Miten te useamman lapsen äidit selviätte? Minun ainokainen vie kaikki mehut

Tavallaan toinen lapsi helpotti siinä, että ei voinut kohdistaa huomiota vain yhteen, vaikka työn määrä lisääntyi. Kuulostat tunnolliselta. Pystytkö jollain pienilläkin tavoilla huomioimaan itseäsi välillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää minulle miten käytetään illalla vaikka 1-, 3- ja 5-vuotiaat lapset kylvyssä ja suihkussa. Osa siis kylvyssä, osa suihkussa. Mutta varmaan pitää käyttää yksitellen, ei jotain melkein vielä vauvaa voi jättää ilman valvontaa kylpyyn. Ja mihin ne kaksi muuta laitetaan silloin kun yhtä pestään ja kaksi muuta on mallia täystuho.

Ap

Meillä mennään näin.

Itseltä vaatteet pois, muksut (1v taapero, 2v kaksoset, 5v)

Taapero Ikean muoviseen syöttötuoliin, loput riviin seisomaan ja heiltä vuorotellen pestään hiukset ja saippuoidaan iho, kuivaus jonossa ja vaatteet päälle. 5v toki osaa jo pukea itse.

Leikkivät pukeutumishuoneen lattialla sillä aikaa kun minä pesen itseni ja taaperon. Sitten jonossa hampaiden pesulle, pisulle ja nukkumaan.

Mitä taikoja teet, että saat lapset odottamaan rivissä ja liikkumaan jonossa pesulle ja nukkumaan? Kuulostaa nimittäin oikein hienolta. Jos minä yrittäisin, niin tapahtuisi varmaan lähinnä joku massiivinen räjähdys, jossa yksi lapsi päättää singota itsensä portaisiin, toinen hypätä kattoon, kolmas liukastua kylpyammeeseen ja neljäs jo viilettäisi nakuna pitkin pihaa.

Ap

Sitä kutsutaan kuriksi. Lasta voi pakottaa ja painostaa jos lapsi ei tottele.

Juu ymmärrän tämän. Mutta siinäpä se, että kun komentaisin ja painostaisin sitä yhtä, niin samalla ne kolme muuta räjähtäisi ympäriinsä ja katoaisi minulta.

Ap

Ehkä on sitten parempi, että pysyt vain siinä yhdessä lapsessa?

Tässä vastaus:

Selviän koska resilienssini on poikkeuksellisen korkea. Siedän siis äärentöntä stressiä, kurjuutta, kiirettä, moni-taskausta, päällekkäistä tekemistä, ja siis kestän sen vieläpä niin että pystyn asettamaan itseni viimeiseksi. Ei mitään ongelmaa selvitä.

Viisi lasta, ei tukiverkkoa ollenkaan, ei isovanhempia tms apuna ja koskaan ei olla satu lastenhoitoapua. Olen lääkäri ja teen normaalia työaikaa.

Tämä se on se ratkaiseva tekijä vaikkei tästä saa kai ääneen puhua. Että yksilön erot henkisen ketästävyyden osalta on huikean erilaiset.

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan toinen lapsi helpotti siinä, että ei voinut kohdistaa huomiota vain yhteen, vaikka työn määrä lisääntyi. Kuulostat tunnolliselta. Pystytkö jollain pienilläkin tavoilla huomioimaan itseäsi välillä?

Tunnollinen olen. Perfektionisti onneksi en. Taidan olla todella surkea organisoimaan mitään ja pitämään lankoja käsissäni.

Eipä sitä muuta huomiota itselleen ehdi oikein antaa kuin suklaalevy. Ja ehkä lasi viiniä joskus lapsen nukahdettua.

Ap

Kysy ap vaikka päiväkodin hoitajilta, että miten ne huolehtii sun lapsestasi siellä joka päivä? Kun niidenkin vastuulla on pääasiassa vähintään kolme lasta kerrallaan, jotka kaikki juoksevat pitkin pihoja ja kaikille tulee vessahätä eri aikaan jne. Kuitenkin uskallat jättää ihan tuntemattomien naisten vastuulle lapsen päivä toisensa jälkeen eikä ne edes erityisesti välitä sun lapsestasi.

Vierailija kirjoitti:

Tässä vastaus:

Selviän koska resilienssini on poikkeuksellisen korkea. Siedän siis äärentöntä stressiä, kurjuutta, kiirettä, moni-taskausta, päällekkäistä tekemistä, ja siis kestän sen vieläpä niin että pystyn asettamaan itseni viimeiseksi. Ei mitään ongelmaa selvitä.

Viisi lasta, ei tukiverkkoa ollenkaan, ei isovanhempia tms apuna ja koskaan ei olla satu lastenhoitoapua. Olen lääkäri ja teen normaalia työaikaa.

Tämä se on se ratkaiseva tekijä vaikkei tästä saa kai ääneen puhua. Että yksilön erot henkisen ketästävyyden osalta on huikean erilaiset.

Tämä!

Jotkut kitisee ja valittaa yhden lapsen kanssa, jotkut hoitaa tyynen varmaotteisesti ja valittamatta 10 lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää minulle miten käytetään illalla vaikka 1-, 3- ja 5-vuotiaat lapset kylvyssä ja suihkussa. Osa siis kylvyssä, osa suihkussa. Mutta varmaan pitää käyttää yksitellen, ei jotain melkein vielä vauvaa voi jättää ilman valvontaa kylpyyn. Ja mihin ne kaksi muuta laitetaan silloin kun yhtä pestään ja kaksi muuta on mallia täystuho.

Ap

Meillä mennään näin.

Itseltä vaatteet pois, muksut (1v taapero, 2v kaksoset, 5v)

Taapero Ikean muoviseen syöttötuoliin, loput riviin seisomaan ja heiltä vuorotellen pestään hiukset ja saippuoidaan iho, kuivaus jonossa ja vaatteet päälle. 5v toki osaa jo pukea itse.

Leikkivät pukeutumishuoneen lattialla sillä aikaa kun minä pesen itseni ja taaperon. Sitten jonossa hampaiden pesulle, pisulle ja nukkumaan.

Mitä taikoja teet, että saat lapset odottamaan rivissä ja liikkumaan jonossa pesulle ja nukkumaan? Kuulostaa nimittäin oikein hienolta. Jos minä yrittäisin, niin tapahtuisi varmaan lähinnä joku massiivinen räjähdys, jossa yksi lapsi päättää singota itsensä portaisiin, toinen hypätä kattoon, kolmas liukastua kylpyammeeseen ja neljäs jo viilettäisi nakuna pitkin pihaa.

Ap

Sitä kutsutaan kuriksi. Lasta voi pakottaa ja painostaa jos lapsi ei tottele.

Juu ymmärrän tämän. Mutta siinäpä se, että kun komentaisin ja painostaisin sitä yhtä, niin samalla ne kolme muuta räjähtäisi ympäriinsä ja katoaisi minulta.

Ap

Ehkä on sitten parempi, että pysyt vain siinä yhdessä lapsessa?

Näin minäkin ajattelen nykyään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko yksinhuoltaja?

En ole, mutta mies ei ei juuri viitsi osallistua asioihin. Se ei kuitenkaan ole nyt tämän aloituksen aihe.

Ap

On se sinällään että jos mies tekisi osansa sinulla olisi puolet helmpompaa.

Iso kylpyhuone, kaikille oma vanna ja kylpyleluja. Hauskaa on ja hyvin viihtyvät. Äityli vahtii sivusta ja kylvyn loputtua lapsille pyyhkeet päälle ja eikun menoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää minulle miten käytetään illalla vaikka 1-, 3- ja 5-vuotiaat lapset kylvyssä ja suihkussa. Osa siis kylvyssä, osa suihkussa. Mutta varmaan pitää käyttää yksitellen, ei jotain melkein vielä vauvaa voi jättää ilman valvontaa kylpyyn. Ja mihin ne kaksi muuta laitetaan silloin kun yhtä pestään ja kaksi muuta on mallia täystuho.

Ap

Meillä mennään näin.

Itseltä vaatteet pois, muksut (1v taapero, 2v kaksoset, 5v)

Taapero Ikean muoviseen syöttötuoliin, loput riviin seisomaan ja heiltä vuorotellen pestään hiukset ja saippuoidaan iho, kuivaus jonossa ja vaatteet päälle. 5v toki osaa jo pukea itse.

Leikkivät pukeutumishuoneen lattialla sillä aikaa kun minä pesen itseni ja taaperon. Sitten jonossa hampaiden pesulle, pisulle ja nukkumaan.

Mitä taikoja teet, että saat lapset odottamaan rivissä ja liikkumaan jonossa pesulle ja nukkumaan? Kuulostaa nimittäin oikein hienolta. Jos minä yrittäisin, niin tapahtuisi varmaan lähinnä joku massiivinen räjähdys, jossa yksi lapsi päättää singota itsensä portaisiin, toinen hypätä kattoon, kolmas liukastua kylpyammeeseen ja neljäs jo viilettäisi nakuna pitkin pihaa.

Ap

Sitä kutsutaan kuriksi. Lasta voi pakottaa ja painostaa jos lapsi ei tottele.

Juu ymmärrän tämän. Mutta siinäpä se, että kun komentaisin ja painostaisin sitä yhtä, niin samalla ne kolme muuta räjähtäisi ympäriinsä ja katoaisi minulta.

Ap

Lapsi oppii. Ei se loputtomiin riehu jos tietää seuraukset. Moni tuon 3-5v on yksin pihallakin leikkimässä.

Vierailija kirjoitti:

Tässä vastaus:

Selviän koska resilienssini on poikkeuksellisen korkea. Siedän siis äärentöntä stressiä, kurjuutta, kiirettä, moni-taskausta, päällekkäistä tekemistä, ja siis kestän sen vieläpä niin että pystyn asettamaan itseni viimeiseksi. Ei mitään ongelmaa selvitä.

Viisi lasta, ei tukiverkkoa ollenkaan, ei isovanhempia tms apuna ja koskaan ei olla satu lastenhoitoapua. Olen lääkäri ja teen normaalia työaikaa.

Tämä se on se ratkaiseva tekijä vaikkei tästä saa kai ääneen puhua. Että yksilön erot henkisen ketästävyyden osalta on huikean erilaiset.

Tämä oli mielenkiintoinen kommentti. Olen pitänyt omaa resilienssiäni tavallista korkeampana. Ja monessa asiassa se sitä onkin. Ja ehkä nytkin siten, että nuppini ei prakaa. En vain saa käytännön asioita hoidettua, vaan ne leviää jokaisesta päästä aivan levälleen koko ajan. En sinänsä kärsi edes siitä, että asetan itseni viimeiseksi koko ajan ja kaikki aikani ja energiani menee lapseen, poislukien se osa-aikainen työ. Multitaskaukseen aivoni eivät nykyään taivu, koska en ehdi nukkua riittävästi. Ehkä minussa on joku paha valuvika mitä tulee käytännön asioiden hoitamiseen ja organisoimiseen.

Ap

En tiedä miten ihmeessä totaali yksinhuoltajat hanskaa pienen lapsen kanssa. Hommaa oli yhdenkin (myöhemmin kyllä nepsyksi osoittautuneen) lapsenkin kanssa vaikka mulla on erittäin osallistuva mies ihan kaiken suhteen. Tosin ei ollut minkäänlaista tukiverkkoa, yöhoidossa ei lapsi ole ollut koskaan.

Ei muuta vinkkiä kuin kaiken muun kuin lapsen suhteen rima niin alas kuin mahdollista. Oma jaksaminen etusijalle, se on myös vauvan etu. Jos miehestä ei ole apua niin sitten mies kokonaan luiskaan. Henkisesti paljon helpompaa niin.

- pesulle lapsen kanssa yhtä aikaa, suihku riittää hyvin. Suihkuun kulhoja jne. joilla voi leikkiä kun vanhempi pesee.

- ruuaksi lämmitettäviä juttuja, kuten eineslihapullia, pinaattilettuja, kaupan makaroonilaatikkoa jne. Kokkailupäivinä reiluja määriä että jää tähteitä.

- jääkaappiin pilkotaan kurkku- ja porkkanatikkuja kannellisiin rasioihin, jotka nostetaan joka aterialla pöytään. Pilkotaan lisää kun tyhjenevät. Kirsikkatomaatit ovat myös helppoja.

- ruokaostokset kotiinkuljetettuna kaupasta 2-3 krt kuukaudessa.

- panostaminen eteisen järjestykseen, omat selkeät paikat kaikille vaatteille, tavaroille, leluille, tai mitä ikinä teidän ulosmenon ja sisääntulon hetkellä tarvitaankaan. Kaikki turha tavara eteisestä pois. Myös pieni roskis ja pieni hiekkaämpäri johon kengät tyhjennetään ovat hyviä eteisessä. Tämä helpottaa siirtymiä, joita lapsen kanssa kertyy useita päivässä.

- jos lapsi on menossa 24/7 eikä leiki itsekseen, niin 15-30 min ruutuaikaa sellaisina hetkinä, kun itse on välttämätöntä saada jotain tehtyä tai vaikka vaan hengähdettyä.

- verkostoituminen päiväkodissa ja naapurustossa, jotta lapselle järjestyy ulkoiluun seuraa.

Tälläisillä keinoilla ollaan selvitty :D

Seurakunnan, leikkipuiston tm. perhekerhoon ym. menoihin, niin tulee vaihtelua

Huoneen oveen haka oven ylälaidan korkeudelle niin eivät karkaa ovesta ulos.

Kuusi lasta täällä.

Isommat käy itse suihkussa, pienemmistä kaksi käy suihkussa avustettuna ja yksi kylvetetään.

Tekemistä kyllä riittää, jos meinaa että kaikki tulee huomioiduiksi ja kohdattua kunnolla päivän aikana, plus että perusasiat on kunnossa.

Mutta sulle ap haluaisin sanoa, että sullakin se helpottaa kyllä. Älä vertaa itseäsi muihin

Mulla on "vain" bonuslapsia. Niitä jaksan jotenkuten, mutta miestä en yhtään. Ehkä sinäkin olet vain kyllästynyt mieheesi, eli siihen isoimpaan ja ärsyttävämpään lapseen?

Vierailija kirjoitti:

Seurakunnan, leikkipuiston tm. perhekerhoon ym. menoihin, niin tulee vaihtelua

Kyllähän me leikkipuistoissa käydään ja sellaista, vaihdellaan jopa missä. Perhekerhoja täällä ei olekaan ollenkaan. Mutta siis ajatus siitä, että pitäisi vaihtelun vuoksi rampata vielä tuollaisissakin lisää vain kaaoksen tunnettani. Kun lähdöt on sitä, että yksi sukka on hukassa, toinen on kukassa, kengät märkinä kun unohdin muussa hässäkässä laittaa ne kuivumaan (vähintään omani) ja eväitä kun teen mukaan, niin joko lapsi säätää koko ajan jotain muuta mikä keskeyttää tekemiseni, että laitan vahingossa leivän väliin silliä ja mehupulloon tilliä tai sitten unohdan eväät kokonaan kotiin ja sitten itketään, lapsi nälkää ja minä mielessäni hiljaa sitä, että miksi en vaan saa asioita sujumaan.

Ap

No ota se lapsesi mukaan noihin valmisteluihin sitten myös ja opeta se omatoimiseksi. Tuo kuulostaa kyllä aika hel vetin kaoottiselta toiminnalta.

Miten ihmeessä pärjäät niiden kanssa esim. kadulla tai kaupassa jos kaikki on vaan kaaosta ja ryntäilyä?