Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oliko työelämä oikeasti leppoisampaa esim 80-luvulla, vai onko se nostalgiaharha?
Olen mietiskellyt, että oliko se työ tosiaan silloin leppoisampaa, kuten väitetään? Että onko tosiaan niin, että nykyään työelämä on kovempaa. Oliko silloin sairaanhoitajilla helpompaa? Oliko silloin toimistotyöntekijöillä helpompaa? Entäpä teollisuudessa? Jne.
Onko tämä siis totta vai jonkinlainen nostalgiaharha, jota ajan kuluminen vääristää. En itse kommentoi puoleen enkä toiseen, kiinnostaa kuulla niiltä joilla on kokemusta.
Kommentit (1045)
Oli. Ainakin julkisella sektorilla. Leppoisa meno oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteishenki oli myös hyvä. Mun äiti oli terveyskeskuksessa töissä ja niillä oli kiinteä työyhteisö, johon kuului myös siivooja.
Vierailija kirjoitti:
Oli leppoisampaa. Tai sanotaanko, inhimillisempää. Eli väkeä oli enemmän, ei odotettu yhden tekevän kaikkea mahdollista, vaan oli esim. toimistoapulaisia, sihteeri, kahvinkeittäjä, jne.
Eli palkkatuloa jaettiin useammalle. Ei tehty niin kuin paperimiehet, että pyydetään helvetillisiä korotuksia, jonka seurauksena osa porukasta pitää heittää pihalle, jotta jäljelle jääville voidaan maksaa se rökälepalkka.
No -90 luvun laman seurauksena kaikki vedettiin luita myöten ja toi paskakohtelu levisi sitten muuallekin.
Seurauksena nykyinen kehityssuunta: Tietyillä aloilla liksat on niin surkeat että palkalla ei enää elä, vaan on tehtävä jotain toista, yhtä surkeaa lisäksi. Jolloin taas tulee vastaan se että vuorokaudessa on vain 24 tuntia.
AY-liike edustaa tämän ahneuden huippua. Vertaa vaikka kuluneen talven riehunta hoitoalalla. AY-liikettä kiinnostaa vain valtapolitiikka ja AY-johtajan 500 tonnin vuosiansiot. On siinä levysepän koulutuksella palkkaa?
Suomeahan hallitsee edelleen SAK, kuten on tehnyt jo yli 50 vuotta.
Kommunisti, Venäjän ihailija, Arhinmäkihän jo vaatii mellakoita ja kapinaa mahdollista uutta hallitusta vastaan!
SAK uhkaili jo yleislakolla, jos hallitus tekee työtään eli yrittää parantaa Suonen kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tärkeintä on toki maksaa PAPERIÄIJILLE JA AHTAAJILLE sadan tonnin liksoja!
Onneksi yksityiset yritykset kilvan sulkevat tehtaita Suomessa, niin ainakin työaika lyhenee kuten ex. pääministeri Sanna touhukkaasti vaati!
En tiedä millaista oli 80-luvulla mutta työpaikallani on kyllä joillain tosi leppoisaa nyt etätyö aikana, jotkut kollegani siivoilevat etätöissä kotonaan ja kuskailevat lapsiaan päivisin 5000-6000eur kuukausipalkalla kun töitä on aika vähän ja vaivautuvat ehkä kerran viikossa konttorille jos sitäkään. Toki joillain aloilla ja tehtävissä on varmasti hirveä kiire ja stressi.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin noissa ikäluokissa, jotka ovat olleet työelämässä ennen 90-lukua, on paljon ammattisairauksia ja työkyvyttömyyttä ja menettäneet terveytensä, kun työturvallisuudesta ja ergonomiasta ei tiedetty mitään tai jos on tiedetty, sitä ei ollut kirjoitettu lainsäädäntöön ja yritysten voiton maksimointi tehtiin työntekijän terveyden kustannuksella ja vain harvat ovat päässeet työeläkkeelle terveenä.
Nykyisin työkyvyttömät eivät saa sairauspäibärahas puhumattakasn sairauslomalalle pääsemisestä,vaikka olisivat miten työkyvyttömiä. Nykuinen kuornitus rikkoo nopeammin. Jopa erityäin fyysistä työtä tekevien alin eläkeikä on 68 ja varmasti nousee. Epäilen ettei jatkossa eläkkeelle pääse ollenkaan ja kaikki kuolevat töihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työmäärä ainakin oli suuri, usein joutui olemaan ylitöissä. Kokouksia varmaan oli vähemmän kuin nykyisin, mutta tehokkaasti suurin osa työnsä hoiti. Nykyisin monien työmoraali on huomattavasti heikompi kuin 80-luvulla. Silloin tehtiin nurisematta kaikki, mitä eteen tuli ja jeesattiin niitä, jotka apua tarvitsivat ja opastettiin perusteellisesti uusia työntekijöitä.
Näin ei nykyään enää tehdä.
Työ tuntui työnteolta myös 80-luvulla. Työssä kuormittui ja väsyi myös kasarilla. Vertaamista vuosikymmenten välillä hankaloittaa ikääntyminen ja työtehtävien muuttuminen. Nuorena jaksoi enemmän ja tehtävät olivat taitotasoltaan vähemmän vaativia, mutta enemmän fyysisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmasti oli. Toimistotöissä sai tupakoida, alkoholia sai ottaa työaikana, sunnuntaisin oli kaikki kiinni ja lauantainakin sulkeutui jo kahdelta. Mitoitukset oli suorittavissa töissä siedettävät ja työt jäi työpaikalle eikä tulleet kotiin.
Tämä on just näitä 90-luvulla syntyneiden harhoja. Missä työpaikalla esim. juopoteltiin luvan perästä työajalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli leppoisampaa. Tai sanotaanko, inhimillisempää. Eli väkeä oli enemmän, ei odotettu yhden tekevän kaikkea mahdollista, vaan oli esim. toimistoapulaisia, sihteeri, kahvinkeittäjä, jne.
Eli palkkatuloa jaettiin useammalle. Ei tehty niin kuin paperimiehet, että pyydetään helvetillisiä korotuksia, jonka seurauksena osa porukasta pitää heittää pihalle, jotta jäljelle jääville voidaan maksaa se rökälepalkka.
No -90 luvun laman seurauksena kaikki vedettiin luita myöten ja toi paskakohtelu levisi sitten muuallekin.
Seurauksena nykyinen kehityssuunta: Tietyillä aloilla liksat on niin surkeat että palkalla ei enää elä, vaan on tehtävä jotain toista, yhtä surkeaa lisäksi. Jolloin taas tulee vastaan se että vuorokaudessa on vain 24 tuntia.
AY-liike edustaa tämän ahneuden huippua. Vertaa vaikka kuluneen talven riehunta hoitoalalla. AY-liikettä kiinnostaa vain valtapolitiikka ja AY-johtajan 500 tonnin vuosiansiot. On siinä levysepän koulutuksella palkkaa?
Suomeahan hallitsee edelleen SAK, kuten on tehnyt jo yli 50 vuotta.
Kommunisti, Venäjän ihailija, Arhinmäkihän jo vaatii mellakoita ja kapinaa mahdollista uutta hallitusta vastaan!
SAK uhkaili jo yleislakolla, jos hallitus tekee työtään eli yrittää parantaa Suonen kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tärkeintä on toki maksaa PAPERIÄIJILLE JA AHTAAJILLE sadan tonnin liksoja!
Onneksi yksityiset yritykset kilvan sulkevat tehtaita Suomessa, niin ainakin työaika lyhenee kuten ex. pääministeri Sanna touhukkaasti vaati!
Älä pliis tule pilaamaan tätäkin ketjua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
90-luvulla sain 17-vuotiaana työpaikan siivoojana kävelemällä ravintolaan sisään ja pyytämällä töitä. Työaika oli 6h ja työn sai tehdä omaan tahtiin, leppoisaaa oli.
Toinen siivoojan työ hotellissa oli sekin helppoa, kukaan ei kytännyt työaikaa vaan lopputulosta.
Yövuoron aikana oli koko 8h aikaa siivota, tein yleensä tauotta 5h reippaalla otteella ja lopun aikaa hengailin vaan tyhjässä hotellissa.
Nykyisin siivoojan työtä en tekisi ensinkään, niin karmeita juttuja olen kuullut!
Kohteita on useita yhden vuoron aikana, palkkoja maksetaan miten sattuu ja aina puuttuvat lisät, työ on tosi raskasta ja vuoropäälliköt kyttää.
Syynä siivouspalveluiden ulkoistaminen.
Enää ei työskennellä talossa vaan ikään kuin aliurakoitsijalle.
Oli mulla muitakin töitä ysärillä, eikä kukaan palanut loppuun.
Eläkkeelle päästiin n. 64-vuotiaana ja parikyt vuotta sai kastella kukkia.
Mut eiköhän psykoosi korjaa meidät ennen 70-ikävuotta, työuraan kuollaan, siitä ei eläköidytä.
Oli ennen helpompaa. Raskaassa työssä jaksoi paremmin. Työntekijöitä oli enemmän. Oli kunnon taukoja jalkojen lepuuttamiseen.
Nykyään ongelmana on yhdelle ihmiselle liian rankka pesti mitoitettu. Iäkkäänä en enää jaksaisi. 40+ oli jo niin rankkaa se työ matalapalkkaisen fyysisen työ tekijänä etten jaksanut koti töitäkään enää ja parin päivän vapaa meni kokonaan palautumiseen että jaksoi taas seuraavan viikon.
Sairaslomittajia ei otettu ja jatkuvien sairauslomalaisten työt joilla oli pieniä lapsia kasaantuivat lapsettomien niskaan. Maanantai ja perjantai oli kaikkein raskaimpia päiviä lapsiperheellisten ollessa lähes joka viikko niinä päivinä sairauslomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarjolla oli kolme kesätyöpaikkaa eli mistä valita.
Nykyään nuita paikkoja ei ole olemassa, säädökset, passit, pussit ja koulutus oltava aloille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli leppoisempaa.
Perustele, vertaile. Millä tavalla?
Sillä tavalla, että sosialistimaat tekivät täyskäännökset 80luvun lopulta alkaen.
Sitten alettiin solmia vapaakauppasopimuksia, joissa tehotalous - ajattelu ja etupäässä toiminta pääsi kukoistamaan. Ensimmäinen merkittävä vapaakauppasopimus solmittiin vuonna 1988 USA:n ja Kanadan välillä, myöhemmin siihen liittyi Meksiko myös mukaan, puhuttiin NAFTA - sopimukseksta. Tämän merkitys on myöhemmin tullut yhä huomattavammaksi, koska lähestulkoon kaikki maailman valtiot on mukana nykyisissa vapaakauppasopimuksissa, jotka paljolti perustuvat USA:n 1900 lukulaiseen maailmanvaltaan, jonka kapatalistinen sydän on monella tavalla niin mustaa ja petollista kuin pahinkin kevätjää, jonka pettävyyttä ei aina ilman lähempää tarkastelua huomaa.
Maailman kauppajärjestö WTO:n synty oli 1.1.1995, joka on ehkä vapaakaupa osalta merkkittävin. 90luvulla suomessakin laman jälkeen alettiin ihannoida niin eurooppalaisuutta kuin amerikkalaisuuttakin, kenties sen enempää miettimättä sitä, mitä ne edes hengeltään ja sielultaan edustaa. Onhan niissä mukana myös paljon ristiriitaisia puolia. Kuitenkin vapaakauppa on tuhonnut yhteisöllisyyden, tehnyt politiikasta sekavaa ja järjetönta jankkaamista, ja eritoten tuhonnut valtion merkityksen ihmisten hyvinvoinnin takaajana. Tilalle on tullut tehotalous, josta suurrikkaat hyötyvät eri yritysbrändien takana, jossa normi-ihmisen on pakko olla pintakiiltoisen tehokas, siten että tekee asiat "oikein", siis toimii eritoten edustamansa brandin etujen nimissä, sillä edellyttämällä tavalla mitä yrityksen toimenkuvat vaativat.
Tätä selostettani ei pidä ottaa mitenkään poliittisesti. Mutta nykyisenlainen työnkuva on kuitenkin jyrkästi poliittisesti oikealla. Normi-ihmisen ongelmia ei voida ratkaista, mutta yritysten pitää tuottaa voittoa mahdollisimman paljon. Jokainen voi itse henkilöinä alkaa selvittää mihin kaikkiin Suomen - valtiokin on vapaakauppa - ajattelun myötä sitoutunut, ja eritoten miksi rahanvallan kautta on nk.kansainvälistytty. Ainakaan se ei ole sitä, että paljonkaan uhrattaisiin ihmisten tai luonnonkaan hyvinvoinnille, paitsi kenties kun on pakko, ja silloin kaikki luultavimmin on jo aivan liian myöhäistä ... :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti oli. Toimistotöissä sai tupakoida, alkoholia sai ottaa työaikana, sunnuntaisin oli kaikki kiinni ja lauantainakin sulkeutui jo kahdelta. Mitoitukset oli suorittavissa töissä siedettävät ja työt jäi työpaikalle eikä tulleet kotiin.
Tämä on just näitä 90-luvulla syntyneiden harhoja. Missä työpaikalla esim. juopoteltiin luvan perästä työajalla?
Aika monessa pikkukunnassa.
Miehen työpaikalla moni sai varoituksen humalassa töissä olemisesta.
Mun entinen työkaveri kertoi, että hän työskenteli eräässä sairaalassa kätilönä 1990-luvun alkupuolella siis laman aikana ja silloin oli voimassa rekrytointikielto, eli ei saanut palkata sairasloman sijaisia. Kerran hän oli yksin yövuorossa vastuullaan kaksi lapsivuodeosastolla, siis joku 30 vauvaa ja äitiä (+mahdolliset kaksoset).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti oli. Toimistotöissä sai tupakoida, alkoholia sai ottaa työaikana, sunnuntaisin oli kaikki kiinni ja lauantainakin sulkeutui jo kahdelta. Mitoitukset oli suorittavissa töissä siedettävät ja työt jäi työpaikalle eikä tulleet kotiin.
Tämä on just näitä 90-luvulla syntyneiden harhoja. Missä työpaikalla esim. juopoteltiin luvan perästä työajalla?
Mm. autokorjaamossa missä olin, joka perjantai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin työn hakeminen oli helpompaa. Ei kyselty mitään cv:tä, eikä ollut mitään monivaiheisia haastatteluja ja videointeja. Sekun otti puhelinluettelon keltaisetsivut käteen, ja alkoi soitella sopiviin työpaikkoihin ja kysyi yksinkertaisesti olisiko töitä tarjolla.
Haastatteluihinkin nykyään coachataan, kuinka antaa tämä ja tämä kuva. Monimutkainen kokonsisuus aina haastettelijan sielunelämän ennustamiseen saakka. Viestinä, älä ainakaan ole rehellisesti inhimillinen olento, saati oma itsesi. Ellet sitten ole valmiiksi täydellinen. Mutta tämäkin vaihtelee odotusten mukaan.
Totta.
Nykyään on verinen kisa työpaikoista.
Ekstovertit on in eli suupaltit ja turhan pöhisijät.
Coachaaminen on päivän sana, joka pitää oppia.
Eli haastattelussa olenkin ekstrovertti vaikka olen oikeasti introvertti yms kikat.
HR konsulttien top 10 kikat kannattaa opetella ulkoa. Sekä värittää oma persoona ja työhistoria kuten he mainistavat ja vaativat.
Näun se vaan on, tykkäsit tai et.
Postinjakajat saivat lähteä kotiin heti kun reitti oli hoidettu vaikka työaikaa olisi ollut vielä jäljellä. Reitit olivat todella kevyitä; runsaspostisenakin päivänä lenkillä meni maksimissaan pari tuntia. Työntekijöitä riitti ja vaihtuvuus oli todella vähäistä mikä näkyi siinä että postit jaettiin ajallaan ja oikein.
itse aloitin 1988 työelämän ja pari kuukautta olin pahimman laman aikana työttömönä, muutoin saanut painaa hommia. Mielestäni vaatimukset työelämässä vaan kovenee kokoajan. Pienemmällä porukalla pitää tehdä enemmän ja mikään ei saa maksaa mitään. Vielä 10v pitäs tätä jaksaa..
Alue: Aihe vapaa
Olin 80-luvun lopussa pienessä ryhmäperhepäivähoitokodissa töissä, jonne tuotiin sairaslomalle joutuneiden perhepäivähoitajien lapsia omien hoidettavien lisäksi. Ei ollut alle 20-vuotiaana kouluttamattomana yhtään kiva olla yksin 12 alle 3-vuotiaan kanssa siihen saakka kunnes toisen vuoron työntekijä tuli töihin (esim neljän tunnin kuluttua). Aamiaiset ja kaikki sai laittaa ja vahtia ettei kukaan tipu parvekkeelta eikä tukehdu muroihinsa. Järjetön stressi.
Palkkaa tuli bruttona alle 6000mk.