Lue keskustelun säännöt.
Mitä tapahtuu mökille jos peruslämpöä ei pidetä päällä?
25.07.2022 |
Kyseessä mökki, jossa on ollut tähän asti joka talvi peruslämpö noin 12 astetta. Nyt sähkön saatavuus ensi talvena on epävarmaa ja on turha pitää peruslämpöä jos mökki ei vahingoitu mitenkään ilman sitä. Mutta miten on, voiko tulla kosteutta tai muuta? Ei juoksevaa vettä joten putkista ei tarvitse huolehtia.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Hirsimökki 60 vuotta talvet kylmillään. Ei ole tapahtunut mitään.
Lisään. Kaikki ruokatarpeet raijaan syksyllä pois, paristolamput ja radiot, patjat nodtan pystyyn, vuodevaatteet ja muut vaatteet kotiin, vain "mökkivaatteet" sinne.
Vesiastiat tyhjiksi.
Ja rotanmyrkyt joka huoneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on mökki aina kylmillään talvet. Vesijohto tyhjennetään aina syksyllä lähtiessä. Mökki on perinteisin menetelmin lappilaisella käsityötaidolla huolella tehty kelomökki, jossa aina sen verran kulkee hirsien välistä ilma, että mitään homentumisia ei tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu rakennuksesta. Isovanhemmat rakensi hirsimökin 43 vuotta sitten. Siellä ei ole sähköjä eikä juoksevaa vettä. Talvisin siis mökki kylmänä, ollut jo vuosikymmeniä. Hometta ei ole ollut koskaan.
Eikä riipu.Mistä sitä hometta tulisi? Ei puut metsässäkään homehdu jos nyt eivät aivan maata vasten makaa.
Kosteuden tiivistymisestä rakenteisiin. Jos seinissä on muovia, niihin tiivistyy vesi mutta se ei kuivu. Jos on tiilestä muurattu hormi ja takka, niihin kertyy kosteutta ilmasta ja hormista.
Jäikö fysiikan tunnit väliin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me on pidetty viime vuosina +5 astetta talvella ja sekin auttaa, ettei paikat saa kosteutta.
Mulla on ollut uudessa pari vuotta vanhassa hirsimökissä talvella tuo muutama aste plussaa ja siellä on tullut kosteutta, esim vuodevaatteet ovat alkaneet haista. Se plussallaolo ei runnu auttavan välttättä. Silloinhan vesi on kosteana vesihöyrynä, kun pakkasella olisi jäässä.
Miten päin se meneekään, siirtyykö kosteus kylmästä rakenteesta lämpimään vai lämpimästä kylmään päin?
Lämpimästä kylmään. Siksi vesistöjenkin ylle tulee syksyisin sumua, kun ilma muuttuu reilusti kylmemmäksi kuin vesi = vedestä siirtyy kosteutta ilmaan. Ilmiön huomaa myös kesähelteillä, kun ottaa jääkaapista kylmän limsapullon. Sen pintaan tiivistyy lämpimämmästä ilmasta kosteutta ja pullon pinnasta alkaa valumaan tiivistynyttä kosteutta pöydälle, sitä enemmän mitä suurempi lämpötilaero.
Jos mökki on kylmillään, sen lämpötila vaihtelee hitaasti ikäänkuin viiveellä ulkoilman lämpötilaa seuraten, joten mitään kosteuden tiivistymistä ja homeongelmia ei luulisi sen takia syntyvän. Isoin riski on silloin, kun täysin kylmillään olevaa mökkiä aletaan lämmittämään, jolloin niihin kylmiin rakenteisiin alkaa tiivistymään sitä kosteutta siitä lämpimämmästä ilmasta. Sekin toisin kuivuu pois kun rakenteet ovat lämminneet, eli kosteus ja homeriskin olettaisi olevan suurin sellaisissa mökeissä joita pidetään kylmillään, mutta käydään suht usein lämmittämässä sitä täysin kylmennyttä mökkiä asumislämpötilaan.
Mukavuuksin varustettuja luxusmökkeja tuskin kannattaa jättää kokonaan kylmilleen, koska niissä voi jäätymisen seurauksena tulla isompi korjauslasku, kuin mitä sähkölaskussa peruslämmön poisjättämisellä säästää.
Vierailija kirjoitti:
Me on pidetty viime vuosina +5 astetta talvella ja sekin auttaa, ettei paikat saa kosteutta.
Home ei kasva pakkasessa.
Sen sijaan tuollainen minilåmpötiöa on otollinen kosteudelle ja homeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mökissä toimii ilmanvaihto, eli on joku rako tai räppänä mistä tulee korvausilmaa sisään voi oman kokemuksen mukaan mökin jättää täysin kylmäksi. Voihan sitä mökkiä käy parin kk välein käydä tsekkaamassa löytyykö hometta ja onko liian kostea eli onko verhot märät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mitään ei pitäisi tapahtua niin mikähän on piharakennuksessa pielessä kun siihen tuli hometta talven jälkeen? Siinä ei edes mahdollista pitää mitään lämpöjä. Rakennuksen sisällä on tulipesä eli ilma kulkee sitä kautta ja sisälle jätettiin syksyllä kosteudenpoistaja, sellainen suolajuttu.
Mutta tämän kokemuksen jälkeen en uskalla kokeilla mökillä lämpöjen jättämistä pois.Osaako kukaan vastata tähän? Rakennus on pilateksen päällä eli ei suoraan maan päällä.
En osaa sanoa.
Olen rak ins.
Meidän mökki on pilarien päällä ja siinä on mineraalivillaeristys. Rakennettu vuonna 1974 halvalla. Sisäpinnat lastulevyä.
Siellä ei haise home, vaikka ei ole koskaan ollut talvella lämpö päällä. Ei näkyvää hometta paitsi, että muovipussissa ollut puhdas pyyhe oli homehtunut eräänä talvena.
Home ei kasva pakkasessa, mutta pienen lämpötilan pitäminen ei ole järkevää, sillä silloin on kosteaa ja home viihtyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vesiputket tyhjiksi.
Pakkasnesteet vesilukkoihin.
Pellit ja uunin luukku tai tuhkaluukku auki.
Jäätyvät juomat yms. nesteet pois kaapeista.
Kaikki väliovet auki.
Pari tuuletusventtiiliä seiniin. Meillä on venttiilit lasitetulle terassille ja sieltä tulee keväällä lämmintä ilmaa.
Kuivanapitolämmitys. Esim. 300 w:n patteri joka on koko ajan täysillä päällä. (Maksoi ennen alle 100 eur/talvi), nyt hieman enemmän riippuen sähkön hinnasta.
Näillä on menty ainakin 10 vuotta. Tekstiilit ovat aina kuivia eikä huurua tule juurikaan ikkunoihin kun aletaan nostaa lämpötilaa. Eikä hometta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me on pidetty viime vuosina +5 astetta talvella ja sekin auttaa, ettei paikat saa kosteutta.
Mulla on ollut uudessa pari vuotta vanhassa hirsimökissä talvella tuo muutama aste plussaa ja siellä on tullut kosteutta, esim vuodevaatteet ovat alkaneet haista. Se plussallaolo ei runnu auttavan välttättä. Silloinhan vesi on kosteana vesihöyrynä, kun pakkasella olisi jäässä.
Miten päin se meneekään, siirtyykö kosteus kylmästä rakenteesta lämpimään vai lämpimästä kylmään päin?
Lämpimästä kylmään. Siksi vesistöjenkin ylle tulee syksyisin sumua, kun ilma muuttuu reilusti kylmemmäksi kuin vesi = vedestä siirtyy kosteutta ilmaan. Ilmiön huomaa myös kesähelteillä, kun ottaa jääkaapista kylmän limsapullon. Sen pintaan tiivistyy lämpimämmästä ilmasta kosteutta ja pullon pinnasta alkaa valumaan tiivistynyttä kosteutta pöydälle, sitä enemmän mitä suurempi lämpötilaero.
Jos mökki on kylmillään, sen lämpötila vaihtelee hitaasti ikäänkuin viiveellä ulkoilman lämpötilaa seuraten, joten mitään kosteuden tiivistymistä ja homeongelmia ei luulisi sen takia syntyvän. Isoin riski on silloin, kun täysin kylmillään olevaa mökkiä aletaan lämmittämään, jolloin niihin kylmiin rakenteisiin alkaa tiivistymään sitä kosteutta siitä lämpimämmästä ilmasta. Sekin toisin kuivuu pois kun rakenteet ovat lämminneet, eli kosteus ja homeriskin olettaisi olevan suurin sellaisissa mökeissä joita pidetään kylmillään, mutta käydään suht usein lämmittämässä sitä täysin kylmennyttä mökkiä asumislämpötilaan.
Mukavuuksin varustettuja luxusmökkeja tuskin kannattaa jättää kokonaan kylmilleen, koska niissä voi jäätymisen seurauksena tulla isompi korjauslasku, kuin mitä sähkölaskussa peruslämmön poisjättämisellä säästää.
Täysin väärin . lämmin kostea ilma jäähtyessään ei pysty pitämään samaa määrää vettä itsessään jolloin ylimääräinen vesi kondensoituu rakennukseen.
Lämmittäessä ilma pystyy sitomaan enemmän vettä itseensä ja rakenteet kuivuvat. Jos kostea ilma tuulettuu pihalle.
Syksyllä lämmittää rakennusta samalla kohtuullisesti tuulettaen ja jättämällä tuuletusaukot talveksi auki.
Rakennus pysyy kuivana sisältä talven ajan, ilman mitään lämmitystä. Ja nämä ei ole luuloa vaan tietoa.
Kannattaa lukea aikaisempi kommenttini aiheesta
Apua mitä kommentteja