Lue keskustelun säännöt.
Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?
Historia katkeaa, kun uudet sukupolvet elävät täysin tietämättöminä menneestä, sen historiasta, taiteesta, elämästä. Kuka enää lukee latinaa tai Ciceroa?
Kommentit (693)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.
Eli näkisit rahan olevan keskeisintä elämässä?
Ainakin omavalintaista vähävaraisuutta pidän äärimmäisen halveksittavana.
Miksi?
Koska olin itse pitkään sellainen. Luin yliopistossa kirjallisuutta ja taideaineita, valmistuin maisteriksi asti huippuarvosanoin ja jatko-opintopaikka kohti väitöskirjaa oli varma. Sitten aloin miettiä, mitä haluan elämältäni. Haluanko kituutella surkeilla tuloilla ja kerjäämällä apurahaa sellaisten asioiden pyörittelyyn, jotka ovat selvästikin niin tärkeitä, että niiden parissa työskennelläkseen joutuu anelemaan laihaa, epävarmaa ja pätkittäistä apua ties miltä säätiöiltä, vai mennä oikeisiin töihin, joissa työn arvo on kiistaton ja korvaus maksetaan markkinalähtöisesti kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan?
Vastausta ei tarvinnut pitkään miettiä. Lähdin vastavalmistuneena maisterina koulutusta vaatimattomiin hanttihommiin (koska turha koulutukseni ei pätevöittänyt mihinkään, millä olisi aitoa arvoa tai kysyntää), joista pikkuhiljaa olen ylennyt haastavampiin tehtäviin. Koen saavani työstäni ansaitsemani korvauksen ja työlläni olevan arvoa. Ei tarvitse kerjätä. Ja yhtäkään kauno- tai tietokirjaa en liioin ole avannut sen koommin, kun viimeisen kerran suljin yliopiston oven takanani.
Tekstistäsi saa kuvan, että et alun alkaenkaan opiskellut yliopistossa itsellesi sopivaa alaa.
Moni opiskelee ja tekee tutkimusta puhtaasta kiinnostuksesta ja intohimosta, ja raha jää kakkoseksi.
Eipä tutkimus luonnontieteellisilläkään aloilla yleensä ole se varmin keino vaurastua, ainakaan Suomessa.
Kuitenkin tietynlainen tieteellinen uteliaisuus ja tiedollisen sekä kulttuurillisen pääoman arvostaminen synnyttää tutkijoita, joiden luomiin hypoteeseihin myös niiden "oikeiden töiden" ylläpito pitkälti perustuu.
Itse en arvota tieteenaloja sen mukaan, mistä niistä on eniten konkreettista - mitä tällä nyt tässä yhteydessä tarkoitetaankaan - hyötyä, vaan näen, että kykymme tarkastella ja tutkia asioita monipuolisesti, myös hyvinkin abstraktilla tasolla, lisää ymmärrystämme ja tätä kautta kehittymispotentiaaliamme arkisemmissakin ilmiöissä.
Lisäksi mielestäni ersimerkiksi juuri taide ja kirjallisuus luo meille mahdollisuuden tutkia ja havaita asioita tavoilla, joihin emme oman kokemusmaailmamme kautta olisi päätyneet ja jotka kuvaavat hyvinkin monipuolisesti aikansa ja muiden kontekstiensa ilmiöitä. Näiden ilmiöiden tutkiminen on itsessään palkitsevaa ja luo ymmärrystä kulttuurien ja yksilöiden välille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Klassisen yleissivistyksen avulla ei voi johtaa ihmisiä harhaan, se on perimmäinen syy.
Sen avulla ei saa ihmisiä ostamaan samaan käyttötarkoitukseen uutta vaatetta joka neljännesvuosi, kun kauppamiehet päättävät, että nyt käytössäsi oleva kuuluu historiaan eikä ole lainkaan muodinmukainen.
Sen avulla ei myöskään saa ihmisiä tasaisin väliajoin äänestämään uutta protestipuoluetta, joka lupaa saada KAIKEN järjestykseen, johon "vanhat puolueet eivät pysty".
Yleissivistys ei myy, siinä sen vika (tai ansio).
Sitä ei oikein voi myöskään myydä simppelinä valmiina pakettina kuten suurinta osaa asioista nykyään tehdään. Sivistyminen vie aikaa, on tietyllä tapaa haastavaa (koska valmiita vastauksia ei tarjota pureksittuna eteen) ja hyväksyy epävarmuutta, torjutuksi tulemista, luovaa tietämättömyyttä. Kilpailullisuuden korostus nykyajassa on vienyt meidät poispäin yksilöllisestä sivistystehtävästä, jossa kukin luo oman polkunsa viisastumiseen ja tiedon kartuttamiseen maailmasta. Ei mikään yliopiston kurssitarjotin sitä myöskään takaa. Ei tarvitse mennä yliopistoon sivistääkseen itseään, mutta monipuolista lukemista se kyllä vaatii edelleenkin, ehkä kirjoittamistakin vaikka omaksi huvikseen.
Tulee taas ns pimeä keski-aika ja sen myötä uudet huonot kujeet. O tempora o mores ..todellakin.
Sivistyksen arvostus ja ala-arvostus liittynevät lukutaitoon, josta nyt viimein on herätty laajemminkin keskustelemaan. Peruskouluissa on jo vuosia, koko 2000-luvun mitan, kiinnitetty huomiota jatkuvasti heikkenevään lukutaitoon. Tähän on vastattu tarjoamalla oppilaille jatkuvasti helpompia tehtäviä, yksinkertaisempia tekstejä ja matalampia odotuksia, jotta edes suurin osa voidaan päästää luokaltaan.
Käsialakirjoituksesta luopuminen on ollut yksi suurimmista virheistä, mitä viime aikoina on tehty. Juuri kaunokirjoituksen osaaminen ja harjoittaminen on todettu mm. ranskalaisissa, saksalaisissa ja britannialaisissa tutkimuksissa edesauttavan aivosynapsien monitahoisen verkoston, luovan ajattelun ja ongelmanratkaisukyvyn kehitystä. Sama tulos on saatu pohjoismaisissa tutkimuksissa, mutta siitä ei välitetä.
Suomessa kansalaiset, asiakkaat, lasten vanhemmat, lapset itse, yliopisto-opiskelijat, työntekijät jne. eivät vaadi eivätkä protestoi, vaan kaikki annettu tai "ylhäällä" päätetty hyväksytään kohtalonomaisena pakkona. Sivistys vaatii tulisieluisuutta, kunnianhimoisen päämäärän, jota tavoitella ja jonka eteen ponnistella.
Sellainen oli Snellmannilla, Topeliuksella, Runebergillä, Aleksis Kivellä, Sibeliuksella, Minna Canthilla, Väinö Linnalla ja monilla muilla, silloisilla suomalaisilla. Siksi meillä on tämä maa (ainakin vielä toistaiseksi). On surullista katsoa, mihin alennustilaan se on saatu.
Juuri viihteellisyys, viihdyttäminen, nopeat kiksit, kilpailu asiakkaista ja tuotteistaminen näkyy myös uudessa museo-ideologiassa. Museot huomasivat vuosituhannen vaihduttua, ettei kävijöitä historian ja kulttuuriperinnön aarteiden äärelle enää tullut. Viihdemedia, chillailu ja oman itsensä mittailu, tuunailu ja kuvaaminen vievät ihmisten ajan.
Sen sijaan, että museot, koulut, yliopistot, kirjastot, kulttuurilaitokset, opetushallitus ja päättäjät olisivat yhdessä ryhtyneet korjaamaan tilannetta, ovat esim. museot ryhtyneet viihteellistämään "palveluitaan" ja kilpailemaan muun viihdemaailman kanssa samoilla keinoilla (ilman rahaa, osaamista ja resursseja tosin). Museonäyttelyt on koottu wau-efektein ja nopeita, helppoja, tabloid-otsikointeja muistuttavista väläyksistä, on musiikki-iltoja, cocktail iltoja, workshoppeja, puuhanurkkia, selfie-seiniä, vr-elämyksiä ja muuta huvipuistomaisuutta.
Kansallismuseon uudistunut näyttely fiktiivisine näyttelyjulkaisuineen saa voimaan pahoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinaat että on trentikästä olla älymätä vaikka niinhän se nykyään menee että tyhmyydestäkin on tehty muotia kun näitä nyky ihmisiä katselee ja kuuntelee.
Olisin enemmän huolissani ,miksi ahdistus , kuolema ja tyhjyys on tehty merkittömäksi, en niinkään antikvaarisen faktatiedon alasajosta, mikä toki sekin on omalla tavallaan ikävää. Mutta filosofian merkityksen vähentyminen on pahinta mitä meille on tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.
Eli näkisit rahan olevan keskeisintä elämässä?
Ei raha oo ainut. Siitä on apua, mutta se ei ole itsetarkoitus.
Paljon tärkeämpää on hyvät ihmissuhteet. Yleissivistys on yleisesti hyvä tavoiteltava kartuttaminen.
Mutta maailmankuva on muuttunut riippuvuus - suhteiltaan, tarkemmin polkuriippuvuus suhteiltaan monimutkaisemmaksi. Algoritmien, syy seuraus - suhteiden.
Eli ollakses tämän päivän yleissivistynyt, pitää olla kyky erottaa valtavasta tietomäärästä olennaisuuksia, ilman että kantaa historian taakkaa.
Tai ylipäätänsä voidaan kysyä, että onko liika lukeminen hyväksi.
Ehkäpä parempi on oikeanlaatuisten asioiden lukeminen.
Tarviiko esim 1. maailmansodan tai 2. maailmansodan koko historiaa lukea.
Vai riittääkö, että osaa kummastakin yhden A4 verran kerrontaa.
Historiaa on hyvä tietää, mutta rinnastan historian opetuksen pitkälti tarinan kerrontaan.
Vierailija kirjoitti:
Juuri viihteellisyys, viihdyttäminen, nopeat kiksit, kilpailu asiakkaista ja tuotteistaminen näkyy myös uudessa museo-ideologiassa. Museot huomasivat vuosituhannen vaihduttua, ettei kävijöitä historian ja kulttuuriperinnön aarteiden äärelle enää tullut. Viihdemedia, chillailu ja oman itsensä mittailu, tuunailu ja kuvaaminen vievät ihmisten ajan.
Sen sijaan, että museot, koulut, yliopistot, kirjastot, kulttuurilaitokset, opetushallitus ja päättäjät olisivat yhdessä ryhtyneet korjaamaan tilannetta, ovat esim. museot ryhtyneet viihteellistämään "palveluitaan" ja kilpailemaan muun viihdemaailman kanssa samoilla keinoilla (ilman rahaa, osaamista ja resursseja tosin). Museonäyttelyt on koottu wau-efektein ja nopeita, helppoja, tabloid-otsikointeja muistuttavista väläyksistä, on musiikki-iltoja, cocktail iltoja, workshoppeja, puuhanurkkia, selfie-seiniä, vr-elämyksiä ja muuta huvipuistomaisuutta.
Kansallismuseon uudistunut näyttely fiktiivisine näyttelyjulkaisuineen saa voimaan pahoin.
Täytyy muistaa, et some on buustannut monen mimmin haluttavuutta, se saa kauniit ja esittelynhaluiset seuraavalle käyrälle. Kauniit naiset pääsevät valitsemaan rikkaita miehiä, aivan ennennäkemättömällä tavalla.
He tekevät myös ulkonäöllään ja avuillaan rahaa.
Seksin harrastaminen esim helpottuu, ja tekee näiden itsetunnuolle hyvää.
Mutta vain kohtuullisin osin, liiallisella otteella tulee sitten mt - ongelmia.
Eli kohtuus kaikessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaista ei voi arvostaa, mistä ei mitään ymmärrä.
Eikä opi ymmärtämään, kun ei jaksa/osaa lukea. Ja kun ei jaksa/osaa lukea, on sanavarastoltaan vajavainen.
Ilman sanoja ajattelu on kapeaa ja yksinkertaista. Se riittää päivittäiseen elämään, mutta asioiden prosessointiin ajattelemalla ei. Me elämme sivistyksen rappeutumisen aikaa ja se tapahtuu kiihtyvällä nopeudella.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykynuorilla on kehno yleissivistys. Eivät tiedäsuomen historiasta tärkeitä asioita. Ei pressoja eikä välttämättä edes milloin suomi itsenäistyi. Olisi hyvä tietää edes kotimaan asioista.
Miksi tuollaista nippelitietoa pitäisi osata? Osaatko itse arvioida Konrad Adenauerin merkitystä Saksan jälleenrakennukseen toisen maailmansodan jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykynuorilla on kehno yleissivistys. Eivät tiedäsuomen historiasta tärkeitä asioita. Ei pressoja eikä välttämättä edes milloin suomi itsenäistyi. Olisi hyvä tietää edes kotimaan asioista.
Miksi tuollaista nippelitietoa pitäisi osata? Osaatko itse arvioida Konrad Adenauerin merkitystä Saksan jälleenrakennukseen toisen maailmansodan jälkeen?
"Olisi hyvä tietää edes kotimaan asioista".
Ja sinä tuot keskusteluun Konrad Adenauerin ja saksan jälleenrakentamisen.
Onko sinulla vaikeuksia pysyä kartalla?
Klassinen sivistys on hyvin Eurooppa-painotteista. Nykyään pitää ottaa huomioon muidenkin maanosien historia ja kulttuuri, mikä on hyvä asia.
Ja on näitä alakulttuurimuoteja kuitenkin esim.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen, mutta ilmeisesti somettaminen on kivempaa.
Somettaminen ei vaadi mitään. Siihen kykenee jokainen. Sivistyminen on työlästä. Latinaa ei tyhmä opi, ja fiksunkin pitää nähdä vaivaa.
Kyllä vain oppii. Latinastahan ei enää tiedetä kuinka sitä on aikoinaan äännetty, joten puhumista ei voi kukaan oppia. Lukemisen puolesta sen sijaan, latinaa ymmärtää kohtalaisesti jos on opiskellut englantia ja vielä paremmin jos myös muita latinaan pohjautuvia kieliä. Ei ole tarvinnut olla opetellut lainkaan latinaa ymmärtääkseen kirjoitetun tekstin viestiä.
Ei tämä tietenkään tarkoita että ymmärtäisi kaiken oleellisen, mutta ei se latina mitenkään ylivoimaisen vaikeaa ole.
Somettamiseenkaan ei kaikki kykene. Mummoni osaa juuri ja juuri avata ja siten lukea perinteiset tekstiviestit, ei vastata niihin.
No kyllä muissa maissa arvostetaan. Ainakin Ranska, Britit, en tiedä miten muissa pohjoismaissa. Suomessa on aika duunarivoittoinen kansa, pidetään turhana.
Latinaa 😂 yläpeukkujen suhde 300/10 vauvapalstalla viestissä jossa valitetaan että ihmiset ei osaa latinaa 😂
Vierailija kirjoitti:
Eihän esimerkiksi latinaa enää edes lukiossa opeteta. Jos ei latinaa osaa, ei kykene ymmärtämään eurooppalaista kulttuuria.
Ei pidä paikkaansa. Väitätkö tosissasi, että täälä pohjoisessa, jossa latinaa ei ole koskaan ollut tarjolla ihmiset ovat sen takia sivitymättömiä?
Halveksit selvästi toisia. Latina on kieli siinä missä muutkin kielet. Ilman perehtymistä Euroopan historiaan, kulttuuriin, taiteeseen, muihin kieliin, tieteeseen ja sosioekonomiseen asemaan ja yleisesti talouteen et pärjäisi pelkällä latinallasi.
On helppo sivistyä lukemalla ja ymmärrätää kokonaisuuksia yksikertaisesti katsomalla esim.historia- ja tiededokumentteja, talousuutisia -ja uutisia sekä kieli- ja kulttuuriohjelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen, mutta ilmeisesti somettaminen on kivempaa.
Somettaminen ei vaadi mitään. Siihen kykenee jokainen. Sivistyminen on työlästä. Latinaa ei tyhmä opi, ja fiksunkin pitää nähdä vaivaa.
Kyllä vain oppii. Latinastahan ei enää tiedetä kuinka sitä on aikoinaan äännetty, joten puhumista ei voi kukaan oppia. Lukemisen puolesta sen sijaan, latinaa ymmärtää kohtalaisesti jos on opiskellut englantia ja vielä paremmin jos myös muita latinaan pohjautuvia kieliä. Ei ole tarvinnut olla opetellut lainkaan latinaa ymmärtääkseen kirjoitetun tekstin viestiä.
Ei tämä tietenkään tarkoita että ymmärtäisi kaiken oleellisen, mutta ei se latina mitenkään ylivoimaisen vaikeaa ole.
Somettamiseenkaan ei kaikki kykene. Mummoni osaa juuri ja juuri avata ja siten lukea perinteiset tekstiviestit, ei vastata niihin.
Silloin kun paavi Benedictus XIV piti Vatikaanissa lehdistötilaisuuden jossa kertoi jäävänsä eläkkeelle, kohua ei syntynyt heti samantien. Ei syntynyt, kun mies poikkeuksellisesti käytti latinaa tuollaisessa tilaisuudessa ja ihmiset eivät ymmärtäneet mitä hän sanoi.
Vierailija kirjoitti:
Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa.
No osaa kyllä. Sekä latinasta että lauseen alkukielesta ranskasta :)
Kyllä nykynuorilla on kehno yleissivistys. Eivät tiedäsuomen historiasta tärkeitä asioita. Ei pressoja eikä välttämättä edes milloin suomi itsenäistyi. Olisi hyvä tietää edes kotimaan asioista.