Mitä tapahtuu mökille jos peruslämpöä ei pidetä päällä?
Kyseessä mökki, jossa on ollut tähän asti joka talvi peruslämpö noin 12 astetta. Nyt sähkön saatavuus ensi talvena on epävarmaa ja on turha pitää peruslämpöä jos mökki ei vahingoitu mitenkään ilman sitä. Mutta miten on, voiko tulla kosteutta tai muuta? Ei juoksevaa vettä joten putkista ei tarvitse huolehtia.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ainakin huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta. Ja sellaiset sähkölaitteet lämpimään jotka eivät kestä pakkasta.
Mikä merkitys sillä ilmanvaihdolla on? Sisä- ja ulkopuolella on joka tapauksessa sama ilma. Ei sen vaihtamisesta mitään hyötyä ole, lisää vain kustannuksia.
Miten niin lisää kustannuksia jos pitää räppänät auki?
Vierailija kirjoitti:
Ei se pakkanen tuo kosteutta vaan syksyn kosteat kelit ja talven plussakelit.
Rakennusmateriaalit kestävät kyllä ilman kosteuden ja vapaalle vedelle alttiina on vain mökin ulkopuoli kuten se on aina. Eli ei merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ainakin huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta. Ja sellaiset sähkölaitteet lämpimään jotka eivät kestä pakkasta.
Mikä merkitys sillä ilmanvaihdolla on? Sisä- ja ulkopuolella on joka tapauksessa sama ilma. Ei sen vaihtamisesta mitään hyötyä ole, lisää vain kustannuksia.
Miten niin lisää kustannuksia jos pitää räppänät auki?
Räppänät auki ei ole mikään ilmanvaihto. Etenkään kylmässä mökissä jolloin se ei toimi edes painovoimaisesti. Kannattaa pitää räppänät kiinni ettei vesi pääse rakenteisiin.
En nyt väitä tietäväni paremmin kuin kukaan muu, mutta käsittääkseni kosteus ja kondensoituminen on se juttu, joka halutaan estää. Jos on painovoimainen ilmanvaihto, peruslämpö auttaa rakennusta tuulettumaan talvella ja pysyy näin kuivana ja mahdolliset kosteat paikat kuivuvat.
Jos ilma ei vaihdu ja vettä pääsee sisään jostain, sitten lämmitys voi jopa edesauttaa rakenteiden kostumista kun vesihöyry tiivistyy kastepisteeseen.
Kuiva hirsitalo voi kyllä mennä pakkaselle ilman että mitään tapahtuu, jos sitä ei käytetä.
Nykyään lämmityksen ykkössyy monella on vesiputket ja vesikiertoiset patteri, jos niitä on.
Mulla on hirrestä tehty pieni mökkisauna mut ei sinne tule vettä eikä sähköjä. Kunhan muistaa laskea padasta vedet niin ei ole ollut ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Hyi hitto kaikki kostuu ja homehtuu ja koneet on entisiä. Ei käy kateeksi mökin omistajia kesällä eikä talvella. Kalliita riesoja.
Avaatko hiukan kuinka tämä kostuminen ja homehtuminen tapahtuu?
Riippuu miten rakenteet on suunniteltu. Ei kannata säästää väärässä paikassa.
Vierailija kirjoitti:
En nyt väitä tietäväni paremmin kuin kukaan muu, mutta käsittääkseni kosteus ja kondensoituminen on se juttu, joka halutaan estää. Jos on painovoimainen ilmanvaihto, peruslämpö auttaa rakennusta tuulettumaan talvella ja pysyy näin kuivana ja mahdolliset kosteat paikat kuivuvat.
Jos ilma ei vaihdu ja vettä pääsee sisään jostain, sitten lämmitys voi jopa edesauttaa rakenteiden kostumista kun vesihöyry tiivistyy kastepisteeseen.
Kuiva hirsitalo voi kyllä mennä pakkaselle ilman että mitään tapahtuu, jos sitä ei käytetä.
Nykyään lämmityksen ykkössyy monella on vesiputket ja vesikiertoiset patteri, jos niitä on.
Kondensoitumista ei tapahdu koska lämpötila ja suhteellinen kosteus on mökin sisä- ja ulkopuolella sama. Peruskoulun fysiikkaa. Tässä lauseessa ei ole mitään järkeä: "Jos ilma ei vaihdu ja vettä pääsee sisään jostain, sitten lämmitys voi jopa edesauttaa rakenteiden kostumista kun vesihöyry tiivistyy kastepisteeseen."
Vierailija kirjoitti:
Hometta.
Niin, se rakenteisiin tiivistyvä kosteus sitä hometta kasvattaa.
Home sienet alkavat elää ja kasvaa.
Eihän se homehtuminen näy heti, eikä sitä asukas sitä huomaa pitkin aikoihin, eikä normaali ihminen etenkään huono hajuaistinen sitä haista.
Vuosikymmenien päästä voi mökkeilijä huomata, miten laho ja hometunut kesämökki onkaan.
Huoneilma voi myrkytyttyä homeesta siis vuosikausia.
Takaisin fysiikan tunneille te jotka luulette ettei pakkasilla kosteutta. Tietenkin ilmassa on silloin kosteutta ja juuri kylmällä säällä se kondensoituu (=jäätyy) pinnoille kaikista herkimmin. Sitten on kaikki väliseinät, lattiarakenteet jne kosteana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi hitto kaikki kostuu ja homehtuu ja koneet on entisiä. Ei käy kateeksi mökin omistajia kesällä eikä talvella. Kalliita riesoja.
Avaatko hiukan kuinka tämä kostuminen ja homehtuminen tapahtuu?
Kiinnostaisi minuakin. Olettaen, että mökki on edes suunnilleen rakentamismääräysten/hyvän rakentamistavan mukaan rakennettu.
Jos sillä ei kerran ole vesiputkia (ei juoksevaa vettä) niin tuskin on sitten siveltävillä litkuilla tehtyjä vedeneristeitäkään, tai hajulukkoja / viemäreitä?
Kylmäks vaan., niin on ollut tuhannet mökit ja mummon talot vuosikymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
En nyt väitä tietäväni paremmin kuin kukaan muu, mutta käsittääkseni kosteus ja kondensoituminen on se juttu, joka halutaan estää. Jos on painovoimainen ilmanvaihto, peruslämpö auttaa rakennusta tuulettumaan talvella ja pysyy näin kuivana ja mahdolliset kosteat paikat kuivuvat.
Jos ilma ei vaihdu ja vettä pääsee sisään jostain, sitten lämmitys voi jopa edesauttaa rakenteiden kostumista kun vesihöyry tiivistyy kastepisteeseen.
Kuiva hirsitalo voi kyllä mennä pakkaselle ilman että mitään tapahtuu, jos sitä ei käytetä.
Nykyään lämmityksen ykkössyy monella on vesiputket ja vesikiertoiset patteri, jos niitä on.
Mua mietityttää se, kun kosteutta on ulkoilmassakin todella paljon, ellei ole pakkanen tai kuiva helle. Joten ihan jo tuuletusaukosta sisään tuleva ilma on niin kosteaa, että riittää homehduttamaan.
Jos mitään ei pitäisi tapahtua niin mikähän on piharakennuksessa pielessä kun siihen tuli hometta talven jälkeen? Siinä ei edes mahdollista pitää mitään lämpöjä. Rakennuksen sisällä on tulipesä eli ilma kulkee sitä kautta ja sisälle jätettiin syksyllä kosteudenpoistaja, sellainen suolajuttu.
Mutta tämän kokemuksen jälkeen en uskalla kokeilla mökillä lämpöjen jättämistä pois.
Vierailija kirjoitti:
Takaisin fysiikan tunneille te jotka luulette ettei pakkasilla kosteutta. Tietenkin ilmassa on silloin kosteutta ja juuri kylmällä säällä se kondensoituu (=jäätyy) pinnoille kaikista herkimmin. Sitten on kaikki väliseinät, lattiarakenteet jne kosteana.
Pakkasellahan sitä ei juurikaan nimenomaan ole. Kaivapas Mollierin käyrä esiin. Ei se mihinkään kondensoidu tasalämpöisessä tilanteessa. En ole ainakaan itse huomannut mitään tällaista viimeisen 50 vuoden aikana, mistähän tämä johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se pakkanen tuo kosteutta vaan syksyn kosteat kelit ja talven plussakelit.
Rakennusmateriaalit kestävät kyllä ilman kosteuden ja vapaalle vedelle alttiina on vain mökin ulkopuoli kuten se on aina. Eli ei merkitystä.
Ai, no miksei ne rakennusmateriaalit eivät estä työpaikkojen hometta syntymästä.
Ja koulujen ja päiväkotien?
Tämän tästä on noissa home remontteja.
Meillä on kylmä autotalli ja kyllä siellä kaikki pinnat ihan kosteita koko talven ja esim moottoripyöräni päälle aina kondensoituu paljon kosteutta (ei paras paikka prätkälle).
Täällä jotkut väittää ettei muka kondesoidu, teillä ei taida olla mitään käytännön kokemusta?
Ei haittaa jos kostuu, mutta kunhan myös kuivuu ennen kuin homehtuu.
Hyi hitto kaikki kostuu ja homehtuu ja koneet on entisiä. Ei käy kateeksi mökin omistajia kesällä eikä talvella. Kalliita riesoja.