäöltään suurin piirtein samantasoisten kanssa. Siis niin, että paria sivusta katsovat ihmiset ovat sitä mieltä, että on sopusuhtainen pari jne. Ei tämä pelkkää kehäpäätelmää ole, vaan ensin on havaittu tuo todellisuus ja sitten kehitetty teoria selittämään sitä.

Poikkeuksena tuossa on esim., että rikkaalla ja/tai kuuluisalla ei-komealla miehellä on yleensä kaunis vaimo. Koska miehen tasoon vaikuttaa myös varallisuus ja sosiaalinen status.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut elämässäni ihan ok menestys naisten suhteen. Kaksi vakavaa ja pitkää suhdetta (nyt siis aviossa), ja ihan riittävä määrä hauskanpitokumppaneita nuoruusvuosina.

Ilman poikkeusta joka ikinen mun lyhyistä ja pitkistä jutuista alkoi niin että nainen teki aloitteen. Esimerkkeinä:

- nainen tuli itse juttelemaan

- nainen hymyili minulle ja viittoi luokseen

- nainen lähetti minulle viestin ircissä/facebookissa/Tinderissä

- nainen tulee yökerhossa tanssimaan iholle

Eli en ole ikinä päässyt puusta pidemmälle tekemällä itse aloitteen, vaan kaikki vähänkään pidemmälle edenneet hommat on aina lähteneet siitä että nainen on tehnyt aloitteen.

Mies, 38

Muista noista konsteista en nyt tiedä, mutta iholle tanssimaan tuleminen on tyylittömin, vanhanaikaisin, suorasukaisin (etten sanoisi röyhkein) tapa ja tepsii kyllä määrättyihin miehiin kuin veitsi sulaan voihin.

Myös määrätyt naiset harrastavat tätä, juuri helppouden vuoksi, se on helppo keino molemmille testata toisen halukkuutta.

Sanosin, että jos tämä menee läpi niin molemmat ovat helppoja.

Minulle olisi punainen vaate jos tuntematon mies viittoisi tulemaan luokseen. Tulisi melkein päinvastainen reaktio. En mene kenenkään viittomalla mihinkään, ellei ole tuttu ihminen kyseessä ja sovittu tapaaminen.

Viittominen olisi miltei sama ilmiö kuin sormien napsuttelu tarjoilijalle.

Tai viheltäminen.

Siksi en itsekään toimi niin kuin en haluaisi muiden toimivan.

En siis kovin helposti anna signaaleja miehelle etten vai tule käsitetyksi väärin. Tai toinen hämmenny tai nolostu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut elämässäni ihan ok menestys naisten suhteen. Kaksi vakavaa ja pitkää suhdetta (nyt siis aviossa), ja ihan riittävä määrä hauskanpitokumppaneita nuoruusvuosina.

Ilman poikkeusta joka ikinen mun lyhyistä ja pitkistä jutuista alkoi niin että nainen teki aloitteen. Esimerkkeinä:

- nainen tuli itse juttelemaan

- nainen hymyili minulle ja viittoi luokseen

- nainen lähetti minulle viestin ircissä/facebookissa/Tinderissä

- nainen tulee yökerhossa tanssimaan iholle

Eli en ole ikinä päässyt puusta pidemmälle tekemällä itse aloitteen, vaan kaikki vähänkään pidemmälle edenneet hommat on aina lähteneet siitä että nainen on tehnyt aloitteen.

Mies, 38

Muista noista konsteista en nyt tiedä, mutta iholle tanssimaan tuleminen on tyylittömin, vanhanaikaisin, suorasukaisin (etten sanoisi röyhkein) tapa ja tepsii kyllä määrättyihin miehiin kuin veitsi sulaan voihin.

Myös määrätyt naiset harrastavat tätä, juuri helppouden vuoksi, se on helppo keino molemmille testata toisen halukkuutta.

Sanosin, että jos tämä menee läpi niin molemmat ovat helppoja.

Minulle olisi punainen vaate jos tuntematon mies viittoisi tulemaan luokseen. Tulisi melkein päinvastainen reaktio. En mene kenenkään viittomalla mihinkään, ellei ole tuttu ihminen kyseessä ja sovittu tapaaminen.

Viittominen olisi miltei sama ilmiö kuin sormien napsuttelu tarjoilijalle.

Tai viheltäminen.

Siksi en itsekään toimi niin kuin en haluaisi muiden toimivan.

En siis kovin helposti anna signaaleja miehelle etten vai tule käsitetyksi väärin. Tai toinen hämmenny tai nolostu

jos nainen tulee iholle tanssimaan se on ahdistelua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä tietysti tulee mielenkiintoinen kehä. Näet baarissa kiinnostavan näköisen ihmisen. Et lähesty häntä, koska et tiedä hänestä mitään. Koska et lähesty häntä, et voikaan oppia hänestä mitään.  Helpointa mennä johonkin tyhjään pöytään surffailemaan puhelimella.

Ei, yleisesti ottaen hän ei ole kiinnostava, koska en tiedä hänestä mitään. Hän voi olla hyvännäköinen, mutta pelkkä ulkonäkö ei tee hänestä kiinnostavaa. Poikkeuksia on, jos henkilö on pukeutunut omituisesti tai hän muuten tuo ilmi persoonaansa.

Tämä just. Esim. itse olen heikkona muusikoihin, joten aivan eri tavalla kiinnostus herää, jos näen hyvännäköisen miehen kitaralaukku selässä kuin ilman.

Lähestytkö sitten tuota muusikkoa vai et?

Voisin lähestyä, jos tilanne olisi hyvä.

Voitko antaa esimerkkejä noista hyvistä tilanteista? Missä ja milloin saattaisit lähestyä kitaralaukullista miestä? Keikan yhteydessä baarissa? Jossain muuallakin?

Ihan mikä tahansa tilanne, jossa ei ole älyttömästi muita ihmisiä ympärillä eikä mies vaikuta kiireiseltä.

Ok, olet sitten vissiin aika proaktiivinen, et siis tyypillinen nainen. Se on toisaalta kiva, jos nainen tekee aloitteen, mutta toisaalta se voi olla luotaantyöntävää, koska tosiaan mies haluaa luontaisesti olla enemmän se jahtaaja kuin jahdattu. Niin se menee muidenkin eläinlajien kohdalla.

Mutta minulla on lähipiirissä yksi mies, jonka nainen iski baarissa, ja he ovat olleet jo kauan naimisissa ja on lapsia jne. Joskus se menee niinkin päin.

Viimeiset kaksi miestä joista olen ollut kiinnostunut, ovat olleet varattuja. Siitä syystä olen tyytynyt vaan odottelemaan että ihastus menee ohi. 

Nykyään naisten on hakuammuntaa tehdä aloitetta miehille kun niin moni mies ei edes tykkää naisista.

Huteja saattaa tulla ihan senkin vuoksi. Siksi onkin viisainta odottaa miehen aloitetta. Silloin tietää, että ainakin tuo mies on kiinnostunut naisista eikä miehistä.

Tietysti on sitten ne jotka tykkäävät molemmista, riskinsä toki siinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut elämässäni ihan ok menestys naisten suhteen. Kaksi vakavaa ja pitkää suhdetta (nyt siis aviossa), ja ihan riittävä määrä hauskanpitokumppaneita nuoruusvuosina.

Ilman poikkeusta joka ikinen mun lyhyistä ja pitkistä jutuista alkoi niin että nainen teki aloitteen. Esimerkkeinä:

- nainen tuli itse juttelemaan

- nainen hymyili minulle ja viittoi luokseen

- nainen lähetti minulle viestin ircissä/facebookissa/Tinderissä

- nainen tulee yökerhossa tanssimaan iholle

Eli en ole ikinä päässyt puusta pidemmälle tekemällä itse aloitteen, vaan kaikki vähänkään pidemmälle edenneet hommat on aina lähteneet siitä että nainen on tehnyt aloitteen.

Mies, 38

Muista noista konsteista en nyt tiedä, mutta iholle tanssimaan tuleminen on tyylittömin, vanhanaikaisin, suorasukaisin (etten sanoisi röyhkein) tapa ja tepsii kyllä määrättyihin miehiin kuin veitsi sulaan voihin.

Myös määrätyt naiset harrastavat tätä, juuri helppouden vuoksi, se on helppo keino molemmille testata toisen halukkuutta.

Sanosin, että jos tämä menee läpi niin molemmat ovat helppoja.

Minulle olisi punainen vaate jos tuntematon mies viittoisi tulemaan luokseen. Tulisi melkein päinvastainen reaktio. En mene kenenkään viittomalla mihinkään, ellei ole tuttu ihminen kyseessä ja sovittu tapaaminen.

Viittominen olisi miltei sama ilmiö kuin sormien napsuttelu tarjoilijalle.

Tai viheltäminen.

Siksi en itsekään toimi niin kuin en haluaisi muiden toimivan.

En siis kovin helposti anna signaaleja miehelle etten vai tule käsitetyksi väärin. Tai toinen hämmenny tai nolostu

Vai sillä lailla. Sitten sinulle ei vissiin kelpaa kuuro mies. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei rakettitiedettä kirjoitti:

Jos mies olisi minusta kiinnostunut, hän olisi jo tehnyt minulle aloitteen. Koska aloitetta ei ole kuulunut, mies ei ole minusta kiinnostunut. En siis lähesty miestä joka ei ole minusta kiinnostunut. Niin yksinkertaista se on.

Saman voi kääntää toisinkin päin. Ei naiselta tullut aloitetta, niin oletan, että hän ei ole kiinnostunut.

Tällaiset miehet ovat feminiinisiä, enkä ole heistä kiinnostunut.

Aloitteellinen nainen antaa epätoivoisen vaikutelman, ja miehet voivat kyllä lähteä epäkiinnostavan naisen kelkkaan seksin- tai mukavuudenhalussaan. Mutta mitään aitoa rakkautta tai arvostusta on silloin turha toivoa.

Naisen ainoa keino varmistua siitä, että mies todella on kiinnostunut hänestä eikä vain seksistä tms., on se että mies tekee aloitteen.

Tuo on pomminvarma taktiikka, koska tunnetusti pelimiehet ja seksiä etsivät miehet eivät ole ollenkaan aloitteellisia.

Juu,tätä naisen logiikkaa hämmästelen kaikkein eniten.Pelimiehet seksin perässä ne aloitteet tekee.

Tätä miesten logiikkaa hämmästelen. Miten se että tekee mieli pillua on kiinnostusta toista kohtaan?

Kuinkas moni mies haluaa pelkkää kaverisuhdetta naiseen? Siinä on vastaus ihmettelyysi.

Et tunne miehiä, naisia, seksiä ja kaveruutta. Miltä tuntuu olla yksin netissä höpöttämässä tasoista?

Halusiko joku mies ei-fyysisen parisuhteen? Ei varmasti joten miten se mies sitten ei ollut piparin perässä?

Joo, hän halusi harrastuskaverin. Mutta joo, sinä et tajua ystävyyttä, kun sinulla ei sellaisia ole.

Ison joukon keskellä juttelu jollekin ei ole "ystävyyttä" sen enempää kuin puolituttu asukas kahden korttelin päässä.Miehet ei halua mitään kaverisuhteita naisiin.

Kenen antamalla valtuutuksella sinä puhut täällä kaikkien miesten puolesta?

Minusta tuollainen yleistäminen kuulostaa ihan #miesvihalta. Missä se tyyppi luuraa, joka tästä vouhottaa palstalla? Miksei se nyt ole hereillä? Siksikö, että tuota yleistystä harrastaa tällä kertaa sen kaveri (tai se itse)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä tietysti tulee mielenkiintoinen kehä. Näet baarissa kiinnostavan näköisen ihmisen. Et lähesty häntä, koska et tiedä hänestä mitään. Koska et lähesty häntä, et voikaan oppia hänestä mitään.  Helpointa mennä johonkin tyhjään pöytään surffailemaan puhelimella.

Ei, yleisesti ottaen hän ei ole kiinnostava, koska en tiedä hänestä mitään. Hän voi olla hyvännäköinen, mutta pelkkä ulkonäkö ei tee hänestä kiinnostavaa. Poikkeuksia on, jos henkilö on pukeutunut omituisesti tai hän muuten tuo ilmi persoonaansa.

Tämä just. Esim. itse olen heikkona muusikoihin, joten aivan eri tavalla kiinnostus herää, jos näen hyvännäköisen miehen kitaralaukku selässä kuin ilman.

Lähestytkö sitten tuota muusikkoa vai et?

Voisin lähestyä, jos tilanne olisi hyvä.

Voitko antaa esimerkkejä noista hyvistä tilanteista? Missä ja milloin saattaisit lähestyä kitaralaukullista miestä? Keikan yhteydessä baarissa? Jossain muuallakin?

Ihan mikä tahansa tilanne, jossa ei ole älyttömästi muita ihmisiä ympärillä eikä mies vaikuta kiireiseltä.

Ok, olet sitten vissiin aika proaktiivinen, et siis tyypillinen nainen. Se on toisaalta kiva, jos nainen tekee aloitteen, mutta toisaalta se voi olla luotaantyöntävää, koska tosiaan mies haluaa luontaisesti olla enemmän se jahtaaja kuin jahdattu. Niin se menee muidenkin eläinlajien kohdalla.

Mutta minulla on lähipiirissä yksi mies, jonka nainen iski baarissa, ja he ovat olleet jo kauan naimisissa ja on lapsia jne. Joskus se menee niinkin päin.

Ei miehet halua jahdata, ne joutuu jahtaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tasoteoriajankkaaja jo kertonut, miten hän lähestyy kiinnostavia naisia?

Huhuu!

Kykenet varmaan kahlaamaan ketjua läpi siitä hetkestä eteenpäin kun se kysymys on esitetty saadaksesi vastauksen tuohon.

Vai oletatko että täällä ollaan sinua palvelemassa? 

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei rakettitiedettä kirjoitti:

Jos mies olisi minusta kiinnostunut, hän olisi jo tehnyt minulle aloitteen. Koska aloitetta ei ole kuulunut, mies ei ole minusta kiinnostunut. En siis lähesty miestä joka ei ole minusta kiinnostunut. Niin yksinkertaista se on.

Saman voi kääntää toisinkin päin. Ei naiselta tullut aloitetta, niin oletan, että hän ei ole kiinnostunut.

Tällaiset miehet ovat feminiinisiä, enkä ole heistä kiinnostunut.

Aloitteellinen nainen antaa epätoivoisen vaikutelman, ja miehet voivat kyllä lähteä epäkiinnostavan naisen kelkkaan seksin- tai mukavuudenhalussaan. Mutta mitään aitoa rakkautta tai arvostusta on silloin turha toivoa.

Naisen ainoa keino varmistua siitä, että mies todella on kiinnostunut hänestä eikä vain seksistä tms., on se että mies tekee aloitteen.

Tuo on pomminvarma taktiikka, koska tunnetusti pelimiehet ja seksiä etsivät miehet eivät ole ollenkaan aloitteellisia.

Juu,tätä naisen logiikkaa hämmästelen kaikkein eniten.Pelimiehet seksin perässä ne aloitteet tekee.

Tätä miesten logiikkaa hämmästelen. Miten se että tekee mieli pillua on kiinnostusta toista kohtaan?

Kuinkas moni mies haluaa pelkkää kaverisuhdetta naiseen? Siinä on vastaus ihmettelyysi.

Et tunne miehiä, naisia, seksiä ja kaveruutta. Miltä tuntuu olla yksin netissä höpöttämässä tasoista?

Halusiko joku mies ei-fyysisen parisuhteen? Ei varmasti joten miten se mies sitten ei ollut piparin perässä?

Joo, hän halusi harrastuskaverin. Mutta joo, sinä et tajua ystävyyttä, kun sinulla ei sellaisia ole.

Ison joukon keskellä juttelu jollekin ei ole "ystävyyttä" sen enempää kuin puolituttu asukas kahden korttelin päässä.Miehet ei halua mitään kaverisuhteita naisiin.

Kenen antamalla valtuutuksella sinä puhut täällä kaikkien miesten puolesta?

Minusta tuollainen yleistäminen kuulostaa ihan #miesvihalta. Missä se tyyppi luuraa, joka tästä vouhottaa palstalla? Miksei se nyt ole hereillä? Siksikö, että tuota yleistystä harrastaa tällä kertaa sen kaveri (tai se itse)?

Sori hei, mä en ole palstalla jatkuvasti, nyt vasta pääsin himaan.

Missä on joku haukkumassa miehiä sioiksi tms? Ketä pitää kommentoida?

#miesvihanäkyväksi

Minua on lähestyny naiset pari kertaa kadulla, tuli lähinnä hämmentynyt olo, onko noi henkisesti ihan kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä tietysti tulee mielenkiintoinen kehä. Näet baarissa kiinnostavan näköisen ihmisen. Et lähesty häntä, koska et tiedä hänestä mitään. Koska et lähesty häntä, et voikaan oppia hänestä mitään.  Helpointa mennä johonkin tyhjään pöytään surffailemaan puhelimella.

Ei, yleisesti ottaen hän ei ole kiinnostava, koska en tiedä hänestä mitään. Hän voi olla hyvännäköinen, mutta pelkkä ulkonäkö ei tee hänestä kiinnostavaa. Poikkeuksia on, jos henkilö on pukeutunut omituisesti tai hän muuten tuo ilmi persoonaansa.

Tämä just. Esim. itse olen heikkona muusikoihin, joten aivan eri tavalla kiinnostus herää, jos näen hyvännäköisen miehen kitaralaukku selässä kuin ilman.

Lähestytkö sitten tuota muusikkoa vai et?

Voisin lähestyä, jos tilanne olisi hyvä.

Voitko antaa esimerkkejä noista hyvistä tilanteista? Missä ja milloin saattaisit lähestyä kitaralaukullista miestä? Keikan yhteydessä baarissa? Jossain muuallakin?

Ihan mikä tahansa tilanne, jossa ei ole älyttömästi muita ihmisiä ympärillä eikä mies vaikuta kiireiseltä.

Ok, olet sitten vissiin aika proaktiivinen, et siis tyypillinen nainen. Se on toisaalta kiva, jos nainen tekee aloitteen, mutta toisaalta se voi olla luotaantyöntävää, koska tosiaan mies haluaa luontaisesti olla enemmän se jahtaaja kuin jahdattu. Niin se menee muidenkin eläinlajien kohdalla.

Mutta minulla on lähipiirissä yksi mies, jonka nainen iski baarissa, ja he ovat olleet jo kauan naimisissa ja on lapsia jne. Joskus se menee niinkin päin.

No joo, aika harvoin näen kiinnostavia miehiä missään, niin sen kerran kun näen, miksen lähestysi. Miehessä on silloin pakko olla jotain erityistä jos jopa minä kiinnostun.

En pidä yhtään jahtaajamiehistä, vaan yleensä kiinnostunkin miehistä, jotka eivät niin tuo itseään esille.

Hyvä kysymys. Yksi on se, että en oikeasti usko kiinnostuneeni henkilöstä, vaan itse luomistani oletuksista ja kuvitelmista millainen hän on. Todellisuus voi olla ihan muuta. Toinen on se, etten usko hänen kiinnostuvan minusta, eikä minun kiinnostus velvoita ketään vastaamaan siihen. Kolmas, olen huomannut, että miehet säikähtää, jos lähestyn heitä omasta aloitteesta. Esim deittisivuilla ei yksikään keskustelu ole alkanut minun aloitteesta, niihin ei vastata. Mutta miehen aloite on jatkunut pidempäänkin keskusteluun.

Lisäksi, kohtaan arjessa ja harrastuksissa niin vähän ihmisiä, ettei kiinnostusta edes ehdi tulla ja vielä vähemmän mahdollisuuksia sen ilmaisuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli tasoteoria tai ei niin kyllähän ihmisen pitää hiukan osata katsoa, ettei ihan hulluja ja päättömiä lähestymisiä tee.

Jos on tosi yksinkertainen ihminen suppealla sivistysmäärällä eikä oikeastaan kiinnostunut mistään laajemmasta niin ei kannata lähestyä jotain tähtitieteen tms. professoria.

Ajattelen tasoja nyt lähinnä tästä näkökulmasta. Tietenkään ulkoista olemusta unohtamatta.

Minä ajattelen, että yleensä samantyyppiset ihmiset viihtyvät yhdessä. Samat kiinnostuksen kohteet, ajatusmaailmat, arvot.

Miksi lähestyä sellaista ihmistä jossa oikeastaan mikään asia ei kohtaa.

Eikä oikein yhteistä jutunaihettakaan löydy.

Tietenkin ulkonäön pitää olla sellainen, mikä itseä ja molempia toisessa miellyttää ja mihin tuntee vetovoimaa. Aika huono alku jos jo nekään eivät kohtaa.

Itse olen kokenut elämäni aikana lukuisia päättömiä lähestymisiä. Siis sellaisia, etten olisi voinut kuvitellakaan, että kyseinen ihminen tosissaan yrittää minua. Tuskin edes tarvitsee sanoa, mutta olen nainen ja lähestyjät tietenkin miehiä.

Joo, ymmärrän.

Ajattelin näköjään liikaa naisen näkökulmasta, siis miten nainen ajattelee tai toimii näissä lähestymisasiossa.

Olen edelleen sitä mieltä, että joka ihmisen kannattaisi hiukan katsoa, ettei tee hulluja ja päättömiä lähestymisiä.

Tai tietenkin voi tehdä miten lystää, mutta sitten pitää ottaa myös riski mitä niistä seuraa.

Itse olen näissä lähestymissä melko varovainen nainen, koska olisi todella ärsyttävää ja suututtavaa jos tekisin itse aloitteen tuntemattomalle ja sitten paljastuisikin, että mies onkin kaikkea muuta kuin edes lähes sopivan tuntuinen ajatuksiltaan tai persoonaltaan.

Tulisi itselle ihan turhaa vaivaa ja olisi kiusallista selittää, että kiitos, mutta ei taida kannattaa jatkaa en enempää.

Vähemmällä pääsee ettei iske tuntemattomia miehiä.

Miehet aika usein lähestyvät tuntemattomia niin, että eivät esin edes yritä selvittää naisesta mitään, vaan suoraan pamauttavat treffikutsun. Mun mielestä toi on tosi outoa, enkä voisi itse kuvitellakaan tekeväni niin. Ihanko oikeasti jollekin riittää pelkkä ulkonäkö, että haluaa tietyn ihmisen kanssa treffeille?

Mullakin on TODELLA korkea kynnys mennä pokaamaan tuntematonta. Olen ollut kerran tilanteessa, jossa olisi tehnyt mieli, mutta silloinkin tiesin miehestä tilanteen takia jo muutakin kuin ulkonäön. Tuskin olisin edes samalla tavalla kiinnostunut, jos en olisi tiennyt muutakin.

Minulle miehenä treffit ovat se paikka tutustua. Ei minua haittaa, vaikka en tunne naisesta mitään muuta ensin, kuin sen ulkonäön. Minusta treffit ovat se paikka tutustua ihmiseen, sitä vartenhan sinne mennään. Mitä minä teen millään etukäteistiedoilla? Toki nykyajan treffailu pääasiassa tapahtuu Tinderin kautta, joten sitä typerää tekstipeliä on lähes mahdotonta välttää.

No minä kokisin aika turhaksi mennä treffeille miehen kanssa, joka ei ole persoonaltaan yhtään sellainen mitä haen eikä olisi mitään yhteisiä mielenkiinnonkohteita. Vaikka miehen ulkonäkö olisi just eikä melkein, ei se paljon tuossa tilanteessa auttaisi.

Mutta minä miehenä voisin mennä silti naisen kanssa treffeille. Varsinkin, jos nainen uskaltaisi lähestyä minua aivan puskista ja näkisi minut jossain määrin mielenkiintoisena. Kyllä minä haluaisin tutustua tällaiseen ihmiseen ja kysyä, miten hän uskalsi olla noin rohkea. Jos näyttäisi, ettei homma toimi yhtään, niin kiitos ja näkemiin ensimmäisten treffien jälkeen.

Ventovieraan pyytäminen treffeille on ihan venäläistä rulettia. Sitten jos toinen osoittautuukin ihan mulkuksi, siitä voi olla aivan helvetin vaikea päästä eroon. Pahimmassa tapauksessa saa peräänsä jonkun hullun stalkkerin tai vainoojan. Ei kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut elämässäni ihan ok menestys naisten suhteen. Kaksi vakavaa ja pitkää suhdetta (nyt siis aviossa), ja ihan riittävä määrä hauskanpitokumppaneita nuoruusvuosina.

Ilman poikkeusta joka ikinen mun lyhyistä ja pitkistä jutuista alkoi niin että nainen teki aloitteen. Esimerkkeinä:

- nainen tuli itse juttelemaan

- nainen hymyili minulle ja viittoi luokseen

- nainen lähetti minulle viestin ircissä/facebookissa/Tinderissä

- nainen tulee yökerhossa tanssimaan iholle

Eli en ole ikinä päässyt puusta pidemmälle tekemällä itse aloitteen, vaan kaikki vähänkään pidemmälle edenneet hommat on aina lähteneet siitä että nainen on tehnyt aloitteen.

Mies, 38

Muista noista konsteista en nyt tiedä, mutta iholle tanssimaan tuleminen on tyylittömin, vanhanaikaisin, suorasukaisin (etten sanoisi röyhkein) tapa ja tepsii kyllä määrättyihin miehiin kuin veitsi sulaan voihin.

Myös määrätyt naiset harrastavat tätä, juuri helppouden vuoksi, se on helppo keino molemmille testata toisen halukkuutta.

Sanosin, että jos tämä menee läpi niin molemmat ovat helppoja.

Minulle olisi punainen vaate jos tuntematon mies viittoisi tulemaan luokseen. Tulisi melkein päinvastainen reaktio. En mene kenenkään viittomalla mihinkään, ellei ole tuttu ihminen kyseessä ja sovittu tapaaminen.

Viittominen olisi miltei sama ilmiö kuin sormien napsuttelu tarjoilijalle.

Tai viheltäminen.

Siksi en itsekään toimi niin kuin en haluaisi muiden toimivan.

En siis kovin helposti anna signaaleja miehelle etten vai tule käsitetyksi väärin. Tai toinen hämmenny tai nolostu

Vai sillä lailla. Sitten sinulle ei vissiin kelpaa kuuro mies. :(

Kuurous ei ole este. Mutta sen ihmisen pitää tulla asiallisesti luokseni niinkuin fiksut ihmiset tekevät ja vaikka kirjoittaa ensin lapulle, että on kuuro. Toisaalta ymmärrän kyllä kuurojen viittomien eron.

Ei kuulevan eikä kuuron pidä viittoa tuntematonta ihmistä jostain kaukaa luokseen. Tulee komentamisen tai käskyttämisen maku.

Jos haluaa tutustua tulee itse kiinnostuksen kohteen luo.

Käsitit kyllä, että tarkoitin tuossa ihan muuta viittomista.

Vierailija kirjoitti:

En suosittele naisen tekemään aloitetta. Ei missään tapauksessa ainakaan suoraan treffejä ehdottelemaan eikä kännykkä numeroa pyytämään...

Loppujen lopuksi, MIES haluaa olla se jahtaaja !

Ystäväni muutamia vuosia sitten teki aloitteen kiinnostuksensa kohteelle.

Alku oli yhtä siirappia.

Parin vuoden kuluttua , kun huuma oli ohitse, riitojen aikana mies sanoi aina : " mitäs tyrkyrit ittees" 😱.

!!!

Siis mies piti lopulta naista TYRKKYNÄ.

No tuo nyt ei tarkoita yhtään mitään. Mies ei rupea pitkään suhteeseen vain siitä syystä, että joku tyrkyttää. Erotessa nyt voi sanoa mitä hömöä tahansa.