Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa. 

Miten tämä ajatus sitten kääntyy järkevässä muodossa?

Sitä ei voi täydellisesti kääntää, sillä cogito-verbille ei suomesta löydy täsmällistä vastinetta. Yleensä tuo käännetään "ajattelen, siis olen", mutta cogito sisältää sellaisia merkityksiä, joita suomen ajatella-verbiin ei sisälly. Lisäksi olla-verbi (sum) täytyy ymmärtää tässä eksistentiaalisessa merkityksessään.

Kiitos päivän nauruista! Kylläpä näet vaivaa omaa häntää nostaessasi.

Pitihän tähän ketjuun saada yksi tapausesimerkki syistä, mistä aloituksessa mainittu arvostuksen puuttuminen saattaa johtua.

Y h y y. Kerro vaikka sinun tutkinnot, duuni ja palkka, niin katsotaan, kuka arvostaa ja ketä.

Sen kerryttäminn on liian hidasta ja vaatii liikaa vaivaa. Helpompi katsoa instasta naisten prceitä tai kissavideoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa. 

Miten tämä ajatus sitten kääntyy järkevässä muodossa?

Sana Cogito viittaa ymmärrykseen eli kognitioon, ei ajatuksiin. Ei ylipäänsäkään voi ajatella ajatuksia, voi toki ajatella ajattelemista, mutta itse ajatuksiin ihmisellä ei ole vapaa tahtoa, vaan aivot tuottavat niin tahdonvastaisestikin, viime kädessä.

"Ajattelen - siis olen" on puhdasta höpinää, ja loogisesti ristiriitainen. Ajatteleminen on tekemistä, eikä ihminen voi olla kuin kuollut kivi, ihmisen on aina tehtävä jotain: Hengitettävä, syötävä jne. Puhdas oleminen on ihmisen kohdalla filosofinen mahdottomuus. 

"Cogito, ergo sum" tarkoittaa suomeksi "Ymmärrän, että olen olemassa". Mutta tätä eivät Suomen oppineet ole koskaan oppineet.

Kun juttelen suomalaisen oppineen kanssa, niin todellakin tiedän, että en elä. No, olen toki nero, myönnettäköön, mutta vaatimaton nero: En kehu itseäni lainkaan, haukun vain toisia ihmisiä pölvästeiksi. 

Sitten joku idiootti sanoo, että eihän nerojakaan ole olemassa ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa. 

Miten tämä ajatus sitten kääntyy järkevässä muodossa?

Sitä ei voi täydellisesti kääntää, sillä cogito-verbille ei suomesta löydy täsmällistä vastinetta. Yleensä tuo käännetään "ajattelen, siis olen", mutta cogito sisältää sellaisia merkityksiä, joita suomen ajatella-verbiin ei sisälly. Lisäksi olla-verbi (sum) täytyy ymmärtää tässä eksistentiaalisessa merkityksessään.

Kiitos päivän nauruista! Kylläpä näet vaivaa omaa häntää nostaessasi.

Mikä tarkalleen ottaen naurattaa?

sinä, hyvä ystäväinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa. 

Miten tämä ajatus sitten kääntyy järkevässä muodossa?

Sana Cogito viittaa ymmärrykseen eli kognitioon, ei ajatuksiin. Ei ylipäänsäkään voi ajatella ajatuksia, voi toki ajatella ajattelemista, mutta itse ajatuksiin ihmisellä ei ole vapaa tahtoa, vaan aivot tuottavat niin tahdonvastaisestikin, viime kädessä.

"Ajattelen - siis olen" on puhdasta höpinää, ja loogisesti ristiriitainen. Ajatteleminen on tekemistä, eikä ihminen voi olla kuin kuollut kivi, ihmisen on aina tehtävä jotain: Hengitettävä, syötävä jne. Puhdas oleminen on ihmisen kohdalla filosofinen mahdottomuus. 

"Cogito, ergo sum" tarkoittaa suomeksi "Ymmärrän, että olen olemassa". Mutta tätä eivät Suomen oppineet ole koskaan oppineet.

Kun juttelen suomalaisen oppineen kanssa, niin todellakin tiedän, että en elä. No, olen toki nero, myönnettäköön, mutta vaatimaton nero: En kehu itseäni lainkaan, haukun vain toisia ihmisiä pölvästeiksi. 

Sitten joku idiootti sanoo, että eihän nerojakaan ole olemassa ...

En jaksanut lukea lukioälykkötason tekstiä paria riviä enempää.

Latinan taitamiseni rajoittuu vain eläinlajeihin ja lääketieteeseen. Historiasta taas olen oppinut sen, etteivät ihmiset opi historiasta mitään, vaikka sitä lukisivatkin.

Uskon, että yleissivistystä arvostetaan (mieti vaikka sitä typerää vastakkainasettelua lukio vs. amis), mutta yleissivistävän koulutuksen taso on laskunut ja porukka polarisoituu. Meiltä löytyy niitä monen ällän kirjoittaneita ja sitten amiksia, jotka hädin tuskin osaavat lukea. Ennen tasoerot eivät olleet näin suuria. 

Arvostan. Ja ihanaa keskustella näistä kiinnostuneiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.

Eli näkisit rahan olevan keskeisintä elämässä?

Ainakin omavalintaista vähävaraisuutta pidän äärimmäisen halveksittavana.

Vähän pistää miettiin minkä sortin sosiopaatit sut on kasvattaju, kuinka helpolla tarvii päästä että kasvaa noin kieroon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän esimerkiksi latinaa enää edes lukiossa opeteta. Jos ei latinaa osaa, ei kykene ymmärtämään eurooppalaista kulttuuria.

Latinalla on ollut merkittävä osa eurooppalaisen kulttuurin kehityksessä, mutta voi sitä kulttuuria ymmärtää, vaikka ei osaisi latinaa. Rooman suurien kirjailijoiden teoksista on loistavia käännöksiä, joiden avulla voi tutustua antiikin ajatuksiin. Latina on tietysti hyödyllistä, mitta sitä kulttuuria on parintuhannen vuoden aikana kertynyt niin paljon, että sen tutkimiseen saa kuluttaa eliniän, vaikka lukisi ihan käännöskirjallisuuttakin.

Ei mikään käännös tavoita klassisten kielten vivahteita. Lisäksi nykykielet ja esimerkiksi tieteellinen terminologia perustuu suoraan tai välittyy latinan kautta. Jos mielii hallita nykykieliä kunnolla, on syytä tutustua latinaan.

Mutta kyse onkin priorisoinnista. Sellaista latinan taitoa, jolla luet Ciceroa, ei saavuteta vähällä opiskelulla. Jos haluaa laaja kokonaiskuvan eurooppalaisesta kulttuurista, saattaa olla parempi tyytyä käännöksien tutkimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.

Eli näkisit rahan olevan keskeisintä elämässä?

Myös antiikin aikoina riittävä määrä rahaa/resursseja on mahdollistanut sivistyksen ja filosofioinnin sekä demokratian. Tähän on pystynyt osallistumaan lähinnä varakkaat vapaat miehet. Kaikki muut ovat joutuneet kamppailemaan sitä että saa tarpeeksi leipää elääkseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa. 

Miten tämä ajatus sitten kääntyy järkevässä muodossa?

Sitä ei voi täydellisesti kääntää, sillä cogito-verbille ei suomesta löydy täsmällistä vastinetta. Yleensä tuo käännetään "ajattelen, siis olen", mutta cogito sisältää sellaisia merkityksiä, joita suomen ajatella-verbiin ei sisälly. Lisäksi olla-verbi (sum) täytyy ymmärtää tässä eksistentiaalisessa merkityksessään.

No toi pätee varmaan kaikkiin eri kieliin. Miten käännät täydellisesti suomelle englannin sanan 'kind' tai englanniksi suomen sanan 'sisu'?

Raha ohjaa tehokkaimmin ihmisten uravalintoja. Yleissivistys ei ole nopein tie vaurauteen ja asemiin, ainakaan keskimäärin.

Erikoistuminen johonkin osa-alueeseen on tehokkaampi tapa mennä elämässä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa. 

Miten tämä ajatus sitten kääntyy järkevässä muodossa?

Sitä ei voi täydellisesti kääntää, sillä cogito-verbille ei suomesta löydy täsmällistä vastinetta. Yleensä tuo käännetään "ajattelen, siis olen", mutta cogito sisältää sellaisia merkityksiä, joita suomen ajatella-verbiin ei sisälly. Lisäksi olla-verbi (sum) täytyy ymmärtää tässä eksistentiaalisessa merkityksessään.

Kiitos päivän nauruista! Kylläpä näet vaivaa omaa häntää nostaessasi.

Mikä tarkalleen ottaen naurattaa?

Ulkoaopeteltu pätemisesi asiassa mikä ei ole relevantti missään asiassa lauseen ulkopuolella.

Vastasin kysymykseen, ja vastaus on korrekti. Reaktiotasi on vaikea käsittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa. 

Miten tämä ajatus sitten kääntyy järkevässä muodossa?

Sana Cogito viittaa ymmärrykseen eli kognitioon, ei ajatuksiin. Ei ylipäänsäkään voi ajatella ajatuksia, voi toki ajatella ajattelemista, mutta itse ajatuksiin ihmisellä ei ole vapaa tahtoa, vaan aivot tuottavat niin tahdonvastaisestikin, viime kädessä.

"Ajattelen - siis olen" on puhdasta höpinää, ja loogisesti ristiriitainen. Ajatteleminen on tekemistä, eikä ihminen voi olla kuin kuollut kivi, ihmisen on aina tehtävä jotain: Hengitettävä, syötävä jne. Puhdas oleminen on ihmisen kohdalla filosofinen mahdottomuus. 

"Cogito, ergo sum" tarkoittaa suomeksi "Ymmärrän, että olen olemassa". Mutta tätä eivät Suomen oppineet ole koskaan oppineet.

Kun juttelen suomalaisen oppineen kanssa, niin todellakin tiedän, että en elä. No, olen toki nero, myönnettäköön, mutta vaatimaton nero: En kehu itseäni lainkaan, haukun vain toisia ihmisiä pölvästeiksi. 

Sitten joku idiootti sanoo, että eihän nerojakaan ole olemassa ...

En jaksanut lukea lukioälykkötason tekstiä paria riviä enempää.

Totta. Eivät idiootit koskaan ole jaksaneet edes lukea filosofiaa, on kuulemma liian vaikeaa. Mutta näille pölvästeille elämä itsessäänkin on liian vaikeaa, uusavutonta sakkia kun ovat alusta loppuun asti. Laumaeläimia kun ovat, pelkäävät yksinoloa. 

Vierailija kirjoitti:

Latinan taitamiseni rajoittuu vain eläinlajeihin ja lääketieteeseen. Historiasta taas olen oppinut sen, etteivät ihmiset opi historiasta mitään, vaikka sitä lukisivatkin.

Uskon, että yleissivistystä arvostetaan (mieti vaikka sitä typerää vastakkainasettelua lukio vs. amis), mutta yleissivistävän koulutuksen taso on laskunut ja porukka polarisoituu. Meiltä löytyy niitä monen ällän kirjoittaneita ja sitten amiksia, jotka hädin tuskin osaavat lukea. Ennen tasoerot eivät olleet näin suuria. 

Ongelmahan amiksessa on se, että ensimmäisenä kahtena vuonna 3/5 opinnoista on peruskoulun kertausta eli matematiikkaa, äidinkieltä, ruotsia, englantia jne. Tarkoitus on, että hekin pystyy jatkamaan amkissa.. Koko peruskouluaJan ne on kehuneet miten heidän ei tarvitse päntätä kun amiksessa opitaan oikea ammatti ja he rupeaa sen jälkeen TIENAAMAAN. Mahtaa olla katkera pettymys.

Vähän mun ihmetyttää kuinka köyhää ja kuollutta kieltä täälä taas käyttää ne jotka on siitä omasta osaamisestaan eniten ylpeitä.

Melkein kun kielen käyttäminen ja siitä lukeminen olis täysin erilliset taidot.

Sivistys taitaa tässä yhteydessä olla kulissi oman heikon itsetunnon edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa. 

Miten tämä ajatus sitten kääntyy järkevässä muodossa?

Sitä ei voi täydellisesti kääntää, sillä cogito-verbille ei suomesta löydy täsmällistä vastinetta. Yleensä tuo käännetään "ajattelen, siis olen", mutta cogito sisältää sellaisia merkityksiä, joita suomen ajatella-verbiin ei sisälly. Lisäksi olla-verbi (sum) täytyy ymmärtää tässä eksistentiaalisessa merkityksessään.

No toi pätee varmaan kaikkiin eri kieliin. Miten käännät täydellisesti suomelle englannin sanan 'kind' tai englanniksi suomen sanan 'sisu'?

Tietysti pätee kaikkiin kieliin, että käännös ei voi olla täydellinen. Mikäs suuri oivallus tuo on olevinaan?

Miksi jotain latinaa pitäisi osata ja miten se yleissivistää? Kieli jota kukaan ei puhu äidinkielenä. "Joo oli vaihtoehtona opiskella viroa, nepalia ja latinaa, niin valitsin latinan" Idiootti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän esimerkiksi latinaa enää edes lukiossa opeteta. Jos ei latinaa osaa, ei kykene ymmärtämään eurooppalaista kulttuuria.

Latinalla on ollut merkittävä osa eurooppalaisen kulttuurin kehityksessä, mutta voi sitä kulttuuria ymmärtää, vaikka ei osaisi latinaa. Rooman suurien kirjailijoiden teoksista on loistavia käännöksiä, joiden avulla voi tutustua antiikin ajatuksiin. Latina on tietysti hyödyllistä, mitta sitä kulttuuria on parintuhannen vuoden aikana kertynyt niin paljon, että sen tutkimiseen saa kuluttaa eliniän, vaikka lukisi ihan käännöskirjallisuuttakin.

Ei mikään käännös tavoita klassisten kielten vivahteita. Lisäksi nykykielet ja esimerkiksi tieteellinen terminologia perustuu suoraan tai välittyy latinan kautta. Jos mielii hallita nykykieliä kunnolla, on syytä tutustua latinaan.

Vain romaniset kielet pohjautuu latinaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän esimerkiksi latinaa enää edes lukiossa opeteta. Jos ei latinaa osaa, ei kykene ymmärtämään eurooppalaista kulttuuria.

Latinalla on ollut merkittävä osa eurooppalaisen kulttuurin kehityksessä, mutta voi sitä kulttuuria ymmärtää, vaikka ei osaisi latinaa. Rooman suurien kirjailijoiden teoksista on loistavia käännöksiä, joiden avulla voi tutustua antiikin ajatuksiin. Latina on tietysti hyödyllistä, mitta sitä kulttuuria on parintuhannen vuoden aikana kertynyt niin paljon, että sen tutkimiseen saa kuluttaa eliniän, vaikka lukisi ihan käännöskirjallisuuttakin.

Ei mikään käännös tavoita klassisten kielten vivahteita. Lisäksi nykykielet ja esimerkiksi tieteellinen terminologia perustuu suoraan tai välittyy latinan kautta. Jos mielii hallita nykykieliä kunnolla, on syytä tutustua latinaan.

Olen hieman eri mieltä. Olen opiskellut useampaa eurooppalaista kieltä, ja niiden kautta latinan sanasto on tullut jollakin lailla tutuksi.

En oikein millään muotoa kykene keksimään, miksi minun pitäisi osata tavattoman hankalaa kuolleen kielen kielioppia. Vivahteita, joo. Kuinka kukaan pystyy käsi sydämellä sanomaan ymmärtävänsä sellaisen kielen vivahteita, jolla ei ole ollut natiivipuhujia vuosisatoihin?

Latina on eräänlainen teatteriesitys, toki itsessään mielenkiintoinen. Mutta sillä ei ole elävän kielen kontekstia, ja siten suhtaudun kriittisesti ajatukseen, että sen kautta voisi ymmärtää kovinkaan paljoa muuta kuin eurooppalaisten kielten etymologiaa.