Lue keskustelun säännöt.
En ihmettele että nuoret aikuiset lykkäävät lapsentekoa - Kirjoitetaanko mediassa mitään positiivista nuorista vanhemmista?
22.07.2022 |
Mediassa nuoren lapsen saaneista kirjoitetaan lähinnä lähinnä teiniäiteinä ja tuodaan esiin juttuja, joissa äiti lähtenyt baariin ja jättänyt lapset kotiin.
Mitään positiivisia juttuja nuorista vanhemmista ei kirjoiteta.
Samalla moni saa vakituisen työsuhteen vasta lähemmäs 30-vuotiaana.
Onko ihme että haluttuja lapsentekotalkoita ei tule?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
"Aina ne on ne jotka ei osaa itsestäänkään huolehtia".
Hyvää yleistystä ja heijastelee kyllä hyvin nykyilmapiirin asenteita nuorena perheellistymistä kohtaan: jos saat lapsen nuorena, olet jotenkin viallinen ja huono.
Kukapa sitä haluaisi nuorena lisääntyä, jos siitä saa tuollaisen leiman otsaan? Leiman, joka sanoo, että teki lapsia koska ei muuhunkaan kykene, teki lapsia koska elämänhallinta on niin heikko ettei ehkäistäkään osata, teki lapsia koska on tyhmä eikä osaa tehdä hyviä päätöksiä kuten sitä, että olisi tehnyt abortin tai päättänyt lisääntyä 30+ ikäisenä jne.
Oikeastaan todella ylimielistä, korkeasta norsunluu tornista sanellaan, miten muiden ihmisten pitää elämänsä elää. Ei saa poiketa normista ja jos poikkeaa niin on huono ihminen.
Ja kyllä se on nykyaikana todellakin normista poikkeamista, jos tekee lapsia nuorena ja ei voi kuin hattua nostaa niille, jotka siihen uskaltavat ryhtyä nykyilmapiirissä. Todella rohkeaa ja toimivat esimerkkeinä niille, jotka haluaisivat, mutta eivät ole uskaltaneet, koska pelätään ympäristön paheksuntaa ja tuomitsemista.
Jep, jostain syystä nuoria vanhempia pidetään osaamattomina, tyhminä ja huonoina.
Normaali-ikäisinä lapsia saaville taas on ok:
- tehdä lapsi kesken opintojen
- tehdä lapsi ilman (vakituista tai minkäänlaista) työpaikkaa
- tehdä lapsia yhä kolmekymppisenäkin kyseenalaisessa taluostilanteessa
- pitää "vahinko"lapsi
- tehdä lapsia vastaeronneen vanhemman kanssa
- hankkia lapsi(a) hyvin tuoreeseen suhteeseen (koska ei kuitenkaan voi tietää tuleeko miehestä hyvä vai huono isä, mutta kyllähän kolmekymppinen jo tuntee itsensä vanhempana, saa heittäytyä?)
- erota heti ja rikkoa perhe (koska valitettavasti elämä on + vanhemman onni on lapsen onni?)
- löytää vaikka uusi rakkaus ja tehdä senkin kanssa heti lapsi(a) (koska eihän sitä harkinta-aikaa loputtomiin ole?)
- valittaa kuinka on rankkaa olla jo yhdestäkin terveestä lapsesta vastuussa eikä pääse terassille rauhassa tai ole vapaa-aikaa (koska onneksi myöhemmin helpottaa ehkä)
- hyödyntää tukiverkkoja niin paljon kuin ikinä mahdollista (vanhemman etu on lapsen etu)
- tehdä lapsi vaikka varta vasten ilman isää tai mitään miehenmallia (koska kaikki ei ole kaikille mahdollista, voi voi, näillä mennään)
Ja näinhän he tekevätkin.
Vanhempien päänsisäiset ristiriidat ja suorituspaineet heijastetaan joukolla nuoriin vanhempiin sillä tiedetään heidän alisuoriutuvan jollain osa-alueella. Mitä todennäköisemmin nuorilla vanhemmilla on tiukka taloustilanne ja keskeneräiset opinnot ja paheksumisen ja vihaamisen tunteista saa mitä ilmeisimmin voimaa oman uupumisen jaksamiseen. Vaikka nuoret vanhemmat ovat enimmäkseen harvinaisuus ovat lapsiperheiden erot törkeän yleisiä. Eron ennustaminen toiselle nuoren iän perusteella saa kuitenkin oman parisuhteen tuntumaan hetken paremmalta ja kestävämmältä.
Osa nuorista vanhemmista on päättänyt tehdä lapsia nuorina esimerkiksi ihan siitä syystä, että heille lapset ovat ykkösunelma, minkä toteuttaminen halutaan aloittaa varmuuden vuoksi aikaisin. Senkin uhalla, että ympäristö vierastaa ja väheksyy. Osa nuorista vanhemmista ei pidä pieniäkään lapsia niin vastenmielisinä, että heistä nuoruus olisi pilalla lasten takia.
Muttei nuorena saa tehdä lapsia. '"Aina ne on ne jotka ei osaa itsestäänkään huolehtia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellinen viesti täyttä asiaa. Suomessa suhtaudutaan ihan ihmeellisesti jos nuori aikuinen hankkii lapsia.
Jos odottaa että on riittävästi rahaa ja ura sopivassa kohtaa niin mistä tietää että parisuhde on silloin hy tai että ei saa juuri silloin potkuja?
Allle 30-vuotias on liian nuori hankkimaan lapsia, koska mieli voi vielä muuttua. Ennenkuin alatte inistä vastaan, niin muistelkaapa, että olette itse ihan samalla perusteella kieltäneet alle 30-vuotiailta sterilisaatiot.
Vierailija kirjoitti:
Allle 30-vuotias on liian nuori hankkimaan lapsia, koska mieli voi vielä muuttua. Ennenkuin alatte inistä vastaan, niin muistelkaapa, että olette itse ihan samalla perusteella kieltäneet alle 30-vuotiailta sterilisaatiot.
Vauva palstan käyttäjät ovat kieltäneet sterilisaatiot alle 30 vuotiailta? :D
En tiennytkään, että meillä on noin paljon vaikutusvaltaa asioihin :0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se on ollut näin jo ainakin 30 vuotta. Ne tekee kun tekee.
Minua haukuttiin ja toinen puoli sukua hylkäsi, että kuinka nyt jäi elämä elämättä ja paksuksi piti hankkiutua. Nyt, kun vanhemmat lapseni yliopistossa (ja itsekin opiskelin, kun lapset pieniä, ja hyvä työ): samat ihmiset sanovat että aina tiesivät että menestyisin.
Nuoret vanhemmat: eläkää vain omaa valintaanne. Kyllä ne valittajat ja epäilijät joskus näkevät, mihin heidän oma negatiivisuutensa johtaa ja miten omat valintasi taas rakentavat uutta elämää.
+ Pikkulapsi-ikä on ihanin osa mitä voi kokea. Älkää kiiruhtako sen läpi työt mielessä. Töitä ehtii tekemään vuosikymmeniä vielä, hyvin ehtii ennen eläkeikää. Jos voi olla kotivanhempana 3v asti, sitä sijoitusta ei kadu!
Taannoin uutisoitiin tutkimuksesta, jossa mainittiin kaksi seikkaa mitä kaikkien kannattaa tehdä, jos haluaa elämänsä aikana kuulua vauraampaan kansanosaan:
1. opiskella ylioppilaaksi
2. olla hankkimatta lapsia alle 25-vuotiaana
Ei sillä, että raha onnelliseksi tekisi. Sen puute vain tekee onnettomaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Allle 30-vuotias on liian nuori hankkimaan lapsia, koska mieli voi vielä muuttua. Ennenkuin alatte inistä vastaan, niin muistelkaapa, että olette itse ihan samalla perusteella kieltäneet alle 30-vuotiailta sterilisaatiot.
Vauva palstan käyttäjät ovat kieltäneet sterilisaatiot alle 30 vuotiailta? :D
En tiennytkään, että meillä on noin paljon vaikutusvaltaa asioihin :0
Ai minä luulin, että kaikki haluaa sterkan 18 vuotiaana. Olisin itsellenikin suositellut niin ei olisi tullut hankittua lapsia olemattomilla vanhemmuuden kyvyillä jota sitten on kaduttu, kun ei tää nyt niin kivaa ollutkaan. Olisi paljon parempi olla sterkkaansa sureva ikilapseton ja harmitella sitä koko ikänsä kuin ihminen joka teki useamman erityislapsen ja lähes kaikki on mielialalääkkeillä.
Vierailija kirjoitti:
No aika paska teoria. Sen lapsi- ja ydinperheonnen hehkutus ja pakkopullainen perinne nyt vaan on tulossa tiensä päähän. On sallivampi ilmapiiri omannäköisen elämän elämiseen, ja ympäristön paine vaikuttaa aina vain vähemmän.
Salliva ilmapiiri sallii omat valinnat siihen asti, kunnes se oma valinta on haluta ja perustaa perhe. Sitten alkaa halveksunta ja ylenkatsominen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aika paska teoria. Sen lapsi- ja ydinperheonnen hehkutus ja pakkopullainen perinne nyt vaan on tulossa tiensä päähän. On sallivampi ilmapiiri omannäköisen elämän elämiseen, ja ympäristön paine vaikuttaa aina vain vähemmän.
Eipäs ole sallivampi ilmapiiri vaan pakotuksen suunta on muuttunut. Nykyään on paine tehdä lapset 30 vuotiaana ja muuta pidetään epäilyttävänä tai vähintäänkin kummallisena.
Itse sain esikoisen 22 vuotiaana ja et arvaakkaan montako kertaa minua kehotettiin tekemään abortti :D Moni tuttu ja sukulainen voivotteli raskaudesta kuultuaan, että ei noin nuorena, etkö halua elää ensin?! Neuvolassakin neuvolantäti suhtautui minuun jotenkin epäillen ja alentuvasti, varmaan johtui nuoresta iästäni. Eli se siitä sinun sallivammasta ilmapiiristä.
Ps. Tää mun kommentti oli ekalla sivulla ja oli saanu yläpeukkuakin, mut nyt tunnin päästä kun tulin kattoon tää mun kommentti oli poistunut? Laitoin nyt uudestaan suurin piirtein samanlaisen viestin. Ilmiantoiko joku ton jostain syystä? Omituista.
Varmaan tuo jolle vastasit ilmiantoi sinun viestisi. Puhuu sallivammasta ilmapiiristä ihaillen, mutta sitten itse ilmiantaa heti viestin, joka on vähänkään eri mieltä hänen kanssa.... kertoo tuostakin ihmisestä aika paljon, tekopyhä henkilö ja huomaakohan hän itse tätä luonnevikaansa ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Miksi esimerkiksi opiskeluaika tai juuri valmistumisen jälkeen olisi huono aika lastenhankintaan? Moni valmistuu toki jo 20-25-vuotiaana
Koska silloin täytyy pystyä panostamaan siihen, että saa mahdollisimman hyvät paperit ja alun työuralle. Jos parikymppisenä aloitat työt ja sinulla on pieni lapsi, työnantajat karttaa. Ei ehkä vaikuta miehen urakehitykseen, mutta naisen vähintään. Ja vaikka töitä saisi, ei samalla tavalla pysty panostamaan kuin lapseton.
Ei ole tarkoitus jankata eikä sanoa, mikä on oikein. Se vaan naisen elämässä on melkoinen riski tehdä lapsia, jos työelämä kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä sain lapset kun olin varaton opiskelija. Ei siihen lähipiiri hyvällä suhtautunut, mutta itsepä lapseni hoidan ja pärjään kotihoidon tuella, kun menot on niin pienet. Tyydyn alhaisempaa elintasoon, mutta lapsille on aina vaatetta ja ruokaa. Arvostan ajatusta, että lasta varten pitäisi olla kaikki valmiina, koska se kertoo, että vanhemmat välittävät. Silti muistan lapsuudestani kuinka vanhemmat aina säästi sitä omakotitaloa varten, jota eivät sitten koskaan hankkineet koska kerettiin kaikki muuttaa pois kotoa ennen kuin rahat oli kasassa. Ei me lapset mitään omakotitaloa kaivattu, meille koti oli koti, vanhempia varten se enemmänkin oli. Ulkomailla ei koskaan raha syistä käyty ja nyt en kävisi ympäristö syistä, enkä koe jääneeni mistään paitsi. Ymmärrän, että joku voi ajatella eri tavalla
Itse hoidat lapsesi ja muka pärjäät kotihoidontuella. En usko, ettet saa sosiaalitukia sieltä täältä tai elä muiden rahoilla muulla tavoin. Kotihoidon tuki on muutaman satasen luokkaa. Sillä ei makseta asuntoa, ruokaa ja muita pakollisia menoja.
Vierailija kirjoitti:
Taannoin uutisoitiin tutkimuksesta, jossa mainittiin kaksi seikkaa mitä kaikkien kannattaa tehdä, jos haluaa elämänsä aikana kuulua vauraampaan kansanosaan:
1. opiskella ylioppilaaksi
2. olla hankkimatta lapsia alle 25-vuotiaanaEi sillä, että raha onnelliseksi tekisi. Sen puute vain tekee onnettomaksi.
Niinpä, kaikki lukion käyneet kaupan kassat, jotka löytävät sopivan isäksi haluavan miehen perheenperustuspuuhiin siinä kolmenkympin kieppeillä kuuluvat vauraampaan kansanosaan.
Sen sijaan lähihoitajataustainen kätilöopiskelija, joka saa pari muksua ennen 25 v ei ole miettinyt ihan loppuun asti. Olis varmaan kannattanut viettää enemmän aikaa av:lla.
Miten jollekin tilastot voivat olla niin mustavalkoisia?
Mm. kätilöt ja yrittäjät saavat hyvin usein esikoisensa keskimääräistä nuorempina. Ketjua mukaillen vain ainaiset syrjäytyneet työttömät, niitä ovat kaikki nuoret vanhemmat (omassa tuttavapiirissäsi).
Sitten päästään asiaan. Kaikkitietävänä annankin kaikille nuorille kullan arvoisen neuvon suoraan Me Naisista, kuunnelkaa siis tarkasti: Kaikkien, jotka haluavat elää hyvää elämää, pitää mennä lukioon eikä lapsia saa tehdä ennen 25-vuotispäiväänsä. Koen, että tämä on ainoa tapa elää ja Me Naisten toimittajakin onnitui vakuuttamaan minut ja muut keskinkertaiset lukinjat toivomallaan tavalla oikeassa olemisestaan.
Aivan sama vaikka olisit lahjakas ja perhekeskeinen ihminen ja käyttäisit mieluiten nuoruutesi oman elämäsi rakentamiseen siten, että kolmekyppisenä peruspaketti olisi kasassa lapsia myöten. Sinulta ei nyt muuta vaadita eikä myöskään suvaita kuin, että keskityt ylioppilaskirjoituksiin ja kopioit muita. Koska ongelmatapaukset, laitosnuoret ja rikolliset näkyvät tilastoissa ja käsittääkseni muutut sellaiseksi jos teet nuorena lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain lapset kun olin varaton opiskelija. Ei siihen lähipiiri hyvällä suhtautunut, mutta itsepä lapseni hoidan ja pärjään kotihoidon tuella, kun menot on niin pienet. Tyydyn alhaisempaa elintasoon, mutta lapsille on aina vaatetta ja ruokaa. Arvostan ajatusta, että lasta varten pitäisi olla kaikki valmiina, koska se kertoo, että vanhemmat välittävät. Silti muistan lapsuudestani kuinka vanhemmat aina säästi sitä omakotitaloa varten, jota eivät sitten koskaan hankkineet koska kerettiin kaikki muuttaa pois kotoa ennen kuin rahat oli kasassa. Ei me lapset mitään omakotitaloa kaivattu, meille koti oli koti, vanhempia varten se enemmänkin oli. Ulkomailla ei koskaan raha syistä käyty ja nyt en kävisi ympäristö syistä, enkä koe jääneeni mistään paitsi. Ymmärrän, että joku voi ajatella eri tavalla
Itse hoidat lapsesi ja muka pärjäät kotihoidontuella. En usko, ettet saa sosiaalitukia sieltä täältä tai elä muiden rahoilla muulla tavoin. Kotihoidon tuki on muutaman satasen luokkaa. Sillä ei makseta asuntoa, ruokaa ja muita pakollisia menoja.
Eikö parikymppiset kunnialliset lapsettomat opiskelijat sitten saa mitään tukia? Tai myöhemmin lapsia saavat äidit/isät vanhempainvapailla tai kotihoidontuen lisäksi?
Sain esikoisen 25-vuotiaana pitkässä suhteessa olevana maisterina ja iän takia niskaan sataneen p*skan määrä oli jotain käsittämätöntä. Koin epäreiluna, että minut samaistetaan johonkin elämänhallintaongelmaisiin teineihin, kun mielestäni hoidin asiani ihan hyvin ja vastuullisesti. Eniten nälvivät mammakerhosta tutuksi tulleet minua 3-4 vuotta vanhemmat äidit. He saivat kyllä rauhassa hoidattaa lapsensa mummoilla, erota ja kärsiä talousongelmista. Minä taas jotenkin koko ajan pingotin, etten vaan olisi joutunut pyytämään keneltäkään apua, kun siitä olisi ivailtu, ettei nuori äiti pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Sain esikoisen 25-vuotiaana pitkässä suhteessa olevana maisterina ja iän takia niskaan sataneen p*skan määrä oli jotain käsittämätöntä. Koin epäreiluna, että minut samaistetaan johonkin elämänhallintaongelmaisiin teineihin, kun mielestäni hoidin asiani ihan hyvin ja vastuullisesti. Eniten nälvivät mammakerhosta tutuksi tulleet minua 3-4 vuotta vanhemmat äidit. He saivat kyllä rauhassa hoidattaa lapsensa mummoilla, erota ja kärsiä talousongelmista. Minä taas jotenkin koko ajan pingotin, etten vaan olisi joutunut pyytämään keneltäkään apua, kun siitä olisi ivailtu, ettei nuori äiti pärjää.
Olen niin pahoillani.
Tää kuulostaa täysin tyypilliseltä suomalaiselta suhtautumiselta lapsen saamiseen nuorena aikuisena nykyaikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain esikoisen 25-vuotiaana pitkässä suhteessa olevana maisterina ja iän takia niskaan sataneen p*skan määrä oli jotain käsittämätöntä. Koin epäreiluna, että minut samaistetaan johonkin elämänhallintaongelmaisiin teineihin, kun mielestäni hoidin asiani ihan hyvin ja vastuullisesti. Eniten nälvivät mammakerhosta tutuksi tulleet minua 3-4 vuotta vanhemmat äidit. He saivat kyllä rauhassa hoidattaa lapsensa mummoilla, erota ja kärsiä talousongelmista. Minä taas jotenkin koko ajan pingotin, etten vaan olisi joutunut pyytämään keneltäkään apua, kun siitä olisi ivailtu, ettei nuori äiti pärjää.
Olen niin pahoillani.
Tää kuulostaa täysin tyypilliseltä suomalaiselta suhtautumiselta lapsen saamiseen nuorena aikuisena nykyaikana.
Joo, ja mun lapset jo pikkukoululaisia eli kokemuksestani on melkein vuosikymmen aikaa. Varmasti meno on muuttunut vielä yksilökeskeisemmäksi sinä aikana. Tuntui epäreilulta, että minuun projisoitiin jotain teinivanhempiin kohdistettavia ennakkoluuloja, kun kuitenkin hoidin lapseni ja asiani ihan fiksusti. Ja vaikka olisin ollut vastuuton nuori mamma, ei paheksunta ja oman itsen korottaminen olisi minua yhtään paremmaksi muuttanut.
Ylipäätään tuntui, että minua pidettiin jotenkin tyhmänä ja vajaaälyisenä, kun olen mennyt lisääntymään. Ihan kuin elämäni loppuisi siihen ja olen vanhuuteen asti joku hemmamamma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se olisi edes negatiivinen asia, että elämä muuttuu lasten saamisen myötä?
Elämä muuttuu huonompaan suuntaan. Työura saattaa vaarantua tai vähintäänkin on vaikeaa yhteensovittaa työ- ja perhe-elämää. Lapsi on riski parisuhteelle ja vasta lapsen syntymän jälkeen voi nähdä, pitikö kumppanin lupaukset tasavertaisesta vanhemmuudesta paikkansa.
Lapsen myötä elämään astuu aivan uudenlainen huoli ja sen kanssa on elettävä. Ja nimenomaan elettävä, koska kun on lapsen saanut, täytyy itsestäänkin huolehtia entistä paremmin.
Lapsen myötä yhä useammalla on mielipide elämästäsi ja siihen puututaan. Ei ole enää vain sinun elämää.
Univelkaisena voit sitten yrittää elää sitä elämää kuin ennenkin. Rahattomampana, väsyneempänä ja lapsen rasittavia vaiheita mukaillen. Koskaan ei helpota, koska suurin huoli alkaa, kun lapsi muuttaa pois kotoa.
Ei vela sinkunkaan elämä pysy muuttumattomana ikuisuuksia. Lapset kasvaa ja aikuistuu. Kenelle sinä aiheutat noin paljon huolta?
Vela voi elää koko ajan kuten itse haluaa. Ihminen, jolla on lapsia, joutuu enemmän tai vähemmän elämään lasten ehdoilla vuosikymmeniä.
Huolta aiheutin esim. lähtemällä ulkomaille kaksikymppisenä. En pitänyt mitään yhteyttä, vaikka välit oli perheeseen hyvät. Oli vaan sellainen päähänpisto, että hurlumhei, nyt vaihdan maisemaa.
Ilmeisesti tällä velalla ei ole mitään velvollisuuksia kuten esim. työ. Jos taas ei ole työtä, niin kyllä rahan vähäinen määrä säätelee elämää.
Ei kukaan pysty elämään koko ajan niin kuin itse haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Sain esikoisen 25-vuotiaana pitkässä suhteessa olevana maisterina ja iän takia niskaan sataneen p*skan määrä oli jotain käsittämätöntä. Koin epäreiluna, että minut samaistetaan johonkin elämänhallintaongelmaisiin teineihin, kun mielestäni hoidin asiani ihan hyvin ja vastuullisesti. Eniten nälvivät mammakerhosta tutuksi tulleet minua 3-4 vuotta vanhemmat äidit. He saivat kyllä rauhassa hoidattaa lapsensa mummoilla, erota ja kärsiä talousongelmista. Minä taas jotenkin koko ajan pingotin, etten vaan olisi joutunut pyytämään keneltäkään apua, kun siitä olisi ivailtu, ettei nuori äiti pärjää.
Miksi ihmeessä kävit tuollaisessa mammakerhissa? Itse kiersin ne kaukaa.
Siis jos itse haluavat lapsia niin mikä tehtävä muilla on kertoa että on vielä nuori ja ehtii myöhemmin, mikä on nykyään normaalia kuulla, jos saa lapsia alle 25-vuotiaana?