Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?

Vierailija kirjoitti:

Latinan taitamiseni rajoittuu vain eläinlajeihin ja lääketieteeseen. Historiasta taas olen oppinut sen, etteivät ihmiset opi historiasta mitään, vaikka sitä lukisivatkin.

Uskon, että yleissivistystä arvostetaan (mieti vaikka sitä typerää vastakkainasettelua lukio vs. amis), mutta yleissivistävän koulutuksen taso on laskunut ja porukka polarisoituu. Meiltä löytyy niitä monen ällän kirjoittaneita ja sitten amiksia, jotka hädin tuskin osaavat lukea. Ennen tasoerot eivät olleet näin suuria. 

Lukion äidinkielenopettajat kertovat, etteivät läheskään kaikki lukiolaiset enää osaa lukea ja kirjoittaa kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Latinan taitamiseni rajoittuu vain eläinlajeihin ja lääketieteeseen. Historiasta taas olen oppinut sen, etteivät ihmiset opi historiasta mitään, vaikka sitä lukisivatkin.

Uskon, että yleissivistystä arvostetaan (mieti vaikka sitä typerää vastakkainasettelua lukio vs. amis), mutta yleissivistävän koulutuksen taso on laskunut ja porukka polarisoituu. Meiltä löytyy niitä monen ällän kirjoittaneita ja sitten amiksia, jotka hädin tuskin osaavat lukea. Ennen tasoerot eivät olleet näin suuria. 

Ongelmahan amiksessa on se, että ensimmäisenä kahtena vuonna 3/5 opinnoista on peruskoulun kertausta eli matematiikkaa, äidinkieltä, ruotsia, englantia jne. Tarkoitus on, että hekin pystyy jatkamaan amkissa.. Koko peruskouluaJan ne on kehuneet miten heidän ei tarvitse päntätä kun amiksessa opitaan oikea ammatti ja he rupeaa sen jälkeen TIENAAMAAN. Mahtaa olla katkera pettymys.

No monesti niillä amiksen lapuilla tienaakin enemmän mitä amkin. LVI-, sähköasentaja ja raksaukot pystyy helpostikin tienaamaan 3500€/kk tai jopa 4000€/kk. Rivi-insinöörinä pääsee 10v kokemuksella 3600€/kk. T. Ins. Amk

Intersektionaalinen marxilainen feminismi ei siedä sivistystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa. 

Miten tämä ajatus sitten kääntyy järkevässä muodossa?

Sitä ei voi täydellisesti kääntää, sillä cogito-verbille ei suomesta löydy täsmällistä vastinetta. Yleensä tuo käännetään "ajattelen, siis olen", mutta cogito sisältää sellaisia merkityksiä, joita suomen ajatella-verbiin ei sisälly. Lisäksi olla-verbi (sum) täytyy ymmärtää tässä eksistentiaalisessa merkityksessään.

No toi pätee varmaan kaikkiin eri kieliin. Miten käännät täydellisesti suomelle englannin sanan 'kind' tai englanniksi suomen sanan 'sisu'?

Tietysti pätee kaikkiin kieliin, että käännös ei voi olla täydellinen. Mikäs suuri oivallus tuo on olevinaan?

No mikä suuri oivallus toi, ettei lausetta cogito, ergo sum voida kääntää suomeksi, sitten on? Miksi se edes tuotiin tähän keskusteluun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän esimerkiksi latinaa enää edes lukiossa opeteta. Jos ei latinaa osaa, ei kykene ymmärtämään eurooppalaista kulttuuria.

Latinalla on ollut merkittävä osa eurooppalaisen kulttuurin kehityksessä, mutta voi sitä kulttuuria ymmärtää, vaikka ei osaisi latinaa. Rooman suurien kirjailijoiden teoksista on loistavia käännöksiä, joiden avulla voi tutustua antiikin ajatuksiin. Latina on tietysti hyödyllistä, mitta sitä kulttuuria on parintuhannen vuoden aikana kertynyt niin paljon, että sen tutkimiseen saa kuluttaa eliniän, vaikka lukisi ihan käännöskirjallisuuttakin.

Ei mikään käännös tavoita klassisten kielten vivahteita. Lisäksi nykykielet ja esimerkiksi tieteellinen terminologia perustuu suoraan tai välittyy latinan kautta. Jos mielii hallita nykykieliä kunnolla, on syytä tutustua latinaan.

Vain romaniset kielet pohjautuu latinaan.

Romaaniset kielet ovat latinan murteita, mutta myös germaanisissa kielissä on historiallisista syistä valtavasti vaikutteita latinasta. Myös suomen kielioppiin sisältyy paljon latinaan palautuvia elementtejä. Englanninkin sanastosta puolet on latinalaista alkuperää ranskan kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän esimerkiksi latinaa enää edes lukiossa opeteta. Jos ei latinaa osaa, ei kykene ymmärtämään eurooppalaista kulttuuria.

Latinalla on ollut merkittävä osa eurooppalaisen kulttuurin kehityksessä, mutta voi sitä kulttuuria ymmärtää, vaikka ei osaisi latinaa. Rooman suurien kirjailijoiden teoksista on loistavia käännöksiä, joiden avulla voi tutustua antiikin ajatuksiin. Latina on tietysti hyödyllistä, mitta sitä kulttuuria on parintuhannen vuoden aikana kertynyt niin paljon, että sen tutkimiseen saa kuluttaa eliniän, vaikka lukisi ihan käännöskirjallisuuttakin.

Ei mikään käännös tavoita klassisten kielten vivahteita. Lisäksi nykykielet ja esimerkiksi tieteellinen terminologia perustuu suoraan tai välittyy latinan kautta. Jos mielii hallita nykykieliä kunnolla, on syytä tutustua latinaan.

Ehkä sinun ei tarvitse latinaa hallita. Mutta jos puhutaan monien alojen akateemisista jatko-opinnoista, niin sitten on syytä hallita.

Olen hieman eri mieltä. Olen opiskellut useampaa eurooppalaista kieltä, ja niiden kautta latinan sanasto on tullut jollakin lailla tutuksi.

En oikein millään muotoa kykene keksimään, miksi minun pitäisi osata tavattoman hankalaa kuolleen kielen kielioppia. Vivahteita, joo. Kuinka kukaan pystyy käsi sydämellä sanomaan ymmärtävänsä sellaisen kielen vivahteita, jolla ei ole ollut natiivipuhujia vuosisatoihin?

Latina on eräänlainen teatteriesitys, toki itsessään mielenkiintoinen. Mutta sillä ei ole elävän kielen kontekstia, ja siten suhtaudun kriittisesti ajatukseen, että sen kautta voisi ymmärtää kovinkaan paljoa muuta kuin eurooppalaisten kielten etymologiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.

Eli näkisit rahan olevan keskeisintä elämässä?

Ainakin omavalintaista vähävaraisuutta pidän äärimmäisen halveksittavana.

Miksi?

Koska olin itse pitkään sellainen. Luin yliopistossa kirjallisuutta ja taideaineita, valmistuin maisteriksi asti huippuarvosanoin ja jatko-opintopaikka kohti väitöskirjaa oli varma. Sitten aloin miettiä, mitä haluan elämältäni. Haluanko kituutella surkeilla tuloilla ja kerjäämällä apurahaa sellaisten asioiden pyörittelyyn, jotka ovat selvästikin niin tärkeitä, että niiden parissa työskennelläkseen joutuu anelemaan laihaa, epävarmaa ja pätkittäistä apua ties miltä säätiöiltä, vai mennä oikeisiin töihin, joissa työn arvo on kiistaton ja korvaus maksetaan markkinalähtöisesti kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan?

Vastausta ei tarvinnut pitkään miettiä. Lähdin vastavalmistuneena maisterina koulutusta vaatimattomiin hanttihommiin (koska turha koulutukseni ei pätevöittänyt mihinkään, millä olisi aitoa arvoa tai kysyntää), joista pikkuhiljaa olen ylennyt haastavampiin tehtäviin. Koen saavani työstäni ansaitsemani korvauksen ja työlläni olevan arvoa. Ei tarvitse kerjätä. Ja yhtäkään kauno- tai tietokirjaa en liioin ole avannut sen koommin, kun viimeisen kerran suljin yliopiston oven takanani.

Tämä oli hyvä kommentti.

Vanhan mallin sivistyksellä ei valitettavasti ole kauheasti käyttöä arkielämässä, ellet kuulu hyvin pieneen piiriin ihmisiä. Minkä tahansa tiedon ylläpitäminen on haasteellista, jos aika on rajoitettu.

Olen sivistystä painottaneesta kodista ja päädyin yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta ja kieliä. Tein opintojeni ohessa hanttihommia ja ihastuin niiden järkevyyteen. Kävin läpi lainaamani kommentoijan kuvailemat ajatusprosessit: miksi taistelisin tietäni alalle, jossa minua ei oikeasti tarvita ja joka johtaa kilpailuun, köyhyyteen ja pätkätöihin? Vaihdoin ammatilliseen aikuiskoulutukseen, hankin perusduunin ja olen ollut onnellinen.

Yritän harrastaa sivistäviä asioita edelleen mutta todellisuudessa ihmisellä on hyvin vähän vapaa-aikaa työn ohessa. Työttömyysjaksoilla olen kylläkin ehtinyt opiskella avoimessa yliopistossa ja muutenkin toteuttaa tätä puolta itsestäni. En kuitenkaan ota enää erityistä painetta itseni sivistämisestä. Mitä siitä, jos jokin latinan fraasi unohtuu. Sanakirjan sijaan tartun johonkin hyvään, eskapistiseen romaaniin, jos lukuaikaa löytyy.

Kirjallisuuden ja kielten opiskelijoista suuri osa valmistuu opettajiksi. Pieni osa heistä jää yliopistolle, tutkimaan. Jos sivistyksellä ei ole käyttöä arkielämässä, niin koulua ei sitten ehkä lasketa arkielämäksi?

(Toki siis kielten ja kirjallisuuden opiskelijoille on monia muitakin urapolkuja esim. kustannus- ja media-alalla ihan nyt muutamia mainitakseni. Puhumattakaan siitä, että sivistyksellä on itseisarvoakin, ei pelkästään sitä, että sen voi muuttaa rahaksi. Mutta jos työelämästä puhutaan, niin eivät kaikki halua tehdä käytönnönläheistä duunarihommaa, vaan monet haluavat tehdä niitä yleissivistystä vaativia asioita ihan työkseenkin. Ja näkyy olevan kova tarve yleissivistykselle: täällä ja vaikkapa nyt iltapäivälehtien palstoilla kovasti haukutaan vaikkapa toimittajia, jotka eivät tiedä tai osaa sitä tai tätä asiaa, liittyivätpä nämä asiat siten yleistietoon tai kielten (oman tai vieraan) osaamiseen. Mistä nämä taidot sitten saadaan, jos klassinen sivistys on hölynpölyä ja tarpeetonta?)

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalinen marxilainen feminismi ei siedä sivistystä.

Näkyy jo länsimaiden monissa yliopistoissa, professorit savustetaan wokeilun nimissä viroistaan. Siinä ei yleissivistyksestä ole proffalle apua, kun pihalla aktivistit huutaa.

Koska tyhmää ja tietämätöntä kansaa on helpointa qusettaa.

Siksi on tehty koulutusleikkauksia ja leikattu lasten ja nuorten tukitoimista vuosikymmenet porvarien ollessa vallassa. Tulos: joka neljäs poika läpäisee peruskoulun lukutaidottomana.

Kansansivistystyö on aina ollut vasemmiston agenda, koska koulutus ja sivistys on mahdollistanut yhteiskunnallisen osallistumisen ja luokkanousun.

Oikeistoporvarien myyräntyön tulos näkyy erityisen selvästi perussuomalaisissa, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa, joiden yleissivistys on olematon ja jotka hyvin mielellään änkeävät Kokoomuksen lakeijaksi, jotta muutama valtuutettu, kansanedustaja ja meppi pääsee hillotolppaan kiinni.

Mitään muuta agendaa tällä äärioikeistoporvaripuolueella ei olekaan. Sivistymätön jäsenkunta pysyy tyytyväisenä kun joku öyhöttää ja sanoo suoraan, vaikkei mitään saa aikaan äänestäjien eduksi. Qusetusta puhtaimmillaan eikä persurahvas huomaa mitään.

Lähes yhtä hyvä qusetus on Kokoomuksella, joka höpisee sujuvasti samassa virkeessä sekä valtionvelan kauhistelua että veronalennuksia, eikä 4000/kk tienaava Sari Sairaanhoitaja ja 5000/kk tienaava Ismo IT-päällikkö tajua, että sinä missä heidän veronsa alenee 5 euroa kuussa, heidän pomonsa vero alenee 50 euroa kuussa ja päivähoitomaksuja pitää nostaa ja työmatkavähennystä leikata, koska verokertymä pieneni. Ja leikataanpa myös omistusasujien korkovähennystä ja eläkekarttumaakin, kun pitäähän sitä valtionvelkaakin lyhentää vaikka verotulot laskivat.

Mutä juntimpi, sitä oikeistolaisempi. Persut äänestävät joka kerta itseään vastaan, sillä heistä lähes viidesosa on työttömiä ja kepitettäviä. Kokoomuslaisista noin 90% sahaa omaa nilkkaansa, sillä puolueen toimista hyötyy vain rikkain prosentti.

67: Ilmeisesti tekstilainauksia ei tarvitse hallita, jos hallitsee latinaa.

Vierailija kirjoitti:

Eihän esimerkiksi latinaa enää edes lukiossa opeteta. Jos ei latinaa osaa, ei kykene ymmärtämään eurooppalaista kulttuuria.

Kyllä opetetaan latinaa lukioissa! Ei toki jokaisessa, mutta kyllä opetetaan. Mutta "eurooppalaisen kulttuurin ymmärtämiseen" ei latinan taitoa kyllä tarvita.

Aina ihmiset ovat olleet tyhmiä. Nykyään se vain näkyy helpommin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Latinan taitamiseni rajoittuu vain eläinlajeihin ja lääketieteeseen. Historiasta taas olen oppinut sen, etteivät ihmiset opi historiasta mitään, vaikka sitä lukisivatkin.

Uskon, että yleissivistystä arvostetaan (mieti vaikka sitä typerää vastakkainasettelua lukio vs. amis), mutta yleissivistävän koulutuksen taso on laskunut ja porukka polarisoituu. Meiltä löytyy niitä monen ällän kirjoittaneita ja sitten amiksia, jotka hädin tuskin osaavat lukea. Ennen tasoerot eivät olleet näin suuria. 

Ongelmahan amiksessa on se, että ensimmäisenä kahtena vuonna 3/5 opinnoista on peruskoulun kertausta eli matematiikkaa, äidinkieltä, ruotsia, englantia jne. Tarkoitus on, että hekin pystyy jatkamaan amkissa.. Koko peruskouluaJan ne on kehuneet miten heidän ei tarvitse päntätä kun amiksessa opitaan oikea ammatti ja he rupeaa sen jälkeen TIENAAMAAN. Mahtaa olla katkera pettymys.

No monesti niillä amiksen lapuilla tienaakin enemmän mitä amkin. LVI-, sähköasentaja ja raksaukot pystyy helpostikin tienaamaan 3500€/kk tai jopa 4000€/kk. Rivi-insinöörinä pääsee 10v kokemuksella 3600€/kk. T. Ins. Amk

Ammattikoululainen, viimeisen vuoden LVI-asentajaoppilas työharjoittelussa tienasi karvan yli 6000€/kk. Uskomatonta, ymmärrän, en minäkään sitä niellyt, mutta liksanauha kertoi totuuden.

Vierailija kirjoitti:

Mutta "eurooppalaisen kulttuurin ymmärtämiseen" ei latinan taitoa kyllä tarvita.

Kerro tuo sitten, kun olet pitkällä ja syvällä akateemisissa eurooppalaisen kulttuurin opinnoissa.

Humanistiset ja taideaineet kunniaan koulussa ja ihmisten asenteissa.

Itse olen aina rakastanut kieliä, historiaa ja taiteita. Jo yläasteella alkoi vähättely noita kohtaan ja lukiossa vasta halveksuttiinkin, miksi en opiskellut niitä ainoita oikeita tärkeitä aineita eli tietenkin matematiikkaa ja luonnontieteitä. Lukiossa mainostettiin vaikka kuinka lääkistä ja oikista, mutta humanistisista, puhumattakaan taidealoista, ei kukaan kertonut mitään. Yliopistoon lähdin kuitenkin lukemaan kieliä ja yhteiskunnallisia aineita ja kuulin niin typeriä kommentteja että oksat pois. Parhaiten jäi mieleen "miksi menet yliopistoon opiskelemaan x kieltä kun sinähän osaat sitä jo". Olisi ehkä yhtä viisaasti pitänyt vastata hänelle, että miksi itse olet menossa lääkikseen, kun olet ihan terve.... Uskomantonta että nykyään aikuisena ja omalla alalla töissä olevana joutuu edelleen perustelemaan ja puolustelemaan humanistisia ja yhteiskunnallisia aloja ja niiden tärkeyttä.

Todella paljon on kiinni koulusta ja ihmisten asenteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta "eurooppalaisen kulttuurin ymmärtämiseen" ei latinan taitoa kyllä tarvita.

Kerro tuo sitten, kun olet pitkällä ja syvällä akateemisissa eurooppalaisen kulttuurin opinnoissa.

Jos lähdetään vaikkapa siitä, että puoli Eurooppaa pohjautuu kreikan kielen perinnölle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän esimerkiksi latinaa enää edes lukiossa opeteta. Jos ei latinaa osaa, ei kykene ymmärtämään eurooppalaista kulttuuria.

Kyllä opetetaan latinaa lukioissa! Ei toki jokaisessa, mutta kyllä opetetaan. Mutta "eurooppalaisen kulttuurin ymmärtämiseen" ei latinan taitoa kyllä tarvita.

Lukiossa on kyllä olemassa latinan opintosuunnitelma. Siinä mielessä voi sanoa, että lukiossa opetetaan latinaa. Mutta käytännössä latinankursseja ei juuri lukioissa vedetä. Ei ole pahemmin opettajiakaan. Eikä kysyntä ole niin suurta, että tavisrehtori ryhtyisi varta vasten järjestämään lukioonsa latinaa.

Jos valitaan summamutikassa sata lukiota, niin ehkä viidessä niistä vedetään latinankursseja. Tämä heitto tuli hatusta mutta ei ole kaukana todellisuudesta.

Onko sivistystä tappaa muita maan rajojen takia ja saada teini-ikäisenä lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.

Eli näkisit rahan olevan keskeisintä elämässä?

Ainakin omavalintaista vähävaraisuutta pidän äärimmäisen halveksittavana.

Miksi?

Koska olin itse pitkään sellainen. Luin yliopistossa kirjallisuutta ja taideaineita, valmistuin maisteriksi asti huippuarvosanoin ja jatko-opintopaikka kohti väitöskirjaa oli varma. Sitten aloin miettiä, mitä haluan elämältäni. Haluanko kituutella surkeilla tuloilla ja kerjäämällä apurahaa sellaisten asioiden pyörittelyyn, jotka ovat selvästikin niin tärkeitä, että niiden parissa työskennelläkseen joutuu anelemaan laihaa, epävarmaa ja pätkittäistä apua ties miltä säätiöiltä, vai mennä oikeisiin töihin, joissa työn arvo on kiistaton ja korvaus maksetaan markkinalähtöisesti kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan?

Vastausta ei tarvinnut pitkään miettiä. Lähdin vastavalmistuneena maisterina koulutusta vaatimattomiin hanttihommiin (koska turha koulutukseni ei pätevöittänyt mihinkään, millä olisi aitoa arvoa tai kysyntää), joista pikkuhiljaa olen ylennyt haastavampiin tehtäviin. Koen saavani työstäni ansaitsemani korvauksen ja työlläni olevan arvoa. Ei tarvitse kerjätä. Ja yhtäkään kauno- tai tietokirjaa en liioin ole avannut sen koommin, kun viimeisen kerran suljin yliopiston oven takanani.

Tämä oli hyvä kommentti.

Vanhan mallin sivistyksellä ei valitettavasti ole kauheasti käyttöä arkielämässä, ellet kuulu hyvin pieneen piiriin ihmisiä. Minkä tahansa tiedon ylläpitäminen on haasteellista, jos aika on rajoitettu.

Olen sivistystä painottaneesta kodista ja päädyin yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta ja kieliä. Tein opintojeni ohessa hanttihommia ja ihastuin niiden järkevyyteen. Kävin läpi lainaamani kommentoijan kuvailemat ajatusprosessit: miksi taistelisin tietäni alalle, jossa minua ei oikeasti tarvita ja joka johtaa kilpailuun, köyhyyteen ja pätkätöihin? Vaihdoin ammatilliseen aikuiskoulutukseen, hankin perusduunin ja olen ollut onnellinen.

Yritän harrastaa sivistäviä asioita edelleen mutta todellisuudessa ihmisellä on hyvin vähän vapaa-aikaa työn ohessa. Työttömyysjaksoilla olen kylläkin ehtinyt opiskella avoimessa yliopistossa ja muutenkin toteuttaa tätä puolta itsestäni. En kuitenkaan ota enää erityistä painetta itseni sivistämisestä. Mitä siitä, jos jokin latinan fraasi unohtuu. Sanakirjan sijaan tartun johonkin hyvään, eskapistiseen romaaniin, jos lukuaikaa löytyy.

Ymmärrän tavallaan tämänkin ajattelutavan, onhan totta, ettei humanistisilla aloilla useinkaan lyö rahoiksi. Itse en kuitenkaan pysty ajattelemaan samalla tavalla, vaan mulle on tärkeää, että jos vapaa-aikaa on vähän, niin työ sitten olisi sellaista, jonka parissa oikeasti viihdyn ja koen sen mielekkääksi ja kiinnostavaksi. Olen tehnyt hanttihommia mm. keittiöalalla, ja todennut, että vaikka se on tavallaan ihan mukavaa, niin en jaksaisi tehdä sitä loppuelämääni. Alalla pitkään olleet työkaverit, joiden kehossa on jo työn myötä paljon kaikenlaisia kremppoja, ei myöskään auttaneet asiaa.

Mulle raha ei ole kovin tärkeä arvo, kunhan ei ihan liikaa tarvitse kituuttaa, se riittää. Enkä toisaalta usko, että esim. ravintola-alalla löisin hirveästi enempää rahoiksi kuin omalla, humanistisella alallani, sillä palkat on pienet sielläkin, vaikka töitä toki löytyy aina, mikä tuo myös vähän turvaa akateemisten pätkätöiden/projektien ulkopuolisille ajoille. Siitä olen samaa mieltä, ettei sivistyneisyydestä kannata ottaa myöskään liikaa paineita. Sivistys on hieno asia, mutta on tässä maailmassa tärkeämpiäkin asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta "eurooppalaisen kulttuurin ymmärtämiseen" ei latinan taitoa kyllä tarvita.

Kerro tuo sitten, kun olet pitkällä ja syvällä akateemisissa eurooppalaisen kulttuurin opinnoissa.

Jos lähdetään vaikkapa siitä, että puoli Eurooppaa pohjautuu kreikan kielen perinnölle.

Ohiksena kommentoin tähän, että jo keskiajalla kreikan kielen taito oli harvinaista. Käsikirjoituksissa saattoi olla kommenttina graecum est, non legitur (kreikkaa, en ymmärrä).