Miksi niin monet 50+ ikäiset tuijottaa täysin häpeilemättä julkisella paikalla?
Pärstässäni ei ole mitään järin kummallista, mutta mm. salilla huomaa, että eläkeikää lähestyvät tai sen ylittäneet tollottaa usein todella häiritsevästi, ihan sukupuoleen katsomatta. Mikä juttu tää on? Unohtaako ihminen jossain vaiheessa, että tuijottaminen on epäkohteliasta, vai ajatteleeko ne, että käytöstavat ei päde, jos tuijotettava on nuorempi (ei siis välttämättä edes teini, itsekin olen kolmekymppinen). Muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (195)
Jaahas. Taas keski-ikäisten haukkumiset tulille. Mitäs muuta vikaa meissä viisikymppisissä on?
Eivät hankkineet silmälaseja! Jos silmä lasit on? Eivät uusinet vahvemmiksi Silmälasien linssejä!Jotkut taas eivät käytä silmä laseja kun heistä ne ei mukavia.
Ei mitään järin kummallista, mutta siis vähän kummallista kuitenkin? Jos sattuu vaikka isoja killuttimia olemaan salilla, ehkä ne on huolissaan, että jäät kiinni johonkin, alkaa veri tursua ja treenit pilalla?
Nuoret on omituisia. Someen kuvataan itseä, että kaikki katsoisi, mutta livenä ei saa huomata / sarkasmi...
Vähän vaikea uskoa tuota, että ihan naisetkin tuijottaisi. Paitsi jos teet liikkeet ihan päin mäntyä tai jos sulla on toisessa kädessä aikakauslehti ja toisella kuvaat persaustasi?
He ovat tottuneet siihen että katsominen on normaalia. Se oli ennen normaalia käytöstä, että pystyi avoimesti katsomaan toisia silmiin eikä tarvinnut paniikissa kääntää päätä pois. Ihminen on ihan luonnostaan kiinnostunut toisista ihmisistä. Nuoremmassa polvessa taas monet ovat niin neuroottisia, että saavat kohtauksen jos heitä päin katsookaan. Nykyään pitää kulkea katse maassa, ettei kukaan triggeröidy ja koe että heitä tuijotetaan.
Kysykkönä henkkarit noilta, jotka mielestäsi sua tuijottavat?
Se on vallankäytön muoto. "Teen näin, koska voin." Perustuu juuri tuohon ikähierarkiaan ja osin sukupuolihierarkiaan, eli tuskin öögaavat samalla tavalla jotain miestä, ellei hän ole tosi nuori.
Vierailija kirjoitti:
Jaahas. Taas keski-ikäisten haukkumiset tulille. Mitäs muuta vikaa meissä viisikymppisissä on?
No se että jauhaminen seksistä koko ajan emmekä mistään muusta osaa puhua. Niinkuin Sirpa Selänne
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tuijottamisen ja katsomisen ero?
Kesto?
Olen satavarma, että ap on itse kova vilkuilemaan. Sellaisia tyyppejä on ja jotka kiinnittävät muiden huomion ap:n pään pyöriessä joka suuntaan ja katseen vaeltaessa levottomana pitkin salin ihmisiä.
Muut saattavat vaikuttaa tuijottavilta, jos he laskevat monta kertaa jonkun liikkeen tekevät. Katse voi lasittua vaikkapa ap:n suuntaan ja vaikuttaa kuin ap olisi tuijottamisen kohde.
Ei kannata ihan hirveästi keskittyä siihen omaan napaansa ja pohtia olevansa salin kaikkien eläkeläisten kohahduttava huomion kohde, vaan miettiä miten jollakin papalla voi olla tosi kipeä lonkka ja hän yrittää parhaansa saada siihen liikkuvuutta tekemällä liikkeen tiukalla keskittymisellään.
En tiedä, alkaako tuo nyt vielä 50-vuotiaana, mutta tunnistan ilmiön. Ei varsinaisesti liity tiettyyn ihmiseen. Kaikkea omasta kuplasta poikkeavaa pitää jäädä tuijottelemaan.
Tuijottaminen on moukkamaista oli ikä mikä tahansa. Vilkaista kyllä voi.
Ihan vasta olin syömässä ravintolassa ja vieressä harmikseni istui tämä klassinen n. 60 v. pariskunta, joka ei puhunut keskenään sanaakaan koko sinä aikana ja rouva oli sen sijaan todella kiinnostunut kaikesta, mitä minä tein omassa pöydässäni (ehkä tylsyyttään). Todella ahdistavaa. Tuntuu, että onko jokin aivojen osa kytketty pois päältä näiltä vanhemmilta ihmisiltä, kun vaikuttavat jotenkin niin tyhmiltä ja yksinkertaisilta. Tuo puhumattomuuskin oman kumppanin kanssa ravintolassa. Huokaus.
Vierailija kirjoitti:
Jaahas. Taas keski-ikäisten haukkumiset tulille. Mitäs muuta vikaa meissä viisikymppisissä on?
Tuossahan se lukee. Tuijotatte röyhkeästi.
Tulee pois maalta. Kaupungissa ketään ei kiinnosta.
Pitääkö pukeutua niin triggeröivästi että jokainen eläkeikäinen hyvät tavatkin osaava mies jää luonnollisen reaktion seurauksena tuijottamaan?
Vierailija kirjoitti:
Ihan vasta olin syömässä ravintolassa ja vieressä harmikseni istui tämä klassinen n. 60 v. pariskunta, joka ei puhunut keskenään sanaakaan koko sinä aikana ja rouva oli sen sijaan todella kiinnostunut kaikesta, mitä minä tein omassa pöydässäni (ehkä tylsyyttään). Todella ahdistavaa. Tuntuu, että onko jokin aivojen osa kytketty pois päältä näiltä vanhemmilta ihmisiltä, kun vaikuttavat jotenkin niin tyhmiltä ja yksinkertaisilta. Tuo puhumattomuuskin oman kumppanin kanssa ravintolassa. Huokaus.
Olen ollut täsmälleen vastaavassa tilanteessa! Vieressä eläkeläispariskunta joka ei sanonut missään vaiheessa sanaakaan toisilleen, ja rouva kuunteli herkeämättä korva höröllä mun ja mieheni keskustelua ja toljotti.
Sanoisin että ennemminkin 65+ ihmiset tuijottaa. Etenkin jos on tatuoinnit näkyvillä kun olen vieläpä *gasp* kahden pienen äiti. Suurin osa on silti tosi hyväntahtoisia ja tulee juttelemaan lapsille <3 Vain osa tuosta ikäluokasta on jyyrähtänyttä ja katkeraa sakkia.
Ps. Tuijota takas.
Teini miettii noin. Että mitä noi tuijottaa. Ja sitten pukeutuu mahdollisimman huomiota herättävästi.
Menee ohi, kun aikuistuu.
Mikä on tuijottamisen ja katsomisen ero?